Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
21.1.2004 | Susanna Sulkunen
TAPRIn vuoden 2003 tutkimustiedotteen tekijöitä täytyy kiittää siitä, että jo miltei kyllästymiseen saakka muodikas aihe, Yhdysvallat, ei ole kansien väliin yltänyt. Päinvastoin, tutkimuskohteet ovat kansainvälisen politiikan mittakaavassa virkistävän marginaalisia kuten esimerkiksi pohjoisnorjalainen kaivosyhteisö tai Baltian maiden Metsäveljekset. Kirjan johdannossa kerrotaan, että teoksen artikkelit pyrkivät osaltaan viemään identiteettikeskustelua askeleen eteenpäin pohtimalla identiteettiproblematiikkaa politiikan ja rauhantutkimuksen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa identiteettien poliittisen luonteen alleviivaamista.
21.1.2004 | Jussi Parikka
Lauri Hendell-Auterisen ja Mauno Jääskeläisen toimittama Sivistyssanakirja (1956) määrittelee sadismin yleiseksi muodostuneella tavalla: ”ransk. romaanikirjoittajan de Saden mukaan nimensä saanut sukupuolivietin sairaalloisuus, jota poteva henkilö tuntee nautintoa rakastettunsa rääkkäämisestä.” Tämä onkin yleisimpiä tapoja käsitellä markiisi de Saden tekstejä, jotka ovat sivistyssanakirjojen lisäksi tulleet siteeratuiksi erilaisissa seksuaalisia patologioita luokittelevissa lääketieteellisissä katalogeissa. Toisaalta häneen ovat tarttuneet myös dekadenteiksi leimatut modernistiset filosofit ja runoilijat, esimerkkeinä mainittakoon Charles Baudelaire, Guillaume Apollinaire, Pierre Klossowski, Simone de Beauvoir sekä Georges Bataille.
20.1.2004 | Niina Kovalainen
Kalevalaseuran vuosikirja on ilmestynyt vuodesta 1921 alkaen. Tässä nimenomaisessa vuosikirjassa, Tutkijat kentällä, lähestytään kenttätyötä ja sen tekemistä empirian näkökulmasta. Kenttätyön ollessa oleellinen osa empiirisen tutkimuksen olemusta ja aineksien tallentamista tulevaisuutta silmällä pitäen, on mielenkiintoista nähdä kuinka eri tavalla kielen ja kulttuurin parissa toimivat tutkijat kokevat kentälle menemisen, siellä olemisen ja aineksien -kenties myös tuloksien - saamisen suhteessa kulttuurisen kentän laajempaan kokonaisuuteen. Tässä teoksessa käsitellään tätä nykyaikaisen kulttuurientutkimuksen kenttätöiden laajaa kirjoa, painopisteen ollessa tukevasti kuitenkin folkloristiikassa sekä etnologiasssa.
16.1.2004 | Teemu Taira
Romanialainen, myöhemmin Yhdysvalloissa tutkijanuraansa luonut Mircea Eliade (1907-1986) lienee edelleen tunnetuin uskontotieteilijä. Vuonna 1957 ilmestynyt "Pyhä ja profaani" on ilmiselvästi eräs hänen keskeisimpiä teoksiaan. Erityisesti siksi, että se toimii johdantona Eliaden ajatteluun yleensä. Eliade jäsentää uskontoa kahden vastakkaisen käsitteen, pyhän ja profaanin, avulla.
16.1.2004 | Merja Leppälahti
Tunnettu fiktiivisten rikosromaanien kirjoittaja Patricia Cornwell on tällä kertaa tarttunut todelliseen rikokseen ja lähtenyt selvittämään 1880-luvun lopulla kauhua herättäneen Viiltäjä-Jackiksi (Jack the Ripper) kutsutun sarjamurhaajan henkilöllisyyttä. Viiltäjä-Jack murhasi useita prostituoituja Lontoon köyhälistöalueella East Endissä. Hänen todellisten uhriensa määrästä ei ole varmuutta, mutta tavallisesti ainakin kuusi naista nimetään Viiltäjä-Jackin murhaamiksi. Kaikkien uhrien ruumissa oli runsaasti pisto- ja viiltojälkiä, osalta oli irrotettu sisäelimiä.
