Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
Tietokirjailija Johann Harin Kadonnut keskittymiskyky on henkilökohtainen ja monipuolinen esitys hyvin ajankohtaisesta, Suomessakin keskustelua herättäneestä aiheesta: miten digimaailma vaikuttaa ihmisen aivoihin häiriten tarkkaavuutta ja keskittymiskykyä? Tutkimusten ja omakohtaisten kokemustensa perustella tekijä osoittaa kaksitoista syytä häiriöiden synnylle ja esittää keinoja, joilla yksilö voi pyrkiä välttämään häiriöitä, mutta kertoo myös, mitä voisimme yhdessä tehdä tarkkaavuutemme ja keskittymiskykymme parantamiseksi.
Reijo Hämäläisen Alistettu Ateena (Reuna 2022) on pieni esseekirja Kreikasta, kreikkalaisista ja heidän historiastaan, pronssikaudesta nykypäivään. Kirjoittaja käsittelee kreikkalaisten kohtalonhetkiä ulkomaisten valloittajien, kuten turkkilaisten, roomalaisten tai saksalaisten ikeessä, ja toisaalta kotimaisia tyranneja ja sortajia, joita niitäkin on riittänyt 1900-luvulle saakka. Asia- ja kirjoitusvirheet tekevät kokonaisuudesta säröisen, mutta teoksesta paistaa kirjoittajan omakohtainen ja lämmin suhde Kreikkaan, mikä tekee kirjasta antoisan näkymän suomalaisillekin yhtä aikaa tutun ja vieraan kansan historiaan.
Kalastaja Pentti Linkola (1932–2020) on fyysisenä olentona siirtynyt ravintoketjussa kuluttajasta seuraavalle trofiatasolle, hajottajien käsittelyyn ja uuden elämän rakennusaineeksi. Luonnonsuojelija-kirjailija otti aikanaan railakkaasti kantaa ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Hänen runsas tuotantonsa, elämäntapansa ja aatteensa vaikuttavat edelleen laveisiin piireihin, konservatiiveista radikaaleihin. Analyytikot eivät saa rauhaa: miehestä pitää ottaa selvää ja laittaa tulokset tarjolle, vaikka debatin kohteeksi. Tätä keinoa käyttävät 2020-luvun kirjoittajat Jussi K. Niemelä, Matti Virtanen, Timo Hännikäinen ja Jasmina Ollikainen kirjassa Linkolan perintö.
Juuriltaan salmilainen Tauno Hovatta kertoo omakustanteisessa kirjassaan ”Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan” jatkosodan aikana toteutetusta uudesta rautatielinjasta, joka täydensi Suomen rataverkkoa Salmin pitäjän Uuksun kylästä Aunuksenkaupungin kautta Mäkriään. Kirja kertoo elävästi radan rakentamisesta ja liikennöinnistä sekä radan varren paikkakuntien elämästä jatkosodan aikana. Radasta oli suurta hyötyä joukkojen huoltoa varten asemasodan aikana, ja varsinkin sodan loppuvaiheessa sotilaiden ja siviilien huollossa ja evakuoinnissa.
Museologian professorin Janne Vilkunan jäädessä eläkkeelle elokuussa 2022 julkaistiin hänen elämäntyönsä kunniaksi juhlakirja ”Maassa, puussa ja ilmassa”. Juhlakirjan tavalliseen tapaan osa teksteistä valaisee kohdehenkilön toimintaa, osa hänen toimintakenttiään. Vilkuna on täyttänyt ihanteellisesti yliopistoihmisen tehtäviä tieteessä, jälkipolven kasvattamisessa ja kansalaistoiminnassa.
Martti J. Karin ja Antero Holmilan kirja avaa lukijan silmät ja tapahtumien taustat. Venäjän tarinaan mahtuvat viikingit ja mongolit, tsaarit ja bolševikit. Kaikilla heillä on vaikutuksensa nykyhallintoon.
Alison Phippsin tiivis ja yleistajuinen teos, tai pikemminkin kirjanen, käsittelee konkreettisten esimerkkien avulla modernin feminismin ongelmia ja kipupisteitä. Teoksen keskiössä on kyse vallasta – kenellä on valtaa vaikuttaa asioihin ja mihin asioihin halutaan aidosti vaikuttaa. Kenen asioita halutaan ja aidosti pyritään edistämään? Teos tuo hyvin ansiokkaasti myös esille, ettei ole olemassa yhtä feminismiä tai vain yhdenlaista feministiä, vaan liikkeen sisällä on valtavia eroja. Toiset feministit ajavat valkoihoisten keskiluokkaisten naisten etuja, kun taas toiset pyrkivät laajemmin parantamaan haavoittuvassa asemassa olevien vähemmistöjen asiaa.
