Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
16.7.2002 | Kari Hintsala
Mauno Jokipiin kirja käsittää oikeastaan kaksi eri teosta: Johdantoluvun jälkeiset kaksi lukua (noin kolmannes kokonaissivumäärästä) käsittelevät Kolmannen valtakunnan palvelukseensa värväämiä ulkomaalaisosastoja. Loput kirjasta on jatkoa ja täydennystä tekijän jo yli kolme vuosikymmentä sitten kirjoittamaan suomalaisen SS-pataljoonan historiikkiin "Panttipataljoona" (1968). Suomalaisvapaaehtoisten vaiheet tunnetaan varsin hyvin, ja julkaisuja heistä riittää aina valokuva- ("Dritte Nordland") ja sotilaspukuteoksia ("Meine Ehre heisst Treue") myöten. Siksipä Jokipiin teoksen Saksaa ja sen vapaaehtoisliikkeitä käsittelevä alkupuoli on kiistatta sen mielenkiintoisin osa.
1.7.2002 | Tuomas Martikainen
Hannu Juusolan ja Heidi Huuhtasen toimittama "Uskonto ja politiikka Lähi-idässä" on hyvin tehty ja erittäin ajankohtainen kirja. Sen artikkelien kirjoittamiseen on osallistunut yhteensä kymmenen suomalaisen Lähi-idän tutkimuksen kärkinimeä: mm. Jaakko Hämeen-Anttila, Heikki Palva ja Irmeli Perho. Gaudeamuksen julkaisema kirja on suhteellisen helppolukuinen ja miellyttävästi taitettu.
24.6.2002 | Reijo Valta
Partio on yksi ylhäältä johdetuista nuorisoliikkeistä, joille vallitsevan yhteiskuntarakenteen ja -järjestelmän säilyttäminen ja uusintaminen on keskeinen tavoite. Liike levisi nopeasti: kun ensimmäinen leiri oli pidetty vuonna 1907 Brownsean saarella, niin jo 1909 Nikolai II katsoi hyväksi aloittaa toiminnan suuriruhtinaskunnassaan. Jyväskylässä tiedetään ensimmäisen kerran partioaatetta levitetyn vuonna 1910. Keski-Suomen tyttöpartioinnista on ensimmäiset merkit vuodelta 1917.
19.6.2002 | Marja Vuorinen
Eero Järnefeltin hautakivessä Helsingin Hietaniemessä on kaiverrettu teksti "Vain tosi on pysyväistä". Tämä toiveikas ja samalla velvoittava tunnuslause oli niin taidemaalari Eero Järnefeltin ja hänen kirjailijaveljensä Arvidin, näiden nuoruudenystävän ja taistelutoverin Juhani Ahon kuin yleisemminkin 1800-luvun loppupuolen tendenssirealistien ohjenuorana. Se oli myös Elisabet Järnefeltin ympärille kerääntyneen ns. Järnefeltin koulun keskeisin taiteellinen ja yhteiskunnallinen ohjelmanjulistus.
14.6.2002 | Riitta Mäkinen
Suomalaista matkailua kehitetään nykyään monimuotoisesti. Sellaisillakin seuduilla, jotka eivät ennestään ole vetovoimaisia kohteita, etsitään tarkoitukseen sopivia vahvuuksia. Monessa tapauksessa niitä löytyy historiasta ja perinteestä. Turun ja Hämeenlinnan välillä on monta rauhallista maalaispitäjää, jotka ovat syrjässä perinteisiltä turistireiteiltä.
13.6.2002 | Toivanen, Jenni
Käsissäni on kirja sukupuolesta ja sukupuolista; naisista, miehistä ja perheestä; kirjoittavista, matkustavista ja miestään odottavista naisista, sairastavista ja tanssivista miehistä; äideistä ja tyttäristä; maallisista ja hengellisistä veljistä. Anu Lahtisen kirjoittaman johdannon mukaan teos "pohtii yksilön sukupuolittunutta suhdetta omaan aikakauteensa, viiteryhmäänsä ja kulttuuriinsa, ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden sisältöä, hengellisen ja maallisen elämän kokemuksia, tulkintoja ihmissuhteista ja ympäröivästä yhteiskunnasta" (s. 14). Työ on toteutettu lähes puhtaasti turkulaisvoimin ja osoittaa siten sukupuolesta kiinnostuneen historiantutkimuksen vahvuutta Turussa.
