25.10.2022 | Helena Pilke

Maantieteilijä Aleksi Rikkisen ja sotahistorioitsija Emil Kastehelmen runsaasti kuvitettu teos Sturmbock - tutkimusmatka Lapin sodan linnoitteisiin kertoo Lapin sodan unohdetusta historiasta ja siitä, miten kaksi asialleen antautunutta miestä kaivaa menneisyyttä esiin erämaasta.

Lue lisää

21.10.2022 | Pentti Stranius

Anne Applebaumin teos on ensimmäinen suomeksi ilmestynyt kokonaisvaltainen ja moniääninen tietokirja ja tutkimus stalinistisen “vankileirien saariston” historiasta. Se kattaa niin arkistolähteitä kuin aikalaisten – leirivankien, miesten ja naisten ja vartijoidenkin – muistelmia ja haastatteluja. Ääneen pääsevät ja/tai lainatuksi tulevat esimerkiksi Varlan Shalamov, Aleksandr Solzhenitsyn, Jevgenija Ginzburg ja kymmenet muut vähemmän tunnetut “leiriläiset”.

Lue lisää

18.10.2022 | Tuomas Martikainen

Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa käsittelee monikielisyyttä Suomen vanhimmassa kaupungissa keskiajalta 1900-luvun loppuun. Artikkelikokoelma tuo arkiset ja hallinnolliset kielet historiallisen tutkimuksen keskiöön. Vastaavia teoksia on julkaistu viime vuosina useista muista Suomen kaupungeista.

Lue lisää

17.10.2022 | Merja Leppälahti

Timo Kalevi Forssin Leevi and the Leavings esittelee Leevi and the Leavings -yhtyeen levyt ilmestymisjärjestyksessä ja kertoo samalla kappaleiden taustoista ja syntyvaiheista. Kirjassa on tarkka luettelo Leevi and the Leavingsin tuotannosta, lähdeluettelo ja henkilöhakemisto, joten kirjaa voi käyttää myös Leevi and the Leavingsiä käsittelevänä hakuteoksena.

Lue lisää

Symbolitutkija Liisa Väisäsen tuorein teos houkuttelee Helsingin katuja kulkevan kulttuurin harrastajan katsomaan ympärilleen aiempaa tarkemmin.

Lue lisää

13.10.2022 | Merja Leppälahti

Maria Petterssonin tietokirja Suomen historian jännät naiset esittelee yli seitsemänkymmentä naista, jotka ovat vaikuttaneet Suomen historiassa tavalla tai toisella. Esiteltävät naiset on jaettu kuuteen ryhmään, joiden otsikot ovat: Seikkailijattaret ja rikolliset, Taiteilijat, Hovin liepeillä, Sotilaat ja aktivistit, Uranaiset ja Hengen naiset. Kirjan lopussa luetellaan artikkelien lähteet.

Lue lisää

12.10.2022 | Helena Pilke

25 vuotta täyttäneen Naisten Valmiusliiton julkaisema Kaiken varalta on teos, joka kertoo liiton historian lisäksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentästä – ennen kaikkea naisnäkökulmasta.

Lue lisää

11.10.2022 | Paavo Oinonen

Klassikon aseman Englannissa saanut Matthew Arnold (1822–1888) oli uskontokriittinen runoilija ja kulttuurikriitikko. Viktoriaanien tapaan hän suhtautui epäillen etenevään demokratiaan, mutta ei ollut suoranainen konservatiivi. Ennen kaikkea hän suomi aikansa poroporvarillisuutta ja puhui alimpien yhteiskuntaryhmien sivistystarpeesta. Basam Booksin Klassikko-sarjassa ilmestyneen Kulttuuri ja anarkia -esseen suomennos on kulttuuriteko. Siitä piirtyy esiin myöhäisviktoriaaninen maailma toiveineen ja pelkoineen.

Lue lisää

10.10.2022 | Lassi Saressalo

Tuskin mikään kaupunki on saanut maailmanmainetta samalla tavalla kuin Turku vuonna 1827 ja sen jälkeisinä kuukausina. Sanoma Turun palosta levisi niin kotimaassa kuin ympäri Euroopan ja aina maapallon toiselle puolelle. Hannu Salmen kertomus tuosta kauheasta yöstä on paitsi järkyttävä kuvaus myös hieno kulttuurihistorian katsaus.

Lue lisää

Paikallistasolta avautuu kiinnostavia näkymiä suomalaisen demokratian historiaan. Tietokirjailija Hannu Kotila on tarkastellut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan paikallislehdissä vuosina 1929–1932 käytyä julkista keskustelua ja pyrkinyt selvittämään, miksi lapuanliikkeen aikana Vaasan pohjoisen vaalipiirin alueella on näkyvissä selkeä ero etelä- ja keskipohjalaisten lainkuuliaisuuden välillä.

Lue lisää

Jukka Pääkkösen kertomus Solidaarisuus-järjestön toiminnasta 50 vuoden ajalta täyttää tilaa yleisellä tiedolla ja jättää varsinaisen tarkasteltavan kohteen välillä turhan kauaksi lukijasta. Julkaisu sijoittuu tieteellisen tutkimuksen ja muistelmien välimaastoon maalatessaan kuvan järjestön historiasta ja henkilögalleriasta viidenkymmenen vuoden ajalta, sitomatta sitä kuitenkaan riittävällä tavalla itse järjestöön. Kirjassaan Pääkkönen tarjoaa tuoreita tapoja lähestyä aihettaan ja rohkeitakin esitystapoja, mutta tätä ei tehdä aiheen kannalta riittävällä tavalla.

