Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Suomen sodan jälkeen -artikkelikokoelma koostuu yhteensä viidentoista kirjoittajan laatimasta kahdestatoista asia-artikkelista, joista osa on kokonaan uusia avauksia aiemmin tutkimattomiin aihepiireihin, sekä johdannosta ja yhteenvetoluvusta. Varsinaiset asia-artikkelit ovat erittäin hyviä ja osa jopa erinomaisia, mutta kokoelman johdantoluku ei onnistu vakuuttamaan aihepiiriin perehtynyttä tutkijaa yhtä hyvin.
Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, ahneita ja aggressiivisia, istuu tiukassa. Sivistys näyttää olevan vain ohut pintakerros, joka särkyy helposti. Mutta teoksessaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa alankomaalainen toimittaja ja tietokirjailija Rutger Bregman (s.1988), vaatii tällaisen ihmiskuvan täydellistä muokkaamista. On aika nähdä, että ihminen onkin pohjimmiltaan hyvä, jos hänelle vain avautuu siihen mahdollisuus.
Suomen sisällissodan jälkeen kesällä 1918 noin tuhat naista passitettiin vankileirille Helsingin edustalle Santahaminan saarelle. Pro gradu -tutkielmasta laajennetussa kirjassaan FM Virva Liski paneutuu näiden naisten kohtaloihin ja kokemuksiin tuona kesänä. Santahamina erosi muista karuista punavankileireistä, sillä sen tuhannesta vangista vain neljä kuoli kesän aikana ja suurin osa selvisi hengissä. Tässä kirjassa selvitetään, miten tämä oli mahdollista.
Kautta aikojen sotia on käyty palkkasoturijoukkojen avulla. Vasta kansallisvaltiot varsinaisesti kehittivät asevelvollisuusarmeijat, joskin muinaiset sodat toki käytiin eräässä mielessä heimotasolla. Yksi nykypäivän tunnetuimmista palkka-armeijoista on Ranskan muukalaislegioona, 190-vuotias organisaatio, jossa on palvellut myös kolmisensataa suomalaista.
Joitakin aikoja sitten Ylen toimittaja Raimo Tyykiluoto (s.1962) kertoi radiosarjassaan 12 diktaattoria lukuisten itsevaltiaiden hallitsijoiden ja kulttihahmojen elämästä ja toiminnasta. Kirjassaan Hirmut hallitsijat – 52 diktaattoria hän laajentaa ja syventää tarkasteluaan ja esittelee korttipakallisen kieroutuneita johtajia, jotka ovat toimineet 1900- ja 2000-luvulla. Tällaisen kirjan julkaiseminen onnistuu demokraattisessa Suomessa, mutta diktatuureissa, joissa nykyisin elää yli puolet maailman väestöstä, se johtaisi vähintään vankilatuomioon.
Vakooja ja petturi avaa KGB-upseeri Oleg Gordijevskin tapauksesta kiinnostavia taustatietoja ja operatiivisia yksityiskohtia. Kirja antaa konkreettisen ja vaikuttavan esimerkin kautta pohdittavaa tiedustelun merkityksestä kansainvälisissä suhteissa ja ulkopoliittisessa päätöksenteossa.
Historiankirjoituksessa, myös sotahistoriassa, on viime aikoina tapahtunut mielenkiintoinen suunnanmuutos. Ennen uskottiin vain leimalla varustetun dokumentin todistusarvoon ja sotahistorioitsijat seurasivat strategisten, operatiivisten ja taktisten päätösten vaikutusta joukkojen liikkeisiin ja piirsivät nämä liikkeet kartoille. Tämän päivän historioitsija uskaltaa antaa mukana olleiden kertoa oman – usein subjektiivisenkin – näkemyksensä historian tapahtumiin, antaa kokemuksen äänen kuulua.
Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti ja avoimesti, niin että kohteet heräävät suorastaan henkiin. Annina Holmbergin ja Olli Löytyn taiteilijaelämäkerta Ina ja Tito on luova kaunokirjallinen tietokirja, jota ei voi selittää toisin sanoin. Tietokirjoittajapari on toki tehnyt huolella taustatyöt, ja faktat ovat kohdillaan, mutta mihinkään tarinamuottiin ei tätä hurmaavaa taitelijaelämäkertaa saa puristettua. Näin muoto osoittaa kunnioituksensa Ina ja Tito Collianderin monipuoliselle, monikieliselle ja monikulttuuriselle taiteelle.
Yliluonnollisen kohtaaminen yllättää aina. Vaikka tietäisimmekin, että jossain paikassa on jotain selittämätöntä, mutta joka tuntuu olevan totta, ihmettelemme, onko tämä mahdollista. Ja jos kohtaa yliluonnollisen olennon, se vaikuttaa olevan olemassa. Vai onko se vain harhaa? Näitä kysymyksiä käsitellään teoksessa Mikä täällä kummittelee?
