1.12.2021 | Leena Rossi

Ari Turunen lienee kyllästynyt pahoihin hajuihin ja lemuihin, sillä uudessa kirjassaan Tuoksujen atlas hän paneutuu tuoksujen kulttuurihistoriaan ja -maantieteeseen. Hän kertoo innostuneesti tuoksujen kemiasta, tuoksumolekyylien eristämisestä, parfyymeistä, parfyymööreistä ja tuoksuttelijoista. Runsaasti kuvitetussa teoksessa keskeisintä on yli kuudenkymmenen luonnosta saatavan tuoksuaineen esittely.  

Lue lisää

Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen teos ”Ulkoministerin kujanjuoksu. Rudolf Holsti ja skandaali Genevessä” käsittelee laajasti kahteen otteeseen Suomen ulkoministerinä toimineen Holstin uraa ja merkitystä Suomessa sekä Kansainliitossa erityisesti sotien välisenä aikana. Vaikka Pietiäinen sanookin keskittyvänsä Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtajan Eamon De Valeran päivällisten yhteydessä syntyneeseen skandaaliin ja Holstin eroon, on kyseessä kuitenkin elämäkerta, jossa hänen uransa käydään läpi kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Markku Jokisipiläm polemiikkia herättänyt, tutkimukseen pohjautuva tietokirja Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla tarjoaa näkökulman normaalista puolueesta, joka haluaa silti säilyttää omaleimaisuutensa. Kannatuksen syitä pohtiessaan analyysin fokus siirtyy taajaan perussuomalaisista siihen, miten perussuomalaisista puhutaan.

Lue lisää

Atso Haapasen teos Ennen Auschwitzia – Suomen juutalaisten tarina kertoo tarkasti juutalaisten vaiheista niin Suomessa kuin myös laajemmin Euroopassa, aina Raamatun ajoista toiseen maailmansotaan. Teos valottaa hyvin eurooppalaisen antisemitismin syitä ja seurauksia, mutta juutalaisten oman äänen vähäisyys lähteissä jättää tarinan yksipuoliseksi.

Lue lisää

22.11.2021 | Leena Rossi

 Punaisiin koviin kansiin sidotussa pamfletissaan Miksi vihaan miehiä Pauline Harmange selvittää viljalti huumoria käyttäen misandria- (miesviha-) käsitteen merkityksiä ja ilmentymiä, oman suuttumuksensa syitä sekä keinoja, joilla naiset purkavat miehiin kohdistuvia vihan tunteitaan. Miestenkin kannattaa lukea kirjanen ­– kaikessa ystävyydessä ja ehkä oppiakseen jotakin.    

Lue lisää

19.11.2021 | Lassi Saressalo

Diktaattorit ovat yksinvaltiaita joko persoonina tai koneistojensa johtajina. He tietävät olevansa luotuja hallitsemaan alamaisiaan. He haluavat muuttaa maailman haluamakseen. He haluavat kaiken.

Lue lisää

16.11.2021 | Pauli Arola

Vuonna 1640 perustetusta Turun Akatemiasta ei ole kirjoitettu suurelle yleisölle tarkoitettua teosta, joka esittelisi laajasti akatemian aatteita ja luonnontieteellistä tutkimustyötä. Johan Sténin teos Kulta-aika poistaa tämän puutteen. Hänen huomionsa kohteena on luonnontieteiden kukoistuskausi 1730-luvulta 1760-luvulle hyödyn aikana, jolla nimellä vuosisadan alkupuoli Ruotsissa ja Suomessa tunnetaan.

Lue lisää

12.11.2021 | Leena Rossi

Eurooppalaisen filosofian seura ry /niin & näin etsii ja löytää julkaistavakseen yhä uusia kiinnostavia teoksia. Yksi tämän vuoden uutuuksista, Filosofian kuningattaret: Historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö on suurelle yleisölle tarkoitettu kirja, joka luo pikakatsauksen 20 filosofinaisen elämään ja ajatteluun. Teoksen alaotsikko ei aivan vastaa todellisuutta, sillä kuningattarien joukossa on muutamia miesfilosofienkin suuresti arvostamia filosofinaisia. – Brittiläinen Unbound-kustantamo julkaisi alkuteoksen vuonna 2020 joukkorahoituksella.

Lue lisää

9.11.2021 | Lassi Saressalo

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on kiitettävästi jatkanut kansankulttuurin tutkimuksen klassikkoteosten uudelleentarjontaa nykylukijoille. Vaikka ne tieteellisteoreettisesti ovat osin vanhentuneita, ei niiden sisältämä tietoaines henkisestä ja aineellisesta kansanperinteestä voi olla kiinnostamatta lukijaa, mikäli tämän päivän ihminen yleensä on kiinnostunut kulttuurisesta taustastaan.