5.6.2002 | Jussi Parikka
En tiedä, ovatko Suomen rockin eturivin nimet lukeneet Heideggerinsa, mutta osuvasti Ismo ja Ilkka Alanko, Kalle Ahola ja A.W. Yrjänä laulavat kappaleella ”Pop-musiikkia”. Kappaleen kertosäe ”tämä on pop-pop-pop-pop-popmusiikkia, yksinkertaista mutta totta” kiteyttää nimittäin kieroutuneella tavalla ainakin osan Martin Heideggerin taidefilosofian keskeisestä teesistä, jonka mukaan taiteessa on kyse totuudesta, vaikka nämä kaksi käsitettä ovat länsimaisen ajattelun perinteessä toisistaan erotettukin.
17.5.2002 | Riitta Mäkinen
Alias Finkelstein Nils Erik Forsgård väitteli 1998 Helsingin yliopistossa vanhan Z. Topeliuksen aatemaailmasta Raamattuun viittaavalla otsikolla I det femte inseglets tecken. Topelius oli yllättävän juutalaiskielteinen, siis meidän mielestämme, jotka tiedämme, mitä kielteisyydestä erityisesti Sakassa seurasi. Jo väitöskirjassaan Forsgård peilasi Topeliuksen tekstejä muihin aikalaiskirjoittajiin sekä aihepiirin tutkimuskirjallisuuteen.
16.5.2002 | Miina
Niin antoisa lukukokemus että en ehtiny mantun kokeisiin kunnolla lukea ja meni pikkusen penkin alle. Suosittelen kaikille jotka rakastavat fantasiaa ja osaavat lukea!!Tässä kirjassa Eoin Colfer on käyttänyt runsaasti mielikuvitusta. Miten jotkut osaa???
9.5.2002 | Elina Kokko
Phobe Hobanin kirjoittama elämänkerta Jean-Michel Basquiatista on hieno ajankuvaus 1980-luvusta, erityisesti tuon ajan taidemaailmasta. Kirjassa on huomioitu ja havainnollistettu taiteen kentän erilaisia vaikuttajia. Basquiatin elämän kautta tuodaan esille, ettei kyseessä ole pelkästään halu tehdä taidetta taiteen vuoksi. Taide on myös tuottamista ja kuluttamista, siihen liittyy kaupallisuuden kautta raha ja valta sekä erilaiset keinottelut.
3.5.2002 | Jukka Palm
Ensimmäisen maamme puutarhataiteen yleisesityksen päätoimittaja on Mauno Häyrynen. Johdantokappaleessa hän luo tiiviin katsauksen Suomen puutarhataiteen vaiheisiin. Seuraavat viisi osiota, kukin seitsemästä artikkelista koostuva, keskittyvät sitten syvällisemmin tiettyyn teemaan. Avausosiossa keskitytään kartanopuistoihin.
1.5.2002 | Leena Salminen
Rasismi ja syrjintä Suomessa: Maahanmuuttajien kokemuksia -kirjassa esiteltävä tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa monitieteistä tutkimusohjelmaa Syreeni (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa). Kuten kirjoittajat huomauttavat, rasismia ja syrjintää koskevassa (sosiaalipsykologisessa) tutkimuksessa on tähän asti keskitytty lähinnä niiden ihmisten tarkasteluun, joilla on ennakkoluuloja ja jotka syrjivät. Syrjinnän ja rasismin kohteiksi joutuneiden henkilöiden kokemuksista ja näiden ilmiöiden yleisyydestä ei tähän asti ole juuri ollut koko maata ja useaa maahanmuuttajaryhmää koskevaa tutkimustietoa. Tätä puutetta paikataan käsillä olevassa tutkimuksessa.
15.4.2002 | Nyyssönen, Heino
Jyväskylän yliopistossa toimi parikymmentä vuotta sitten poliittinen ryhmittymä "Se siitä ja Honka-liitosta". Tämä sitoutumattomaksi itsensä määritellyt ryhmittymä tuli väkisinkin mieleeni, kun luin Juhani Suomen toimittamia Urho Kekkosen päiväkirjoja sekä Max Jakobsonin muistelmien toista osaa. Kirjat tarjoavat tuhdin paketin perinteistä poliittista historiaa, minkä jälkeen en ihmettele sitä (tiedostamatonta?) purkausta, mikä näkyi ylioppilaskunnan edustajistossa Koiviston Suomessa.
