Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
6.10.1999 | Kimmo Ahonen
Heinäkuussa televisiossa esitettiin Rauni Mollbergin elokuva ”Paratiisin lapset”, kriitikkojen teilaama ja iltapäivälehtien mustamaalaama floppi. Sen alkupuolella tapahtumat etenevät ja henkilöt vaihtuvat sellaista tahtia, että katsoja saa tosissaan pinnistellä pysyäkseen kärryillä. Lukiessani Ari Hiltusen teosta mietin, olisiko Mollbergin työryhmän pitänyt vielä palata Aristoteleen oppeihin ennen elokuvan viimeistelyä. Aristoteleen Runousoppia on tutkittu jo niin perusteellisesti, ettei uudelle tutkimukselle luulisi jäävän muuta tehtävää kuin vanhojen tulkintojen vertailu.
5.10.1999 | Juha Herkman
Dosentti Jarmo Valkolan tuore teos Kuvien havainnointi ja montaasin estetiikka tuo mielenkiintoisen lisän suomenkieliseen elokuvatutkimuskirjallisuuteen - ja miksei av-kulttuurin kenttää käsittelevään kirjallisuuteen laajemminkin. Kirjan nimen mukaisesti Valkola lähestyy elokuvakerrontaa kahden keskeisen käsitteen, montaasin ja havaitsemisen, kautta. Ensin mainitulla kirjoittaja ei tarkoita ainoastaan leikkausta, vaikka leikkaus muodostaakin yhden tärkeimmistä audiovisuaalista kerrontaa jäsentävistä tekijöistä. Valkola korostaa kuitenkin elokuvan ja av-kerronnan kompositionaalista luonnetta, jossa kuvien, otosten ja kohtausten leikkaus yhdistyy kerronnan muihin osa-alueisiin, kuten ääneen, kameratyöskentelyyn, mise-en-sceneen jne.
1.10.1999 | Mikko Ketola
Heti aluksi täytyy valitettavasti sanoa, että historioitsijalle ja varsinkin tämän kohta päättyvän vuosisadan vaiheista kiinnostuneelle Suomenlahden ulkosaaret -teos tuottaa pettymyksen. Odotuksia pitivät korkealla SKS:n aiemmat samankaltaiset suurikokoiset opukset Inkeristä (SKST 547) ja Virosta (SKST 610), jotka molemmat sisälsivät tanakan historiaosuuden. Näiden teosten alaotsikkona esiintynyt “Historia, kansa, kulttuuri” ei, viisasta kyllä, kuulukaan tämän käsillä olevan kirjan nimikkeeseen. Esipuheesta käy ilmi, että teoshanke, ja nimenomaan historiateoshanke, pantiin alkuun jo 1980-luvun alussa, mutta erilaisista, mm..
30.9.1999 | Mikko Ketola
Viron-tutkimus on (edelleen) hyvissä voimissa Turun yliopistossa. Siitä kertoo Suomi ja Viro -artikkelikokoelmankin julkaiseminen. Kirjassa eivät esiinny kuitenkaan nurkkakuntaisesti vain turkulaiset, vaan tekijöinä on myös eräitä virolaisia sekä maamme muiden yliopistojen tutkijoita. Allekirjoittanutta tietenkin hieman kismittää, ettei täällä Helsingissä kirkkohistorian laitoksella varsin vireä Viron-tutkimus ole edustettuna, mutta ymmärrän hyvin, ettei kaikkea voi mahduttaa mukaan.
29.9.1999 | Kimi Kärki
Kirjoitan suomeksi. Toistaiseksi. Tämä Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professorin, Juhani Pietarisen, pääosin kirjoittama kirja keskittyy olennaisesti esittelemään analyyttisen etiikan teorioita ja suuntauksia 1900-luvulta. Täten se ei pyri esittämään kattavaa kuvausta koko länsimaisen filosofian eettisestä keskustelusta, vaan syventyy tarkastelemaan moraali-ilmiöiden analyyttiseen tutkimukseen liittyvää toisen tason moraalidiskurssia.
24.9.1999 | Reijo Valta
Äärimmäisyyksien ajan julkaiseminen on suomalaisessa käännetyssä historiakirjallisuudessa merkkitapaus. Käännös ilmestyy historiateokselle nopeassa aikataulussa - alkuteos The Age of Extremes ilmestyi vuonna 1994. Merkkitapauksen teoksesta tekee ennen kaikkea se, että tässä teoksessa on nykyinen vuosisatamme jaoteltu luontevasti ja luultavasti kestävästi aikakausiin. Eric Hobsbawm (s.
6.9.1999 | Hanna Nieminen
Rajujen yhteiskunnallisten rakennemuutosten seurauksena meille on syntynyt tarve selvittää juuriamme ja omia taustojamme. Vanhat perinteet ovat yksi näistä. Erilaisten perinnekirjojen tekeminen on tällä hetkellä erittäin suosittua. Suomalaisten Pekka Rokan, Leena Järnforsin ja Matti Niemisen kirjoittama "Ennen Vanhaan" on yksi uusimmista aihetta käsittelevistä teoksista.
