3.4.2000 | Antti Honkanen

Magnus Londenin teoksen suomenkielinen nimi lupaa paljon. Kirjan pitäisi paljastaa seuramatkailun syvin olemus. Ehkäpä suomentajan (Ritva Lassila) olisi kannattanut olla uskollisempi alkuperäiselle nimelle Charter - ett reportage om resan till solen. Vaivaa kirjan teossa on nähty harvinaisen paljon.

Lue lisää

Antoiko kapitalismi proletariaatille elämän? Marxilta lainatun lauseen hupaisa ajatussisältö kuvaa hyvin sveitsiläisen taloustieteen nobelistin Friedrich A. Hayekin (1899-1988) teosta, jonka alkuperäinen nimi kertoo käännöstä paremmin olennaisen: The Fatal Conceit - The Errors of Socialism. Hayek oli vapaan markkinatalouden ankara puolestapuhuja, joka vuosikymmenien ajan kävi poleemista kamppailua sosialismia ja keynesläisyyttä vastaan.

Lue lisää

20.3.2000 | Jukka Sarjala

Muistan kun olin pieni, että isovanhempani kertoivat juttua, jonka mukaan Sibeliuksen lääkäri rajoitti säveltäjän tupakanpolton yhteen sikariin päivässä. Ikääntynyt säveltäjä noudatti neuvoa, mutta sikarit olivatkin sitten sen kokoisia, että niistä olisi riittänyt usealle polttajalle! Tieto löytyy myös Vesa Sirén kokoamasta Sibelius-kirjasta. Hän on kerännyt säveltäjästä yksien kansien väliin mittavan, lopulta uuvuttavan määrän aikalaismuisteluita, haastatteluja, kirje- ja päiväkirjakatkelmia ynnä muuta materiaalia.

Lue lisää

16.3.2000 | Saloniemi, Antti

Eilen illalla (15.3.) lueskelin Stuart Hallin kirjaa Identiteetti ja katselin samalla MTV:n uutisia. Loppukevennyksenä tuli juttu maahanmuuttajien ammattikurssita, jolla heistä koulittiin mehiläishoitajia.

Lue lisää

13.3.2000 | Hanna Järvinen

Tutkijaliiton Paradeigma-sarjan uusi kirja "Foucault/Nietzsche" on kahdella tavoin ajankohtainen: ensinnä Nietzschen juhlavuoden tähden, toiseksi täyttämään kurssikirjastojen avoimia hyllyjä kohdassa "Foucault". Michel Foucault ja Friedrich Nietzsche ovat varmasti oman vuosisatamme luetuimpien ajattelijoiden joukossa ja samantien myös "perusteellisesti väärin ymmärrettyjen" listan kärkipäässä, kysykääpä keneltä hyvänsä. Edellinen on myös pitkälti vastuussa oman vuosisadanloppumme kiinnostuksesta jo natsiksi ja ties miksi hirviöksi leimatun saksalaisen kolleegansa uudelleenymmärtämiseen ensimmäisenä (post)modernina filosofina. Onkin varsin järkeenkäypää tuottaa myös suomenkieliselle lukijalle lisää materiaalia, jonka avulla muodostaa oma kuvansa kyseisten herrojen ajattelutapojen merkityksestä omalle alallemme ja ajallemme.

Lue lisää

7.3.2000 | Teemu Taira

Jos jotain pitäisi sanoa muodikkaaksi yhteiskuntatieteellisten ja humanististen alojen opiskelijoiden parissa niin diskurssianalyysi olisi varteenotettava ehdokas. Tähän on monia eri syitä. Diskurssianalyysiä (DA) voidaan soveltaa erilaisiin aineistoihin, trendikkyydessään se ei ole saavuttanut 'parasta ennen' päivämäärää, diskurssianalyysejä on erilaisia ja niitä voidaan formaalisti tai vähemmän formaalisti, kriittisesti tai vähemmän kriittisesti soveltaa monenlaisiin analyysi- ja abstraktiotasoihin. Lisäksi, kuvitellun post-diskurssianalyysin uhkan sijaan kiistoissa onkin kyse koulukuntaeroista (kukaan ei kumoa ketään vaan kyse on siitä mitä kulloinkin halutaan tietää) ja mikä tärkeintä, DA:sta on saatavilla suomenkielisiä perusteoksia.

