Helena Pilke

”Vain sodassa kuollut mies” -kirjan ensimmäisestä luvusta käy ilmi, miten suunnattoman pitkä työprosessi voi käynnistyä hyvin pienestä löydöstä. Aivan muita asiapapereita etsivän arkistotutkijan silmiin näet osuu kirjelappunen, jossa nuori sotilaspastori kysyy kokeneemman papin neuvoa: miten sotilaan kuolemasta pitäisi ilmoittaa omaisille silloin, kun siihen liittyy runsain mitoin epäselvyyksiä. Asioita, joista ei puhuttu sodan aikana, eikä pitkään […]

Suomessa on lukuisia säätiöitä, jotka tukevat tiedettä, taidetta, tutkimusta ja kulttuuria merkittävillä summilla. Useiden säätiöiden suhde julkisuuteen on kuitenkin hieman pidättyvä: apurahajaoista saatetaan tehdä mediatiedote, mutta toimintaa ei avata yleisön nähtäväksi sen enempää. Poikkeuksia toki on: säätiöistä ja niiden perustajista on julkaistu historiikkeja tai laajempiakin teoksia, ja nykyisin säätiöllä saattaa olla myös nettisivusto, josta selviävät […]

Kirja jakautuu neljään päälukuun: Kohti joulua, Jouluvalmisteluja, Joulun tunnelmaa ja Joulu on… Alaluvut puolestaan tekevät selkoa joulun koko olemuksesta alkaen adventtikalenterista ja päättyen Nuutin päivään, jolloin kuusi kannetaan ulos. Silloin myös nuuttipukkeja saattaa ilmestyä ovelle kestitystä vaatimaan, jos oikein perinteisiä ollaan. Mikäli lukija on vannoutunut jouluihminen – kuten kirjan tekijä toteaa olevansa – hän alkaa […]

BBC:n suomenkielisen toimituksen ensimmäinen päällikkö – ja koko yksikön ensimmäinen työntekijä – Hillar Kallas aloitti Englannin yleisradioyhtiön palveluksessa 30.11.1939. Päivä oli sattumoisin talvisodan alkamispäivä. Yhtiön suomenkieliset, Suomeen suunnatut radiolähetykset alkoivat 18.3.1940 eli viisi päivää talvisodan päättymisen jälkeen. Tämän päivämäärän valinta ei enää ollut sattumaa; lähetystoiminnan käynnistymiseen vaikutti se, että Englannin valtiollisen yleisradioyhtiön johto – ja […]

Niklas Herlin  (1963–2017) oli mediavaikuttaja ja monimiljardööri, kärkevä yhteiskunnallinen keskustelija ja filantrooppi. Ristiriitainen hahmo oli mukana monenlaisissa hankkeissa – hän perusti kustantamon, verkkolehden ja kehitysvammaistyötä tukevan säätiön. Välit sukuun särkyivät. Elämä päättyi suhteellisen nuorena, vain hieman yli viisikymppisenä. Heikki Herlin (s. 1990) on useiden pyyntöjen jälkeen kirjoittanut isästään kirjan, joka on yhtä kaleidoskooppimainen kuin päähenkilö. […]

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Yksin seitsemällä merellä on purjehtija, DI Tapio Lehtisen ja Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Pusan kirjoittama kertomus Lehtisen matkasta maapallon ympäri. Hän teki sen 36-jalkaisella eli noin 11 metriä pitkällä Asteria-veneellä, ja matka kesti kaikkiaan 322 päivää eli vajaat 11 kuukautta. Tarina on vauhdikas, mutta moniulotteisuutta ja syvyyttä siinä voisi olla enemmän. Kilpailuhistoriaa ja purjehtijan muotokuva […]

Liisa-Maria Hakala-Zilliacuksen Olav Hammarström -elämäkerta on oikeastaan kaksoiselämäkerta, sillä kohdehenkilön rinnalle nousee hänen vaimonsa, tekstiilitaiteilija Marianne Strengell. Esipuheessaan kirjoittaja toteaakin, että alun perin kirjan piti kertoa Strengellistä, jonka töihin hän oli tutustunut Eduskuntatalon intendenttinä toimiessaan. Sitten sivuhenkilö sai vallan, ja lopputuloksena oli teos, jonka lukijoiksi voisi ajatella arkkitehtien ja tekstiilitaiteilijoiden lisäksi ainakin kulttuuri- ja taidehistorian […]

