16.3.1999 | Erkki Urpilainen

Turun akatemian aikaisen oppihistorian tutkimuksessa on yllättävän suuria aukkoja. Tieteenalakohtaisia kokonaisesityksiä on olemassa, mutta nekin ovat sata vuotta vanhoja. Tietyistä merkittävimmistä professoreista ja muista tutkijoista on tehty biografioita tai suppeampia erityistutkimuksia. Ne eivät kuitenkaan mitenkään kata koko kenttää.

Lue lisää

3.3.1999 | Kortti, Jukka

Kulutuksen tutkiminen on pop. Suomen lähihistoria pop. Lisäksi kun pannaan ilahduttavasti merkille, että akateemisessa tutkimuksessa eri tutkimustapojen yhdisteleminen on yleistymään päin, voidaan törmätä sellaisiin teoksiin, kuten tämä Visa Heinosen väitöskirja. Kyse ei ole vain yksiselitteisesti suomalaisesta identiteetistä ja sen hakemisesta EU:n liittyvien uhkakuvien vastareaktiona.

Lue lisää

Jalo velvollisuus onnistuu siinä, missä hyvän historiantutkimuksen pitääkin, se auttaa ymmärtämään nykypäivää ja katsomaan omaa aikaamme pidemmällä perspektiivillä. Kurkistus 1800-luvun puurtajien elämään panee oman aikamme paineissa ponnistelevan virkanaisen historialliseen kontekstiin ja muistuttaa taas kerran kuinka lyhyt aika sata vuotta onkaan. Kasvatus kuuliaisuuteen ja velvollisuudentuntoon on vielä meidänkin aikamme virkanaisen taustalla; pieneen palkkaan on sosiaalikasvattajan ja opettajan tyytyminen siinä missä sata vuotta sitten eläneen virkasiskonsa, sillä eikö työ oikeastaan olekin vain ilomme ja velvollisuutemme? Kirjoittaja kertoo saatesanoissa, että alunperin tarkoitus oli tehdä elämäkerta Suomalaisen Yhteiskoulun pitkäaikaisesta johtajattaresta ja Naisasialiitto Unionin perustajajäsenestä Lucina Hagmanista (1853-1946), mutta kävi niin kuin historioitsijalle alkuperäislähteiden äärellä usein käy: lähteet veivät mukanaan ja uudenlaiset kysymykset alkoivat kummitella mielessä.

Lue lisää

24.2.1999 | Kristiina Laine

Yksi viime vuoden lopun esitellyimmistä kirjauutuuksista lienee Kaari Utrion Perhekirja. Perheen historiateos ei kokonsa puolesta sovi iltalukemisiksi ja unentuojaksi yöpöytäkäyttöön. Suurikokoinen, yli 500 sivua käsittävä teos on upea laitos kaikin puolin ja "vie mennessään". Kirjan mielenkiintoinen kuvamateriaali ja Utrion sujuva kerronta tekee teoksesta "joka kodin" historiateoksen.

Lue lisää

15.2.1999 | Kortti, Jukka

Suomalainen elokuva on melkein sama tällä hetkellä, kuin suomalainen omakuva. Useampikin käsikirjoitus suomalaisen elokuvan alkuvuoden hegemoniassa on perustunut hyvin suomalaisiin aiheisiin, kuten etelä-pohjalaiseen miesuhoon (Häjyt), jatkosotaan (Rukajärven tie) ja sodanjälkeiseen kansalliseen polulaarikulttuurin (Kulkuri ja Joutsen). Suomalaisuudesta ja suomalaisesta identiteetistä on muutoinkin keskusteltu koko vuosikymmenen ajan EU:iin liittymisen yhteydessä - ajottain kiihkeästikin. Jo vuosisatojen ajan suomalaisuuden määrittelystä ovat vastanneet ennenkaikkea sivistyneistö.

Lue lisää

13.2.1999 | Jaakko Suominen

"Kuninkaallisia, Keisarillisia, Tasavaltalaisia" on vuonna 1993 käynnistyneen Suomen kansallisbiografia-hankkeen ensimmäinen laajennus cd-rom -muotoon. Rompulla on elämäkertatietoja suomalaisista valtionpäämiehistä ja heidän puolisoistaan tuhannen vuoden aikaperiodilla. Levy sisältää henkilöiden lyhyitä esittelyjä, laajempia artikkeleita, liitetietoja, aikajanoja, kuvia, karttoja sekä muutamia ääni- ja elokuvanäytteitä. Romppuja arvioitaessa kiinnitetään sisällön arvostelun sijasta yleensä päähuomio käyttöliittymän toimivuuteen sekä aineiston monipuolisuuteen ja laajuuteen.

