Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
11.12.1997 | Ari Kivimäki
Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, kliseitä ja myyttejä sitäkin enemmän.
8.12.1997 | Taira, Teemu
'Sosiologinen ajattelu' (Sa) on toinen Zygmunt Baumanilta suomennettu teos. Edellinen oli myös Vastapainon julkaisema tekstikokoelma 'Postmodernin lumo'(1996). 'Sa' on varhaisempi teos (alkujaan 1990) ja mikäli tutustuminen Baumaniin on aloitettu myöhäisemmistä teoksista, saattaa lukija yllättyä siitä, että tästä kirjasta ei löydy ollenkaan sanaa 'postmoderni'. Ensiksi ihmettelin, miksi juuri 'Sa' julkaistaan, sillä Bauman on kirjoittanut tämän jälkeen useita teoksia.
24.11.1997 | Timo Toivonen
Apulaisprofessori Jouko Vahtolan teos kuvaa Aunuksen retkeksi kutsuttua itsenäistymisen jälkeen käytyä valloitussotaa. Tarkkaa kuvaa ei tämän sodan kulusta varmaan monellakaan ole, mutta jonkinlainen surkuhupaisa näkemys siitä lienee muodostunut. Vahtolan tarkka tutkimus kuitenkin paljastaa, että kaikki hupaisuus oli sodasta kaukana. Vahtolaa on kiitettävä myös kirjan kylmän suorasukaisesta jopa inhorealistisesta tyylistä.
21.11.1997 | Jukka Sarjala
Helsingin Sanomien pitkäaikaisella musiikkikriitikolla Seppo Heikinheimolla (1938-1997) oli työtehtäviensä ansiosta mahdollisuus tutustua moniin ihmisiin elämänsä kuluessa. Toimittajantyönsä ohella hän ehti palvella Helsingin kaupunginorkesterin apulaisintendenttinä, Nykymusiikkiseuran sihteerinä, Organum-seuran varapuheenjohtajana, Jyväskylän Kesän organisaattorina, Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana ynnä useissa muissa luottamustehtävissä. Vuonna 1972 hän julkaisi Helsingin yliopistoon tekemänsä väitöskirjan. Heikinheimo olikin hyvin tehokas luonne.
20.11.1997 | Janne Pärnänen
Hannu Salmen tekniikan mentaalihistoriaa käsittelevä kirja on erinomainen ja mieltä kutkuttava teos monella tapaa. Kirja käsittelee eri artikkeleissaan tekniikkaan liittyviä tunteita, toiveita ja utopioita. Seitsemässä eri osassaan kirja tutustuttaa lukijansa kellon ja ajantajun historiaan, kirjapainotaidon syntyyn ja leviämiseen, teolliseen vallankumoukseen ja luddismiin, uusiin liikuntavälineisiin (auto ja juna), mekaanisen jäljentämisen syntyyn, telekommunikaatioon ja atomipommin muokkaamaan uuteen maailmankuvaan.
18.11.1997 | Juri Nummelin
Nk. Fennica-kirjallisuuden ja ylipäätään suomalaisen tai Suomeen liittyvän kirjallisuuden luettelointi jokaiselle lukijalle helpossa muodossa on täydellistynyt. Viime vuonna ilmestyivät vuodet 1488-1700 kattava luettelo ja sen hakemisto-osa. Kirja on helppokäyttöinen ja oleellinen lisä jokaisen kirjahistoriasta kiinnostuneen hyllyssä.
11.11.1997 | Timo Toivonen
Kirjoittaja aloittaa kirjansa ikään kuin häpeillen kysyen: "Miksi jälleen yksi kirja pukumuodista? Muodin symboliikan ja merkkikielen tulkinta on tänään erityisen suosittua". Mutta näissä monissa muissa kirjoissa itse muotia ei ole esitelty kovin paljon. Siksi Kopiston ei tarvitse yhtään hävetä.
