Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm.

Lue lisää

1.11.1997 | Reijo Valta

Timo Kantosen "Satakunta sahaa Suomessa" on kulttuurihistoriallisesti merkittävien saharakennusten ja -ympäristöjen inventoinnin raportti. Inventointi on tehty perinteisiä, hyväksi havaittuja menetelmiä käyttäen ja koottu rakennusinventointikorteille. Itse asiassa teoksessa on kohderaportti 71 sahasta ja sahaympäristöstä, pyöristettynähän se on sata. Suurin osa merkittävistä sahoista on jäänyt teollisuuden uudisrakentamisen alle.

Lue lisää

Pianotaiteilija, professori Erik T. Tawaststjerna on lyhentänyt ja muokannut isänsä viisiosaisesta Sibelius-elämäkerrasta (Otava 1965- 1988) yksiosaisen laitoksen. Kuten toisaalla on jo todettu, teos on tarkoitettu kahvipöytäkäyttöön: se sisältää loisteliaan kuvituksen, siinä on erinomainen painoasu ja sitä voi selailla sieltä täältä eksymättä alkuteoksen seikkaperäisen kerronnan kiemuroihin. Tekstimäärä on supistettu kolmannekseen alkuperäisestä, mikä tarkoittaa, että säveltäjän elinkaari korostuu aiempaa laitosta värittäneiden miljöökuvausten kustannuksella.

Lue lisää

24.10.1997 | Marjo Kaartinen

Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina ovat Glikl bas Juda Leib, juutalainen, Marie de l'Incarnation, katolilainen, ja Maria Sibylla Merian, protestantti.

Lue lisää

Tiemuseon julkaisuja sarjassa on ilmestynyt Pohjois-Karjalan alueen liikenteen ja tienpidon historiaa käsittelevä tutkimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että teoksessa käsitellään myös Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan pohjoisosien liikenteen historiaa. Ehkä nimen valinnan pohjana on ollut tutkimuksen tilaaja Pohjois-Karjalan tiepiiri, jonka edeltäjän Karjalan tiepiirin alueeseen mainitut alueet myös kuuluivat. Teos kattaa liikenteen historian Pohjois-Karjalassa alkaen ensimmäisestä asiakirjoissa esiintyneestä reittikuvauksesta nykypäiviin asti.

Lue lisää

8.10.1997 | Tero Koistinen

Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, "Suomen taiteen kultakaudella". Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa.

Lue lisää

3.10.1997 | Partanen Jukka

Suomen työväenliikkeen historian alkuvaiheista on kirjoitettu varsin paljon. Antti Kujala on kuitenkin löytänyt aiheen joka ei ole sopinut mihinkään "suureen yhteiskunnalliseen linjaan", kuten hän itse esipuheessaan toteaa. Kujalan tutkimus käsittelee Venäjän hallituksen ja suomalaisen työväenliikkeen kehitystä ja vuorovaikutusta vuosina 1899- 1905. Venäjän hallituksella oli Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernööriaikana kaavamainen käsitys, että tsaari ajoi kaikkien alamaisten todellisia etuja.

Lue lisää

22.9.1997 | Kimmo Katajala

Eittämättä sekä Pietari-säätiö että Kustannus Oy Taifuuni ovat tehneet kulttuuriteon julkaistessaan kokoelman venäläisen akateemikon Dmitri Lihatsevin esseitä 1980-luvun puolivälistä. Lihatsev on ollut tähän saakka toinen länsimaissa tunnettu neuvostoajan venäläinen huumorintutkija. Toinen, ja huomattavasti tunnetumpi, on Mihail Bahtin jonka Rabelaisin huumoria käsittelevä tutkimus on todellinen alan klassikko. Bahtin onkin juuri se tutkija, johon Lihatsev koko ajan venäläistä huumoria tutkiskellessaan tuloksiaan ja näkökulmiaan vertaa.

Lue lisää

17.9.1997 | Tero Koistinen

Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun. Sivupolkuja-kokoelman pääasiassa nuoremman polven tutkijoista koostuva kirjoittajakunta käsittelee artikkeleissaan naiskirjallisuuden "kevyen korkeaa linjaa", päiväkirjoja, homo- ja lesbokirjallisuuden problematiikkaa, etnistä kirjallisuutta, dekkareita, kauhukulttuuria, fantasiaa sekä lasten ja nuorten kirjallisuutta.

Lue lisää

12.9.1997 | Jari Sedergren

Suomen kansallisfilmografian varhaisvuosia esittelevän teoksen ilmestyminen merkitsee sitä, että kansainvälisestikin arvioiden merkittävä kulttuurinen suurtyö kattaa nyt katkoksitta kuuteen teokseen sidottuna vuodet 1907-1961. Teokseen sisältyvät ensinnäkin esittelyt vuosina 1907-1935 Suomessa valmistuneista 115 elokuvasta. Niistä on säilynyt nykypäivään 50 (43%), katkelmittain säilyneitä on 22 elokuvaa (19%), mutta kokonaan tuhoutunut 43 elokuvaa (38%). Filmografia tarjoaa kustakin elokuvasta tuotanto- ja valmistustietoja, sisältöselosteen, lehdistöarviot, mielenkiintoisia lisätietoja ja tarkennuksia sisältävät huomautuksia-osaston sekä suomalaisen elokuvan tutkimuksen kannalta äärettömän hyödyllisen lähdeaineisto-osan, jonka toivoisi tavalla tai toisella päivittyvän säännöllisin väliajoin myös tulevaisuudessa.

