Taide ja monilla myös karjalaiset / viipurilaiset juuret ovat yhdistävinä tekijöinä Viipurin Taiteenystävien parissa. Yhdistys on yksi Suomen vanhimpia ja 130 vuoden historiaan sopii paljon dramatiikkaa, suurta iloa ja menetystä. Koko yhdistyksen toiminta lähti yksittäisistä henkilöistä, jotka halusivat saada taiteen vahvemmin näkyväksi osaksi Viipurin kulttuurielämää 1800-luvun lopulla. Viipuri oli tuolloin nopeasti kasvava ja teollistuva kaupunkialue,…

Lue lisää

Joulukuun alussa Ruotsin valtion museot (Statens historiska museer) julkaisi maan peruskoululaisille tarkoitetun sivuston nasevalla nimellä Sveriges historia. Se kattaa ajan 800-luvulta nykypäivään eli myös yhteisen historiamme. Vilaistuani paria oppimistehtävää päätin käydä kunnolla läpi ja monipuolistaa samalla blogin sisältöä. Tällä kertaa 800-luvulla, jolloin ei ollut Ruotsia eikä Suomea, mutta ingressin perusteella viikinkiretket olivat käynnistymässä.Tarjolla on kaksi…

Lue lisää

Kouvolan taidemuseo Poikilon kokoelmat ovat karttuneet kuluneen vuoden aikana nykytaiteen osalta. Teoshankintoja on tehty pääosin suoraan paikallisilta taiteilijoilta. Erityisen merkittävä kymenlaaksolaisen nykytaiteen hankintakanava oli taidemuseo Poikilossa keväällä 2020 esillä ollut paikallisen taiteilijaseura KOUTA ry:n Myötä-juhlavuosinäyttely. Esillä olleita teoksia ostettiin Tiiu Anttiselta, Säde Hirvoselta, Marjo Lahtiselta, Erik Laineelta, Hanna Peräkylältä, Minna Rissaselta ja Jouni Saloselta. Lisäksi…

Lue lisää

Elvytysnukke Anne lepää museon kokoelmatilassa pölyltä suojaavissa museaalisissa käärinliinoissaan. Anne esittää kaunispiirteistä nuorehkoa naista, jolla on kullanvaaleat hiukset ja sinivalkoinen verryttelypuku. Silmät ovat kiinni ja suu hieman raollaan. Nukke, sen kuljetuslaatikko sekä muuta elvytysharjoittelun tarpeistoa lahjoitettiin Yliopistomuseolle Pitkäniemen sairaalan museotoimikunnan toimesta vuonna 2012. Pitkäniemi on Suomen neljänneksi vanhin psykiatrinen sairaala, ja se on edelleen toiminnassa.…

Lue lisää

The Standing Committee for the Museum Definition, Prospect and Potentials 2 (MDPP 2) is ready to launch the new process of exploring a new museum definition.On December 10 at 14:00 UTC+1, MDPP2 will present the methodology in the public webinar “Defining the museum in times of change: a way forward”. The webinar will be conducted…

Lue lisää

Lenin-museo uudistui jo 4 vuotta sitten, mutta niinpä vain sinnekin ehdittiin vasta nyt, koronan varjossa. Melkeinpä kaikki postaukset paikasta alkavat tällä kuvalla, ja mikä ettei, museo on tilassa jossa Lenin ja Stalin tapasivat ensimmäisen kerran (1905), ja Neuvostoliitto sai alkunsa, jos tamperelaisia on uskominen.Näyttelyn alussa Lenin itse kertoo videolla suomeksi tapahtumien kulun vallankumouksesta Neuvostoliiton loppuun…

Lue lisää

Kultainen sormus lepää nahkaisessa rasiassa violetilla samettityynyllä. Sormuksen kannan tummansinistä emalitaustaa vasten hohtaa kultainen rakennus, jonka yläpuolella loistaa kultainen lyyra. Rakennus tunnetaan nykyisin Vanhana ylioppilastalona, mutta silloin kun sormus taottiin, oli rakennuskin vastavalmistunut ja uusi, Suomessa ainoa laatuaan – talo isänmaan toivoille! Sormus rasiassaan. Kuva: Helsingin yliopistomuseo, Johannes Keltto. Muistosormuksia valmistettiin aikanaan useampia. Helsingin yliopistomuseon…