5.11.1997 | Riitta Pyykkö
Suomalaisille kirjallisuuden ystäville Boris Pasternak on tuttu lähinnä Tohtori Zhivagon tekijänä. Hänen kirjallinen tuotantonsa on kuitenkin huomattavasti laajempi ja monipuolisempi. Venäjällä häntä arvostetaan yhtenä vuosisatamme parhaista runoilijoista ja merkittävänä maailmankirjallisuuden venäjäntäjänä. Hän käänsi venäjäksi mm.
1.11.1997 | Reijo Valta
Timo Kantosen "Satakunta sahaa Suomessa" on kulttuurihistoriallisesti merkittävien saharakennusten ja -ympäristöjen inventoinnin raportti. Inventointi on tehty perinteisiä, hyväksi havaittuja menetelmiä käyttäen ja koottu rakennusinventointikorteille. Itse asiassa teoksessa on kohderaportti 71 sahasta ja sahaympäristöstä, pyöristettynähän se on sata.
28.10.1997 | Jukka Sarjala
Pianotaiteilija, professori Erik T. Tawaststjerna on lyhentänyt ja muokannut isänsä viisiosaisesta Sibelius-elämäkerrasta (Otava 1965- 1988) yksiosaisen laitoksen. Kuten toisaalla on jo todettu, teos on tarkoitettu kahvipöytäkäyttöön: se sisältää loisteliaan kuvituksen, siinä on erinomainen painoasu ja sitä voi selailla sieltä täältä eksymättä alkuteoksen seikkaperäisen kerronnan kiemuroihin. Tekstimäärä on supistettu kolmannekseen alkuperäisestä, mikä tarkoittaa, että säveltäjän elinkaari korostuu aiempaa laitosta värittäneiden miljöökuvausten kustannuksella.
24.10.1997 | Marjo Kaartinen
Kirjassaan Kolme naista Natalie Zemon Davis tulee opettaneeksi kunnioittamaan menneisyyden ihmistä, tai ainakin siitä oppii sitäkin. Kolme naista ei ole vain kolmen hyvin erilaisen naisen elämäkerta, vaan myös retki 1600-luvun eurooppalaiseen historiaan ja tutkimusmatka tutkijan työskentelyprosessiin. Natalie Zemon Davisin Suomen-vierailuun liittyneen kirjan julkistamisen jälkeen on tuskin voinut välttyä kuulemasta, mistä Davisin teoksessa on kyse. Tarkastelukohteina ovat Glikl bas Juda Leib, juutalainen, Marie de l'Incarnation, katolilainen, ja Maria Sibylla Merian, protestantti.
17.10.1997 | Partanen Jukka
Tiemuseon julkaisuja sarjassa on ilmestynyt Pohjois-Karjalan alueen liikenteen ja tienpidon historiaa käsittelevä tutkimus. Nimi on sikäli harhaanjohtava, että teoksessa käsitellään myös Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan pohjoisosien liikenteen historiaa. Ehkä nimen valinnan pohjana on ollut tutkimuksen tilaaja Pohjois-Karjalan tiepiiri, jonka edeltäjän Karjalan tiepiirin alueeseen mainitut alueet myös kuuluivat. Teos kattaa liikenteen historian Pohjois-Karjalassa alkaen ensimmäisestä asiakirjoissa esiintyneestä reittikuvauksesta nykypäiviin asti.
8.10.1997 | Tero Koistinen
Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, "Suomen taiteen kultakaudella". Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa.
3.10.1997 | Jukka Partanen
Suomen työväenliikkeen historian alkuvaiheista on kirjoitettu varsin paljon. Antti Kujala on kuitenkin löytänyt aiheen joka ei ole sopinut mihinkään "suureen yhteiskunnalliseen linjaan", kuten hän itse esipuheessaan toteaa. Kujalan tutkimus käsittelee Venäjän hallituksen ja suomalaisen työväenliikkeen kehitystä ja vuorovaikutusta vuosina 1899- 1905.