Lue lisää

12.9.1997 | Janne Pärnänen

Vuonna 1995 ilmestynyt Kohtaamisyhteiskunta alkaa olla jo vanhaa ja ajan uuvuttamaa luettavaa. Sinänsä Savolaisen ja Himasen kirja pyrkii esittelemään ja kartoittamaan suuresti vouhotettua "tietoyhteiskuntaa" varsin monelta kantilta, mutta ainakin parin vuoden viipeellä luettuna kirja saa lukijansa paikoin jopa hymähtelmään. Eikä vika ole kirjassa itsessään, vaan aika ja tietoyhteiskunnan nopeatahtinen muutos saavat sisällön suurimmalta osaltaan tuntumaan auttamatta vanhalta. Kirja on jaettu neljään osaan.

Lue lisää

11.9.1997 | Jouko Tossavainen

"jäljelle jäi vain vauhkoontunut sota, jota harvat yrittivät ohjata, jota kukaan ei kontrolloinut ja josta kaikki kärsivät. Näky on surullinen eikä kovinkaan mieltä ylentävä, mutta, näin uskon, sitäkin opettavaisempi." Noihin sanoihin päättää Peter Englund suomenkielisen laitoksen esipuheen teoksessaan Suuren sodan vuodet. Kirjassaan Englund ainakin pitää sen mitä lupaa.

Lue lisää

9.9.1997 | Mikko Ketola

- Gorbatshov on lähdössä Viroon. Monet varoittavat häntä: - Älä matkusta Viroon. - No miksi ei? Gorbatshov kysyy.

Lue lisää

Lembit Raid on eläkkeellä oleva Tarton yliopiston historian professori. Hän on tieteellisen uransa aikana toiminut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen historian, sosialismin historian ja sosiologian laitoksilla sekä erikoistunut sen jälkeen väestötieteeseen ja viimeksi Viron evankelisluterilaista kirkkoa koskeviin arkistolähteisiin Tartossa sijaitsevassa Viron historian arkistossa (Eesti Ajalooarhiiv). Hänen teoksistaan voi mainita mm. virolaista marxilaista ateismia käsittelevän tutkimuksen Vabamõtlejate ringidest massilise ateismini : marksistlik ateism Eestis aastail 1900 - 1965 (Vapaa-ajattelijoiden piireistä joukkoateismiin: marxilainen ateismi Virossa 1900-1965).

Lue lisää

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan _Technology as Freedom_ hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia. Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty.

Lue lisää

29.8.1997 | Päivi Kosonen

Tuula-Liina Variksen Peili ja ikkuna on kokoelma esseitä ja muisteluita, kirjoituksia joita naistutkijat Yhdysvalloissa nykyään nimittävät tilapäiskirjoituksiksi. Tälläiselle kirjoitustavalle on ominaista omaelämäkerrallisuus, puheenomaisuus ja jonkinlainen muistiinpanoihin kuuluva hiomattomuus ja keskeneräisyys. Variksen kirjan luettuani jouduin kuitenkin pohtimaan, kannattaako tämän tyyppisiä kirjoituksia enää lainkaan julkaista kirjana. Osuvampi julkaisufoorumi näille sinänsä puhutteleville muisteluille ja nuoruuden päiväkirjamerkinnöille voisi olla internet, jos kirjan todennäköinen lukijakunta, keski-ikäiset naiset, vain olisi tottuneempi käyttämään sähköistä viestintää.

Lue lisää

Viime vuoden loppupuolella (9.11.96) väitelleen Minna Harjulan väitöskirja on aihepiiriltään ja materiaaliltaan hyvin kiinnostava. Tutkimus käsittelee vammaisuuden tulkintoja suomalaisessa huoltokeskustelussa 1800-luvun lopulta 1930-lopulle.

Lue lisää

20.8.1997 | Anu Lahtinen

Antiikin tutkimukseen ja naishistoriaan perehtynyt Päivi Setälä on siirtynyt hiukan myöhäisempään aikaan ja kirjoittanut yleistajuisen teoksen keskiajan naisen elämästä. Keskiaika ja nais- tai genderhistoria ovat parhaillaan sangen suosittuja erikseen ja yhdessä, ja aiheista on viime aikoina voitu lukea myös suomen kielellä joitakin laadukkaita ja kiinnostavia teoksia. Setälän teos on selvästi kirjoitettu suurelle yleisölle nykyisen trendin innoittamana, ja sille on varmasti kysyntää keskiajasta innostuneiden keskuudessa. Kirjaan on koottu yleisluonnehdintoja, kuuluisia keskiajan naisia ja joitakin vähän tuntemattomampiakin ihmiskohtaloita.

Lue lisää

18.8.1997 | Jaakko Suominen

"Sähköiho" on historiaa ja nykypäivää luotaava artikkelikokoelman muodossa julkaistu mediakulttuuripuheenvuoro. Kirjan takakansitekstin mukaan teoksessa "kyseenalaistetaan mediakulttuurin tulkintoihin liittyviä "myyttejä" ja itsestäänselvyyksiä sekä halutaan tuoda uusia aineksia käytävään keskusteluun." Mediatodellisuutta on lähdetty purkamaan kolmen käsiteparin (kone/ihminen, syöte/palaute, globaali/lokaali) kautta. Nämä käsiteparit eivät tarjoa sinänsä mitään vallankumouksellista näkökulmaa - pikemminkin päinvastoin, mutta tarkoitus lieneekin ollut etsiä tuttujen käsiterakennelmien tuntemattomampia taustoja.

Lue lisää

18.8.1997 | Mikko Ketola

HUOMIOITA VIRON ITSENÄISTYMISESTÄ Matti Lukkari: Viron itsenäistyminen. Kerran me voitamme kuitenkin. Otava 1996. 284 s.

Lue lisää