Lue lisää

Sanat siltana menneisyyteen – kielelliset lähestymistavat historiantutkimuksessa (Gaudeamus 2022) täydentää alan varsin niukkaa suomenkielistä menetelmäkirjallisuutta. Historiatieteen menetelmällisen rohkeuden lisääntymistä kuvaa kirjoittajakaarti, johon historiataustaisten Kaarlo Havun, Pasi Ihalaisen, Jani Marjasen, Ilona Pilkkasen, Mikko Tolosen ja Heli Valtosen lisäksi kuuluvat sosiologi Miikka Pyykkönen sekä korkeakoulututkija ja kielitieteilijä Taina Saarinen. Kirjan kantavia ajatuksia ovat monimenetelmällisyys ja digitalisaatio. Menetelmiin perehtymisen ja niiden omatoimisen yhdistelyn ja kehittämisen korostetaankin olevan keskeinen osa tutkimustyötä aina opinnäytetöistä lähtien.

Lue lisää

Suomen historian kosketuspinta kolonialismiin on tutkijoita kasvavassa määrin kiinnostava aihe. Uusin lisäys suomenkieliseen kolonialismintutkimukseen, Kolonialismi Suomen rajaseuduilla (2022) käsittelee nimensä mukaisesti Suomen lähialueiden kulttuurista ja poliittista historiaa kolonialismin näkökulmasta. Erityistä huomiota kirjassa saavat Suomen saamelaisalueisiin ja Petsamoon 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla kohdistamat kolonisoivat toimet sekä rajanyliset käsitykset kansallisuudesta, identiteetistä ja maankäytöstä.

Lue lisää

30.9.2022 | Leena Rossi

Tiina Pihlajamäen kirjoittama ja kuvittama teos, Kadonnut Turku (2021), on täynnä kauniita ja merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia, joita ei enää voi kaupungilla nähdä. Ne ovat sijainneet ydinkeskustassa kauppatorin liepeillä tai kävelymatkan päässä torista. Piirtämiensä ja värittämiensä kuvien rinnalle tekijä on kirjoittanut jokaisen kohteen ”elämäkerran”. Lisäksi hän on koonnut lyhyitä artikkeleita haastattelemiensa turkulaisten tietämyksestä ja muistoista.  

Lue lisää

29.9.2022 | Ilta-Kanerva Kankaanrinta

Laidun on lehmän luontainen ympäristö, ja jotkut onnekkaat sinne elämänsä aikana pääsevätkin. Tietokirjailija Mauri Leivo kertoo mitä tapahtuu, kun jyhkeä otus hellittää siellä tuotantoeläimen roolistaan ja ryhtyy lehmäksi.

Lue lisää

27.9.2022 | Paavo Oinonen

Serbialaisella Nikola Teslalla on maine eksentrisenä keksijänerona. Yhdysvaltalaisen tietokirjailija Richard Munsonin elämäkerta Tesla – Modernin luoja vahvistaa, ettei tämä ole liioittelua, sillä sen verran erikoislaatuisen elämän Euroopasta Yhdysvaltoihin emigroitunut ideasampo eli. Uusi elämäkerta on tarpeen, sillä useimmille ”Tesla” viittaa miljardööri Elon Muskin yhtiöön ja sähköautomerkkiin. Harvempi tuntee sähkötekniikan visionäärin tarinan. Keksijän suuntaan kumartavalle yhtiön nimelle on perusteensa, sillä kaikki sähköön liittyvä oli Teslan erikoisalaa.

Lue lisää

Musiikin merkityksen ja menestyksen mittaaminen myyntilistoilla on aina ollut mielenkiintoinen tapa kurkistaa kunkin aikakauden musiikkimakuun ja suosikkilevyjen synnyttämään populaariin ajanhenkeen. Levymyyntilistojen asiantuntijana aikanaan Rumba-lehdessä aloittanut Timo Pennanen esittelee julkaisussaan laskentamekanismin, jonka avulla hän esittelee Suomen menestyneimmät levytykset viimeisen kuuden vuosikymmenen ajalta.

Lue lisää

22.9.2022 | Ilta-Kanerva Kankaanrinta

Asutko vanhassa talossa tai haaveiletko siitä? Askarruttaako pärjääminen talovanhuksen huoltajana? Tällaiselle lukijalle sopii Koteja Vanhassa Raumassa, jossa kunnostuksen asiantuntijat ja asukkaat kertovat elämän täyteläisyydestä vanhassa talossa, kestävästä elämäntavastaan.

Lue lisää

21.9.2022 | Otto Aura

Mikko Huhtamiehen Seitsemäs vyöhyke on yleistajuinen teos Itämeren alueen merihistoriasta 1200–1600-luvuilta. Huhtamies on laatinut sangen onnistuneen yleisteoksen, jota voi suositella luettavaksi, mikäli tahtoo saada selville Itämeren merihistoriallisia tapahtumia keskiajalta ja varhaiselta uudelta ajalta. Kirjassa on myös käytetty hienoja aikalaispiirustuksia ja karttoja kuvituksena, joista näkee hyvin, kuinka meri on ruokkinut myös mielikuvitusta.

Lue lisää

20.9.2022 | Teemu Korpijärvi

Runoilija Uuno Kailas lähti vuonna 1931 matkalle Nizzaan. Vuonna 2018 historioitsija ja kirjailija Marija Vantti seuraa hänen jalanjälkiään tarkoituksena kirjoittaa Kailaan juhlavuodeksi hänen elämäkertansa. Älä koske perhosen siipiin on monikerroksinen kertomus nuorena kuolleen runoilijan elämänkulusta ja hänen viimeiseksi jääneestä matkastaan.

Lue lisää

1