22.9.1997 | Kimmo Katajala
Eittämättä sekä Pietari-säätiö että Kustannus Oy Taifuuni ovat tehneet kulttuuriteon julkaistessaan kokoelman venäläisen akateemikon Dmitri Lihatsevin esseitä 1980-luvun puolivälistä. Lihatsev on ollut tähän saakka toinen länsimaissa tunnettu neuvostoajan venäläinen huumorintutkija. Toinen, ja huomattavasti tunnetumpi, on Mihail Bahtin jonka Rabelaisin huumoria käsittelevä tutkimus on todellinen alan klassikko. Bahtin onkin juuri se tutkija, johon Lihatsev koko ajan venäläistä huumoria tutkiskellessaan tuloksiaan ja näkökulmiaan vertaa.
17.9.1997 | Tero Koistinen
Kirjallisuudentutkimuksessa on jo pitemmän aikaa pohdittu tieteenalan rajoja. Eräs keskeinen kysymys on ollut, pitäisikö tutkimuksen keskittyä pelkästään niin sanottuun korkeakirjallisuuteen vai pitäisikö tutkia myös populaarikirjallisuutta tai muita perinteisen kirjallisuudentutkimuksen syystä tai toisesta sivuuttamia tekstilajeja. Tero Norkolan ja Eila Rikkisen toimittamaa artikkelikokoelmaa Sivupolkuja: tutkimusretkiä kirjallisuuden rajaseuduille voi pitää kommenttina tähän keskusteluun.
12.9.1997 | Jari Sedergren
Suomen kansallisfilmografian varhaisvuosia esittelevän teoksen ilmestyminen merkitsee sitä, että kansainvälisestikin arvioiden merkittävä kulttuurinen suurtyö kattaa nyt katkoksitta kuuteen teokseen sidottuna vuodet 1907-1961. Filmografia tarjoaa kustakin elokuvasta tuotanto- javalmistustietoja, sisältöselosteen, lehdistöarviot, mielenkiintoisia lisätietoja ja tarkennuksia sisältävät huomautuksia-osaston sekä suomalaisen elokuvan tutkimuksen kannalta äärettömän hyödyllisen lähdeaineisto-osan, jonka toivoisi tavalla tai toisella päivittyvän säännöllisin väliajoin myös tulevaisuudessa.
12.9.1997 | Janne Pärnänen
Vuonna 1995 ilmestynyt Kohtaamisyhteiskunta alkaa olla jo vanhaa ja ajan uuvuttamaa luettavaa. Sinänsä Savolaisen ja Himasen kirja pyrkii esittelemään ja kartoittamaan suuresti vouhotettua "tietoyhteiskuntaa" varsin monelta kantilta, mutta ainakin parin vuoden viipeellä luettuna kirja saa lukijansa paikoin jopa hymähtelmään. Eikä vika ole kirjassa itsessään, vaan aika ja tietoyhteiskunnan nopeatahtinen muutos saavat sisällön suurimmalta osaltaan tuntumaan auttamatta vanhalta. Kirja on jaettu neljään osaan.
11.9.1997 | Jouko Tossavainen
"jäljelle jäi vain vauhkoontunut sota, jota harvat yrittivät ohjata, jota kukaan ei kontrolloinut ja josta kaikki kärsivät. Näky on surullinen eikä kovinkaan mieltä ylentävä, mutta, näin uskon, sitäkin opettavaisempi." Noihin sanoihin päättää Peter Englund suomenkielisen laitoksen esipuheen teoksessaan Suuren sodan vuodet. Kirjassaan Englund ainakin pitää sen mitä lupaa. Hänen lähestymistapansa kolmikymmenvuotiseen sotaan tuo esille raadollisen hirviön, joka repii ja raastaa. Hirviön, jonka kahlitsemiseen eivät tuon ajan valtiomiesten taidot näytä millään pystyvän.
9.9.1997 | Mikko Ketola
Jüri Viikberg aloitti anekdoottien keruun 1970-luvun alussa opiskellessaan Tarton yliopistossa virolaista filologiaa. Aika oli "anekdooteista tiine", kuten hän sanoo, mutta kukaan ei näyttänyt merkitsevän niitä muistiin. Päästyään opinnoissaan jo vihille folkloristiikasta ja kokoamistyöstä hän ryhtyi itse kokoamaan juttuja kuin kansanrunoutta ikään.