11.4.2023 | Sebastian Lindberg
Juhani Suomen yleisesitys itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosien turvallisuuspolitiikasta on puolueettomuuspolitiikan puolustuspuhe, joka tarjoaa räikeitä tulkintoja maan turvallisuuspolitiikan päälinjoista itsenäisyyden alussa. Kirja on tuhti paketti pääosin kronologisesti etenevää turvallisuuspoliittista historiaa, joka nojaa pitkälti aikaisempaan tutkimukseen. Sen ansioiksi on luettava Suur-Suomitavoitteiden kytkeminen keskeiseksi turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi itsenäisyyden alussa ja pirstoutuneen ulkopoliittisen kentän toimijoiden esiintuominen turvallisuuspolitiikan aktiivisina arkkitehteina.
6.4.2023 | Jerkko Holmi
Marjo Mäenpää kertoo kirjassaan monitasoisen tarinan vuosistaan kehitysyhteistyökentän työtehtävissä Kongon demokraattisen tasavallan levottomassa itäosassa. Joukkoon mahtuu niin henkilökohtaisia onnistumisia, järjestelmätason pettymyksiä kuin pohdiskelua maailmanmenosta ja sen ihmisistä yleensäkin. Tarkastelun taustalla pysyttelee koko ajan myös Kongon historia länsimaiden vaikutuspiirissä ja sen vaikutukset nykypäivän Kongossa.
Syövän hoitoon erikoistunut amerikkalainen eläinlääkäri Renee Alsarraf on julkaissut kirjan Elämän oppitunteja koirilta ja ihmisiltä. Se on viisas, opettavainen, hauska ja liikuttava muistelmateos koirista, jotka sairastivat syöpää ja joita hän hoiti, samalla kun hän itse taisteli omaa metastaattista syöpäänsä vastaan. Kirja on myös loistava oppitunti siitä, miten eläinpotilaita ja näiden läheisiä ihmisiä voi kohdata.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Juho Saari on tutkinut hyvinvointia, köyhyyttä ja yksinäisyyttä. Viime vuosina hän on kirjoittanut historialliseen aineistoon perustuvaa mikrososiologista tutkimusta, jonka ensimmäisessä teoksessa Kuuluisan kuoleman varjo (2020) hän analysoi vuonna 1953 tapahtunutta Kyllikki Saaren murhaa. Kalajoen kahakassa (2022) hän tutkii lokakuun 9. päivänä 1953 illalla Kalajoen nuorisoseuran talolla syntynyttä kahakkaa. Seuratalolla oli markkinatanssit. Virkavallan viedessä juopunutta miestä poliisiautoon paikalla olleet nuoret miehet vapauttivat juopuneen ja kaksi tämän kaveria autosta yleisön kannustaessa. Tuli syyte kapinasta. Miten näin kävi?
Oletko lukenut Helena Telkänrannan kirjan Millaista on olla eläin? (2015) tai Eläin ja ihminen – Mikä meitä yhdistää (2016)? Onko sinulla koira, kissa, kultakala tai muu lemmikki tai aiotko hankkia sellaisen? Oletko muuten kiinnostunut lemmikkieläimistä? Jos vastasit myöntävästi johonkin kysymykseen, saatat kiinnostua myös Telkänrannan uusista kirjoista: Millaista on olla koira?, Millaista on olla kissa? ja Millaista on olla lemmikki? Tekijä välittää niissä uusinta tutkimustietoa.
Vaikka Vitruvius: Arkkitehtuurista -teos kirjoitettiin jo todennäköisesti ennen ajanlaskumme alkua, pitävät monet sen opit yhä paikkansa. Teoksen suomentajat kysyvät jo alkusanoissa saman kysymyksen, jota ainakin perinnerakentajien, ekologisten materiaalien asiantuntijoiden, tuottajien, kierrätysspesialistien ym. keskuudessa on pohdittu jo kymmenien vuosien ajan: Mihin ja milloin katosivat rakennusten pitkäikäisyyden, terveellisyyden ja esteettisen viihtyvyyden hyveet? Mahtavaa, että yksityiset säätiöt ja Taiteen edistämiskeskus ovat tukeneet tämän merkkiteoksen erittäin mittavaa suomennostyötä ja että yliopistollinen kustantamo on sen ottanut julkaistavaksi.
