22.8.2020 | Lauri Jääskeläinen

Teos on ensimmäinen laaja katsaus Suomen 1900-luvun alkuvuosikymmenten eräästä merkittävimmistä arkkitehdista Uno Ullbergista. Valtaosa hänen suunnittelemista rakennuksista sijoittuu nykyään Venäjälle kuuluviin Viipuriin ja Sortavalaan, jonka vuoksi hän on jäänyt muiden aikalaisarkkitehtien varjoon. Teos on artikkelikokoelma ja täydensi osaltaan Arkkitehtuurimuseon kesän 2020 Uno Ullberg -näyttelyä. Kirjahankkeen toteutti varta vasten perustettu Uno Ullberg -seura yhdessä Arkkitehtuurimuseon kanssa.

Lue lisää

Pauli Jokisen paikallishistoriallinen teos kuvaa henkirikoksia Helsingissä yli sadan vuoden ajalta. Epätavallisissakin tarinoissa toistuu usein sama juonikaava: illalla joku lähtee juopottelemaan, yöllä hänen seuraansa lyöttäytyy joku toinen ja aamulla jompikumpi on kuollut. Vaikka varsinkin vanhimpien tapausten uutisointi on hyvin paljastavaa, tekijä ei aina paljastu. Hämmästyttävän harvoin tekijä antautuu, vaikka hämmästyttävän usein vapausrangaistus olisi vain muutama vuosi. Kotikulmien karmivat henkirikokset koskettavat syvemmin kuin kaukaisemmat true crime -tapaukset, viihteellisemmistä dekkareista ja kauhuelokuvista puhumattakaan.

Lue lisää

13.8.2020 | Johanna Frigård

Elokuva- ja valokuvatuotantoyhtiö Aho & Soldanin 1950-luvun värikuvista koottu ja Henrik Meinanderin henkilökohtaisella otteella kirjoitetulla tekstillä varustettu valokuvateos antaa paitsi perustietoa 1950-luvun Suomesta myös loihtii esiin, miltä tuntui elää tuolloin. Kirja sopii hyvin matkamuistoksi Suomesta tai mukaan otettavaksi viemiseksi ulkomaille, sillä tekstit ovat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Teksti ja kuvat kulkevat rinta rinnan ja toinen toisiaan avaten. Silti lukija jää paikoin kaipaamaan tietoja kuvien tarkemmasta sisällöstä sekä niiden kuvaajana kunniapaikalle nostetusta Claire Ahosta.

Lue lisää

Palkitun puolalaisen toimittajan Witold Szabłowskin teos on reportaasin tyyliin kirjoitettu matka- ja haastattelukirja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä olleiden maiden ihmisten nykytilasta ja mielipiteistä. Szabłowski rinnastaa rautaesiripun kaatumisen myötä päättyneen karhunkesytyksen ja uudessa Euroopassa juurettomaksi jääneet ihmiset, jotka joutuvat sopeutumaan uuteen maailmanjärjestykseen.

Lue lisää

Theodor W. Adornon "Näkökulmia uuteen oikeistoradikalismiin" hämmentää aluksi nimellään mutta on etenkin sosiaalipsykologiselta osioltaan huomionarvoinen aikalaisanalyysi 1960-luvun lopun oikeistoradikalistisesta liikehdinnästä Länsi-Saksassa. Vaikka suoria rinnakkainasetteluja tulee välttää, on teoksen analyyttinen anti käyttökelpoista myös nykyhetken populismisuuntauksia tutkittaessa laajemmassakin merkityksessä.

Lue lisää

14.7.2020 | Tuomas Martikainen

Länsimainen esoteria on kokenut uuden populaarikulttuurisen nousun esimerkiksi Harry Potter ja Games of Thrones -sarjojen kautta. Lisäksi monet aikamme hyvinvointikulttuurin terapioista ja osa laajalti jaetuista käsityksistä, kuten jälleensyntymisusko, juontuvat länsimaissa historiansa kautta osaksi esoteeristen liikkeiden laajempaa kulttuurista vaikutusta. Länsimainen esoteria on myös muotoutunut omaksi akateemiseksi erityisalakseen muun muassa uskontotieteen, taiteentutkimuksen ja aatehistorian kylkeen. Tiina Mahlamäen ja Nina Kokkisen toimittama Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa on oiva katsaus tähän monimuotoiseen ilmiöön ja sen tutkimukseen

