Arvostelut

Filosofia lienee kaikesta päättäen voimissaan Suomessa. Ainakin klassikkokäännöksiä väsätään. Platonin teokset ovat olleet saatavilla jo hyvän aikaa - ja ilmeisesti ne ovat lukijansa löytäneet, päätellen siitä, että niistä on otettu pehmeäkantisia uusintapainoksia. Aristoteleen teoksista ainakin filosofisesti tärkeimmät ilmestyvät myös suomeksi, vaikka niistä ymmärrettävistä syistä tuskin tulee yhtä suosittuja kuin Platonin dialogeista muiden kuin tutkijoiden keskuudessa.

Antiikkia käsitteleviä monipuolisia sekä tutkijaa, opiskelijaa että laajemmin yleisöä kiinnostavia esityksiä ilmestyy harvakseltaan. Syitä tähän voi etsiä perinteisistä suunnista kuten kielialueemme pienuudesta ja tutkijoiden verrattain vähäisestä määrästä, mutta luonnollisesti myös eri lukijaryhmien tarpeiden välillä tasapainoilun vaikeudesta. Varoittavia esimerkkejä epäonnistuneista yrityksistä eri kielillä löytyy ilman kissojen ja koirien apuakin. Marja-Leena Hännisen ja Maijastina Kahloksen toimittama uutuus onnistuu tässä eittämättä haastavassa tehtävässä ilahduttavan hyvin.

Juhani Seppovaara on vapaa kirjailija ja valokuvaaja joka on kirjoittanut useita kansallisromanttisia kuvateoksia. Seppovaaran uusin teos Muistojen markkinoilla on kokoelma kymmenistä muutaman sivun mittaisista artikkeleista, jotka käsittelevät erilaisia pitkäikäisiä suomalaisista tuotteita. Joitakin niistä valmistetaan yhä ja osa niistä on jo poistunut markkinoilta. Mukana on niin makeisia, vaatteita kuin huonekalujakin.

Historian väitöskirjojen onnistuu harvoin herättää yhtä paljon mielenkiintoa kuin Markku Jokisipilän väitöskirja ”Aseveljiä vai liittolaisia?” viime keväänä. Väitöksen saama julkisuus perustui sekä Jokisipilän aihepiiriin että hänen tutkimustulokseensa juhannuksen 1944 ns. Rytin-Ribbentropin-sopimuksen tarpeellisuudesta.

Kirja ja kirjailija Syksyllä 2002 helsinkiläinen tutkija Anna Kortelainen julkaisi mikrohistoriallisen matkakirjan "Virgienie! Albert Edelfeltin rakastajattaren tarina". Teos on kovakantinen, ja siinä on kannessa maalaus Virginiestä, sama kuva kuin tämän esseen kannessa. Virginie on kirjoitettu koristeellisin punaisin kirjaimin, totta puhuen kirjan ulkoasu näyttää viehättävältä naisten romaanilta.

Helenen valon ja varjon tie Helsingin yliopiston taidehistorian professorina toimiva Riitta Konttinen on kulkenut ansiokkaasti polkua, jonka varrelta hän on nostanut naistaiteilijoita toisensa jälkeen asemaan, joka heille olisi kuulunut jo kauan sitten. Konttisen tutkimusten myötä lukijat ovat tutustuneet kansallisen itsetuntomme rakentajiin, jotka on sukupuolensa vuoksi jätetty huomiotta. Erityisesti Konttisen Hämeenlinnan taidemuseon kanssa tehty yhteistyö on ollut mielenkiintoista seurattavaa tieteen ja käytännön museotyön kohdatessa. Tällä kertaa Konttinen on tarttunut monumentaaliaiheeseen, Helene Schjerfbeckiin.

John Campin ja Elizabeth Fisherin teos Antiikin Kreikan maailma, pyrkii kertomaan tiivistetysti Kreikan historian paleoliittiselta kaudelta aina ottomaanien valtakuntaan saakka. Kirjoittajilla on vankka tausta antiikin tutkijoina ja harrastajina. John Camp toimii Ateenassa arkeologisten kaivausten johtajana. Elizabeth Fisher on puolestaan klassisten kielten ja taidehistorian professori Randolph-Macon Collegessa Virginiassa ja Kreikan pronssikauden asiantuntija.