10.4.2002 | Tiina Paavola
Professori Pekka Valtosen kirjoittama teos Latinalaisen Amerikan historia on kauan odotettu ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys maanosan historiasta. Teos on jokaisen Latinalaisen-Amerikan historiasta ja nykypäivästä kiinnostuneen tutkijan ja maallikon välttämätön hankinta - kilpailijoitahan teoksella ei (ainakaan toistaiseksi) markkinoilla ole, ei edes käännösteoksena. Latinalaisen-Amerikan historian suomenkielisen yleisesityksen kirjoittamista ja kustantamista on pidettävä merkittävänä kulttuuritekona, joka toivottavasti tuo Latinalaisen-Amerikan tutkimuksen piiriin uusia, innokkaita opiskelijoita nyt kun perustiedot laaja-alaisesta aihepiiristä on omaksuttavissa yhdestä opuksesta selvällä suomenkielellä. Valtosen teos on kirjoitettu toimimaan käsikirjana ja hakuteoksena, mitä tarkoitusta se palveleekin hyvin.
10.4.2002 | Klaus Lindgren
Kansakunnalla on aina suurmiehensä, miehet (tosin nyttemmin naisetkin huomioidaan), joiden kuvat kuuluvat kansakunnan historiaan. Suurmiehen kuva on olennainen osa kansallista kulttuuria ja historiaa. Sitä kautta se on myös olennainen osa kansallista identiteettiäme, kuvaamme siitä, keitä me olemme ja keitä me emme ole. Tämän takia tätä kuvaa pitää aika ajoin uusintaa ja uudistaa, kunkin sukupolven on korjattava vanhaa suurmiesmyyttiä ja saada se paremmin vastaamaan omia tarpeitaan.
28.3.2002 | Lahtinen, Anu
Useimmat meistä ovat varmaan joutuneet pohtimaan lomakkeiden, raporttien ja kyselyiden rastitusvaihtoehtoja. Rastita oikea vaihtoehto: oletko opiskelija vai ammatinharjoittaja? Työtön vai kotiäiti? Jatko-opiskelija vai yliopiston henkilökuntaa?
25.3.2002 | Pentti Stranius
Dosentti Kimmo Katajalan Vuoden tiedekirjaksi valittua Suomalaista kapinaa on suitsutettu ansaitusti ja asiantuntevasti useammassa lehdessä. Panu Pulman mielestä (HS, 23.2.2002) se oli niin hyvä, että kritiikin kirjoittaminen kävi vaikeaksi.
21.3.2002 | Meri Vuohu
20 vuotta sitten ilmestyi Natalie Zemon Davisin teos "Le retour de Martin Guerre", joka nosti kirjoittajansa maailmanmaineeseen. Siitä julkaistiin pian ainakin englannin-, ruotsin- ja italiankielinen laitos. Suomennos saatiin viime vuonna nimellä "Martin Guerren paluu". Zemon Davis on rakentanut kerrontansa kiinnostavalla tavalla, sillä kirjaa on mahdollista lukea kuin kepeää historiallista dekkaria, vaikka kirjoittaja etsiikin kertomansa tarinan kautta myös vastausta kysymykseen, mitä henkilöllisyys merkitsi 1500-luvulla.
13.3.2002 | Teemu Taira
"Raha puhuu. Noin se puhuu. Jos sille näyttää puun, se laskee kiintokuutiometrit." Näin pohtii 'Minun elämäni' -sarjakuvassa ympäri Helsinkiä kävelevä kyyninen vanhus.
11.3.2002 | Jouko Heyno
Dosentti Martti Häikiön uusin kirja on merkillinen teos. Nojaamalla aiempien töiden saamaan ansaittuun arvovaltaan ja maineeseensa Häikiö on luonut hämmästyttävän tekeleen, joka on jotain poliittisen pamfletin ja historiantutkimuksen välimailta - olematta kumpaakaan. Jo nimestään lähtien teos hankaloittaa lukunautintoa - profeetoista Häikiö puhuu vain teoksen alussa, ensimmäisen luvun ensimmäisessä alaluvussa. Muissa artikkeleissa - teos on lähinnä artikkelikokoelma - Häikiö osoittelee kanssaan menneisyydenkuvasta eri mieltä olevien syntejä.