Arvostelut
Agricolan kirja-arvostelut
ISSN 1796-704X
”Ele polghe kiria quin Sica waicka henes on wehe wica”
Arvostelujulkaisussa julkaistaan pääasiassa humanistisen- ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkimuksiin liittyvien teosten arvioita, mutta myös esimerkiksi muistelmien, elämäkertojen tai historiallisten romaanien. Agricolan kirja-arvostelujulkaisu: tietoja ja ohjeita
16.6.1998 | Reijo Valta
Jälleen on Disneyn maailmankaikkeudessa yksi tärkeä merkkipäivä: Mikki Hiiren syntymästä on kulunut 70 vuotta. 1990-luvulla merkkipäiviä on riittänyt lähes kaikille sarjakuvahahmoille, mutta Mikin syntymän juhlinta on niistä ehkä kaikkien tärkein, sillä koko imperiumin synty alkoi tästä pienestä siimahännästä. Walt Disney keksi hahmon vuonna 1928 junamatkalla New Yorkista Los Angelesiin ja vaimonsa ehdotuksesta nimesi sen Mickeyksi. Sarjakuvamaailmassa Mikin teki suosituksi Floyd Gottfredson.
12.6.1998 | Mikko Ketola
Jos meikäläinen graduntekijä jättäisi valtaosan omaa aihettaan koskevista lähteistä käyttämättä, etsisi niistä vain tukea omalle teorialleen, esittäisi aiempien tutkimusten tulokset vääristellen samassa tarkoituksessa, kuorruttaisi tutkimustuloksensa vielä monisanaisuudella ja toistolla sekä kaiken kukkuraksi kumoaisi omat teesinsä vähän väliä, hänen opinnäytettään tuskin kukaan tunnollinen tarkastaja hyväksyisi. Finkelsteinin ja Birnin mukaan Daniel Goldhagen on teoksessaan Hitler’s Willing Executioners (ks. esittelyni Agricolassa) menetellyt suurin piirtein edellä kuvatulla tavalla. Finkelstein kirjoittaa suorasukaisesti, että “Goldhagen’s book is worthless as scholarship” (s.
7.5.1998 | Timo Toivonen
Pyysin tämän kirjan arvioitavakseni kahdesta syystä. Ensinnäkin historioitsijat ja sosiologit ovat olleet perinteisesti tukkanuottasilla siitä, miten yhteiskunnallisia ilmiöitä tulisi tulkita ja selittää. Toiseksi, olen itse saattamassa loppuun laajahkoa sosiologian metodikirjaa, joten tutustuminen historiantutkimuksen nykyisiin menetelmiin oli tarpeellista.
27.4.1998 | Markku Soikkeli
Vuonna 1995 Pekka Manninen väitteli kasvatustieteestä ensimmäiseksi suomalaiseksi sarjakuvatohtoriksi. Mannisen ykkösteesi sarjakuvasta nuorison vastakulttuurin välineenä ei kuitenkaan ottanut tulta edes väitöstilaisuudessa. Sarjakuvasta oli jo tullut hovikelpoinen yliopistoja ja koululaitosta myöten, eikä sen "vastakulttuurisuus" ollut kuin yksi osatekijä sarjakuva paikassa kulttuurin kentällä. Etenkin tietokonepelit ovat varastaneet sarjakuvien paikan lukuharrastuksen "vaarantavana" ajanvietteenä.
24.4.1998 | Totti Tuhkanen
Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä.
23.4.1998 | Ari Kivimäki
Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta.
20.4.1998 | Janne Haara
Tulevaisuuden enteet näyttävät pelottavilta jokaisesta joka vähänkin käyttää päätään. Tämä kirja havainnollistaa niitä kiitettävällä tavalla. On mukava huomata että eliittipiireissäkin ollaan huolissaan; ne tietystikin pelkäävät vain oman itsensä ja etuoikeuksiensa puolesta, koska ne näyttävät turhina ja epäoikeudenmukaisina olevan vaarassa joutua historian roskatynnyriin. Toisille samanmielisille elitisteille ovat Hans-Peter Martin ja Harald Schumann kirjoittaneet osviitaksi kirjan Globalisaatioloukku.
