Kulttuurin, matkailun ja kulttuurimatkailun ammattilainen Liisa Väisänen esittelee tuoreimmassa kirjassaan tuttuja ja tuntemattomia kohteita Välimeren rannoilta. Matka vie kaikkiin ilmansuuntiin, aikajana yltää antiikista meidän päiviimme.

Lue lisää

Karjalankieliset rajalla on tervetullut uudenlainen tutkimus Karjalasta yli rajan: karjalankielisistä Suomessa sekä kielivähemmistöistä Venäjän Karjalassa. Teos käsittelee evakkoutta, karjalaisuuden mennyttä ja nykyisyyttä, kieltä, musiikkia ja mediaa sekä karjalaisuutta kielenelvyttäjien näkökulmasta.

Lue lisää

18.3.2021 | Kari Hintsala

Ensimmäinen maailmansota päättyi marraskuussa 1918, mutta itäiseen Eurooppaan se ei tuonut rauhaa. Venäjän sisällis-ja interventiosota jatkui myös Itä-Karjalassa aina vuoteen 1922 saakka. Pekka Vaara jatkaa Vienan kohtalonvuosien kronikkaansa.

Lue lisää

Julkinen keskustelu lasten ja nuorten lukemisesta – tai sen puutteesta – tuntuu painottuvan lukemiseen tiedonhankintana, vaikka enemmän soisi puhuttavan myös kirjallisuuden kokemuksellisesta ulottuvuudesta sekä kielen ja tarinoiden keskeisestä merkityksestä tunteiden käsittelyssä ja identiteetin rakentamisessa. Pirjo Suvilehdon Oi ihana satu luotaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden terapeuttisia mahdollisuuksia ja sisältää käytännönläheisiä ajatuksia kirjallisuusterapeuttisen työskentelyn soveltamiseen monenlaisissa yhteyksissä. Teos on suunnattu erityisesti lukijoille, joille kirjallisuusterapia ei ole ennestään tuttua.

Lue lisää

Karttoja on käytetty – ja käytetään edelleen – merenkulkuun ja muuhun liikkumiseen, sodankäyntiin ja propagandaan. Niillä on välitetty tietoa, ohjattu ihmisten toimintaa ja vaikutettu heidän mielikuviinsa kyseisen kartan esittämästä seudusta. Itämeren tarina kertoo komein kuvin ja monipuolisin tekstein siitä, millaisena nämä suomalaistenkin hyvin tuntemat rannat ja rantojen asukkaat on menneinä vuosisatoina nähty – ja siitä, mitä tapahtuu, ellei merta aleta tarmokkaasti suojella.

Lue lisää

12.3.2021 | Tiina Mahlamäki

Ina ja Tito Colliander olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä – sekä niihin liittyviä säröjä ja murtumia – kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat ja asettavat yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiinsa. Teoksen kertojan ääni on yhtenäinen, rauhallinen ja toteava, mutta tekstin fragmentaarisuus ja hyppelehtiminen hämmentävät ajoittain lukijaa.

Lue lisää

12.3.2021 | Leena Rossi

Suomalaisten joulupukki asuu Korvatunturilla, mutta amerikkalaisten Santa Claus asustaa Pohjoisnavalla. Joulupukista on paljon tarinoita, joille kaikille löytyy kannattajansa. Mutta ei yksikään tarina eikä yksikään pukki ole se ainoa oikea. Joulupukki: Tuhatvuotinen arvoitus -kirjassa kulttuurihistorioitsija Eero Perunka selvittää perusteellisesti joulupukkitarinoiden aineksia ja valaisee siinä sivussa monia historian käänteitä ja kulttuuri-ilmiöitä, jotka liittyvät suoraan tai mutkan kautta joulupukki-ilmiöön.

Lue lisää

2.3.2021 | Kari Kaunismaa

Shikalovin teos kuvaa venäläisten arkea ja trokausta Neuvostoliiton loppuvuosina sekä piirteitä suomalaisessa turismissa: salakuljetusta ja pimeää rahanvaihtoa. Aiheita joista ei aikoinaan julkisesti juuri puhuttu.

Lue lisää

25.2.2021 | Helena Pilke

Tietokirja yhden talvisodassa surmansa saaneen sotilaan kohtalosta näyttää lukijalle sodan pimeän puolen – ja sen, että edes monien vuosien arkistotyöskentely ei pysty kertomaan totuutta menneisyyden tapahtumista.

Lue lisää

Vesa Heikkisen perusteellinen teos tekstianalyysistä esittelee kattavasti tekstianalyysin menetelmälliset ja teoreettiset lähtökohdat. Kirjaan sisältyy myös edustava valikoima esimerkkianalyysejä, jotka valottavat tekstianalyysin monipuolisia mahdollisuuksia erilaisten tekstilajien ja kysymysten osalta.

Lue lisää

Maanpuolustuskorkeakoulun tukisäätiön 35-vuotishistoriikki kattaa oikeastaan kahdeksan vuosikymmentä. Moni tieteen tukija ei avaa toimintaansa ulkopuolisille siinä mittakaavassa kuin tämä Mannerheimin alkuun auttama säätiö.

Lue lisää

2

Tiedenaisia-teos tuo esiin naisten merkitystä tiedemaailmassa, sen eri aloilla. Se purkaa patriarkaalisen tiedekäsityksen oletuksia ja tarjoaa mielenkiintoisia näköaloja akateemiseen maailmaan.