Lue lisää

  Julkisen veistoksen siirtäminen paikasta toiseen on harvinaista. Imatralla on tänä vuonna niin tehty. Veikko Nuutisen Valssi 1980 ja Aimo Tukiaisen Tukinuittajat 1947 ovat uusissa paikoissa. Stora Enson omistama Gunnar Finnen Eränkävijä 1947 on jo aikaisemmin ilmestynyt Kaukopään tehtaan pääportin edustalle. Tukinuittajat Aimo Tukiaisen Tukinuittajat tuli Imatran kaupungin haltuun kun Enso-Gutzeit Oy lahjoitti sen kaupungille…

Lue lisää

Piirustuksessa Tanssi ennen ja nyt (Dansen Förr och nu) on kuvattu kuusi tanssiaiskohtausta, jossa kunkin alla on vuosiluku ja tanssin nimi. Tanssijat on kuvattu aikakauden muotipuvuissa. Ylärivissä ”tanssi ennen” Menuetten 1778, Gavotten 1804, Francoisen 1827, alarivissä ”tanssi nyt” Galoppen 1847, Francoisen 1847 ja Polkan 1847. Piirustus kuuluu Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan ja on avattu Finna.fi -palveluun…

Lue lisää

Kun talvella 2012 vierailin työyhteisöni kanssa Helsingin yliopiston maatalousmuseossa, ihastuin sen mittavaan eläinveistoskokoelmaan, joka oli esillä ensimmäisen kerroksen sivuhuoneessa. Maatalousmuseon hoitaja oli jäämässä eläkkeelle ja museo oli juuri siirtynyt Helsingin yliopistomuseon hallintaan. Anton Ravander-Rauaksen (1890 ̶ 1972, vuoteen 1936 Ravander) tekemät kotieläinaiheiset veistokset oli ryhmitelty lajeittain hyllyköihin ja reliefit seinille. Oli lehmiä, sonneja, hevosia, sikoja,…

Lue lisää

Hallitustoiminta ICOMissa on yhdistysaktivismia mutta myös luovaa työskentelyä suuren verkoston pyörteissä. Se on jäsenasioiden pyörittelyä, tarratalkoita ja muuta välttämätöntä käsityötä, jota ilman tuhatpäinen jäsenistö ei maagista ICOM-korttia pääse hyödyntämään. Kortti juuri lienee monille tärkein motiivi mukanaoloon, jonka ymmärrän hyvin. Jonojen ohitus Louvressa tai koko seurueen järjestäminen the Metiin on kova juttu. Itselleni ICOM on niin…

Lue lisää

Vuosi 2020 on ollut Kouvolan taidemuseo Poikilossa runsaiden yhteis- ja kokoelmanäyttelyiden värittämä. Näyttelyvuosi avautui Kouvolan taiteilijaseura KOUTA ry:n 10-vuotisjuhlanäyttelyllä ja jatkui Heinon taidesäätiön kokoelmanäyttelyllä Luonnon edestä. Loppuvuosi on omistettu kauneuden aarteille. Emil Aaltosen museon kokoelmanäyttely tuo Poikilon seinille hienon valikoiman Suomen kultakauden mestareiden teoksia sekä vanhempaa eurooppalaista taidetta. Pyynikinlinnan remontin vuoksi Emil Aaltosen museon kokoelman…

Lue lisää

ICOM - Suomen komitea ry:n hallitus kutsuu jäsenistönsä sääntömääräiseen vuosikokoukseen keskiviikkona 30.9.2020 klo 17–19. Varsinainen vuosikokous alkaa klo 18 ja se järjestetään tänä vuonna Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä, Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää. Pyydämme ennakkoilmoittautumista kokoukseen 23.9.2019 mennessä tämän lomakkeen kautta.Ohjelma 17.00–18.00 Tutustuminen Suomen rautatiemuseoon 18.00–19.00 Vuosikokous 20.00–21.00 Tarjoilua ja seurusteluaKokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja niiden joukossa uusien hallitusjäsenten valinta…

Lue lisää

Yliopiston uusi lukuvuosi on jälleen alkanut! Tätä juhlistaaksemme esittelemme tällä kertaa Kuukauden esine -blogissamme yliopiston hopeiset valtikat. Hopeavaltikat on valmistettu yliopiston perustamisvuonna 1640. Kuva: Helsingin yliopistomuseo / Timo Huvilinna. Vanhat valtikat Hopeavaltikat ovat peräisin Turun akatemian ajalta, vuodelta 1640. Turun akatemia oli kolmas Ruotsin valtakuntaan avattu yliopisto Uppsalan ja Tarton opinahjojen jälkeen. Akatemian perustamisasiakirjassa todetaan:…