Lue lisää

10.2.1999 | Joel Kuortti

Kiinnitin "Pieneen kulttuurikirjaan" ensi kertaa huomiota Turun kirjamessuilla viime syksynä. Tuolloin punnitsin kirjaa suhteessa sen nimeen, verraten nimenomaan sen yli viisisataista tuhtia ulkomuotoaja vaatimattomuuden kaapuun pukeutuvaa nimeä. Toistasataa hanketta esittelevä teos ei suinkaan ole pienuudella pilattu. Nämä hankkeet vaihtelevat äärimmäisen paljon ja tässä muotojen kirjossa on todella ainesta `kulttuuri'kirjaksi.

Lue lisää

8.2.1999 | Juri Nummelin

Alvar Aallon satavuotisjuhlavuotta vietettiin viime vuonna mm. lukuisin alueellisin tutkimuksin ja julkaisuin. Viimeisimpiä ilmestyneitä - marraskuussa - oli Länsi-Suomen ympäristökeskuksen julkaisema luettelonomainen selvitys Aallon tuotannosta Pohjanmaalla. Luettelo on sikäli kiinnostavaa luettavaa, että siitä näkyvät Aallon tuotannon kaikki kehityskaudet uusklassismista aivan omansalaiseen orgaaniseen arkkitehtuurinäkemykseen, "aaltoismiin".

Lue lisää

Suomalaisen kommunismin historia alkoi kiinnostaa vakavammin meikäläisiä historioitsijoita ja sosiologeja vasta 1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua. Silloinhan kommunismi aatteena oli jo menettänyt - ainakin toistaiseksi - entisen yhteiskunnallisen merkityksensä ja sitä edustanut puolue meilläkin hajonnut ja kutistunut marginaaliryhmiksi. Marginaaliryhmää on alkanut sittemmin muistuttaa myös SKP:n tai ehkä paremminkin SKDL:n aatteellista perintöä vielä kuin varkain vaaliva Vasemmistoliitto. Tauno Saarelan ja kumppaneiden toimittama artikkelikokoelma Aave vai haave ei ole takakannen mainostekstin mukaan mikään suomalaisen kommunismin juhlakirja.

Lue lisää

3.2.1999 | Juri Nummelin

Antiikin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on niin suuri, että siitä lienee turha yrittää tehdä minkäänlaista yleisesitystä. Antiikin myyttien ja vastaavien tarinoiden uusintoja löytyy melkein mistä tahansa kulttuurituotteesta. Sellaiset intellektuaaliset uudelleentulkinnat kuin vaikkapa viittaukset Ledan ja joutsenen myyttiin Peter Greenawayn elokuvassa Zoo ovat oikeastaan aika harvinaisia, mutta enemmän tai vähemmän tiedostamattomia muunnelmia esiintyy populaarikulttuurissa jatkuvasti. Tunnustettu esseisti ja kirjallisuudentutkija H.

Lue lisää

Klondiken kultaryntäyksestä on juuri kulunut sata vuotta. Kammottaviakin ihmiskohtaloita sisältänyt valloitus dokumentoitiin äskettäin televisiosta tulleella ohjelmalla, jonka perussanoma ei jäänyt epäselväksi: ihmiset eivät ole tajunneet, että kultaa ei ole ihan helppo saada. Lämpimiin ilmoihin tottuneita amerikkalaisia oli jopa huvittava ajatella Kanadan ja Alaskan tulipalopakkasissa. Jokin piti kuitenkin monia paikoillaan eivätkä kaikki suinkaan paenneet pakkasia.

Lue lisää

1.2.1999 | Erik Gullman

Karjalaa kaikin puolin kuvaava "KARJALA", jonka alaotsakkeena on "historia, kansa ja kulttuuri", on kaikin tavoin monumentaalinen ja vaikuttava teos. Monet sen kirjoittajista ovat akateemisesti ansioituneita tutkijoita, kuten professorit Heikki Kirkinen, Hannes Sihvo ja Leea Virtanen. Osa taas muuten omalla alallaan pätevöityneitä kirjoittajia ja tutkijoita. Mutta, entä miten on lukijan laita?

Lue lisää

26.1.1999 | Risto Heikkinen

Veikko Huovisen uusin teos on päiväkirja. Pitkälti miehen ikää elänyt kirjailija (71 v.) kuvaa teoksessa ajanjaksoa lokakuusta -97 tammikuuhun -98. Talven aikana Huovinen seuraa lehdistä ja muista viestimistä tiivisti maailman tapahtumia ja heittää niistä ihmetteleviä, ärhäköitä kommentteja.