Historia mirabilis -refereesarjassa on ilmestynyt toinen artikkelikokoelma, Sami Louekarin ja Anna Sivulan kokoama ”Historioita ja historiallisia keskusteluja”, joka sisältää kaikkiaan 11 tekstiä. Kirjan esittelyn ja takakansitekstin perusteella olisin odottanut teoksen keskittyvän historian metodologisiin tai historiografisiin keskusteluihin tai edes käyvän keskusteluja jo käydyistä keskusteluista. Vähänkään historiatieteen kansainvälistä metodologista keskustelua seuranneelle ”Historioita ja historiallisia keskusteluja” jää kuitenkin sisällöltään varsin ontoksi. Vaikka jotkut artikkelit onnistuvat kertomaan uusia asioita menneisyydestä, empiirinen painotus liiskaa alleen metodologiset kysymykset.

Paikan heijastuksia -artikkelikokoelma on ensimmäinen osa Oulun yliopistossa suunniteltua julkaisusarjaa, jonka on tarkoitus liittyä monitieteelliseen ympäristöalan tutkimukseen. Paikan heijastuksia liittyy seminaarisarjaan, joka pidettiin aiheesta vuonna 2003. Pohdittavana on ollut ihmisen ympäristösuhde, jonka tarkasteluvälineenä on käytetty representaatiota. Yhteistä tämän artikkelikokoelman kirjoittajille on sidonnaisuus Oulun yliopistoon, oman aiheen tarkastelu representaation kautta sekä ympäristön ja paikan merkityksen esiin nostaminen.

Jokainen keski-ikäinen suomalainen, joka on nuoruudessaan ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen, muistaa miten laaja edistyksen etujoukko Kokoomuksen nuorista stalinisteihin osallistui Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaaleille. Noiden festivaalien tunnuksissa vastustettavina mörköinä esiintyi amerikkalaisen imperialismin ohella sionismi. Sionismi näytti pinnallisesti katsoen viittaavan asukasluvultaan Suomen kokoisen Israeliin, jonka kansallisuusaatteen nähtiin tuovan tuhon vähintäänkin sataa kertaa runsaslukuisammalle arabikansakunnalle. Mutta sionismi ei ensisijaisesti tarkoittanutkaan Israelia.

Kerettiläisen polttaminen, murhamiehen hirttäminen, vääränrahantekijän keittäminen, kapinoitsijan paloitteleminen teilipyörään - työ tarvitsee tekijänsä ja edellä mainittuihin urakoihin tarvittiin keskiajalla ja uuden ajan alussa pyöveli, alansa ammattilainen jolta odotettiin työnsä täydellistä hallintaa ja nuhteetonta elämää, mutta jota kuitenkin pelättiin, halveksittiin ja vihattiin, usein lynkkaukseen saakka. Muiden keskiajan paarialuokan ihmisten tavoin ei pyöveleidenkään oma ääni enää ole tavoitettavissa, mutta turkulainen Hannele Klemettilä on kirjassaan ”Keskiajan pyövelit” luonut laajaan lähdeaineistoon perustuvan kuvan pyövelin työstä ja arkipäivästä ja varsinkin siitä millaisena ympäröivä yhteisö näki ja miten se kohteli yksilöä jota ilman se ei tullut toimeen mutta jonka työ silti koettiin pahana ja syntisenä. Pyöveleiden ammattikunta syntyi hämmästyttävän myöhään, vasta 1200-luvulla jolloin voimistuva kuninkaanvalta otti yhä enemmän oikeudenkäytön hoitaakseen ja myös rangaistukset alkoivat koveta. Kuolemantuomioita ja ruumiinrangaistuksia tuli yhä useammista rikoksista ja mm.

Sunnuntaina 10.10. Helsingin sanomien ulkomaiden uutisten sivuilla mainittiin muutamalla rivillä filosofi Jacques Derridan kuolemasta. Jutussa todettiin Derridan olleen "dekonstruktionismin" perustaja ja mainittiin arvostelijoiden moittineen Derridan ajatuksia "hämäriksi ja nihilistisiksi".

