Kuubalaisperäisen musiikin uudesta noususta, niin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, on julkisuudessa näkynyt 90-luvun kuluessa satunnaisia merkkejä. Suomessa on vuosikymmenen aikana julkaistu jo ainakin kolme kuubalaisen musiikin historiaa ja kulttuuria valottavaa teosta, joista massiivisin on Pertti Luhtalan Rumbakuninkaista salsatähtiin. Luhtalan liki 500-sivuinen teos ilmestyi kaksi vuotta sitten, ja äskettäin se sai rinnalleen myös CD-julkaisun (Rumbakuninkaista salsatähtiin, Texicalli Records). Latinalaismusiikin harrastajien piirissä Luhtalan teokset on koettu tärkeiksi tietolähteiksi.

Lue lisää

4.8.1999 | Juri Nummelin

Vaikka keräilyä on totuttu pitämään jonkinlaisena hulluna puuhana, sille on viime vuosina siunaantunut vaatimatonta seksikkyyttä. Tästä osoituksena ovat television antiikkiohjelmat, joissa kaikenlaisille tavaroille on osoitettu olevan markkinointikelpoiset hinnat, ja eritoten Hakupalat, jossa ihmiset ovat saaneet kertoa keräilevänsä vaikkapa papukaija-aiheisia tavaroita ja toivovansa niitä lisää. Tällaista suhtautumista ei Suomessa olisi voinut vielä viisitoista vuotta sitten edes ajatella. Keräily oli hullujen puuhaa.

Lue lisää

Matkakirjallisuutta ja matkustamista on Suomessakin viime vuosina tutkittu osana modernia elämänmuotoa. Matkakirjallisuus onkin yksi ns. modernisaation tärkeimpiä saavutuksia. Matkakirjallisuuden avulla lukijat ovat saaneet tietoa muista elämänmuodoista ja sen avulla länsimaiset yhteiskunnat ovat voineet osoittaa ylemmyyttään niitä kansoja ja maita kohtaan, joita matkailtaessa on tavattu.

Lue lisää

3.8.1999 | Kimmo Katajala

Matkapäiväkirjat olivat 1800-luvun alussa muotikirjallisuutta. Niiden tehtävänä oli paitsi antaa tietoa lukijalle vieraista olosuhteista myös viihdyttää. Siksi matkapäiväkirjat usein täydennettiin kotiin palattua kirjallisesti tyydyttävään muotoon. Julkaistu matkapäiväkirja oli eräällä lailla antropologisen havainnoinnin ja dokumentaarisuuteen pyrkivän seikkailukirjallisuuden välimuoto.

Lue lisää

3.8.1999 | Kimmo Katajala

Pyhän Henrikin surmavirsi on tunnetuimpia ja vanhimpia suomalaisia balladirunoelmia. Siinä kerrotut tapahtumat ajoitetaan Pyhän Henrikin legendan mukaan oletetun ruotsalaisten vuonna 1155 Suomeen tekemän ristiretken jälkeiseen aikaan. Ristiretkellä mukana ollut Henrik jäi Paavali Juustenin piispainkronikan mukaan Suomeen piispaksi vuosiksi 1155-1156. Surmavirsi on runoiltu ilmeisesti 1200-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mutta sen varhaisimmat tunnetut kirjalliset toisinnot ovat vasta 1600- luvulta.

Lue lisää

Tänä päivänä Tintti, Milou, kapteeni Haddock, Tuhatkauno ja poliisiveljekset Dupont ja Dupond lienevät tuttuja kaikille. Tintti sai alkunsa 70 vuotta sitten belgialaisen Georges Rémin (1907-1983) kynästä. Sarjakuvansa hän signeerasi nimimerkillä Hergé. Tintin maailmanmaine ei kuitenkaan syntynyt hetkessä.

Lue lisää

27.7.1999 | Joel Kuortti

Pian tulee kuluneeksi 350 vuotta Thomas Hobbesin (1588-1679) "Leviathanin" (1651) ilmestymisestä. Onkin jo aika julkaista suomennos tästä kirjasta, joka on vaikuttanut olennaisesti vallitsevaan yhteiskunnalliseen filosofiaan. Tällaisten klassikkojen kääntäminen vuosisatojen jälkeen on todellinen kulttuuriteko. Se on ajattelua, kieltä ja ympäristöä muokkaavaa työtä.