Lue lisää

10.7.2020 | Lassi Saressalo

Saamelaiskeskustelussa on nykyisin voimassa käsitys, jonka mukaan saamelaispolitiikkaa ja saamelaiskulttuuria ei saisi tutkia eikä siitä kirjoitta, jos ei ole itse saamelainen. Nyt kuitenkin ansioituneet tutkijat ja tietokirjailijat Kukka Ranta ja Jaana Kanninen ovat uskaltautuneet kirjoittamaan kirjan siitä, miten suomalainen kolonialismi on kohdellut saamelaisia. Näkemys ei kaikilta osin kuitenkaan ole aivan objektiivinen, mikä on valitettavaa.

Lue lisää

Filosofian tohtori Tea Holmin tietokirja Perhosvaikutus syventää jo asiaan perehtyneen tietämystä spiritualismista. Hän onnistuu säilymään kokemusasiantuntijuudestaan huolimatta voittopuolisesti ulkopuolisena tutkija-tarkkailijana tekstissään.

Lue lisää

2.7.2020 | Leena Rossi

Dosentti Marko Lambergin kääntämä ja taustoittama Ihmeiden kirja: 192 kertomusta keskiajalta on Vadstenan birgittalaisluostarissa kirjoitettu tarinakokoelma. Sen sisältämät exemplumit ovat tarjonneet munkkiveljille saarnojen aiheita. Kokoelma tuo keskiaikaista tarinaperinnettä nykysuomalaistenkin ulottuville. Se avaa lukijalle uskonnollisuuden ohella ajan kulttuurin, yhteiskunnan ja ajattelun rakenteita sekä arkisia tapoja ja käytänteitä mutta myös ihmisluonteen heikkouksia. Ruotsinkielisen käsikirjoituksen kopio on kuulunut myös Naantalin birgittalaisluostarin kirjastoon.  

Lue lisää

Tiedonjanoiselle tarjotaan nautittava ja uskottava paketti maamme taloushistoriasta 1960-luvulta alkaen. Vankasta faktapohjasta runsaasta taustatiedosta ei ole pulaa. Makrotason analyysi on uskottavaa ja lukija on luotettavissa käsissä. Lukuisat yksityiskohdat saavat muistelemaan oman lapsuuden elinympäristöä ja kirja tarjoaa myös mikrotasolla aikamatkan menneisiin vuosikymmeniin. Kriittinen lukija saattaa toivoa muutamia lisäyksiä yhteiskunnan metatasoilta. Vaikka tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja innovaatioiden rooli mainitaan kyllä useampaan kertaan, niitä käsittelevä erityinen luku loistaa poissaolollaan.

Lue lisää

Kivenmurskaajat on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleisteos, joka pyrkii käsittelemään koko eurooppalaisen kolonialismin historian. Se on tervetullut avaus suomenkielisessä kolonialismin tutkimuksen kentässä. Nykyistä maailmaa on vaikeaa ymmärtää tuntematta kolonialismin ja imperialismin historiaa. Ne vaikuttavat edelleen nykyiseen maailmanpoliittiseen ja -taloudelliseen järjestelmään, muuttoliikkeisiin, alkuperäiskansojen asemaan sekä kaikkien tavalla tai toisella osallisena olleiden valtioiden yhteiskuntiin.

Lue lisää

25.6.2020 | Kari Hintsala

Saksalainen luutnantti Fritz Güth joutui vaikeasti haavoittuneena sotavangiksi itärintamalla 1916, ja kirjoitti vankeusajastaan muistelmat vuosina 1928-29. Tie vei erinäisten vankileirien ja vaihtelevien olosuhteiden kautta sisällissotaa käyvään Suomeen - ja siellä Turkuun - ja vihdoin takaisin Saksaan.

Lue lisää

Espanjantaudin nimellä tunnettu, ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa puhjennut influenssapandemia oli 1900-luvun ja ehkä koko maailmanhistoriankin tuhoisin tartuntatauti. Se levisi myös sisällissodasta toipuvaan Suomeen, jossa satojatuhansia ihmisiä sairastui, kymmeniätuhansia kuoli. 15 vuoden takaisen väitöstutkimuksen uusintajulkaisu osuu keskelle koronakriisiä. Sata vuotta sitten riehuneella tartuntataudilla ja maailmaa parhaillaan kurittavalla pandemialla on yhtymäkohtia, jos kohta erojakin.

