14.12.1998 | Antti-Ville Kärjä

Sanna Talja on väitöskirjassaan Musiikki - kulttuuri - kirjasto tarkastellut Suomen musiikkikirjastoista muodostuneita käsityksiä. Hän hakee tutkimuksessaan vastausta kahteen eksplikoituun kysymykseen: "1) Miten musiikkikirjaston tehtäviä ja aineiston valinnan periaatteita määritellään? 2) Millaisia kulttuurin, taiteen ja sivistyksen käsitteiden tulkintoja määrittelyjen taustalla on?" (s.

Lue lisää

12.12.1998 | Markku Hujala

Oululaiset merimiehet soutivat maihin Toivo-laivalta ja lauloivat laulua, joka kertoi sen ajan purjelaivojen oloista ja miesten tunnoista noilla laivoilla. Säkeet päättyivät aina: "Hurraa. hurraa sen omistajalle, hurraa, hurraa sen kuljettajalle, Toivon herrat kuuluu kyllä kaikkein korvissa, ja laiva Toivo Oulun." Oululaisen Snellmanin purjelaiva Toivo oli sen ajan suuri ja komea alus, josta professori Yrjö Kaukiainen on kirjassaan kertonut varsin yksityiskohtaisen historiikin.

Lue lisää

Trendikkään ja koulutetun "kolkyt ja risat" -pää(kaupunki) äänenkannattajan, Image -lehden, viimeisimmässä numerossa on Elina Grunström arvioinut Ilmosen ja Siisiäisen toimittaman kirjan 'Uudet ja vanhat liikkeet'"kuivakkaaksi artikkelikokoelmaksi". En tiedä Grunströmin suhdetta akateemiseen tutkimukseen, mutta mielestäni sosiologiprofessorien kirjan ansioita on nimenomaan sen "luettavuus". Vaikka kaikki kirjoittajat (13) ovat akateemisia tutkijoita (mm. 8 tohtoria), putoaa teksti yllättävän harvoin lauseasultaan teoreettisen vaikeaselkoisuuden kuoppaan.

Lue lisää

4.12.1998 | Vesa Kurkela

Erilaiset muistelmat ja kronikat ovat musiikinhistorian kirjoitukselle arvokasta aineistoa, koska ensikäden kirjallisia lähteitä on usein vähän. Muistelmien merkitys on erityisen keskeinen populaarimusiikin historian tutkimuksessa. Seriöösiä tutkimusta on tehty niukasti ja kokonaiskuvan hahmottamisessa on välttämätöntä turvautua journalististen yleisesitysten ja taiteilijahaastattelujen varaan. Kitaristi Hasse Wallin musiikillinen omaelämänkerta on poppareiden muistelmien joukossa positiivinen yllätys.

Lue lisää

Professori Erik Amburger on saavuttanut mainetta Venäjälle muuttaneiden ulkomaalaisten, erityisesti saksalaisten, historian tutkijana. Yksi hänen tutkimuksistaan, Geschichte des Protestantismus in Russland (1961), on ollut jo pitkään kirkkohistorian tenttikirjana Helsingin yliopistossa. Amburger on viime vuosina keskittynyt erityisesti biografiseen tutkimukseen, jonka tuloksia nyt saamme tarkastella Venäjän evankelista pastorikuntaa käsittelevän kirjan sivuilta. Ensimmäiset tutkimukset tätä teosta varten Pietarissa vuonna 1907 syntynyt Amburger on tehnyt paikan päällä jo 1930-luvulla!

Lue lisää

Ernesto ”Che” Guevara tunnetaan nykyisin lähinnä pop-ikonina. Hänen kasvot ovat nykyään tavaramerkki, jolla myydään julisteita, sikareita, olutta ja varsinkin t-paitoja. Chen kasvot kävelevät päivittäin minua vastaan. Chen huomiotaherättävyydestä kertoo sekin, että Jon Lee Andersonin käynti Suomessa Turun tiedemessuilla viime lokakuussa noteerattiin lehdissä.

Lue lisää

"Performatiivia voisi luonnehtia lausumaksi, joka voi aina sairastua" tarttui lempilauseekseni Lea Laitisen ja Lea Rojolan toimittaman kielen performatiivisuutta pohtivan artikkelikokoelman johdannosta (s. 17). Sillä he luovat siltaa J.L.

Lue lisää

17.11.1998 | Lassi Kämäri

Oi Suomi , katso, sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa, kuin itse taivahan kansi sois. Yön vallat aamun valkeus jo voittaa. Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. V.

Lue lisää

14.11.1998 | Timo Toivonen

Toisen maailmansodan aikana Suomen puolustuksen keskeisissä tehtävissä toimi kolme öötä: Oesch, Öhquist ja Österman. He kaikki olivat myös jääkäreitä. Harald Öhquist oli talvisodan 2. armeijakunnan komentaja, Hugo Österman oli talvisodan Karjalan armeijan komentaja läpimurtovaiheen jälkeiseen aikaan asti ja Oesch mm.

Lue lisää

2.11.1998 | Juri Nummelin

Alvar Aalto oli niin monipuolinen arkkitehti ja suunnittelija, että hänen suhteestaan maantieteellisesti pieniinkin alueisiin saa kokonaisesityksiä aikaan. Ilmestynyt on ainakin tutkimuksia Aalto ja Kotka, Aalto Satakunnassa, Aalto Turussa; kirjaksi on koottu joukko artikkeleita, joissa pohditaan Aallon vaikutusta Helsinkiin, sen kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Kiistelty Aallon Helsinki Aallon monet helsinkiläiset työt ovat olleet usein ristiriitaisten kiistojen kohteena. Monet ovat sitä edelleenkin.