Lue lisää

27.7.1999 | Kortti, Jukka

Tässä meillä on kirja ilmeiseen tarpeeseen. Nykyään käytännössä melkein kaikkialle tunkeutuva mediasoituminen ja nousukauden myötä lisääntynyt kaupallisen koulutuksen merkityksen lisääntyminen toivottavat varmasti tervetulleeksi Karvosen kirjan. 'Elämää mielikuvayhteiskunnassa' onnistuu parhaiten tietynlaisen yleiskuvan antamisessa maineen, imagojen, brandien, tavaraestetiikan, vaikutelmien hallinnan, mediaretoriikan ja propagandan maailmasta. Näin se sopii hyvin niin yhteiskuntatieteitten, kuin kulttuurintutkimuksenkin perusopintokirjoihin.

Lue lisää

26.7.1999 | Jaakko Suominen

"Ja sana tuli kiveksi. Minun sanani. Tämä linna." Näillä mahtipontisilla Eerik Akselinpoika Tottin sanoilla alkaa retki Olavinlinnan multimediamuotoon siirrettyihin maisemiin.

Lue lisää

26.7.1999 | Antti-Ville Kärjä

Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisema Tangosta Dingoon on yksi tuoreimmista suomalaisen populaarimusiikin tutkimuksen artikkelikokoelmista. Teoksen esipuheessa Elina Niemelä ja Pauliina Savolainen arvatenkin perustelevat teoksen olemassaoloa ensisijaisesti väittämällä, että populaarimusiikkia ja sen tutkimusta vähätellään. Epäilemättä kysyntää kokoelman kaltaisille "vakavasti" populaarimusiikkin suhtautuville näkökulmille on, mutta kyllähän näitä teoksia on jo runsain mitoin. Populaarimusiikki on jo legitiimi tutkimuskohde, vaikka sen vastustajista tuskin koskaan päästään eroon - aivan kuten ei päästä heidänkään vastustajistaan.

Lue lisää

Teos jakaantuu kahteen osaan, josta ensimmäisessä piirretään turkulaisten historioitsijoiden henkilökuvia, ja toisessa osassa käydään läpi tutkimusta ja opetusta. Kirjoittajat ovat suurelta osaltaan nykyisiä tai entisiä Turun yliopistojen historian professoreja (Max Engman, Kalervo Hovi, Sune Jungar, Kari Immonen, Jussi T. Lappalainen, Timo Soikkanen). Usein kirjoittajat ovat myös kuvauksen kohteena olleiden entisten professorien oppilaita ja/tai joissain turkulaisissa suurprojekteissa keskeisessä asemassa olleita henkilöitä.

Lue lisää

23.7.1999 | Joel Kuortti

Gaudeamus on tehnyt ansiokkaan teon julkaisemalla Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilan toimittaman retoriikan oppikirjan "Argumentti ja kritiikki: lukemisen, keskustelun ja vakuuttamisen taidot." Kirjan ansio on erityisesti siinä, että vastaavaa teosta ei ole aiemmin suomeksi tehty. Pelkästään tämä ei tietenkään merkitsisi paljoakaan, ellei myös aihe olisi tärkeä. Ja sehän on, sillä retoriikka, argumentaatio, väittely ja vakuuttaminen ovat niin arkipäivän, tieteen kuin politiikankin työvälineitä, eivät mitään harvojen herkkua tai salatiedettä.

Lue lisää

16.7.1999 | Markku Soikkeli

Kovin moni henkilö ei ole 1900-luvulla saanut myyttistä mainetta ja vielä harvemman nimi on jäänyt elämään arkikieleen käsitteenä. Rakastajan roolissa arkimytologiaan on päässyt ainoastaan Auervaara. Alunperin Ruben Oskar Janssonina (1906-1964) syntynyt turkulais-helsinkiläinen pikkurikollinen kirjoitti toki itsekin muistelmansa - "Nainen oli kohtaloni" (1953) - mutta paikkansa historiankirjoituksessa Auervaara on saanut vasta yli kolmekymmentä vuotta kuolemansa jälkeen. Oikeustieteilijä Timo Kauton laatima historiikki ei tarjoa sosiaalipornoa, vaan kuivahkon tarkan selvityksen siitä, miten patologisesta huijarista tuli vuosisatamme kuuluisin rakastaja.