15.1.2004 | Jouko Heyno
Köyliö-seura on julkaissut jo neljännen osan omassa ”Köyliist” sarjassaan. Nyt arvioitavana oleva teos on osa yhdistyksen perinnejaoston suurta ”Köyliön upea historia” -hanketta, jota hoidetaan osin EU-rahoituksella. Pääosin työ on kuitenkin tehty talkooperiaatteella. Hanke itsessään on laaja, ja siihen liittyy aineistoa aina esihistoriasta nykypäivään.
13.1.2004 | Niina Simanainen
Mikä on tietotekniikan merkitys arjessa ja elämänkulussa? Miten tietoyhteiskunta- ja teknologiadiskurssi kiinnittyvät tavallisten kansalaisten arkipäivän puheisiin? Millaisia merkityksiä tietotekniikka saa eri käyttäjäryhmissä? Tämän kaltaisiin kysymyksiin tarjoaa vastauksia Sanna Taljan ja Sari Tuuvan toimittama artikkeliteos, jossa tarkastellaan tietotekniikan merkitystä erilaisten käyttäjäryhmien näkökulmasta.
12.1.2004 | Jouko Heyno
Lauri Allan Törni on ehkä tunnetuin suomalainen rintamasotilas maailmalla. Tässä arvioitava teos on yhdysvaltalaisen diplomaatin ja historianharrastajan näkemys tuon "Pohjolan Heerakleeksen" elämästä, teoista ja motiiveista. Samalla teos on myös hämmentävällä tavalla Yhdysvaltojen ulkopolitiikan apologia, jolla implisiittisesti tuetaan myös maan nykyisiä, joskus hyvinkin ongelmallisia, ulkopoliittisia motiiveja. Cleverleyn teos ei ole historiantutkimus, huolimatta siitä että se ulkoisesti pyrkii sellaisen kuvan antamaan.
11.1.2004 | Jouko Heyno
Matti Liski Rapolan puutarha Sirkka-Liisa Ranta Kartanon harjun juurella Terttu Lempiäinen ja Outi Seppälä Rapolan harjualueen kasvillisuus Museoviraston julkaisema historiallinen ”puutarhaopas” on mielenkiintoista luettavaa. Helppoa se ei kuitenkaan ole, johtuen käytetystä tavasta laittaa lähdeviitteet ja lähdeluettelot erikseen kunkin erillisen tutkimuksen loppuun, ei lähdeluetteloa kootusti teoksen loppuun ja lähteitä alaviitteisiin, niin kuin lukijaystävällistä olisi ollut. Keskivertosuomalainen, joka on julkaisun todennäköisin lukija, ei suinkaan ole niin yksinkertainen, että esitetyt alaviitteet häiritsisivät. On kuin nykyisissä tutkimusjulkaisuissa olisi yleisestikin unohdettu, miksi viitteet ylipäätään esitetään.
11.1.2004 | Jouko Heyno
Museoviraston yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa toimittama paikannimistötutkimus on yksi käsittämättömimpiä kirjallisia virityksiä, mitä käsiini on vaatimattomien vajaan 50:n ikävuoteni aikana osunut. Keskivertolukijan mielessä väikkyy lähes luonnostaan ajatus, että tutkimuksia julkaistaan jotta joku ne lukisi, ja jotta joku ehkäpä vielä nauttisi lukemastaan ja saisi uutta tietoa käsiteltävästä asiasta. Sääksmäen vanhoja paikannimiä tarkasteleva Museoviraston Rapola-sarjan teos näyttää kuitenkin olevan julkaistun, jotta tutkijat saisivat pituutta henkilökohtaiselle julkaisuluettelolleen ja Museovirasto käytettyä vaatimattomat julkaisumäärärahansa. Kun lisäksi vielä muistaa, että tutkimustyö on tehty rahoitettuna - tekijät siis ovat saaneet työstään (todennäköisesti melko vaatimattoman) maksun - ja että yhteisin varoin kustannetun julkaisun järjetön ylihinnoittelu (omakustannushinta liikkunee 5-10€/kpl tienoilla), ei työstä lie odotettavissa tulevan vuoden best-selleriä.