Lue lisää

23.6.2020 | Sirkka Ahonen

Teos käsittelee historian kouluopetuksen nykytilaa empiiriseen tutkimukseen perustuen. Se on provosoiva lukukokemus ja vahva puheenvuoro historiallisen ajattelun opetuksen tärkeydestä totuudenjälkeisenä aikana.

Lue lisää

2

18.6.2020 | Leena Rossi

Viime aikoina tietokirjailijat ovat astuneet teoksissaan entistä näkyvämmin esille. Kulttuurihistorioitsija Henna Karppinen-Kummunmäen Lavatanssien hurma: Keinu kanssani on esimerkki tietokirjassa, jossa tekijä näkyy sekä tekstissä että kuvituksessa kirjan alusta loppuun asti – jonkun mielestä ehkä liikaakin. Kirja on innostunut ja raikas kertomus 2000-luvun lavatanssikulttuurista, ja siinä kuullaan tekijän lisäksi myös esiintyjiä, järjestäjiä ja muita tanssijoita.   

Lue lisää

10.6.2020 | Kankaanrinta, Ilta-Kanerva

”Kiivetkää Puuhun. Tutkikaa ja kartoittakaa kaikki oksat. Tarvitsemme Puusta hyvän kartan, jotta tietäisimme, millainen tienoo yllämme levittäytyy.” Näin komentaa Kuningatar Kekomielen yhdyskunnan pikkuotuksia lastenkirjamaisen teoksen alussa. Takakannessa sen kerrotaan olevan suunnattu 6–9-vuotiaille. Painava teos antaa kuitenkin ajateltavaa ennen kaikkea kasvatuksen ammattilaisille, eikä se kulu puhki kertalukemisella.

Lue lisää

8.6.2020 | H. K. Riikonen

Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Publius Vergilius Maron (70–19 eaa.) tärkeimmät teokset olivat Paimenlauluja (Bucolica), Georgica ja Aeneis. Georgica julkaistaan nyt ensi kertaa kokonaisuudessaan runomuodossa suomen kielellä. Maija-Leena Kallelan uudistama ja täydentämä laitos sisältää peräkkäin heksametrisuomennoksen, proosasuomennoksen ja latinalaisen alkutekstin. Vergiliuksen teos sidotaan myös sekä historialliseen kontekstiin että muuhun antiikin kirjallisuuteen.

Lue lisää

6.6.2020 | Helena Pilke

Johanna Pakola kertoo kirjassaan Mereen kadonneet Ahvenanmerellä syyskuussa 1948 haaksirikkoutuneen kaljaasi Vernan tarinan. Samalla hän tulee kertoneeksi myös siitä, miten ja miksi ihmiset lähtivät sodanjälkeisestä Suomesta etsimään uutta alkua elämälleen.

Lue lisää

1

5.6.2020 | Anna Anttila

Antiikin tutkija Ari Saastamoisen uunituore tietokirja Pompejin seinäkirjoituksista on paljastava kurkistus muinaisten roomalaisten mielenmaisemaan. Se on ensimmäinen laaja suomenkielinen kokoelma Rooman valtakunnan graffitoista. Teoksessa on tiiviitä ja ilmaisuvoimaisia välähdyksiä tavallisten kaupunkilaisten elämästä sekä siitä, miten monitulkintaisesti antiikin raapustelijoiden tarkoitusperiä voi avata. Kaikki merkitykset eivät nykytutkimukselle aukea, vaan ne jäävät odottamaan uusia menetelmiä tai kohteita, joista löytyisi kontekstitietoja yksittäisten graffitontekijöiden älynväläyksille. Osa jää ikuisiksi mysteereiksi – jopa kiveen kirjoitettu voi unohtua.

Lue lisää

Jörn Donner (1933-2020) oli suomalaisen kulttuurikentän moniottelija, joka vaihtoi tiheään ja taitavasti taiteen- ja tyylilajeja. Hän oli kirjailija ja elokuvaohjaaja, kolmea puoluetta edustanut poliitikko ja yrittäjä, jonka bisnekset eivät aina onnistuneet. Donneria on kutsuttu kansakunnan provokaattoriksi; silti hän palveli maataan diplomaattina. Kai Ekholmin Donner-teos peilaa kohdettaan monesta suunnasta. Sanoja säästämättä, kritiikistä tinkimättä.

Lue lisää