Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Vaikka Vitruvius: Arkkitehtuurista -teos kirjoitettiin jo todennäköisesti ennen ajanlaskumme alkua, pitävät monet sen opit yhä paikkansa. Teoksen suomentajat kysyvät jo alkusanoissa saman kysymyksen, jota ainakin perinnerakentajien, ekologisten materiaalien asiantuntijoiden, tuottajien, kierrätysspesialistien ym. keskuudessa on pohdittu jo kymmenien vuosien ajan: Mihin ja milloin katosivat rakennusten pitkäikäisyyden, terveellisyyden ja esteettisen viihtyvyyden hyveet? Mahtavaa, että yksityiset säätiöt ja Taiteen edistämiskeskus ovat tukeneet tämän merkkiteoksen erittäin mittavaa suomennostyötä ja että yliopistollinen kustantamo on sen ottanut julkaistavaksi.
Kirjastonhoitajana työuransa tehnyt Martti Blåfield on 1980-luvulta lähtien julkaissut Nordenskiöldeihin ja Mäntsälän historiaan liittyviä kirjoituksia. Vuonna 2016 hän julkaisi tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin elämäkerran, ja nyt vuorossa on napakka kuvaus tämän suvusta, jonka kiintopisteenä oli Mäntsälän Frugård eli Alikartano.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on toimittaja Julija Mendelin avoin ja kriittinen kertomus 1991 itsenäistyneen maan takkuisesta tiestä irti entisen neuvostotasavallan perinnöstä, epätasa-arvosta, korruptiosta ja valheista sekä Venäjän otteesta. Hän toimi presidentin lehdistösihteerinä 2019–2020 ja hän näki läheltä Volodymyr Zelenskyin ja tämän hallinnon toimintaa tuossa taistelussa sekä koomikko Zelenskyin kasvun presidentti Zelenskyiksi. Mendel kertoo myös omista kokemuksistaan itsenäisen Ukrainan myrskyisinä ja pelottavina mutta toiveikkaina vuosina.
Joensuulainen taiteilija, teatteriohjaaja ja tutkija Anneli Heliö on saanut lopultakin elämäntyönsä julki. Hän on tutkinut ja suomentanut venäläisen runoilijan Anna Ahmatovan (1889-1966) elämänvaiheita ja runoja ansiokkaasti jo vuosikymmeniä. Siksi voi puhua elämäntyöstä, joka on vienyt voimia ja energiaa – eikä julkaiseminen tai valtavan materiaalin, arkistojen, kirjeiden, muistelmien ja runoteosten läpikäyminen ole ollut helppoa.
Amerikkalaiset rakastavat paksuja kirjoja, kirjailijat kirjoittavat niitä ja kustantajat kustantavat. Yhdysvaltojen 44. presidentti, Barack Obama, on yksi paksujen kirjojen kirjoittajista. Hänen muistelmateoksensa Luvattu maa (2020) on 879-sivuinen, tiheään painettu tiiliskivi, ja se on vasta hänen muistelmiensa ensimmäinen osa. Kirja antaa lukijalle tuntuman siihen, miten noustaan Yhdysvaltain presidentiksi ja millaista on olla suurvallan johdossa. Mutta se kertoo Obamasta myös puolisona ja perheenisänä.
Helena Telkänrannan uusi teos paneutuu koirien käyttäytymiseen ja elekieleen tuoreen tutkimustiedon turvin.
Geneven henki - Kansainliiton historia on keromus ensimmäisen maalimansodan jälkeen rakennetusta maailmanjärjestöstä, jonka tarkoitus oli torjua aseiden käyttö konfliktien ratkaisussa ja edistää maailmanyhteisön kaikinpuolista turvallisuutta. Kirja kertoo Kansainliiton kohtalokkaista epäonnistumisista sotien ehkäisyssä, mutta antaa järjestölle tunnustusta ihmisoikeuksien puolustamisesta ja maailmanlaajuisen yhteistyön rakenteiden luomisesta.
Perinteinen pitäjänhistoria on paikallishistorian ikiaikaiseen kaanoniin sidottu, usein aika yksitotinen ja jopa kuiva kronologinen esitys kunnasta tai kaupungista aikojen alusta liki julkaisupäivään. Kittilän historia on erilainen – onneksi. Tokihan sekin seuraa kronologiaa, lähtee liikkeelle vuosimiljoonien takaa esitellessään kunnan alueen luonnonhistoriaa, geologiaa ja muinaisaikoja eri jääkausineen. Nämä johdantoartikkelit ovat hyvä lähtökohta niihin lähtökohtiin ja ekologisiin edellytyksiin, joita ihmisellä on aikojen myötä ollut hänen hankkiessaan elantonsa kittiläläisestä maaperästä ja luonnosta.
Monipuolisen uran tehnyt Kari Väänänen tuli tunnetuksi Kaurismäen elokuvista ja Ryhmäteatterin näytelmistä. Hän oli monessa muussakin mukana. Ryhmäteatteriin hän ei koskaan ollut kiinnitettynä, vaan aina vierailijana. Hän esiintyi usein Mika Kaurismäen elokuvissa, mutta Aki Kaurismäelle hän oli vain hätävara-Väänänen.
