Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Vuonna 2020 ilmestyi politiikan toimittajien kirjoittamana kaksi kirjaa perussuomalaisten näkyvimmistä toimijoista, puheenjohtaja Jussi Halla-ahosta ja europarlamentaarikko Laura Huhtasaaresta. Kummastakaan ei aiemmin ole laajempaa esitystä kirjoitettu, joten ne ovat sikäli tervetulleita. Kummastakin teoksesta jää silti lukijalle hieman hajanainen kuva.
Muukalaisten invaasio paneutuu karjalaisten evakkojen tuloon ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sekä tästä syntyneeseen keskusteluun. Teos luo myös katsauksen aitosuomalaisuuden ja ruotsinkielisen identiteetin vastakkainasetteluun sekä tarkastelee ruotsinkielisestä väestöstä talvisodan aikana synnytettyjä kielteisiä myyttejä. Teoksen talvisodan evakuointeja ja asutusta käsittelevät osiot ovat hyvää tutkimusta, mutta jatkosodan jälkeistä asuttamista kuvaavat luvut pahasti puutteellisia ja virheellisiä.
Yle Historian Äkkilähtöjä menneisyyteen -sometileihin pohjautuvaan, samannimiseen kirjaan on koottu vanhoja ja huvittavia kuvia ja tekstejä keskittyen 1900-luvun ensivuosikymmeniin. Suurelle yleisölle suunnattu teos tuo selailtavaksemme tuokiokuvia tavallisten ihmisten menneisyydestä sanomalehti-ilmoitusten, valokuvien ja elämäntapaohjeiden muodossa. Kirjan tavoitteena on elävöittää historiaa ja tuottaa hyvää mieltä, mutta samalla se herättää myös eettisiä kysymyksiä.
Erik Gullmanin vuosikymmeniä tekemään tutkimustyöhön pohjautuva, Ruusu-Ristin kirjallisuusseuran toimikunnan huolellisesti toimittama, teosofi Pekka Ervastin elämäkerta Totuus on korkein hyve julkaistiin juhlistamaan Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön 100-vuotispäivää. Teos on tarkka ja yksityiskohtainen, kauttaaltaan lähdeviitoitettu kuvaus Suomen tunnetuimman, merkittävimmän ja tuotteliaimman totuudenetsijän elämästä.
Merentutkija ja palkittu tietokirjailija Kai Myrberg on merien ohella jo pitkään perehtynyt Pohjois-Koreaan. Nyt hän on kirjoittanut laajaan lukeneisuuteensa ja omiin kokemuksiinsa nojaavan teoksen Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia, joka kertoo maan historiasta, hallinnosta, politiikasta ja taloudesta sekä ihmisten arjesta. Kirjasta ei kriittisyyttä ja viileää ironiaakaan puutu.
Suomen ja Saksan ajauduttua sotatilaan vuonna 1944 joutuivat kauppalaivastossa palvelevat merimiehet sotatilanteen edellyttämään tilanteeseen. Joko hakeutua puolueettomaan satamaan, palata kotiin tai joutua internoiduksi Saksaan. 56:sta suomalaisesta Itämerellä ja Norjan rannikolla purjehtineesta aluksesta internoitiin Saksaan kaikkiaan 363 henkilöä. Yksi näistä oli Aarne Kovala.
Suomalaiset rakensivat Neuvostoliitossa 1970- ja 1980-luvuilla valtavan määrän erilaisia kohteita teollisuuskombinaateista hotelleihin. Jyrki Koulumiehen Suomen Neuvostoliiton-suhteita käsittelevä teos nostaa kohteeksi suomalaisten rakennustyöläisten monimuotoisen elämän idän työmailla. Muistitietokeruuseen perustuva, moniääninen teos tarjoaa hersyvän ja elämänmakuisen kollaasin itärakentamisen ruuhkavuosista ja jatkaa kirjoittajan arvokasta työtä kylmän sodan kauden suomalaisten mikrohistorian popularisoimiseksi.
Luonnon monimuotoisuus kuuluu kestävää kehitystä tukevan ekologisuuden avainkäsitteiden joukkoon, jonka perään huudellaan metsissä, lähiympäristössä ja omassa puutarhassa. Ajankohtaisuutensa vuoksi se sopii hyvin lapsille suunnatun kirjan teemaksi. Samalla aihe tavoittaa tuoreella tavalla myös ne aikuiset, jotka valikoivat junioreille sopivaa luettavaa perhepiiriin tai kirjaston kokoelmiin.
Miten saada julkisuutta omille mielipiteille ja töille? Mediaviestinnän opas kertoo somekohuista, kriisiviestinnästä sekä lukuisista muista armottomaan ja arvaamattomaan, mutta silti haluttuun julkisuuteen liittyvistä ilmiöistä.
Historialla rikkaasti maustettu matkakirja tuo lohtua koronan kotiinsa sulkemille matkakuumeisille.