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran perinteiset kesäseminaarit tuottavat jatkuvasti erinomaisia artikkelikokoelmia elämän eri aloilta. Seuran toiminnassa perinteen ja historian tutkimuksen traditiot ovat kohdanneet yhteiskuntatutkimuksen nykyisiä virtauksia ja yhteistyön tulokset ovat olleet yleensä inspiroivia ja uusia ideoita herättäviä. Näin on nytkin: Työväen verkostot sisältää paitsi yksinäänkin jo erinomaisia ja herkullisia artikkeleita, myös mielenkiintoisen kokonaiskuvan työväentutkimuksen moderneista kiinnostuksen kohteista. Toimittajat ovat jakaneet kokoelman kolmeen teemaan: Politiikka, Työ ja arki sekä Marginaali.

Artikkelikokoelma "Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa" on kirja, jota varmaankin moni historian ystävä ja tutkija on jo kauan odottanut, sillä tarinat Helsingin venäläisistä kauppiassuvuista ovat laajalle levinneitä. Sinebrychoffit, joiden aivan mainio sukutarina kirjassa on esitetty, lienevät tunnetuimpia Helsingin venäläisistä kauppiaista ja venäläisistä kauppiaista yleensäkin. Ainakin Koffin olut on useimmille tuttu mikäli Paul Sinebrychoffin keräämästä taidekokoelmasta syntynyt museo ei yhtä tuttu olisikaan. On harmillista, että tästä kirjasta on puhuttu niin vähän.

Artikkelikokoelma "Venäläiset kauppiaat Helsingin historiassa" on kirja, jota varmaankin moni historian ystävä ja tutkija on jo kauan odottanut, sillä tarinat Helsingin venäläisistä kauppiassuvuista ovat laajalle levinneitä. Sinebrychoffit, joiden aivan mainio sukutarina kirjassa on esitetty, lienevät tunnetuimpia Helsingin venäläisistä kauppiaista ja venäläisistä kauppiaista yleensäkin. Ainakin Koffin olut on useimmille tuttu mikäli Paul Sinebrychoffin keräämästä taidekokoelmasta syntynyt museo ei yhtä tuttu olisikaan. On harmillista, että tästä kirjasta on puhuttu niin vähän.

Viime vuosina jonkinmoista mediakohua Euroopan kansojen ja kielten alkuperä -teorioillaan nostattanut emeritusprofessori Kalevi Wiik menee käsillä olevassa tutkimuksessaan kielen tutkimuksen perustasoille. "Suomen murteet. Kvantitatiivinen tutkimus" ei ole missään tapauksessa suuren yleisön kirja eikä liene sellaiseksi tarkoitettukaan, vaan pikemminkin apuväline suomen murteita opiskeleville ja niitä tutkiville. Wiikin kannalta tutkimus taustoittaa hänen uudempaa julkaisuaan "Suomalaisten juuret".

Holly Haynesin The History of Make-Believe. Tacitus on Imperial Rome tunkeutuu Rooman suurimman historiankirjoittajan Cornelius Tacituksen kerronnan symbolisiin ja ideologisiin tasoihin. Tutkimus edustaa uudenlaista lähestymistapaa antiikin historiankirjoitukseen: Fiktio ja ideologia saavat sille kuuluvan oikean ja tärkeän sijan. Fiktioon ja siihen uskominen, eräänlainen fiktio fiktiosta, olivat Haynesin mielestä sisällissodan (68-69 j.

Jyrki Hämäläisen eväät kustantaja Urpo Lahtisen elämäkerran tekoon ovat olleet erinomaiset. Sen lisäksi, että Hämäläinen työskenteli useita vuosia Lahtisen lehtikonsernin palveluksessa nuortenlehti Suosikin päätoimittajana, miehet olivat muutenkin hyviä kavereita. Jopa niin hyviä, että Lahtinen ja tämän naisystävä osallistuivat ikäänkuin itsestäänselvästi Hämäläisen ja tämän vastavihityn vaimon häämatkalle vuonna 1978. Se suuntautui Ibizalle, missä miehet olivat tutustuneet espanjalaiseen elämänmuotoon - ja jossakin määrin myös örveltäneet - jo vuonna 1965.

Masennus on sairaus, jolla on valtavat yksilökohtaiset ja yhteiskunnalliset seuraukset. Yhdysvalloissa on arvioitu, että depressio maksoi 1990-luvun lopulla valtiolle vuosittain reilusti yli 40 miljardia dollaria. Noin neljännes tästä summasta oli suoria ja kolme neljännestä epäsuoria kustannuksia. Viimeksi mainittuihin laskettiin mm.