Helsinkiläinen Markku Villikka innostui taiteen seuraamisesta ja myös sen tekemisestä oppikouluikäisenä kuvaamataidon opettajansa Erkki Matilaisen innostamana. Valtakunnalliseen Nuorten näyttelyynkin vuosina 1975 ja 1976 osallistuneen Villikan oma maalaaminen kuitenkin jäi, kun hän opiskeli itselleen kuvataiteilijaa ”varmemman ammatin” ja valmistui maanmittausinsinööriksi, tehden lopulta pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja myös alan kansainvälisissä tehtävissä. Polte taiteen pariin oli edelleen…

Lue lisää

Johanna Rytkölän veistoksia. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse LehtinenKuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Johanna Rytkölän keraamisille veistoksille on tunnusomaista positiivisuus, selkeä muotokieli, raikkaat värit ja pyrkimys vangita liikettä veistokselliseen muotoon. Teoksia voisi verrata runoihin ja tarinoihin. Mieleenpainuvat kokemukset ja pienet arkihetket saavat Rytkölän tarttumaan luonnoskynään ja luonnosten jälkeen saveen. Savea hän rakentaa mankeloimalla tai muotoilemalla kerros kerrokselta materiaalinaan useimmin kivitavarasavea,…

Lue lisää

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja…

Lue lisää

Taidetestaajien savitöitä esillä Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävällä joulukuussa 2023.Taidetestaajat tutustumassa metsäänMarras- ja joulukuussa 2023 Lappeenrannan taidemuseon ja Lappeenrannan kuvataidekoulun toteuttamassa Taidetestauksessa vieraili noin 350 oppilasta. Taidemuseolla oppilaat tutustuivat esillä olleeseen Metsä – Kaakko22/23 -näyttelyyn. Tämän jälkeen Taidetestaajat suuntasivat kuvataidekoululle ja tekivät savesta oman metsän henkensä. Näistä teoksista luotiin Metsän henki -aiheinen näyttely Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävälle. Näyttely…

Lue lisää

Kuukauden esineemme on laskukone eli aritmometri, joka on ajoitettu 1880-luvulle. Observatorion kokoelmiin kuuluvassa metallisessa laitteessa on 16-merkkinen numerorivi, joka näyttää laskun tuloksen. Laitteen keskiosan tienoilla olevasta vivusta määrätään laskutoimituksen tyyppi, ja laskettavat luvut annetaan kuuden pystysuuntaisen liukuvalitsimen avulla. Kussakin valikossa on numerot nollasta yhdeksään, ja niiden oikealla puolella on kampi, jolla annetut luvut vahvistetaan. Aritmometri…

Lue lisää

Kesän 2023 vetonaula Parolan panssarimuseossa oli tämä Bovingtonin Tank Museumista lainaksi saatu kuningastiikeri, ja massiivinen ilmestys se olikin. Torni on alkupään harvinaisempaa mallia, virheellisesti usein Porcshen mukaan nimetty, mutta sekä tämä että yleisempi malli olivat Kruppin suunnittelemia.Vierailimme paikalla heinäkuussa, ja museossa kävi todellinen kävijöiden kuhina. Suosittu se taitaa olla ilman kuningastiikeriäkin.Tiikeri oli alemmassa hallissa, jossa…

Lue lisää

Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella. Kuva: Timo Huvilinna. Tinapaperilieriöstä vahasylinteriin Fonografi oli ensimmäinen sekä äänen tallennukseen että toistamiseen tarkoitettu laite. Siinä käytettiin tallennus- ja toistovälineenä vahasylintereitä eli…

Lue lisää

Flora Favola – Kreetta Järvenpään ja Heikki Marilan kukka-aiheisia teoksia Kouvolan taidemuseo Poikilossa 21.9.2023–7.1.2024Flora Favola avautui Kouvolan taidemuseo Poikilossa syyskuun lopussa, kun viimeisetkin kukat puutarhoissa olivat lopettelemassa kukintaansa. Näyttely rinnastaa Heikki Marilan väkevän mehevät kukka-aiheiset maalaukset ja kukista inspiroituneen Kreetta Järvenpään tarinalliset, satumaisen runsaat valokuvat. Kukkia arvotetaan usein esteettisestä näkökulmasta. Ihailemme täydellistä kukintoa ja toivomme…

