Juhana III. Kuva: Wikipedia CommonsPaimion kirkkoherra Heikki Martinpoika (Henricus Martini, k. 1617) koki kesällä 1596 kovia, kun seurakuntalaiset kävivät häneen käsiksi ja heittivät kirkkoaidan ylitse. Tämä kansanomainen tapa merkitsi vertauskuvallisesti kirkkoherran virasta erottamista. Välikohtauksen johtohenkilö oli Paimion Hevonpään säterin omistaja Krister Nilsinpoika Gyllenhierta ja sen syynä oli jumalanpalvelusmenoja koskeva erimielisyys. Heikki Martinpoika oli syntyperäinen paimiolainen.…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…

Lue lisää

I den här biografin möter vi Ebba Stenbock som dotter, syster, maka och mor i en politiskt turbulent tid. Kampen om den svenska kronan rasar för fullt och Ebba Stenbock, med starka band till sin mäktiga adelssläkt, blir plötsligt änka efter ståthållaren Klas Fleming. När sammandrabbningen i Åbo är ett faktum hösten 1597 väljer hon…

Lue lisää

Petri KaronenRuotsalainen vaikutusvaltainen historiantutkija, emeritaprofessori Eva Österberg (s. 1942) väitteli puoli vuosisataa sitten 20.11.1971 Lundin yliopistossa tutkimuksella Gränsbygd under krig. Ekonomiska, demografiska och administrativa förhållanden i sydvästra Sverige under och efter nordiska sjuårskriget (Bibliotheca Historica Lundensis XXVI. Lund: Lund universitet, 1971). Väitöskirjan teema vaikuttaa otsikkonsa perusteella varsin perinteiseltä historiantutkimukselta, sillä seitsenvuotisen pohjoismaisen sodan (1563–1570) aikoja…

Lue lisää

Tänään Maria Kallio-Hirvonen puolustaa väitöskirjaansa Käsikirjoitustutkimus, kopiokirjat ja kopiokirjojen tehtävä Turun keskiaikaisessa tuomiokapitulissa . Oheinen kuva ei liity kyseiseen kopiointiin.Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan käytän tilaisuuden aasinsiltana linkkivaraston tyhjentämiseen keskiajan ja 1500-luvun opinnäytteistä. Ensimmäisenä näiden joukossa on Tuuli Heinosen kesällä hyväksytty väitöskirja The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c.1200-1650) Villages in Southern Finland. Se sai…

Lue lisää

Petteri ImpolaArkistonhoitaja ja historioitsija Kaarlo Blomstedtin (1880–1949) väitöksestä on kulunut sata vuotta. Blomstedtin Helsingin yliopistossa 12.2.1921 tarkastetun väitöskirjan Henrik Klaunpoika Horn, ajankuvaus 1, Kustaa Vaasan ja Juhana Herttuan palveluksessa ohjaajana toimi J. W. Ruuth, jota Blomstedt kiitti väitöskirjansa alkusanoissa ”oivallisesta kombinatsionikyvystä”. Blomstedtille Valtionarkistosta tuttu valtionarkistonhoitaja ja samaisena vuonna professoriksi nimetty Ruuth oli itse väitellyt Suomen…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto Tällä kertaa vien teidät 1500-luvun loppuun ja Varsinais-Suomen Paimioon uskonnollisen murroksen keskelle. Tätä kirjoitettaessa Paimiossa käydään kirkkoherranvaalia, mutta vuonna 1596 Paimion kirkkomaalla nähtiin kummia, kun paimiolaiset kävivät käänteistä vaalia kantaen omaa kirkkoherraansa rivakasti kohti kirkkomaan laitaa. Mutta miksi ihmeessä?Kirkollisen säätilan vaihteluita1500-luvun lopulla elettiin nykyisen Suomen alueella uskonnollisesti tuulista aikaa. Vaikka luterilainen reformaatio…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto Varmaan kaikki ovat kuulleet ristiretkistä, ja monet varmaan myös siitä, että niitä tehtiin Lähi-Idän lisäksi myös muualle, kuten Suomeen, vaikka ainakin ensimmäisen retken osalta yksityiskohdat ovatkin monella tapaa kiistanalaisia. Mutta monelle voi olla vierasta se, että täältä Pohjoismaista käsin suunniteltiin vakavasti hyvin mielikuvituksekasta hanketta, nimittäin ristiretkeä Grönlannin kautta Intiaan! Vieläpä aikana, jolloin…

Lue lisää

Mika Waltari, Mikael Hakim. Porvoo - Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1949.Mika Waltarin historiallisten romaanien joukossa kolme kohoaa omaan luokkaansa: Sinuhe egyptiläinen, Johannes Angelos ja Mikael Hakim. Pikemminkin kuin roomalaisajan (Ihmiskunnan viholliset, Valtakunnan salaisuus) tai etruskilaisajan (Turms kuolematon) kuvauksissa Waltarin kertojanlahjat, mielikuvitus ja historiallinen tietämys pääsivät oikeuksiinsa joko todella kaukaisen menneisyyden, Egyptin, tai sitten kuohuvan renessanssiajan…