29.8.1999 | Jalagin, Seija
Sadan vuoden takainen Vienan Karjala on tarttunut useimpien mieliin mustavalkoisina valokuvina, joissa karjalainen rahvas arjen puristuksessa kietoutuu karelianismin perintöön. Valokuvaaja, kääntäjä Into Konrad Inhan (1865 - 1930) sadat kuvat rajantakaisesta Vienasta vuonna 1894 ovat antaneet kasvot suomalaiselle karelianismille ja kuvittaneet Lönnrotin Kalevalaa mitä herkimmin, kuten Inha itse oli alun pitäen kaavaillutkin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on nyt julkaissut Kalevalan juhlavuoden kunniaksi uusintapainoksena Inhan mittavan kuvauksen "Kalevalan Laulumailta". Teoksen alussa on Pekka Laaksosen erinomainen johdatus aiheeseen: matkan taustat ja saavutukset, sekä alun perin vuonna 1911 ilmestyneen teoksen vaiheet ja vastaanotto.
27.8.1999 | Kostiainen, Auvo
Kanadalainen Karen Dubinsky on kirjoittanut mielenkiintoisen tutkimuksen, joka keskittyy kahteen tärkeään kysymykseen: ensinnä, miten Yhdysvaltain ja Kanadan merkittävimmän matkailunähtävyyden, Niagaran putouksen seutu on kehittynyt matkailullisesti viimeisen lähes kahdensadan vuoden aikana, toiseksi, miten tämä liittyy "honeymoonin" eli kuherruskuukauden eli häämatkan historiaan ja siten seksuaalisen matkailuhistorian kysymyksiin. Kirjassa selvitetään perusteellisesti Niagaran matkailun vaiheet ja siinä tapahtuneet muutokset. Se tuli matkailukohteeksi jo 1700-1800-luvun vaihteessa ja ensimmäiset häämatkailijat tulivat aivan 1800-luvun alussa. Niagaran matkailullinen suosio aiheutti valtavan hotelli- ja muiden palvelujen rakennusbuumin 1830-luvulta alkaen.
26.8.1999 | Tarja Hautamäki
Teokseen Kahvi, pahvi ja tango on koottu ensimmäistä kertaa jäsenneltyä tietoa Suomen ja Latinalaisen Amerikan suhteiden kokonaisuudesta. Tarkasteltavina teemoina ovat Suomen ja Latinalaisen Amerikan kulttuurien kohtaamiset löytöretkeilijöiden aikakaudella, kauppa, ulkopolitiikka, kansalaisjärjestöjen toiminta, Latinalainen Amerikka Suomessa, tiede ja tulevaisuus. Vastaavanlaista yritystä Suomen ja jonkin maanosan suhteiden kokoamisesta yksiin kansiin ei ole aikaisemmin tehty, joten kirjalla on siten kulttuurihistoriallinenkin merkityksensä. Yksi kirjan päämääristä on myös kyseenalaistaa syvään juurtuneita ennakkokäsityksiä Euroopan ulkopuolisten maiden kulttuureista sekä pyrkiä purkamaan Latinalaisesta Amerikasta pitkään vallinneita myyttejä, arveluttavia stereotypioita ja yksinkertaistavia vääristymiä.
24.8.1999 | Jukka Nyyssönen
Turun yliopiston Suomen historian laitoksen Suomen oloissa pitkää ympäristöhistoriallista tutkimustraditiota jatkaa syksyllä 1997 toimintansa aloittanut Maaseutuyhteisön ja ympäristöhistorian tutkimusryhmä. Ryhmässä työskentelee 15 perus- ja jatkotutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Ryhmältä on ilmestynyt ensimmäinen väliraportti, Kimmo Jalosen toimittama Myrkyn kylvöä vai puhdasta luontoa - maaseutu, ympäristö ja historia (Turku 1999). Tutkimusryhmä näyttää kirjan mukaan jakautuneen tavallaan kahtia: On maaseudun sosiaali- ja taloushistoriaan keskittyvää tutkimusta, ja maaseudun tutkimusta, jossa korostuu ympäristöhistoriallinen ote.
14.8.1999 | Kykyri, Matti
Värisokeat lautturit Useissa yhteyksissä on pidetty Mark Twainin poikakirjoja rasistisina. Niiden maailmakuva on nähty tympeänä ja mustia loukkaavana. Herra Twain on itse näyttäytynyt näissä arvioissa puolivillaisena populistina, jonka yhteiskuntakriittisyyttä vaimensi pelko lukijakadosta ja hauskan miehen maineen menetyksestä. Twain eli osan elämästään aikana, jolloin orjia oli Yhdysvalloissa aivan oikeasti.