20.4.1998 | Petteri Mäkinen
Aseelliseen voimaan littyneet kysymykset olivat 1920-30-luvuilla näkyvä osa yhteiskunnallista keskustelua ja julkisuutta. Instituutiona sotaväki herätti jonkinlaisia intohimoja kaikissa poliittisissakin ryhmissä. Itse puolustuslaitos luonnollisesti vältteli politisoitumisen leimaa. Se katsoi tehtäväkseen täysin epäpoliittisen ”kansallisen tehtävän” suorittamisen ja pyrki virallisesti pysymään yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolella.
14.4.1998 | Anu Lahtinen
”Lääkäri, lukkari, talonpoika, duunari” on turkulaisten kulttuurihistorian tutkijoiden ja opettajien kirjoittama kokoelma pienoistutkielmia suomalaisesta arjesta ja suomalaisista ihmisistä. Kirjoittajina ovat Vuokko Aromaa, Kari Immonen, Merja Isotalo, Marjo Kaartinen, Kari Kallioniemi, Hanne Koivisto, Elli Oinonen-Edén, Tapio Onnela, Hannu Salmi, Timo Tarmio, Totti Tuhkanen, Marja Tuominen, Heli Vanto sekä Pekka Välimäki.
24.3.1998 | Katajala, Kimmo
Juuri haastavampaa käsitehistoriallista aihetta kuin feodalismin määrittely ja rajaus ei uuden ajan alun tutkija voine kuvitella. Keskiajan tutkijalle, ainakin pinnallisesti katsoen, tehtävä lienee yksinkertaisempi, sillä tuolloin käsitteeseen liittyy huomattavasti vähemmän vuosikymmenien saatossa keräytynyttä ideologista painolastia. Feodalismin käsite syntyi varhaisella uudella ajalla (ensimmäinen tunnettu maininta 1515) kuvaamaan keskiaikaista yhteiskuntaa.
19.3.1998 | Petri Saarikoski
Maailman pelikulttuurin tutkijoiden keskuudessa amerikkalaisen J.C. HERZin "Joystick Nation" on herättänyt sangen laajaa keskustelua. Syitä marraskuussa 1997 julkaistun teoksen jo kolme kuukautta jatkuneeseen kohinaan on löydettävissä melko helposti. Eräs vaikuttava tekijä on, että pelikulttuurista on julkaistu ainakin toistaiseksi suhteellisen vähän "vakavasti otettavia" tutkimuksia. Herzin teokseen kohdistui siis melkoisesti ennakko-odotuksia erityisesti pelitutkijoiden keskuudessa.
9.3.1998 | Juha Järvelä
Teoksen takakannessa todetaan, että vuosi 1996 on sekä yleisen äänioikeuden, että elokuvan juhlavuosi. Tämä ajatus toimii aasinsiltana, jolla yritetään koota kirjan eri aiheista olevat artikkelit saman teeman alle. Kirjan esipuheessa selviää, että kyseessä on seuran vuosikirja, joka tietenkin selittää sen miksi teos on julkaistu. Kirjan perusongelmana on juuri artikkeleiden irrallisuus toisistaan; Vuosikirja on tietysti merkittävä seuran jäsenille, mutta muiden lukijoiden saanti voi olla hankalaa juuri kattavan teeman puuttumisen vuoksi.