Espanjantauti Suomessa -teoksen kirjoittaja Eila Linnanmäki on mikrobiologi, mutta hän on väitellyt Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksella vuonna 2005. Kyseessä on siis uusintapainos puolitoista vuosikymmentä sitten ilmestyneestä teoksesta. Tieteiden risteyskohtaan sijoittuva teos edustaa periaatteessa historiallista tutkimusta, mutta hyödyntää myös epidemiologisia menetelmiä ja biologis-lääketieteellistä tietoa. Lähteinään tekijä on käyttänyt lääkintöhallituksen ja muiden viranomaisten arkistoihin talletettuja […]

Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]

Kirjan nimi on kerrassaan herkullinen. Kuuden vuosikymmenen aikana suomalaiset ehtivät kysellä sanomalehtien yleisönosastoissa sekä muissa julkisissa keskusteluissa ties miten monta kertaa, kuinka Jörn Donner kehtasi. Ja kyllähän hän kehtasi: en äkkipäätä keksi asiaa tai aihetta, johon Donner ei olisi tavalla tai toisella tarttunut. Hän levitti ihmisten eteen sairautensa ja seksielämänsä – ja ennen kaikkea mielipiteensä. […]

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Kun valtioneuvos J. A. Ehrenström vuonna 1812 laati suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi korotetulle Helsingille asemakaavan, kaupunkipahasessa oli noin neljätuhatta asukasta ja nykyisen Senaatintorin paikalla Suurtori. Nimi oli aukion kokoon ja kuntoon nähden jokseenkin liioiteltu, mutta sen laidalla seisoi sentään kuusi kivitaloa. Sederholmin, Bockin, Burtzin, Helleniuksen, Sunnin ja Kiseleffin talot (Aleksanterinkatu 18, 20, 22, 24, 26 ja 28) […]

Jyväskyläläinen historiantutkija Juha Järvelä taitaa olla tällä hetkellä Suomen parhaita Mika Waltari -tuntijoita. Hän on väitellyt Waltarin nuoruudentuotannosta ja julkaissut väitöskirjaansa perustuvan teoksen Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Kuutisen vuotta sitten ilmestyneessä Komisario Palmun jäljillä -teoksessa Järvelä ja kirjan toinen tekijä Marjo Vallittu liikkuivat kuvitteellisen poliisimiehen mukana Waltarin jännärien ja filmien tapahtumapaikoilla Helsingissä. Nyt käsillä […]

Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]

Satojen ellei peräti tuhansien nimekkeiden Mannerheim-kirjallisuus on viime syksynä saanut taas jykevän lisäyksen: ruotsalainen historioitsija Herman Lindqvist kertoo marsalkan koko elämäntarinan noin viidelläsadalla sivulla. Kehystarinassa kirjoittaja itse palelee räkänokkapartiolaisena Helsingin tammipakkasissa. Narvan marssi soi eikä seitsenvuotias edes taida oikein ymmärtää tilanteen koko vakavuutta ja juhlavuutta, tekeepähän vain kunniaa kuten kaveritkin, kun ruumissaatto kulkee ohi. Varsinainen […]

Kuka käveli Vanhan ylioppilastalon hiilloksella huhtikuisena aamuna vuonna 1978? Kenelle Expressenin kuvatoimittaja soitti, kun matkustajalaiva hävisi tutkasta Itämerellä syyskuussa 1994? Kenet vihkipari Jenni Haukio ja Sauli Niinistö näkivät ensimmäisenä astuessaan ulos Reposaaren kirkosta tammikuussa 2009? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on Peter Jansson. Hän työskenteli lehtikuvaajana 40 vuotta ja teki päivittäin 4–5 kuvauskeikkaa suomalaisille ja ruotsalaisille […]

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]