Lue lisää

14.7.1999 | Joel Kuortti

Benedictus (Baruch) de Spinoza "Etiikka" (geometriseen tapaan esitettynä) ("Ethica ordine geometrico demonstrata", 1675; julk. 1677 teoksessa "Opera posthuma") Benedictus de Spinozan (1632-77) "Etiikan" suomennoksesta on nyt neljän vuoden kuluttua ilmestynyt toinen painos. Teos on ollut ilmeisen kaivattu, koska lisäpainos on nähty tarpeelliseksi näinkin pian. Niin itse käännös ja sen selitykset kuin suomentajan esipuhe ovat lähes alkuperäisessä muodossaan, mitään suuria muutoksia ei suomentaja Vesa Oittinen ole kirjan uusintapainokseen tehnyt.

Lue lisää

9.7.1999 | Antti Saloniemi

Pekka Kosonen julkaisi toistakymmentä vuotta sitten väitöskirjanaan vertailevan tutkimuksen pohjoismaisista hyvinvointivaltioista. Teema ei kirjoittajaa ole rauhaan jättänyt. Vuosien varrella Kososen pajasta on tasaista tahtia tullut ulos artikkeleista ja kirjoja, joissa hyvinvointivaltiota, tuotannon uudelleen organisoitumisia ja maailman muutoksia ylipäätänsä on sondeerattu milloin eurooppalaisessa, milloin pohjoismaisessa kontekstissa. Paljon maailmassa on tapahtunut sitten Kososen väitöskirjan.

Lue lisää

7.7.1999 | Tomi Letonsaari

Ei liene yllätys että kalevalavuoden myötä ilmestyi muinaissuomalaisiin maisemiin sijoittuva roolipelikin. Pitkään on saatu odottaa kunnon avausta kalevalaisen fantasian piiriin tällä saralla ja aiheen laajuus ja monitasoisuus asettaakin melkoisia odotuksia julkaisulle. Ilmari Pielan Ultima Thulessa on hyvä ensituntuma. Paksu selkä lupaa paljon, teksti on selkeästi taitettu ja Lehmusvyöryn isot, selkeät ja hyväntuuliset kuvat tekevät opuksesta mukavanoloisen luettavan.

Lue lisää

Historiallisten valokuvakokoelmien julkaiseminen Suomessa on perin harvinaista. Syykin on ymmärrettävä, kuvien tekijänoikeudet ovat joko vaikeita selvittää tai sitten liian kalliita pieniä markkinoita varten. Kuvien painoasuun saattaminen sinänsäkin on kallista. Kansainvälisestikin on kuvateokset ovat etenkin tällä vuosikymmenellä muuttuneet monikielisiksi.

Lue lisää

5.5.1999 | Tuija Vertainen

Kirjoittamani Ranskan kirjallisuudenhistorian tavoite on ollut innostaa ihmisiä tutustumaan ranskalaisiin tekijöihin ja teoksiin, herättää mielenkiintoa ja uusien asioiden löytämisen iloa. Päivi Kososen kohdalla tavoitteeni näyttää epäonnistuneen. Muita Kososen epäonnistumisina pitämiä asioita en voi allekirjoittaa, sillä vaikka hän sanookin olevansa kirjani kohderyhmään kuuluva (kirjallisuuden harrastaja tai työssään tällaista hakuteosta tarvitseva), ja kirjoittavansa tästä näkökulmasta, välittyy hänen kommenteistaan toisenlainen tilanne. Kirjan takakannessa sanotaan, että Ranskan kirjallisuudenhistoria on oppikirja ja tietoisku kirjallisuuden opintojen alkuvaiheessa oleville sekä kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille.

Lue lisää

3.5.1999 | Katajala, Kimmo

Veijo Meri on aina ollut yksi mielikirjailijoitani. Hänen tiivis, dialogiin ja toimintaan perustuva esitystapansa on aina kiehtonut. Siksi tartuin kiinnostuneena hänestä ja hänen tuotannostaan kirjoitettuun uuteen tutkimukseen 'Täynnä elämää'. Oli etukäteen odotettavissa, että kirjailijan elämäkerta käsittelisi myös tarkastelukohteen tuotantoa.

Lue lisää

27.4.1999 | Juri Nummelin

Tuli oltua liian innokas: Agricolasta löytyvässä arvostelussani kirjasta Alvar Aalto ja Helsinki (agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/84.html) saattoi saada sen käsityksen, ettei minkäänlaista kätevää opasta Aallon suunnittelemaan arkkitehtuuriin ole ollenkaan.

Lue lisää