Lue lisää

KESYTETYN KESKILUOKAN (JA KÄNNYKKÄKANSAN) SOSIOLOGIAA? 2000-luvun elämän toimittajien, Tommi Hoikkalan ja J.P. Roosin - kuten myös eräiden kirjoittajien - mielestä kännykkä on sopiva metafora tiivistämään uuden vuosituhannen alun keskeisiä teemoja.

Lue lisää

Pasi Saukkosen väitöskirja käsittelee tärkeätä ja mielenkiintoista aihetta: kansallista identiteettiä. Sehän on yksi niistä käsitteistä, joita kaikki käyttävät, mutta joille oikeastaan kukaan ei osaa antaa sellaista määritelmää, jonka edes useimmat muut voisivat hyväksyä. Kansallisesta identiteetistä puhutaan kuitenkin julkisuudessa jatkuvasti, ja myös me suomalaiset pohdimme yksityiselämässämme omaa suomalaisuuttamme ja sen merkityksiä. On siis erittäin kiinnostavaa, mitä valtio-opin tutkija saa irti, kun hän lähtee vertailemaan suomalaisten ja hollantilaisten kansallisia identiteettejä.

Lue lisää

6.3.2000 | Urpo Kovala

Humanistiset tieteet ovat lähes määritelmän mukaisesti tieteenaloja, jotka ovat jatkuvasti kriisissä, eikä resurssien tapahtumassa oleva uusjako hyödyllisten alojen hyväksi taida kriisiä helpottaa. Kirjallisuustieteessä kriisitunnelmat ja debatit ovat liittyneet viime vuosina erityisesti kulttuurintutkimuksen asemaan ja oppialan luonteen muuttumiseen. Usein on puhuttu oppialan hajaantumisesta ja tutkimuksen liiasta teoriapainotuksesta ja toisaalta taas tarpeesta ”avautua” kulttuurintutkimuksen ja laajemmin poikkitieteellisyyden suuntaan. Siten oli mielenkiintoista nähdä, miten tilanne on koettu tarkasteltavana olevan kirjan valossa suomenruotsalaisessa yliopistossa.

Lue lisää

1.3.2000 | Jukka Kortti

Ei ole mitenkään hämmästyttävää, että tamperelaisen sosiologin Pertti Alasuutarin laadullisen tutkimuksen metodioppaasta on otettu jo kolmas uudistettu painos. Pikemmin päinvastoin. Alunperin vuonna 1993 ilmestynyt ‘Laadullinen tutkimus' kuuluisi mielestäni kaikkien humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden kivijalkakirjallisuuteen gradun tekijöistä väitelleisiin. Eikä kirjasta varmasti haittaa ole muillakaan akateemisilla aloilla.

Lue lisää

1.3.2000 | Mia Grönstrand

Suomalaisen säveltaiteen mestariksi nostetun Jean Sibeliuksen elämä ja musiikki jaksaa kiehtoa ja kiinnostaa yhä edelleen niin tavallisia lukijoita kuin tutkijoitakin. Uusin tulokas Sibelius-saralla on Helsingin Sanomien musiikkitoimittajan Vesa Sirénin kirjoittama elämäkerta säveltäjästämme. Lähestymistapa poikkeaa kuitenkin perinteisestä elämäkerrasta - tällä kertaa puheenvuoron saavat Sibeliuksen aikalaiset. Kirjaansa varten Sirén on koonnut mittavan aineiston.

Lue lisää

29.2.2000 | Kukkonen Tiina

KIRJAILIJAN TAVOITTEET Kai Nieminen on asettanut tavoitteekseen suomentaa Lönnrotin Kalevalan nykylukijan ymmärtämään ja helpommin lähestyttävään muotoon. Niemisen ja SKS:n työlle asettamista tavoitteista seuraa, ettei Kalevala 1999:än kirjoittamisessa teoksen itsenäisyys ei ole ollut keskeisintä: tapahtumat noudattavat Kalevala 1849: kulkua, toistojen karsimisesta huolimatta mitään keskeistä ei saisi jäädä pois, ennen kirjoitettu koetetaan kertoa ymmärrettävämmin, nykylukijaa kiinnostaen. Suomennostyöhön kuuluu, että hän haluaa esittää Kalevalan kokonaan, luku luvulta, tapahtumat säilyttäen. Niemisen tavoite lähenee Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kertojan tavoitetta, hän halusi Aarne Kinnusen mukaan esittää veljesten elämän kokonaisena, alusta loppuun.