24.2.1998 | Kimmo Ahonen
Suomalaisen elokuvaesseismin uranuurtaja Peter von Bagh porautuu uusimmassa teoksessaan rikoksen kiehtovaan maailmaan. Ulkoasultaan näyttävä, runsaasti kuvitettu Rikoksen hehku herättää jokaisen rikoselokuvaa - siis jokaisen elokuvaa - harrastavan mielenkiinnon. Teos ei kuitenkaan ole vain komeisiin kansiin pakattu lahjakirja, vaan mielenkiintoinen ja haastava yritys tarkastella rikosta elokuvassa ja rikoselokuvaa yhteiskunnassa, siis hyvin suositeltava kirja kaikille vannoutuneille filmihulluille.
9.2.1998 | Jukka Lampo
Norbert Elias oli vuosisadan vaihteessa Breslaussa syntynyt homoseksuaali juutalainen, joka pakeni natsien vainoja Ranskan kautta Englantiin. Hän loi pääteoksensa "Über den Prozess der Zivilisation" ennen toista maailmansotaa Lontoossa. Tämän jälkeen hänen uransa oli enemmän tai vähemmän loisteliasta, johon sisältyi vierailuluentoja Ghanassa, Hollannissa ja Saksassa. Hänet löydettiin varsin myöhään akateemisena guruna, elämänsä ehtoopuolella.
30.1.1998 | Mikko Ketola
Daniel Jonah Goldhagen on vajaa nelikymppinen Harvardin yliopiston apulaisprofessori ja käsillä oleva teos on hänen väitöskirjansa, jonka American Political Science Association palkitsi vuoden 1994 parhaana valtiotieteiden alaan kuuluvana väitöskirjana. Kirja aiheutti ilmestyessään keväällä 1996 suurta kohua Saksassa, vaikka sitä ei vielä silloin ollut saatavilla saksaksi eikä sitä juuri kukaan ollut vielä englannin kielelläkään lukenut. Toisen käden tietojen perusteella monet vaikutusvaltaiset saksalaiset lehdet ja arvostelijat teilasivat teoksen, koska se heidän mielestään oli epäoikeudenmukainen saksalaisia kohtaan ja syyllisti heidät kollektiivisesti.
25.1.1998 | Timo Toivonen
Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia.
19.1.1998 | Kostiainen, Auvo
Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on tuonut mahdollisuuden selvittää tarkemmin monia maan historiaan liittyneitä vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on siellä harjoitettu kansallisuuspolitiikka, varsinkin kysymys vähemmistöjen tuhoutumisesta vainojen, pakkotyön ja maatalouden kollektivoinnista aiheutuneiden toimenpiteiden seurauksena. Näin on myös ollut vähitellen mahdollista selvittää tarkemmin, mitä oikein tapahtui Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille.
18.1.1998 | Timo Toivonen
Airo oli viime sotiemme aikaan päämajan päämajoitusmestari, Mannerheimin oikea käsi. Turtolan tarkoituksena on kuitenkin ollut kirjoittaa Aksel Airon koko elämästä eikä vain sotavuosista ja välittömästi sen jälkeisestä ajasta. Saamme tietää, että Airolla oli suomenkielinen proletaarinen tausta eikä hän ollut jääkäri. Tämä oli keskeisten sotilaiden keskuudessa poikkeuksellista itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä.
16.1.1998 | Petteri Mäkinen
Suojeluskuntajärjestön merkitys sotien välisessä yhteiskunnassa on pitkään ollut varsin vähän käsitelty aihe suomalaisessa historiantutkimuksessa. Lukuisissa poliittisen historian töissä aihepiiriä on vain sivuttu. Viime vuosikymmenet keskeisin reitti järjestön historian pariin on kulkenut entisten Suojeluskuntaupseerien N.V. Hersalon ja Hannes Raikkalan Suojeluskuntain historia-teoksen (I-III, 1955-64) kautta.
22.12.1997 | Juri Nummelin
Ernesti Hentunen (1855-1951) oli ilmiö suomalaisessa politiikassa ja kulttuurielämässä: isotteleva, häijysuinen ja poliittisilta mielipiteiltään vähintäänkin omituinen julkisuuden henkilö.