Lue lisää

Uudessa 10.10.2023 auenneessa Tieteen palo -näyttelyssämme on yksi esinevitriini omistettu täysin perustavanlaatuiselle ihmisoikeuden osa-alueelle: seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja -terveydelle. Sen kunniaksi lokakuun kuukauden esineemme on Helsingin yliopistossa kehitetty hormonikierukka. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja –terveydelle omistettu vitriini. Hormonikierukka on ylhäällä oikealla ripustettuna ja valaistuna. Kuva: Helena Hämäläinen / Tiedemuseo Liekki. Modernin ehkäisyn alku  Modernin ehkäisyn aikakauden…

Lue lisää

Studio Leisti -näyttely esittelee kotkalaisen Tapio Leistin valokuvia 1950–60-luvuilta Tapio Leisti syntyi Kymissä vuonna 1912 ja kuoli Kotkassa vuonna 1993. Leistin tytär Marianne Roslund lahjoitti Kymenlaakson museolle isänsä valokuvia, sekä negatiiveja että vedostettuja kuvia yhteensä 3000 kappaletta. Kuvista digitoitiin museon kuvakokoelmaan yli 1000 ja esillä on noin 100 kuvaa. Lisäksi näyttelyssä on alkuperäisiä taidevalokuvia, joita Leisti…

Lue lisää

Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluu lähes 3000 teosta, joista suurin osa viettää aikaansa lepäämällä museon säilytystiloissa. Teoksia noudetaan säilytystiloista omiin kokoelmanäyttelyihin ja lainaksi muiden museoiden näyttelyihin. Lappeenrannan kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia voi nähdä kuitenkin myös muualla kuin museonäyttelyissä. Teoksiin saattaa törmätä kaupungin julkisissa tiloissa, kuten kirjastoilla tai kouluilla, sillä niitä voidaan sijoittaa kaupungin eri toimipisteisiin. Kaupungin…

Lue lisää

Museomme kokoelmaan kuuluu yksi erityisen ainutlaatuinen esine, kauniilla ja koukeroisella käsialalla kirjoitettu asiakirja, jonka alaosassa on allekirjoituksia ja iso punainen, langalla kiinnitetty vahasinetti. Sen ensimmäiseltä riviltä erottuvat sanat Christina, Gud ja Sverige. Kyseessä on Kuninkaallisen Turun akatemian pergamentille laadittu perustamisasiakirja, joka on päivätty 26.3.1640. Tätä päivämäärää pidetään nykyisen Helsingin yliopiston vuosipäivänä ja perustamisajankohtana. Pian Turun…

Lue lisää

Helsingin yliopiston päärakennuksen Fabianinkadun puolella luennolle kiiruhtavan opiskelijan vastaanottavat ala-aulaa hallitsevien pylväiden ohella näyttävät U-muotoiset tuolit. Mustasta satulanahasta ja takoraudasta valmistettujen uusklassisten tuolien esikuva on antiikin Roomassa kehitelty virkamiestuoli. Päärakennuksen laajennusosa, niin sanottu uusi puoli osoitteessa Fabianinkatu 33, valmistui vuonna 1937. Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelema rakennus kalustettiin aikansa huippudesignilla. Uusklassisen tuolin koristeaiheet tulevat muinaisesta…

Lue lisää

Risteymiä – Mayumi Niiranen-Hisatomin ja Annu Vertasen näyttely Imatran taidemuseossa 4.8.–29.9.2023Välietappi Japanissa Osakassa syntyneen, nykyään Kajaanissa asuvan kuvataiteilija Mayumi Niiranen-Hisatomin teosten valmistusmenetelmä valikoituu teoksen ehdoilla, ja usein taiteilija joutuu opettelemaan uuden tekniikan pystyäkseen toteuttamaan visionsa. Ryijyistä Niiranen-Hisatomi kiinnostui muutettuaan Suomeen. Japanilaiseen kulttuuriin ryijyt eivät kuulu, mutta pohjoismaissa ryijyllä on vuosisatoja pitkä käyttöhistoria nukkapuoli alaspäin pidettävästä peitteestä seinälle…