Lue lisää

21.2.2000 | Juho Mattila

Kalevala 1999. Elias Lönnrotin 1849 ilmestyneen Kalevalan pohjalta kirjoittanut Kai Nieminen ja kuvittanut Adam Korpak. SKS, Helsinki 1999. 261 s.

Lue lisää

21.2.2000 | Siivonen, Katriina

Monica Nerdrumin kirja saariston naisista on Åbo Akademin pohjoismaiseen etnologiaan (nordisk etnologi) tehty väitöskirja. Alueellisesti kirja kattaa Turunmaan (Åboland) saariston eli Varsinais-Suomen saaristoalueelta pääkieleltään ruotsinkieliset kunnat, ajallisesti siinä käsitellään koko 1900-lukua. Aineisto on koottu vapaamuotoisesti vastattavilla kyselyillä ja haastattelemalla. Kirja on mieltä lämmittävä kuvaus naisten työstä ja arjesta.

Lue lisää

Joitakin vuosia sitten ilmestyi professori Aira Kemiläisen teos Suomalaiset, outo pohjoinen kansa. Tämä outoutta käsittelevien kirjojen äiti toi erikoisia ja hullunkurisiakin puolia esiin käsityksistä, jotka koskivat suomalaisia. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston näkökulmia-sarjaan kuuluva Suomi - outo pohjoinen maa? -teos herättää siis jo nimellään monenlaisia odotuksia.

Lue lisää

17.2.2000 | Osmo Kekäläinen

"Taide ei enää tahdo olla lumetta ja leikkiä, se tahtoo olla tietoa", kirjoitti Thomas Mann romaanissaan Tohtori Faustus. Tämä adornolainen romantiikkaa polemisoiva näkemys lähtee siitä, että lume on eskapismia, todellisuuspakoa, mutta tieto pureutuu todellisuuteen luonteeseen, kertoo siitä meille jotakin. Taide tietona kertoo meille jotakin todellisuuden olemuksesta ja toimintatavoista. Voiko taide välittää tietoa ja jos voi, niin miten ja millaista?

Lue lisää

13.2.2000 | Jaakko Suominen

Lenin on noussut jälleen haudastaan -- tai pikemminkin mausoleumistaan -- Suomessa. Helsingissä on taitettu peistä Leninin patsaan pystyttämisestä. Monet Turun Suikkilan lähiön Leningradinkadun asukkaat ovat jo pitkään halunneet luopua perinteikkäästä kadunnimestä. Epävirallisesti suikkilalaiset puhuvat Pyhän Pietarin kadusta tai yhdeltä osin Kölninrinteestä.

Lue lisää

3.2.2000 | Kari Rajala

Mitä-Missä-Milloin -kirjat ovat olleet 50 vuotta suomalaista perinnettä joulun alla. Monissa kodeissa on eri mittaisia MMM-rivistöjä. 50-vuotisen taipaleen kunniaksi MMM-toimitus julkaisi teoksen ”Puoli vuosisataa - MMM juhlakirja”. Kirja on rakennettu MMM-kirjoista tuttujen pääotsikoiden alle.

Lue lisää

3.2.2000 | Stranius, Pentti

"RYSSÄNÄ" SUOMESSA Pekka Nevalainen: Viskoi kuin Luoja kerjäläistä. Venäjän pakolaiset Suomessa 1917-1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna 1999, 404 s.

Lue lisää

24.1.2000 | Antti Saloniemi

Ovatko ihmiset menettäneet uskonsa rakkauden voimaan kulttuurissamme, jossa yksi kolmesta avioliitosta päättyy eroon ja jossa prinsessat jättävät tulevat kuninkaansa hakeakseen omaa tietään ja ollakseen itsellisiä? Näin kysyy professori Marianne Liljeström kirjan esipuheessa. Tavalla tai toisella kirjasen kaikki artikkelit pohtivat tätä kysymystä. Mitä se sellainen romanttinen rakkaus oikeastaan on ja mitä merkityksiä sille aikojen ja paikkojen vaihtelussa on annettu?

Lue lisää