Jylhämön kirja kuvaa ja erittelee niitä ihmisen elämän ongelmia ja uhkia, joita digitaalisen teknologian, talouden ja kulttuurin ylivalta digitaalisella aikakaudella on meille kaikille tuonut. Epäonnistuneesta nimestään Digi-askeesi huolimatta se ei ehdota vetäytymistä ja kieltäytymistä kaikista digitaalisista välineistä ja käytännöistä. Se tarjoaa sekä yksilöille että kollektiiveille (yritykset, kansakunnat ja ihmiskunta) ainakin ajatustasolla vaihtoehtoja elää toisin. Osin tekijän analyysi ja argumentointi vie maaliin saakka mutta osin ei. Jotkut luvut ja lukujen osat jäävät lähinnä johdatuksiksi.
Jouni Kauhanen on historiantutkija ja Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hänen viimeisimpiä kiinnostuksen kohteitaan ovat olleet Kemijärven kirkkoherrana toimineen Lauri Laitisen eli myöhemmän Lanjalan vaiheet. Tämä oli toisinajattelija, joka joutui jo uransa varhaisissa vaiheissa ristiriitaan toimintaympäristönsä, seurakuntansa ja hiippakuntansa tuomiokapitulin kanssa. Uransa loppuvaiheessa hän liittyi kommunisteihin. Kirja on ensimmäinen Lauri Laitisesta kirjoitettu teos. Olisi helppo pitää Laitista äreänä riitapukarina, sen verran erimielisyyksiä hänen uralleen mahtuu. Vaikka hän oli jyrkkä puheissaan ja teoissaan, Kauhanen osoittaa, että todellisuus ei ollut näin yksipuolinen.
Elämäkerrat ovat suosittua historiankirjoitusta, mutta näennäisestä helppoudesta huolimatta henkilökuvan kirjoittaminen on vaativa tehtävä. André Swanströmin Valkoisen uskon soturi esittelee Kalervo Kurkialan (1894–1966) elämäntarinan. Särmikkäässä kohdehenkilössä olisi ainesta vaikka mihin, mutta elämäkerta harhailee turhan usein sivupoluille.
Mandoliinilla ja sen sukulaissoittimilla esitetään kansojen musiikkeja, salonkimusiikkia, länsimaista taidemusiikkia ja jazzia. Moneen taipuvan instrumentin historia on eri maiden ja samalla Suomessa soitetun musiikin historiaa sekä osa musiikkikulttuurien muutosta. Toimittaja ja tietokirjailija Sauli Heikkilä tarkastelee mandoliinin historiaa ja nykypäivää laajasta perspektiivistä.
Digi-askeesi on elämäntaito-opas kiireen ja keskeytysten aikakauteen. Se ei tarjoa keinoja helpottaa digimedian ja -työn taakkaa, vaan toimii pikemminkin ajanhengen analyysinä. Kirjan pienoisesseitä yhdistää filosofin varoitus siitä, että paperikirjojen kadotessa menetämme kriittisen ajattelun alkeet.
Tarinallinen tietokirjallisuus on ollut viime aikoina yksi tietokirjoittamisen nousevista trendeistä. Siinä tosipohjaiseen tapahtumien kuvaukseen yhdistyy kunnianhimoinen suhtautuminen esitystapaan ja muotoon. Petri Laukan kirja K. J. Ståhlbergin armoton matka on tarinallista historiankirjoitusta, mutta missä suhteessa se on menneisyyden elämään?
Tuotteliaan ja pitkän tutkijanuran tehneen Touko Perkon tuorein teos Kaksi vapaussotaa kertoo, kuinka pitkäaikainen ja järjestelmällinen vihankylvö kantoi kaamean sadon ja miten sisällissodan raunioilta versoi demokraattinen yhteiskunta.
Kalevi Koukkunen, suomalaisen sanakirjataituruuden aikapoika (Elias Lönnrotin (1802−1884) sana kelpo miehelle) on vuosikausien uurastuksen tuloksena julkaissut mitä mainioimman teoksen. Siitä on riittävä iloa monille vuosikausiksi.
Meistä suomalaisista sanotaan, että kaikista eniten meitä kiinnostaa se, mitä joku toinen meistä ajattelee. Ja jos sitten tämä arvio ei miellytäkään, loukkaannutaan ja suljetaan keskustelu. Antto Terraksen teosta voi lukea kahdella tavalla. Vaikka niin kuin kuuntelisi Kansanradiota, joka on tarkoitettu niin veitikoille kuin tosikoillekin.
Saat tietää kaiken ruotsalaisten ja suomalaisten miesten peruukeista 1600-luvulta 1800-luvun alkuun, kun luet professori Kustaa H. J. Vilkunan kirjan, Liiat hiuxet: Miesten muodin kulttuurihistoria. Teos valottaa myös tekotukkien historiaa Euroopassa ja kertoo vähän naistenkin keinokuontaloista. Vilkuna ei kuitenkaan kerro vain karvoista ja muodista, vaan osoittaa, että peruukki-ilmiöllä on ollut hämmästyttävän suuri kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikutus.
Meidän jokaisen tiimalasissa aika kuluu, ajattelemmepa sitä tai emme. Tulee hetki, jolloin nuoruus on takana ja vanhuus edessä. Tiedekirjojen joukkoon tervetullut, leppoisasti nautiskeltava lukukokemus pohtii keski-ikää kulttuurihistoriallisesta orientaatiosta käsin.