Lue lisää

Ei ole helppoa ryhtyä kirjoittamaan Michel Foucault’n viimeisten kolmen teoksen suomennoksesta. Ovathan ne eläneet keskustelussa jo pari vuosikymmentä ja vaikuttaneet mullistavasti lukuisten tutkijoiden ajatteluun. Foucault’n tai Seksuaalisuuden historian pelkkä esittely Agricolan lukijoille lienee turhaa. Niille jotka kaipaavat tekijän ja teoksen sijoittamista vuosisadan ajatteluun, suosittelen Ilpo Helénin jälkisanoja ja saman kirjoittajan artikkelia teoksessa Sosiologian teorian nykysuuntauksia (toim.

Lue lisää

28.10.1998 | Ari Kivimäki

Ahkerana sikarinpolttajanakin kunnostautuneen Sigmund Freudin sikarin psykoanalyyttisiä ja symbolisia kontaktipintoja peilaava lausahdus sikarista vain sikarina sinänsä ei kytkeydy kovinkaan hyvin Olli Alhon ja Jari Ehrnroothin käsitykseen teoksensa kohteesta. Näiden kahden "aficionadon" eli sikariniekan paikoin miltei estämättömäksi käyvä intiimi rakkaudenosoitus tätä tupakkakasvin lehdistä käärittyä pötköä kohtaan ei nimittäin juurikaan jätä sijaa etäiselle sikarin ja tupakoinnin tarkastelulle - mikä ei ehkä olisikaan tälle aiheelle mielekäs lähtökohta. Alhon ja Ehrnroothin kirja liittyy selkeästi Suomessakin paraikaa käsillä olevaan sikarien suosion kasvuun ja monien toistensa kanssa kilpailevien sikarikirjojen rivistöön. Useimmille niistä on ominaista voimakkaan aistillinen ja esteettinen ulkoasu; tämän aihealueen kirjat ovat useimmiten kuin sikarirasioita, seetripuun tuoksuisia ja typografialtaan kauniita.

Lue lisää

27.10.1998 | Joel Kuortti

Harvoin asiakirjat ovat niin mielenkiintoista luettavaa kuin kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti. UNESCOn aloitteesta vuonna 1992 koottu kansainvälinen komissio on laajassa raportissaan onnistunut tuomaan esille merkittäviä ja kiinnostavia asioita, jotka antavat eväitä ajattelulle. Kehityksen ja kulttuurin yhdistäminen on tärkeää, sillä kuten YK:n entinen pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar esipuheessaan toteaa, "pelkästään taloudelliset arvoasteikot eivät [ole] pystyneet edistämään inhimillisiä arvoja ja hyvinvointia." Tämä on entistä tärkeämpää talouskysymysten entisestään korostuessa kansainvälisessä keskustelussa.

Lue lisää

20.10.1998 | Petteri Mäkinen

Venäjä ja Neuvostoliitto ovat aina olleet keskeisessä roolissa Suomen historiassa. Suomen sijainti suurvallan kainalossa on heijastunut erityisesti poliittisen historian kysymyksenasetteluun. Muillakin historian aloilla maiden yhteyksiä on tutkittu perusteellisesti. Venäläisyys vaikutti suomalaisiin ja suomalaisuuteen myös muuten kuin virallisten suhteiden tasolla.

Lue lisää

14.10.1998 | Timo Olkkonen

Mikko Kivikosken teos "Keski-Eurooppa. Utopiasta todellisuuteen?" tekee yhteenvetoa siitä, mitä itäisen Keski- Euroopan toisinajattelijat Keski- Euroopasta, sen identiteetistä ja luonteesta 1980- luvulla kansainvälisessä (englanninkielisessä) julkisuudessa lausuivat. Termi "Keski-Eurooppa", kuten tekijä itsekin myöntää, on monitahoinen ja osin hankala.

Lue lisää

11.10.1998 | Teemu Taira

Eskola, Katarina & Laaksonen, Pekka (toim.): Rakkaudesta taiteeseen. Kokijoiden ja tekijöiden kertomuksia. SKS: Helsinki 1998.

Lue lisää

7.9.1998 | Kristiina Laine

Siirtolaisuusinstituutti on ryhtynyt julkaisemaan kaunokirjallista sarjaa. Hyvä idea on poikinut ensimmäisen julkaisunsa, jossa amerikkalaistunut Helena D'Avino kertoo elämästään. Carmen - kohtaloni vie siirtolaisuudesta ja miksei myös matkailusta innostuneen matkalle Pariisiin, Nepaliin, Intiaan ja muuttaa lopulta Yhdysvaltoihin palelemaan New Yorkin talveen. Helena D'Avino (os.

Lue lisää

27.8.1998 | Riitta Pyykkö

Juri Derjabin (synt. 1932) tunnetaan Suomessa Tehtaankadun isäntänä ja Juri Komissarovina (synt. 1966). Komissarov opetti suomalaisille oikeaoppisuutta idänsuhteissa, mikä ei opetettavia aina oikein miellyttänyt.

Lue lisää

25.8.1998 | Anne Wilenius

Milloin oli pitkien puukkojen yö? Koska Pietari Wald kuoli? Mikä oli läskikapina? Kuka oli von Döbeln?

Lue lisää

19.8.1998 | Tero Koistinen

Niin sanotut laitosjulkaisut ovat yleensä aina kiinnostavia. Niistä näkee millaista tutkimusta missäkin päin Suomea harjoitetaan ja millaisia tutkimuksia tai tutkijoita on tulollaan. Oulun yliopiston Taideaineiden ja antropologian laitoksen julkaisema artikkelikokoelma "Työnämme ja ilonamme" on monessa mielessä tyypillinen laitosjulkaisu. Suurin osa kirjoittajista on vasta valmistuneita tai valmistumisillaan olevia.

Lue lisää