Lue lisää

Nyt vietetään mielenterveysviikkoa.  Viikko aloitettiin sunnuntaina 17.11. sytyttämällä kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle eri puolilla Suomea. Viikon teemana on tänä vuonna ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”.Tarkastelemme lyhyesti Ruotsin ”hulluna kuninkaana” pidettyä Eerik XIV:tä ja sitä, miten taiteilijat ovat kuvanneet Eerikiä kolmessa teoksessa. Miten Eerik näyttäytyy katsojille, kun mielisairaus on vaikuttanut hänen maineeseensa vuosisatojen ajan?  Näkyykö teoksissa Eerik…

Lue lisää

Kuva: Oona Seppänen Conrad Gessner oli yksi renessanssiajan tärkeimmistä eläin- ja kasvitieteilijöistä. Hän syntyi 1516 köyhään perheeseen ja opiskeli tiedonjanoisesti useissa kaupungeissa eri opettajien johdolla. Hän oli todella kiinnostunut kasveista ja eläimistä sekä harrasti muun muassa teatteria ja kiipeili mielellään vuorille. Tietosanakirjatyyppiseen eläinkirjaan Historia animaliumiin (1551-1558) hän on kartoittanut perusteellisesti eri eläinlajeja. Hän esimerkiksi kertoo…

Lue lisää

”Oliko 1500-luvulla todella tällaista mistä puhut, tarkoitan tätä sukupuoliasiaa?” Suurin piirtein näin minulta kysyttiin jokunen viikko sitten pidettyäni eräässä kansainvälisessä, akateemisessa seminaarissa esitelmän Martin Lutherin ihmiskäsityksestä ja erityisesti ihmisen kehollisuudesta. Olin esitelmässäni muun muassa tuonut ilmi, että ihmiskeho oli Lutherille paitsi ikään kuin abstrakti käsite, josta hän puhui yleisellä tasolla, myös konkreettinen, sukupuolittunut keho. Näin…

Lue lisää

Facebook Twitter Anu LahtinenHelsingin yliopisto 1500-luvun ruotsalaislähteet eivät kovin usein puhu vammaisuudesta tai vammaisista, mutta lyhytkin maininta voi valottaa jotakin siitä, miten aikalaiset heihin suhtautuivat. Eräs Per Banérille keväällä 1551 lähetetty kirje antaa lyhyen välähdyksen aiheeseen. Per Banér oli noin kymmenvuotias aatelispoika, joka kävi koulua Tanskassa. Oli tyypillistä, että lapset saatettiin lähettää oppiin kauas kotoa:…

Lue lisää

Suomen elokuvateattereihin saapui tänä talvena kaksi brittimonarkeista kertovaa pukudraamaa. Niiden välisen eron voisi tiivistää toteamalla, että yksi niistä on historiallisesti varteenotettava ja toinen niistä on hyvä. The Favourite ja Kaksi kuningatarta kertovat Britannian naismonarkkien kohtaamista valtajuonitteluista. Kaksi kuningatarta (2018) kertoo valtataistelusta 1500-luvun Skotlannissa ja Englannissa, jotka eivät ole vielä yhdistyneet yhdeksi kuningaskunnaksi. Maria Stuart nousee…

Lue lisää

Reformaation merkkivuosia on vietetty ennenkin ja kukin aikakausi on nostanut esiin itselleen tärkeitä teemoja ja merkityksiä reformaation historiasta, kuten Saksan Evankelisen Kirkon reformaation merkkivuoden lähettiläs Margot Kässmann otti esille Turussa pitämässään luennossa. Niin myös meidän aikanamme reformaation merkkivuotta valmistellessa on tuotu esille nykyajalle tärkeitä ja merkityksellisiä aiheita. Näin ollen merkkivuosi ja sen esiin nostamat aiheet…

Lue lisää

Kun puhutaan Vanhankaupunginkosken patoamisesta, mainitaan yleensä sen ensimmäisinä vaiheina viimeistään 1300-luvulla alkanut Padisen luostarin kalastustoiminta sekä Helsingin kaupungin ensimmäinen 1500-luvulla rakennettu mylly. On kuitenkin eri asia puhua koskeen rakennetuista laitteista ja kosken patoamisesta niin, että pato rakennetaan joen poikki. Merkittävin ero on tietenkin se, että jälkimmäisessä tilanteessa kalan kulku kokonaan estyy.Vanhankaupunginkoskella patoamisen vaiheita voidaan varsin…

Lue lisää