Suomen lintutiede 1828-1974 käsittelee lintujen tutkimusta eliömaantieteen, ekologian, fysiologian, evoluutiotutkimuksen, käyttäytymistutkimuksen, ympäristötutkimuksen, kirjallisuustieteen ja etymologian näkökulmista. Se ei kuitenkaan tarkastele lintuja ahtaan tieteellisesti, vaan kertoo laajemmin lintuihin kohdistuvasta mielenkiinnosta. Teemat kattavat metsästyksen, lintujen ja munien keruun, tutkimusmatkat ja lintuharrastuksen sekä linnunnimien kehittymisen, lintujen suojelun ja tutkimusetiikan.
Teoksessa käsitellään herjauksen historiaa kuuluisien henkilöiden ja neljän eri teeman avulla, joita ovat uskonto, politiikka, nationalismi ja kulttuuri. Teemaosioissa esitellään iso joukko rääväsuita antiikista nykypäivään. Sekaan mahtuu ilmeisiä ja kaikkien tuntemia häiriköitä, kuten Donald Trump, Adolf Hitler ja Silvio Berlusconi, mutta toisaalta myös henkilöitä, joita ei välttämättä päällimmäisenä muisteta hävyttömästä kielenkäytöstään.
Kielitieteen ja kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon sijoittuva ansiokkaasti toimitettu teos tarkastelee kiinnostavasti kielipolitiikkaa, monikielisyyden ja kääntämisen käytäntöjä sekä kieliä ja identiteettiä kirjallisuusinstituutiossa.
Vaikka Röngän, Lilleyn ja Sarellin teos on suunnattu lapsille, saa aikuinenkin sen avulla itselleen mielekkäästi lisätietoa lepakoista ja niiden elämästä. Lasten tietokirjojen esittely tai arvostelu on jäänyt muun tietokirjallisuuden varjoon. Kuitenkin ne ovat osa lasten ymmärryksen laajentamista ja väline, jonka avulla lapset oppivat lukemaan. Niitä tuleekin pitää tasavertaisina muun tietokirjallisuuden kanssa.
22.12.2020 | Sari Tuuva-Hongisto
Lasten elämänkulut ovat erkanemassa. Lasten köyhyys on lähes kolminkertaistunut Suomessa vuosina 1995−2017. Tuore artikkelikokoelma kokoaa aiheesta tehtyä tutkimusta lapsiperheiden kokemasta köyhyydestä ja huono-osaisuudesta Suomessa. Huono-osaisuutta ja köyhyyttä lähestytään erilaisten monipuolisten määrällisten aineistojen ja tutkimustulosten kautta.
Teos esittelee arkkitehtien Kaija ja Heikki Siren elämän ja tuotannon pääkohdat. Sirenit ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Kirja sisältää laajan johdantoartikkelin lisäksi viisi eri teemoihin keskittyvää artikkelia, joissa käydään läpi Sirenien elämä, tärkeimmät heidän suunnittelemansa rakennukset, Sirenien arkkitehtuurin ominaispiirteet ja Sirenien tuotannon kytkennät Japaniin, Irakiin ja Saudi-Arabiaan sekä Itävaltaan.
Brittiläisen historiantutkija Hallie Rubenholdin suomennettu tietokirja, monielämäkerta Viiltäjä-Jackiksi nimetyn sarjamurhaajan viidestä uhrista tarjoaa uudenlaisen aikaikkunan 1880-luvun Lontoon kaduille ja viiden murhatun naisen elämäntarinoihin. Keitä naiset olivat – mitä lopulta tiedämme heistä ja kuinka totta tapausta koskevat, yleisinä pidetyt tosiasiat itse asiassa ovat olleet? Miksi naisten elämänvaiheista on tärkeää kirjoittaa yhä edelleen – yli sata kolmekymmentä vuotta tapahtumien jälkeenkin?
Timo Malmin teosta on vaikea kytkeä genreen. Se on kaunokirjallisuutta, johon hänellä on kykyä, se on runoutta, johon hänellä on älyä, ja se on tietokirjallisuutta, johon hänellä on loogista ajattelua ja todellisuuden tajua. Se kerää yhteen Tampereen Kalevankankaan hautausmaan edesmenneet ja yhä elävät äänet kertomaan 1900-luvun historiaa.
Tommi Uschanovin esseekokoelma tarttuu reippaalla ja keskustelevalla otteella musiikin merkityksiin, kytköksiin ja käyttöön. Tematiikan käsitteleminen muuallakin kuin musiikintutkijapiireissä on mitä tervetullein aloite. Hienoisesta epätasaisuudestaan huolimatta kirja on ehdottomasti innostava ja nautittava lukukokemus.
Internet on ratkaisevalla tavalla muuttanut tapoja, joilla muistamme, unohdamme ja kuolemme. Italialainen filosofi Davide Sisto kirjoittaa suomeksi käännetyssä esseeteoksessaan erityisesti sosiaalisen median roolista tavoissamme muistaa mennyttä. Teos on harhaileva esitys jossain filosofian ja populaarikulttuurin välillä.
Aura Koiviston teos tarjoaa merkittävän lisän suomenkieliseen tutkimusmatkakirjallisuuteen. Koivisto on kirjoittanut viihdyttävän ja ajatuksia herättävän kirjan, joka valottaa monitahoisesti 1700-luvun maailmaa erityisesti tieteen ja luontokäsitysten näkökulmasta. Hän myös tarkastelee hienosti tuon ajan ajatusmaailman merkitystä suhteessa nykyaikaan.