Kirjastonhoitajana työuransa tehnyt Martti Blåfield on 1980-luvulta lähtien julkaissut Nordenskiöldeihin ja Mäntsälän historiaan liittyviä kirjoituksia. Vuonna 2016 hän julkaisi tutkimusmatkailija A. E. Nordenskiöldin elämäkerran, ja nyt vuorossa on napakka kuvaus tämän suvusta, jonka kiintopisteenä oli Mäntsälän Frugård eli Alikartano.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on toimittaja Julija Mendelin avoin ja kriittinen kertomus 1991 itsenäistyneen maan takkuisesta tiestä irti entisen neuvostotasavallan perinnöstä, epätasa-arvosta, korruptiosta ja valheista sekä Venäjän otteesta. Hän toimi presidentin lehdistösihteerinä 2019–2020 ja hän näki läheltä Volodymyr Zelenskyin ja tämän hallinnon toimintaa tuossa taistelussa sekä koomikko Zelenskyin kasvun presidentti Zelenskyiksi. Mendel kertoo myös omista kokemuksistaan itsenäisen Ukrainan myrskyisinä ja pelottavina mutta toiveikkaina vuosina.
Joensuulainen taiteilija, teatteriohjaaja ja tutkija Anneli Heliö on saanut lopultakin elämäntyönsä julki. Hän on tutkinut ja suomentanut venäläisen runoilijan Anna Ahmatovan (1889-1966) elämänvaiheita ja runoja ansiokkaasti jo vuosikymmeniä. Siksi voi puhua elämäntyöstä, joka on vienyt voimia ja energiaa – eikä julkaiseminen tai valtavan materiaalin, arkistojen, kirjeiden, muistelmien ja runoteosten läpikäyminen ole ollut helppoa.
Amerikkalaiset rakastavat paksuja kirjoja, kirjailijat kirjoittavat niitä ja kustantajat kustantavat. Yhdysvaltojen 44. presidentti, Barack Obama, on yksi paksujen kirjojen kirjoittajista. Hänen muistelmateoksensa Luvattu maa (2020) on 879-sivuinen, tiheään painettu tiiliskivi, ja se on vasta hänen muistelmiensa ensimmäinen osa. Kirja antaa lukijalle tuntuman siihen, miten noustaan Yhdysvaltain presidentiksi ja millaista on olla suurvallan johdossa. Mutta se kertoo Obamasta myös puolisona ja perheenisänä.
Helena Telkänrannan uusi teos paneutuu koirien käyttäytymiseen ja elekieleen tuoreen tutkimustiedon turvin.
Geneven henki - Kansainliiton historia on keromus ensimmäisen maalimansodan jälkeen rakennetusta maailmanjärjestöstä, jonka tarkoitus oli torjua aseiden käyttö konfliktien ratkaisussa ja edistää maailmanyhteisön kaikinpuolista turvallisuutta. Kirja kertoo Kansainliiton kohtalokkaista epäonnistumisista sotien ehkäisyssä, mutta antaa järjestölle tunnustusta ihmisoikeuksien puolustamisesta ja maailmanlaajuisen yhteistyön rakenteiden luomisesta.
Perinteinen pitäjänhistoria on paikallishistorian ikiaikaiseen kaanoniin sidottu, usein aika yksitotinen ja jopa kuiva kronologinen esitys kunnasta tai kaupungista aikojen alusta liki julkaisupäivään. Kittilän historia on erilainen – onneksi. Tokihan sekin seuraa kronologiaa, lähtee liikkeelle vuosimiljoonien takaa esitellessään kunnan alueen luonnonhistoriaa, geologiaa ja muinaisaikoja eri jääkausineen. Nämä johdantoartikkelit ovat hyvä lähtökohta niihin lähtökohtiin ja ekologisiin edellytyksiin, joita ihmisellä on aikojen myötä ollut hänen hankkiessaan elantonsa kittiläläisestä maaperästä ja luonnosta.