Lue lisää

  Vanha saha purettiin vuonna 1922.Aloitin kuukauden kestävän museologian harjoitteluni elokuussa. Opin käytännön kautta erilaisia museoammattilaisen työtapoja ja yhtenä työtehtäväni oli tehdä rakennusinventointi sahan raunioista. Saha on toiminut 1890-luvulta 1950-luvulle saakka.Sahan rauniot sijaitsevat kuvan tummansinisen pisteen kohdalla. Raunioiden kohdalta alkaa luontopolku.Uusi saha rakennettiin vuonna 1922.Tein rakennusinventoinnin toisen harjoittelijan ja museoavustajan kanssa. Aloitimme rakennusinventoinnin tekemällä selvitystyön…

Lue lisää

  Kustavin saaristolaismuseoElokuun viimeinen sunnuntai on perinteen mukaisesti omistettu jälleen museoille. Maakunnan museot ovat taas laajasti mukana Varsinais-Suomen museopäivän vietossa sunnuntaina 30.8.  Varsinais-Suomen museopäivänä pääset muun muassa tutustumaan puutarhurin johdolla 120-vuotiaan Sagalundin museon aistipuutarhaan, kuulemaan pirtukuninkaasta Korppoon Skärimuseossa ja meritaistelusta Sauvon kotiseutumuseossa. Käsitöitä ja kansallispukuja on esillä muun muassa Kustavissa ja Liedossa. Lapsille tekemistä ja…

Lue lisää

On elokuu ja korkeakouluihin päässeet opiskelijat ilmestyvät katukuvaan haalareihin pukeutuneiden tutoreidensa kanssa. Lahjoitin oman ainejärjestöhaalarini Yliopistomuseolle vuonna 2015 sijoitettavaksi uuteen päänäyttelyyn. Enhän sitä ollut enää vuosikausiin tarvinnut, ja aina muutoissa pohdiskelin, pistääkö keräykseen vai säästääkö. Onneksi säästin, ehkä ajatellen jotain mahdollista remonttia tai maalausurakkaa, jollaista ei koskaan tullut. Kyseessä on venäjän kielen ja kirjallisuuden sekä…

Lue lisää

Alfred ja Hélène Jacobssonin kotimuseo Ett Hem on siitä erikoinen, että pariskunnan alkuperäistä kotitaloa Hämeenkadulla ei enää ole, vaan kokoelmat on sijoitettu tähän Piispankadulla sijaitsevaan puurakennukseen.Esillä olevat interiöörit alkavat biedermeier-tyylisestä Kingelin huoneesta. Kalusto on kuulunut Abraham Kingelinille, jota pidetään 1800-luvun alkupuolen merkittävimpänä turkulaisena liikemiehenä, ja joka oli rouva Jacobssonin äidinisä.Konsulin huoneen sohva ja tuolit ovat…

Lue lisää

 Pakolaisuuden tutkimusmatkallaAntero Kahilan Suistamosarja. Kuva: Hanna Lommi Tavalla tai toisella, pakolaisuus on monelle meille suomalaiselle läheinen aihe: osalla oman suvun historian kautta ja toisille omakohtaisena tarinana. Yleisesti ottaen se on aihe, joka on osa kansakunnan narratiivia. Monella suomalaisella on suvussa evakkotaustaa, ja suvun kipeät tai kokonaan vaietut tarinat ovat osa minuutta.  Niitä, jotka ovat joutuneet lähtemään…

Lue lisää

Paksu Margareeta on Tallinnan kaupunginmuurin pohjoisin porttitorni ja osa Viron merihistorian museota. Sen vanhasta näyttelystä olen näemmä postannut reilu kuusi vuotta sitten. Vielä viime kesänä paikka oli remontissa, mutta nyt se oli uudistettuna avattu. Kunniapaikan oli saanut meriarkeologinen löytö, Tallinnaan kuuluvasta Kadriorgista 2015 esiin kaivettu koggi 1300-luvun alusta. Kattoon ripustettuna sitä voi katsella joka suunnasta.Aluksen…

Lue lisää