Vilma Hänninen ja Elisa Aaltola ovat toimittaneet artikkelikokoelman ihmiskäsitysten moninaisuudesta. Kirjoittajat edustavat filosofian lisäksi sosiaalipsykologian, psykologian, teologian, uskontojen ja sukupuolentutkimuksen aloja. Kaleidoskooppia käännetään joko äkkiä tai hienovaraisesti artikkelista toiseen. Kussakin luvussa avautuu näkökulma, joka näyttää jälleen uuden puolen inhimillisen ajattelun ja tunteiden historiasta. Kirjoittajat eivät pysäytä analyysiään menneille vuosisadoille vaan kurkottavat kukin vuorollaan yhteisiin ja akuutteihin kysymyksiin ihmisen ja maailman suhteesta.
Saku-Pekka Sundelin on kirjoittanut mielenkiintoisen kuvauksen brittifutiksesta. Tavoitteena on, että kirja voisi auttaa ”jalkapalloummikkoja” ymmärtämään paremmin jalkapalloon hurahtaneita. Kirjassa tarkastellaan englantilaisen jalkapallon historiaa ja nykyisyyttä, sekä suomalaisia Englannin viheriöillä esiintyneitä jalkapalloilijoita.
24.3.2021 | Kari Kaunismaa
Suomalainen Venäjän-tutkimus kaipaa jatkuvasti päivittämistä. Tähän tarpeeseen "Sandarmohista Skolkovoon" sopii hyvin. On tarpeen kurkistaa päivänpoliittisten tapahtumien ja lehtiotsikoiden taakse, jotta saisi kuvan tuhatvuotisen naapurimme edelleen jatkuvasta perinteestä ja sen vaikutuksesta valtion ja kansalaisten toimintaan.
Jo lähes kahdensadan vuoden ajan ovat suomalaisuuden tutkijat hakeneet kaukaisia juuriamme. Erityisesti kielitieteilijät ovat olleet aktiivisia teorioissaan aina A. J. Sjögrenistä ja M. A. Castrénista nykytutkijoihin asti. On etsitty alkukotia ja rakennettu kielisukulaisuuksia kuvaavia sukupuita. Mutta jotain on jäänyt puuttumaan. Miten ajoittuvat sukupuiden haarat ja miten ne sijoittuvat kartalle?
Kulttuurin, matkailun ja kulttuurimatkailun ammattilainen Liisa Väisänen esittelee tuoreimmassa kirjassaan tuttuja ja tuntemattomia kohteita Välimeren rannoilta. Matka vie kaikkiin ilmansuuntiin, aikajana yltää antiikista meidän päiviimme.
Karjalankieliset rajalla on tervetullut uudenlainen tutkimus Karjalasta yli rajan: karjalankielisistä Suomessa sekä kielivähemmistöistä Venäjän Karjalassa. Teos käsittelee evakkoutta, karjalaisuuden mennyttä ja nykyisyyttä, kieltä, musiikkia ja mediaa sekä karjalaisuutta kielenelvyttäjien näkökulmasta.
Ensimmäinen maailmansota päättyi marraskuussa 1918, mutta itäiseen Eurooppaan se ei tuonut rauhaa. Venäjän sisällis-ja interventiosota jatkui myös Itä-Karjalassa aina vuoteen 1922 saakka. Pekka Vaara jatkaa Vienan kohtalonvuosien kronikkaansa.
Julkinen keskustelu lasten ja nuorten lukemisesta – tai sen puutteesta – tuntuu painottuvan lukemiseen tiedonhankintana, vaikka enemmän soisi puhuttavan myös kirjallisuuden kokemuksellisesta ulottuvuudesta sekä kielen ja tarinoiden keskeisestä merkityksestä tunteiden käsittelyssä ja identiteetin rakentamisessa. Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu luotaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden terapeuttisia mahdollisuuksia ja sisältää käytännönläheisiä ajatuksia kirjallisuusterapeuttisen työskentelyn soveltamiseen monenlaisissa yhteyksissä. Teos on suunnattu erityisesti lukijoille, joille kirjallisuusterapia ei ole ennestään tuttua.
Karttoja on käytetty – ja käytetään edelleen – merenkulkuun ja muuhun liikkumiseen, sodankäyntiin ja propagandaan. Niillä on välitetty tietoa, ohjattu ihmisten toimintaa ja vaikutettu heidän mielikuviinsa kyseisen kartan esittämästä seudusta. Itämeren tarina kertoo komein kuvin ja monipuolisin tekstein siitä, millaisena nämä suomalaistenkin hyvin tuntemat rannat ja rantojen asukkaat on menneinä vuosisatoina nähty – ja siitä, mitä tapahtuu, ellei merta aleta tarmokkaasti suojella.
Ina ja Tito Colliander olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä – sekä niihin liittyviä säröjä ja murtumia – kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat ja asettavat yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiinsa. Teoksen kertojan ääni on yhtenäinen, rauhallinen ja toteava, mutta tekstin fragmentaarisuus ja hyppelehtiminen hämmentävät ajoittain lukijaa.