Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Eric Hobsbawmin kirja Kuinka muuttaa maailmaa – kriittisiä esseitä Marxista tarjoaa oppihistoriallisen katsauksen Karl Marxin ajatteluun sekä myöhempään marxilaiseen perinteeseen ja poliittiseen liikkeeseen. Kirja koostuu eri aikoina ja eri tarkoituksiin kirjoitetuista esseistä, joista on muokattu yhtenäinen ja varsin toimiva kokonaisuus. Teoksen sisältämä tietomäärä on kunnioitettava ja tekstistä välittyy syvällinen perehtyneisyys aihepiiriin.
Tommi Kinnusen tuorein teos, kolmen päivän romaani Pintti on paitsi kiinnostava kirja myös yksityiskohtainen katsaus lasin valmistuksen menneeseen tekniikkaan. Se vie lukijansa keskelle tehdaskylän pienoismaailmaa, kyläyhteisöä, kolmen ihmisen kohtaloa ja lasimurskaa.
Suomenruotsalaisten murteiden omintakeisuus sai viimein ansaitsemansa julkaisun, kun SLS:n arkistotutkija ja folkloristi Carola Ekrem sai laajan sananparsikokoelman valmiiksi. Syventyminen suomensuomalaisen näkökulmasta oman kulttuurimme ruotsalaisjuuriin on tutkimusmatka lähimaastoon. Huumori elää yksinkertaistamisesta, jossa suomalainen ja piru ovat veljeksiä. Suomen- ja ruotsinkielisten sananparsiperinne keitoutuu yhteen ja lainailua on tapahtunut molempiin suuntiin.
14.6.2019 | Jari Nikkola
Hiphop Suomessa on kaksivuotisen verkostohankkeen kirjallinen raportti, jossa tutkijat, akateemiset opiskelijat ja hiphop-yhteisön tekijät analysoivat suomalaista hiphopkulttuuria. Hanke sai vuonna 2016 avustusta Koneen säätiöltä. Keväällä 2019 julkaistun kirjallisen raportin ohella projekti on pitänyt sisällään hiphop-aiheisia seminaareja. Lisäksi se on jättänyt jälkeensä aiheelle pyhitetyn nettisivuston.
Jos olet kiinnostunut ihmisaivojen toiminnasta ja tasa-arvoasioista, Linköpingin yliopiston professori Markus Heiligin teos Naisen aivot, miehen aivot: Onko aivoilla sukupuolta? on juuri sinulle sopivaa luettavaa. Oletpa mitä mieltä tahansa ihmisten tasa-arvosta, saatat kirjaa lukiessasi joutua tarkistamaan käsityksiäsi. Tekijä esittelee aivotutkimusten kiehtovia ja yllättäviäkin tuloksia ja pohdiskelee niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Hän ottaa myös kantaa siihen, mitä tutkimustulosten perusteella olisi tehtävä tasa-arvon toteutumisen hyväksi.
Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa haastaa vakiintuneet käsitykset ja yksipuoliset tulkinnat Suomen kansalais- tai sisällissodasta 1918. Se on oikeasti moniääninen ja harvinaislaatuisen luettavaa tutkimusta, monine, osin kuviteltuine henkilöhistorioineen, jotka laajenevat useimmiten kirjan huippututkijoiden käsittelyssä yleisemmiksi analyyseiksi tapahtumista itäisessä Suomessa.
Toimittaja Jussi Konttinen muutti perheineen reiluksi vuodeksi Sahaan eli Jakutiaan. Konttinen kirjoitti tänä aikana Helsingin Sanomille muun muassa politiikasta, ympäristöstä, taloudesta ja valtavista luonnonvaroista sekä ilmastonmuutoksesta ja alkuperäiskansoista. Siperia on sekä matkaopas Siperiaan ja siperialaisuuteen että kuvaus suomalaisen perheen arjesta keskellä Sahaa, pienessä Töhtyrin kylässä, noin tunnin matkan päässä Sahan pääkaupungista Jakutskista. Kirjassa on neljä kuvaliitettä ja kuvat liittyvät kirjan lukuihin.
Naisia nimittäin esittelee viisikymmentä naisnimeä ja kyseisten nimien kantajia kotimaisessa kirjallisuudessa. Liikkeelle lähdetään Ainosta ja päädytään Venlaan. Teoksen myötä kotimaiseen kirjallisuuteen tutustutaan hiukan eri tavalla kuin tavallisesti. Nimien myötä esitellään monenlaista kirjallisuutta, uutta ja vanhaa, aikuisten ja vähän lastenkin. Teos tutustuttaa kotimaiseen kirjallisuuteen hauskalla tavalla.
Tampereella on lähiaikoina ilmestynyt kolme jossain määrin samansisältöistä mutta toimitusajatukseltaan erilaista (kuva)teosta. Ne keskittyvät katselemaan kaupunkia ja nimenomaan keskikaupunkia toisaalta nostalgisesti, menneitä muistellen, toisaalta jollain tavalla myös mennyttä ankeutta ihaillen tai ainakin hymyilevästi katsellen. Kuvat kertovat menneisyydestä, nykyisyyden juurista, menneisyyden jäljistä nykyisyydessä ja jossain määrin niistä ihmisistä, jotka menneisyydestä nykyisyyteen ovat eläneet ja elävät.
Kari Raivio pureutuu kirjassaan tutkimustiedon käyttöön ja väärinkäyttöön. Hän käsittelee myös muita kirjan ydintä sivuavia aiheita. Mitä tiede on ja miten sitä tehdään? Miten tieteellinen tieto syntyy ja miten se varmentuu? Mitä ja millaista on tiedejournalismi? Millä eri tavoin epärehelliset tieteentekijät voivat huijata ja tehdä tiedevilppiä? Lisäksi keskitytään kolmeen laajaan erityistapaukseen: lääketieteeseen, ilmastonmuutoskeskusteluun ja tieteen käyttöön oikeussalissa, esimerkiksi sormenjälkien, dna-tunnisteen tai valheenpaljastustestien muodossa.
Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli 1930-luvulta 1960-luvulle Suomen suurin elokuvatuottaja. Kolme suurta filmituottajaa hallitsivat tällöin Suomessa markkinoita ja aikakausi oli elokuvatuotannossa studiojärjestelmän kautta. Unelmatehdas Liisankadulta on kokoomateos tämän maineikkaan yhtiön ja sen johtajan maisteri T. J. Särkän vaiheista.
Ovatko vanhat kansanuskomukset vain vanhoja kansanuskomuksia? Vai onko niissä jotain sellaista, joka on kantanut tähän päivään asti? Harrastaako nykyihminen taikuutta – edes ihan vähäsen? Juha Nirkon vuonna 1991 julkaisema vanhoja taikoja ja uskomuksia sisältävä aineskokoelma on nyt saatavana uusintapainoksena. Kirjaa ja sen sinänsä vanhahtaneita aineksia selatessa mieleen tulee väkisinkin ajatus "entäs jos…"
Holokaustin murheellisen kokonaissaldon paljastumisesta Kolmannen valtakunnan luhistumisen myötä on kulunut runsaat seitsemän vuosikymmentä. Mitä maailmanlaajuisen julkisuuden kannalta merkitsi maailmansodan voittajavaltioiden Nürnbergissä 1945–46 järjestämä oikeudenkäynti, sitä oikeusprosessien siirtymisestä saksalaisten järjestettäviksi merkitsivät Frankfurtissa 1960- ja 1970-luvulla järjestetyt Auschwitz-oikeudenkäynnit. Yhtenä vuosina 1963–65 pidetyn ensimmäisen Auschwitz-oikeudenkäynnin 22 syytetystä oli myös Victor Capesius, Auschwitzin apteekkari, Yhdysvalloissa vaikuttavan englantilaissyntyisen toimittaja Patricia Posnerin samannimisen teoksen keskushahmo.
Tuhoisat katovuodet iskivät Ruotsiin vuonna 1867 ja johtivat nälänhätään, josta kärsittiin maassa kahden vuoden ajan. Magnus Västerbron August-palkinnon voittanut Svälten tarjoaa helppolukuisen, jopa viihdyttävän johdatuksen Ruotsin nälkävuosiin 1867-1869, joilla oli laaja vaikutus Ruotsin kehittymiseen. Västerbro käsittelee teoksessa nälänhädän kokemusta, siihen reagointia sekä sitä, miten nälänhätä ja demokratia liittyvät toisiinsa.
24.5.2019 | Iiris Sarmas
Kirjauutuus Lähikuvassa kuikka johdattaa lukijansa kuikkalintujen mielenkiintoiseen maailmaan. Kirjoittajien vuosien seurantakokemus kuvastaa intohimoa ja kiinnostusta näihin siivekkäisiin. Mukaan on lainattu myös edelliseltä sukupolvelta perityt kuikkahavainnot. Kiehtovuus siis periytyy. Jos et aiemmin ollut kiinnostunut kuikkien elämästä, kirjan kuvituksen myötä lumoudut aiheesta.
Lapset leikkivät miettimättä hetkeäkään, miksi he niin tekevät ja mikä leikin merkitys on heidän elämässään ja elämälleen. Mutta yhä uudet kasvattajasukupolvet joutuvat pohtimaan asiaa. Timo Jantusen, Susanna Suutarlan ja Niina Heinon kirja Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää? paneutuu varhaislapsuuden leikkiin ja avaa leikin olemusta, luonnetta ja merkitystä. Se antaa myös eväitä – ihan konkreettisia neuvojakin – niin ammattikasvattajille kuin lasten vanhemmillekin. Kirjan perusviritys on steinerpedagoginen.
Aleksis Kivi on väärinymmärretty, myöhemmin kiitetty ja ihailtu kansalliskirjailijamme, joka lausui kuolinvuoteellaan elämään jääneet sanat: "Minä elän." Hän oli oikeassa, sillä Kivi ja hänen tuotantonsa ovat todella jääneet elämään. Viimeisin hänestä kirjoitettu teos on vuoden 2018 syksyllä ilmestynyt Teemu Keskisarjan Saapasnahka-torni, jossa Keskisarja käsittelee perusteellisesti Kiven elämän ja kuoleman.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kulttuuritekoihin kuuluu aikoja sitten loppuunmyytyjen klassikkoteosten uudelleenjulkaiseminen. Ne eivät välttämättä ole myyntimenestyksiä,mutta kulttuuritekona kannatettavia. Toivo Vuorelan vuonna 1960 julkaistu kansanomaiseen magiauskoon liittyvä teos on yksi näistä unohdetuista mutta pelastetuista teoksista.
Uintikin voi olla paitsi fyysinen myös henkinen, jopa eroottinen kokemus. Johanna Vuoksenmaalle uiminen ei ole pääasia. Pääasia on erilaisten uimavesien kohtaaminen ja näiden kohtaamista kuvaaminen.
Eläinaiheisista tietokirjoistaan tunnetun Seppo Turusen teos Luonto ihmisen aikakaudella kuvaa ihmisen ja luonnon yhteiselon ongelmia ja mahdollisuuksia. Ongelmia tuntuu olevan enemmän, mutta antroposeenin luonnosta löytyy myös yllättäviä ilonaiheita ja mahdollisuuksia uudenlaisen luontosuhteen kehittymiselle. Teos kärsii hieman liian laajasta aiheiden kirjosta, mutta keskeisin sisältö on ehdottomasti lukemisen arvoista.