Lue lisää

Axel Antaksen Nothing is Made, Nothing Disappears Kouvolan taidemuseo Poikilossa 24.5.–27.8.2023Nothing is Made, Nothing Disappears on Axel Antaksen ensimmäinen yksityisnäyttely museokontekstissa. Gallerianäyttelyitä Antaksella on ollut useita. Näyttelyn teokset ovat valmistuneet pääosin kuluvan vuoden aikana, mutta joukossa on joitakin vanhempia teoksia, jotka täydentävät hienosti näyttelyn teemaa. Antas on monialainen taiteilija, joka työskentelee useiden tekniikoiden parissa. Niinpä…

Lue lisää

Kipsiin valettu naishahmo on syventynyt lukemiseen. Hän kannattelee avointa kirjaa vasemmassa kädessään. Oikeassa kädessä on kynä muistiinpanojen tekoa varten. Poimutetun vaatteen toinen olkain on valahtanut alas hartialta. Hiukset on kierretty edestä kiharoille ja koottu nutturalle niskaan. Tämänkertainen kuukauden esineemme, Wissenschaft-veistos, seisoo kontrapostoasennossa jalustallaan kuin antiikin jumalatar. Teoksen saksankielinen nimi Wissenschaft merkitsee tiedettä. Alexander Tondeur: Wissenschaft,…

Lue lisää

Tove Janssonin nimiin on useassa lähteessä merkitty 11 monumentaalimaalausta, mutta ilmeisesti niitä oli enemmän. Useat Janssonin monumentaalimaalausprojekteista poikkesivat esittävällä sisällöllään selvästi hänen taulumaalauksestaan. Julkiset tehtävät toivat taiteilijalle uusia yleisöjä. Janssonin ensimmäinen seinämaalaus Kotkaan valmistui Kymenlaaksonkadulle vuonna 1949. Muutamaa vuotta myöhemmin hän maalasi Kotkaan toisen seinämaalauksen ammattikoululle, sekä naapurikaupunki Haminaan Seurahuoneelle kaksi maalausta. Kotkan ammattikoulun maalaus ei…

Lue lisää

Luonnontieteilijät mittaavat tutkimuksiaan varten luonnon ilmiöitä ja keräävät luonnosta näytteitä. Välineiksi tarvitaan laitteita, mittareita ja astioita. Kesän kunniaksi valitsimme kuukauden esineeksi metsäntutkimuksessa käytetyn mittausastian, kyvetin, jonka on kehittänyt kyläseppä Juupajoelta. Metsäntutkimuksessa 1970-luvulla käytetty kyvetti. Kuva Sini Oksanen. Mikä ihmeen kyvetti? Kyvetti-sana tulee ranskan kielen sanasta cuvette, joka tarkoittaa pientä maljaa. Tämä pieni malja voi olla…

Lue lisää

Helsingfors Tidningar kertoi 12.7.1837, että puoli kahdeksan aikaan maanantai-iltana 10.7. oli höyrylaiva Storfursten tuonut Tallinnasta huvimatkalle noin 240 henkeä. Näiden joukossa oli iso joukko Viron aatelisia, jotka olivat olleet Tallinnan markkinoilla. Laivalla oli myös Frank Hall Standish, joka kirjassaan Notices on the northern capitals of Europe kuvaa saapumista näin half of the population flocked to…

Lue lisää

Uuden Suomettaren teksti jatkuu eilisestä:Siirrymme nyt museon suureen saliin. Siellä on kaksi pitkää pöytää katettu kaluilla, joita ovat tuoneet tutkimusmatkoiltaan arkeologisen komissionin stipendiatit, maisteri Hj. Appelgren Länsi-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä sekä maisteri Th. Scwindt Laatokan puolisesta Karjalasta. Otamme tällä kertaa katsellaksemme ainoastaan maist. Appelgrenin runsasta esinekokoelmaa.Silmään pistää ensin n. s. Raittiushuoneen mäestä Laitilassa tavatut hautalöydöt.…

Lue lisää