11.8.1999 | Elina Pursimo
Piikkiön kulttuuriympäristö-julkaisu on osa vuonna 1998 vietetyn ympäristöministeriön, opetusministeriön, Suomen kotiseutuliiton ja Suomen kuntaliiton käynnistämän "Kulttuuriympäristö kunniaan"- teemavuoden satoa. Hankkeen tavoitteena on tuottaa alueittaisia tai kuntakohtaisia ohjelmia kulttuuriympäristön vaalimiseksi. Piikkiön kulttuuriympäristöohjelma on ensimmäinen Varsinais-Suomessa ilmestynyt kuntakohtainen ohjelma. Ohjelma on toteutettu monen tahon yhteistyönä.
9.8.1999 | Antti Honkanen
Tuomo Melasuon Algerian poliittinen kehitys 1800-luvulta vapautussotaan 1954 on huomattavasti ajankohtaisempi teos kuin nimi antaa ymmärtää. Algerian koko 1990-luvun jatkuneet levottomuudet kuuluvat niihin konflikteihin, jotka useimmiten julkisuudessa ohitetaan käsittämättöminä tai ongelmien syyksi leimataan pelkkä ääri-islamilaisuus. Kuten Melasuo kirjassaan osoittaa, konfliktin kärjistymisen taustalla on ainakin yhtenä syynä poliittisen järjestelmän kehittymättömyys, jonka juuret ovat vapautussotaa edeltäneissä tapahtumissa.
6.8.1999 | Risto Heikkinen
Perkele. Kapteeni Haddock on helvetinmoinen kiroilija, paljon vivahteikkaampi kuin suomalaiset sadattelijat. Jyväskyläläinen kirjantekijä Reijo Valta on tehnyt oivaa työtä. Hän on koonnut Hergen Tintti-sarjakuvissa esiintyvän kapteenin kaikki kirosanat yhteen ja antanut niille määritelmät.
4.8.1999 | Henri Terho
Kuubalaisperäisen musiikin uudesta noususta, niin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on julkisuudessa näkynyt 90-luvun kuluessa satunnaisia merkkejä. Suomessa on vuosikymmenen aikana julkaistu jo ainakin kolme kuubalaisen musiikin historiaa ja kulttuuria valottavaa teosta, joista massiivisin on Pertti Luhtalan Rumbakuninkaista salsatähtiin. Luhtalan liki 500-sivuinen teos ilmestyi kaksi vuotta sitten, ja äskettäin se sai rinnalleen myös CD-julkaisun (Rumbakuninkaista salsatähtiin, Texicalli Records). Latinalaismusiikin harrastajien piirissä Luhtalan teokset on koettu tärkeiksi tietolähteiksi.
4.8.1999 | Juri Nummelin
Vaikka keräilyä on totuttu pitämään jonkinlaisena hulluna puuhana, sille on viime vuosina siunaantunut vaatimatonta seksikkyyttä. Tästä osoituksena ovat television antiikkiohjelmat, joissa kaikenlaisille tavaroille on osoitettu olevan markkinointikelpoiset hinnat, ja eritoten Hakupalat, jossa ihmiset ovat saaneet kertoa keräilevänsä vaikkapa papukaija-aiheisia tavaroita ja toivovansa niitä lisää. Tällaista suhtautumista ei Suomessa olisi voinut vielä viisitoista vuotta sitten edes ajatella. Keräily oli hullujen puuhaa.
4.8.1999 | Juri Nummelin
Matkakirjallisuutta ja matkustamista on Suomessakin viime vuosina tutkittu osana modernia elämänmuotoa. Matkakirjallisuus onkin yksi ns. modernisaation tärkeimpiä saavutuksia. Matkakirjallisuuden avulla lukijat ovat saaneet tietoa muista elämänmuodoista ja sen avulla länsimaiset yhteiskunnat ovat voineet osoittaa ylemmyyttään niitä kansoja ja maita kohtaan, joita matkailtaessa on tavattu.
3.8.1999 | Kimmo Katajala
Matkapäiväkirjat olivat 1800-luvun alussa muotikirjallisuutta. Niiden tehtävänä oli paitsi antaa tietoa lukijalle vieraista olosuhteista myös viihdyttää. Siksi matkapäiväkirjat usein täydennettiin kotiin palattua kirjallisesti tyydyttävään muotoon. Julkaistu matkapäiväkirja oli eräällä lailla antropologisen havainnoinnin ja dokumentaarisuuteen pyrkivän seikkailukirjallisuuden välimuoto.
3.8.1999 | Kimmo Katajala
Pyhän Henrikin surmavirsi on tunnetuimpia ja vanhimpia suomalaisia balladirunoelmia. Siinä kerrotut tapahtumat ajoitetaan Pyhän Henrikin legendan mukaan oletetun ruotsalaisten vuonna 1155 Suomeen tekemän ristiretken jälkeiseen aikaan. Ristiretkellä mukana ollut Henrik jäi Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan Suomeen piispaksi vuosiksi 1155-1156. Surmavirsi on runoiltu ilmeisesti 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta sen varhaisimmat tunnetut kirjalliset toisinnot ovat vasta 1600- luvulta.