Lue lisää

9.2.2021 | Merja Leppälahti

Riimut ovat taikamerkkejä ja koristeita, kirjeitä ja muistosanoja. Riimuja on koruissa, keihäänkärjissä ja kastemaljoissa. Tunnetuimmat merkit löytyvät kivistä, jotka on pystytetty henkilön tai rakennuksen muistoksi. Heikki Ojan teos kertoo, mitä tiedämme riimutaiteilijoista ja löytyneistä riimuesineistä. Se on neljäs painos vuonna 2015 ilmestyneestä kirjasta. Uutta riimututkimusta ei ole suomeksi tässä välillä juuri julkaistu, joten uusi painos puolustaa paikkaansa.

Lue lisää

8.2.2021 | Lassi Saressalo

Talvisota on perinteisesti ollut varsin mustavalkoinen. Se on ollut henkisesti mustavalkoinen kertomus, joka kertaa vanhojen vainolaistarinoiden, jopa raamatullisten kertomusten tarjoamaa myyttiä, jossa pieni voittaa suuren ja hyvä pahan. Mutta se on ollut myös visuaalisesti mustavalkokuvin toteutettua valokuvakerrontaa. Ilkka Engbergin Talvisota väreissä on väritetty ja uudistettu painos saman tekijän vuonna 2013 ilmestyneestä Talvisota päivä päivältä teoksesta.

Lue lisää

2.2.2021 | Leena Rossi

Elisa Aaltola ja Birgitta Wahlberg ovat toimittaneet artikkelikokoelman Me & muut eläimet: Uusi maailmanjärjestys. Sen tekstit edustavat kriittistä eläintutkimusta ja ammentavat aineksia ympäristöliikkeestä, eläinoikeusajattelusta ja poliittisesta tutkimuksesta. Tekstien kirjoittajat tulevat historian, antiikintutkimuksen, kirjallisuustieteen, oikeustieteen, filosofian, teologian, taiteentutkimuksen ja kasvatustieteiden piiristä. Kirja tarjoaa valaisevan läpileikkauksen uudesta eläintutkimuksesta.

Lue lisää

27.1.2021 | Maria Takala-Roszczenko

Toimittaja ja tietokirjailija Aulis Kallion teos on runsas tietopaketti Liettuan valtion ja yhteiskunnan kehityksestä ensimmäisen maailmansodan lopusta nykyaikaan. Kirja täydentää ja jatkaa tekijältä aiemmin julkaistua Liettuan historiaa (2009). Rajauksena on nyt Liettuan tasavallan, tai pikemminkin tasavaltojen, aika. Baltian maiden näennäisestä läheisyydestä huolimatta suomalainen lukija voi löytää teoksesta paljon uutta. Perehtyminen kärsimyksen liettualaiseen historiaan, millaisena lähes koko 1900-luku kirjan pohjalta pitkälti näyttäytyy, herättää ennen kaikkea suhteellisuudentajua. Suomi sotineenkin oli sittenkin jonkinlainen lintukoto.

Lue lisää

Suomen sodan jälkeen -artikkelikokoelma koostuu yhteensä viidentoista kirjoittajan laatimasta kahdestatoista asia-artikkelista, joista osa on kokonaan uusia avauksia aiemmin tutkimattomiin aihepiireihin, sekä johdannosta ja yhteenvetoluvusta. Varsinaiset asia-artikkelit ovat erittäin hyviä ja osa jopa erinomaisia, mutta kokoelman johdantoluku ei onnistu vakuuttamaan aihepiiriin perehtynyttä tutkijaa yhtä hyvin.

Lue lisää

2

Myytti siitä, että ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä, ahneita ja aggressiivisia, istuu tiukassa. Sivistys näyttää olevan vain ohut pintakerros, joka särkyy helposti. Mutta teoksessaan Hyvän historia: Ihmiskunta uudessa valossa alankomaalainen toimittaja ja tietokirjailija Rutger Bregman (s.1988), vaatii tällaisen ihmiskuvan täydellistä muokkaamista. On aika nähdä, että ihminen onkin pohjimmiltaan hyvä, jos hänelle vain avautuu siihen mahdollisuus.

Lue lisää

Suomen sisällissodan jälkeen kesällä 1918 noin tuhat naista passitettiin vankileirille Helsingin edustalle Santahaminan saarelle. Pro gradu -tutkielmasta laajennetussa kirjassaan FM Virva Liski paneutuu näiden naisten kohtaloihin ja kokemuksiin tuona kesänä. Santahamina erosi muista karuista punavankileireistä, sillä sen tuhannesta vangista vain neljä kuoli kesän aikana ja suurin osa selvisi hengissä. Tässä kirjassa selvitetään, miten tämä oli mahdollista.

Lue lisää

19.1.2021 | Saressalo, Lassi

Kautta aikojen sotia on käyty palkkasoturijoukkojen avulla. Vasta kansallisvaltiot varsinaisesti kehittivät asevelvollisuusarmeijat, joskin muinaiset sodat toki käytiin eräässä mielessä heimotasolla. Yksi nykypäivän tunnetuimmista palkka-armeijoista on Ranskan muukalaislegioona, 190-vuotias organisaatio, jossa on palvellut myös kolmisensataa suomalaista.

Lue lisää

3