Lue lisää

5.11.2021 | Ilta-Kanerva Kankaanrinta

Ympäristöajattelija Pentti Linkola (1932–2020) on kirjaa kirjoitettaessa levännyt haudassa vuoden verran. Aika muisteloon on oikea: liian pitkä välimatka haalistaisi intensiteettiä, vääristäisi, joskin myös antaisi lisää perspektiiviä käsittelyyn. – Tämä tuore henkilökuva läheisen ja luonnonsuojelun ammattilaisen Anneli Jussilan silmin esittää Pentti Linkolan kalastajana kotimiljöössään, kumppanina arkielämässä, ihmisenä verkostoissaan, luonnonsuojelijana ajassaan ja ajattelijana ympäristöaatteen historiassa.

Lue lisää

Osmo Soininvaara esittää "2020-luvun yhteiskuntapolitiikka" -teoksessaan päivänpolitiikan kuohunnasta erillään olevia painokkaita ja huolellisesti laadittuja argumentteja. Hänen mukaansa ympäristöä ja pieniä tuloeroja on puolustettava järein keinoin. Teos ravistelee nykyisen yhteiskuntapolitiikan perustuksia ja ansaitsee laajan julkisen keskustelun.

Lue lisää

Tove Jansson (1914–2001) eli elämänsä pääosin Helsingissä. Kaupungilla on oma roolinsa hänen teoksissaan, niin kirjoissa kuin kuvataiteessakin. Kirjallisella kävelyretkellä tutuiksi tulevat myös taiteilijan vanhempiin ja ystäviin sekä hänen rakastettuihinsa liittyvät paikat.

Lue lisää

29.10.2021 | Varpu Lotvonen

Ympäristömytologia on hätkähdyttävän monipuolinen katsaus ihmisen, ympäristön ja mytologian välisiin sidoksiin. Kirjaan sisältyvät artikkelit esittelevät suomalaista kulttuurintutkimusta ja sitä, miten monelta kannalta ympäristöä ja mytologiaa voi lähestyä. Kokoelma herättää lukijan pohtimaan aihetta monien aistien, tutkimuskohteiden, ja tieteellisten lähestymistapojen kannalta.

Lue lisää

Päämajan tiedotusosaston päällikkö Kalle Lehmus oli jatkosodan aikana yksi ylipäällikön läheisimmistä upseereista. Mies oli mukana monessa vielä sodan jälkeenkin, mutta komea ura päättyi näyttäviin potkuihin ja sotkuiseen oikeudenkäyntiin. Lehmuksen elämäkerta esittelee myös 1940–1950-lukujen vallan verkostot.

Lue lisää

1

26.10.2021 | Leena Rossi

Libanonilais-ranskalainen kirjailija Amin Maalouf kertoo teoksessaan Sivilisaatioiden haaksirikko riitapukarien taistelukentistä ja ihmiskunnan harhaumista, jotka uhkaavat tuhota kaiken sen, mitä kutsumme ”sivilisaatioksi”. Lähtien omasta kasvuympäristöstään, Levantista, hän kysyy, mikä meni pieleen ja olisiko virheet voitu välttää, mutta hän kysyy myös, voidaanko suuntaa vielä kääntää ja voidaanko ihanteiden ”arvonmenetys” ja yleinen moraalinen haaksirikko vielä estää. Pohdiskelu alkaa hänen levanttilaisesta maailmastaan ja laajenee koskemaan koko ihmiskuntaa.  

Lue lisää

22.10.2021 | Helena Pilke

Ville Jalovaaran kirja Piispa Wallinmaan surma. Partisaani-isku Saariselällä 1943 antaa perinpohjaisen kuvauksen jatkosodan ajan tunnetuimmasta partisaani-iskusta. Se kertoo – varsinaisen aiheensa ohella – mistä sodan ajan Suomessa ei saanut puhua eikä kirjoittaa. Lopuksi kirja vielä laajenee pohdinnaksi siviilien kohtaloista sodissa.

Lue lisää

22.10.2021 | Lassi Saressalo

Kaikenlaisessa sotimisessa on hyvä tietää, ketä vastaan sotaa käydään. Tätä varten jokainen sotaa käyvä kehittää itselleen tiedusteluorganisaation, jonka avulla hankitaan niin poliittista, sotataktista kuin strategistakin tietoa vastapuolen ajatusmaailmasta, sen sotapotentiaalista, joukoista, varustuksista kuin mielialastakin. Tämän tiedon hankkimista esitellään perinpohjaisesti Mikko Porvalin teoksessa Kohti itää. Päämajan kaukopartio-osasto Vehniäinen 1941.

Lue lisää

Matti Klingen kirjassa Eurooppalainen Helsinki historian abstraktit aatteet konkretisoidaan poliittisiksi päätöksiksi, joilla oli kouriintuntuvia, materialistisia vaikutuksia.

Lue lisää

15.10.2021 | Helena Pilke

Kymmentä suomalaista akateemikkoa yhdistää työ jatkosodan propagandisteina. Keijo K. Kulhan teos kertoo, miten kansan mielialan muokkaajista ja taistelutahdon ylläpitäjistä tuli tieteen ja taiteen huippuja.

Lue lisää

14.10.2021 | Rimma Erkko

Muistitietoon pohjaava teos valottaa yliluonnollisten enteiden merkitystä Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikoihin.

Lue lisää