11.1.2004 | Visa Immonen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisema Kalantia käsittelevä teos on hankala arvosteltava. Kirja on sivumäärältään ja artikkeliensa luvultaan laaja. Se sisältää 18 kirjoittajan 18 artikkelia, jotka muodostavat hyvin epätasapainoisen ja laadultaan vaihtelevan kokonaisuuden. Otsakkeensa mukaisesti kokoelma tarkastelee Kalannin alueen muinaisuutta keskittyen myöhäiseen rautakauteen ja keskiaikaan.
8.1.2004 | Smolander, Jyrki
Kalevi Sorsan muistelmateos Kansankoti ja punamulta. Politiikan kuvioita 1972-1976 on varsinainen järkäle niin sisällön kuin sivumäärän puolesta. Aikakauteen liittyy monia mielenkiintoisia kysymyksiä, joihin on syytäkin paneutua perusteellisesti, mutta kuitenkin 565 sivua tuntuu ehkä liiankin pedantilta käsittelytavalta. Jos jatkossakin tarkoitus on käsitellä 3-5 vuoden ajanjaksoja, kirjoittaa niistä satoja sivuja teosta kohden ja julkaista teoksia 4-5 vuoden välein, herää ainakin allekirjoittaneessa epäilys, että aika loppuu kesken.
8.1.2004 | Pentti Stranius
Yhden tehtaan ympärille rakentunut maaseutukaupunki Varkaus on Suomen työväenliikkeen historian kannalta mielenkiintoinen paikallinen tutkimuskohde. Kaupungin työläishistorialla on ollut omat erityispiirteensä jo työväen varhaisen järjestäytymisen ajalla. Myös vuoden 1918 kansalaissotaa käytiin poikkeusoloissa verrattuna vaikkapa eteläisen Suomen kaupunkeihin. Kansalaissodan aikoja Varkaudessa on selvitelty ennenkin, mm.
5.1.2004 | Osmo Kekäläinen
Länsigoottien raju hyökkäys Roomaa vastaan kuningas Alarikin johdolla vuonna 410 tuotti ikuiselle kaupungille nöyryyttävän tappion ja aiheutti suuria tuhoja. Pakanat yrittivät panna hävityksen kristinuskon syyksi ja alkoivat tavallista kiivaammin herjata ja pilkata sitä ja sen kannattajia. Tämä sai Augustinuksen (354-430) tarttumaan kynään ja laatimaan kristinuskon puolustukseksi 22 kirjaa käsittävän laajan teoksen "Jumalan valtio". Kymmenen ensimmäistä kirjaa tuosta teoksesta on nyt suomennettu.
2.1.2004 | Helena Pilke
Viime vuonna 125 vuotta täyttäneen Werner Söderström Osakeyhtiön historian kakkososan esipuheessa kirjan kirjoittaja, fil.tri Kai Häggman määrittää Euroopan historian suuren kertomuksen 1940-luvulta 2000-luvulle kolmella sanalla: avautuminen, vapautuminen, vaurastuminen. Samat sanat pätevät suomalaisiin yrityksiin - myös WSOY:hyn, joka on viimeisten kuuden vuosikymmenensä aikana muuttunut muutamien sukujen ja joidenkin yleishyödyllisten rahastojen hallitsemasta kustannusyhtiöstä maan suurimman, muuallekin Eurooppaan etabloituneen mediakonsernin osaksi. Avarammille aloille, väljemmille vesille on kertomus yhdestä yrityksestä, mutta samalla se avaa lukijalleen laajempiakin näkymiä niin kirjallisuuden ja kulttuurin vaiheisiin kuin talous- ja yhteiskuntahistoriaankin.