Lue lisää

18.1.1999 | Teemu Taira

Postmoderni politiikan filosofia on käännös alkujaan englanniksi julkaistusta Tuija Pulkkisen väitöskirjasta "The Postmodern and the Political Agency". Teos on siis suunnattu laajemmalle yleisölle ja siksi suomenkieliseen painokseen on lisätty muutamia viittauksia, joita alkuperäisteoksessa ei ole. Pulkkinen selvittää tutkimuksessaan niin anglo-amerikkalaiseen kenttään sijoittuvan liberaalin kuin mannermaiseen ajatteluun perustuvan hegeliläis-marxilaisten perinteiden poliittista ontologiaa. Näiden modernien mallien rinnalle Pulkkinen nostaa postmodernin politiikan filosofian, jota hän eksplisiittisesti puolustaa tavoitteenaan päästä johdonmukaisesti eroon modernin poliittisesta ontologiasta ja sen päämääräsuuntautuneista utopioista.

Lue lisää

17.1.1999 | Kokkinen Jari

Lokakuussa 1990 sydänkohtaukseen menehtyneen lauluntekijä Juha Vainion merkitystä suomalaiselle iskelmämusiikille tuskin kukaan kykenee kiistämään. Eläessään Vainio nikkaroi sanoituksia yli 2000 lauluun ja taustavaikutti täten useiden iskelmätaivaamme kirkkaimpien tähtien kansansuosioon. Tekstittäjänä hänet luetaan kiistatta maamme ammattilaisten etujoukkoon. Mutta millainen oli mies tekstiensä takana?

Lue lisää

Pitkään työttömyyttä tutkinut Kari Vähätalo on koostanut tämän ja edellisen vuosikymmenen tutkijantyön hedelmiä yksiin kansiin. Kokonaisuutta on kuitenkin maustettu laajasti niin koti- kuin ulkomaisella työttömyystutkimuksella. Vaikka tällaisilla koosteilla on tapana olla kaikkea muuta kuin ajankohtaisia, Vähätalolla on tämänhetkiseen työttömyyskeskusteluun painava viesti. Hän nostaa sormensa mediaa ja poliittisia päättäjiä kohtaan syyttäen niitä moralismista.

Lue lisää

Suomalainen kosmopoliitti - ruotsalainen hovimies ja maanpetturi Stig Ramel: Kustaa Mauri Armfelt 1757-1814. Ruotsissa kuolemaantuomittu kuninkaan suosikki, Suomessa kunnioitettu valtion perustaja. Suom. Ilkka Pastinen.

Lue lisää

Uusi Venäjä-tietous, joka on päässyt näkyvästi julkisuuteen sitten Neuvostoliiton hajoamisen (1991), on ollut usein iltapäivälehtien lööppien tasoista pikaruokaa. Monet historioitsijatkin ovat olleet valmiit tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä aitoudeltaan kyseenalaisten tai hyvin yksipuolisten "arkistolähteiden" perusteella. Jossakin vaiheessa tutkijoiden sisäpiireissä alettiin puhua jo ns. yhden dokumentin historioitsijoista.

Lue lisää

12.1.1999 | Pentti Stranius

VENÄJÄN KULTTUURIHISTORIAN DRAAMAT JA PARADOKSIT Venäjän kulttuurilla - varsinkin kirjallisuudella, filosofisella ajattelulla, taiteella ja elokuvalla - on ollut huomattava vaikutus koko Euroopan kulttuurihistoriaan. Kukaan ei nykyään kiistäkään esimerkiksi 1800-luvun venäläisen realismin ja 1900-luvun taitteen modernismin tai esimerkiksi eisensteiniläisen elokuvateorian yleismaailmallisia merkityksiä. Vähemmän tunnettuja ovat ne yhteiskunnalliset olosuhteet, paineet ja oppiriidat, joiden puristuksessa taidetta on syntynyt milloin itsevaltiuden, milloin yksilökultin tai puolue-valtion "hellässä huomassa". Vielä huonommin lännessä on ymmärretty sitä tunnettua paradoksia, että venäläinen "luova intelligentsija" (tvortsheskaja intelligentsija) on aina tarvinnut sensorinsa ja vainoojansa pystyäkseen kunnolla kurkottamaan niin sanotun korkeakulttuurin äärelle.

Lue lisää

On myönnettävä, että lähestyin kirjaa Finland. A Cultural Encyclopedia hiukan epäluuloisesti ja oikeastaan hiukan pilke silmäkulmassakin: suomalaisuus - ja nimenomaan sen kulttuurinen puoli - koottu yhdeksi sanakirjaksi! Mitä muuta tämä voisi olla kuin jotain tahattomasti hauskaa suomalaisuuden kliseisiin ja myytteihin perustuvaa tyypittelyä, joka osaltaan uusintaa vanhoja ideologioita? Väärin, ainakin suurimmaksi osaksi.

Lue lisää