2.1.2004 | Markku Soikkeli
Antti Tuuri on suomalaisissa nykykirjailijoissa ainutlaatuinen tapaus. Hänen kirjansa kelpaavat edustamaan paikallista identiteettiä kertomuksilla, joissa monet muutkin kuin pohjalaiset tunnistavat itsensä. Suomessa paikallisuus on yhtä kuin pohjalaisuutta. Tuuri on niitä kirjailijoita, joilla ei ole avainteosta kirjailijakuvan ratkaisuksi.
2.1.2004 | Kari Hintsala
Venäjän keisarin Aleksanteri II:n määrätessä vuonna 1870 yleisen asevelvollisuuden saatettavaksi voimaan koko valtakunnassa tuli se koskemaan myös Suomen suuriruhtinaskunnan miespuolista väestöä. Autonomiansa turvin suomalaiset loivat kuitenkin täysin omat, joskin pienet sotavoimansa: ennestään olemassa olleen kaartinpataljoonan lisäksi perustettiin vuonna 1881 kahdeksan tarkk’ampujapataljoonaa reservikomppanioineen sekä vuosikymmentä myöhemmin rakuunarykmentti. Venäjän sotaministeriö ei tällaista erillisyyttä alun alkaenkaan hyväksynyt, koko järjestelyä pidettiin sen taholta väliaikaisena, ja venäläistämistoimien kiristyessä oli aika lailla väistämätöntä että Suomen "vanha sotaväki" saisi mennä. Tarkk’ampujapataljoonat ja rakuunarykmentti lakkautettiin 1901, Haminan kadettikoulu 1903 ja kaartinpataljoona 1905.
30.12.2003 | Katve-Kaisa Kontturi
Dosentti Leena-Maija Rossin televisiomainontaa sukupuolituotantona lähilukeva Heterotehdas tarttuu tärkeään asiaan. Se analysoi jokapäiväisiä mainoskuvastoja todellisuutta, minuutta ja toiseuksia merkittävästi jäsentävinä ja rakentavina tekijöinä. Tutkimuksessaan Rossi soveltaa feminismejä ja queer-teoretisointeja liikkuvan kuvan tulkintaan. Hän paikantaa teoksensa visuaaliseen kulttuurin tutkimukseen, jolla on, näin Rossi kirjoittaa, sekä kiinteä että kriittinen ja kyseenalaistava suhde perinteiseen taidehistoriaan.
30.12.2003 | Katve-Kaisa Kontturi
Osmo Rauhala: Luonnon aika on kaunis, hyvin taitettu taidekirja, joka tematiikaltaan tasapainoilee tieteen ja taiteen rajamailla. Se ei ole kuitenkaan pelkkä kuvakirja vaan sisältää runsaasti tekstiä. Rauhalan omien kirjoitusten rinnalla lukija voi tutustua Rauhalan ja biologi, oppihistorioitsija Anto Leikolan käymään laajamittaiseen dialogiin. Lisäksi teokseen kuuluu Leikolan täsmäiskuja luonnontieteelliseen ja filosofiseen käsitteistöön sekä Markku Valkosen esipuhemainen esittely Rauhalan taiteen luonto- ja eläinaiheista.
19.12.2003 | Pekka Kaarninen
Vanha toteamus, että merimies on eri mies, pätee myös merimiesten ammattiyhdistystoimintaan. Merimiesten työssä on monia tekijöitä, joiden vuoksi se poikkeaa monista muista ammateista. Merimiehet työskentelevät ja asuvat laivoissa, jotka saattavat olla missä päin tahansa maailman seitsemällä merellä. Toisaalta osa merimiehistä työskentelee sisävesialuksilla ja osa rannikkoliikenteessä.