Viipurin Taiteenystävät ry (Wiborgs Konstvänner r.f.) on Viipurissa vuonna 1890 kuvataiteita edistämään perustettu yhdistys, joka täyttää tänä vuonna 135 vuotta. Perustamisaikanaan yhdistyksellä oli Viipurissa kolme päätarkoitusta: piirustuskoulun perustaminen ja ylläpitäminen taidetta ja taideteollisuutta varten (1), taide ja taideteollisen kokoelman aikaansaaminen (2) sekä yleinen maun ja taidevalistustyön kehittäminen eli taidevalistustyö (3). Näiden tavoitteiden lisäksi haaveissa siinsi…

Lue lisää

Magnus Enckell: Ylösnousemus, Tampereen tuomiokirkon alttaritaulun vasemman puolen esityö, 1907, öljymaalaus. Kansallisgalleria, Ateneum.Tässä on tullut tehtyä monenlaista tunnetyöskentelyä, jonka vuoksi Ateneumissa vielä hetken avoinna oleva Gothic Modern -näyttely sopi erinomaisesti teemaan. Gotiikan taide oli keskiajalla syntynyttä taidetta, joka oli sidoksissa arkkitehtuuriin ja katoliseen kirkkoon. Pariisin Notre-Dame (1345) on yksi upea esimerkki gotiikan arkkitehtuurista. Taiteen uskonnollinen ilmaisu…

Lue lisää

 15. lokakuuta 2024, Imatra (lähipäivä, hankkeen viikko 1)Imatran taidemuseoon esille tulevan saksalaistaiteilija Angela Glajcarin teoksissa materiaalina toimii paperitehtaan ylijäämä. Imatran taidemuseon hankkeen yksi tavoite on, että paikalliset koulut vierailevat saksalaistaiteilija Angela Glajcarin näyttelyssä. Kuva: Günter Richard Wett, Innsbruck (AT).On tiistai, ensimmäinen työpäiväni Imatran taidemuseon Paperin tie -hankkeessa. Istumme Sariannan ja Sannan kanssa alas ja allekirjoitamme…

Lue lisää

Etsiessäni majoitusta Lappeenrannasta, huomasin erikoiselta kuulostavan Hotelli Rakuunan. Rakuunamäellä sijaitseva Hotelli Rakuuna on entinen kasarmin majoitusrakennus. Hotellissa on upeasti kunnioitettu alueen historiaa ja tämä sai kiinnostumaan aiheesta enemmän. Mitä rakuunat olivat ja millaista toimintaa kaupungissa on ollut?Hotellihuoneet oli nimetty Mannerheimin-ristin ritareiden mukaan.Rakuuna-sana tulee ranskankielisestä sanasta dragon. Tällä tarkoitetaan sotilasta, joka taisteli jalan, mutta liikkui ratsain. Rakuunoiden…

Lue lisää

Turkulaisen kauppiaan CA. Hallmanin 1800-luvulla Paimion keskustaan rakennuttama kivimakasiini toimi myöhemmin mm. elokuvateatterina ja oli jo purku-uhan alla, mutta remontoituna siitä tuli toimitila Paimion sähkömuseolle.Talon elokuvateatterihistoria olisi yhdistynyt sähköhistoriaan saatavilla olevissa filmeissä, mutten kehdannut pyytää esitystä.Juntolan voimalaitoksen kulutusmittareiden virityspöytä 1930-luvulta. Teksti kertoo miten kuluttajat yrittivät säästää sähkölaskussa manipuloimalla kotiensa sähkömittareita. Mittareita piti siis välillä huoltaa…

Lue lisää

Wolkoffin talomuseo kuuluu Lappeenrannan vanhimpiin puurakennuksiin. Kauppakadulla sijaitsevaan museoon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla (Museokortti käy). Kauppakartanon rakennutti Jacob Claudelin ja se valmistui 1826. Talon Ainonkadun puoleinen siipi valmistui puolestaan vuonna 1905.Tontti oli useiden eri kauppiaiden omistuksessa, kunnes vuonna 1872 sen osti jaroslavilainen kauppias Ivan Wolkoff (1827-1900). Suomen sodassa vuosina 1808-1809 Ruotsin itäiset läänit eli…

Lue lisää

 Kuumat kuplat ja Ajan rajalla 26.9.2024–5.1.2025Syyskuun lopusta alkaen Kouvolan taidemuseo Poikilossa on päässyt uppoutumaan nykysarjakuvaan. Kuumat kuplat – Nykysarjakuvan monet muodot juhlistaa sarjakuvakollektiivi Kutikuti ry:n 20-vuotista olemassaoloa. Näyttelyn ajan Kino-Poikilossa on nähtävissä Pauliina Mäkelän ja Topias Tiheäsalon Kultapalmut, jossa kuvalliset ja äänelliset elementit yhdistyvät maagiseksi nykypäivän taikalamppuesitykseksi. Videoteoksen on ohjannut, kuvannut ja editoinut Verna Kovanen.…

Lue lisää

Auran Koskipirtti on yhden intohimoisen keräilijän, Lauri Jäntin (1909-2006) elämäntyön tulosta.Museo käsittää kaksi rakennusta, joista suurempi on 1800-luvulla rakennettu Kuuskosken kartanon väentupa. Yleisölle se avautui 1967.Jäntti keräili talonpoikaisantiikkia, ja kaikkea muutakin. Pirtin tiloissa toimii myös museon kahvila.Jäntti julkaisi useita kirjoja sotamuistoistaan tykistössä, ja  lienevät ne tuttuja monille sotahistorian harrastajille.Näyttely jatkuu väentuvan takana 1890-luvulla valmistuneessa kartanon…

Lue lisää

Kotkassa paljastettiin 19. syyskuuta 2024 uusi veistos, taiteilija Jarkko Liutun Elämänkantaja, joka sijaitsee Tiutisessa Pitkänpohjankujalla Majasaarentien ja Vallikarintien välissä. Tuona päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta jatkosodan loppumisesta. Veistoshankkeen alullepanija oli Kotkassa pitkään vaikuttanut valtuutettu Juhani Pekkola, joka halusi kaupunkiin sota-aikaa käsittelevän muistomerkin korostamaan ihmisyyttä. Aloitetta tukivat paikalliset Karjala-seurat eli Karhulan Karjalaiset ry, Karhulan ja ympäristön Koivistolaiset,…

Lue lisää

Pohjoistuulen metsä Etelä-Karjalan museossa 19.6.–22.9.2024Vaikka Lappeenrannan taidemuseo on tämän syksyn kiinni remontin takia, Lappeenrannan museoilla on yhä mahdollista päästä taiteen äärelle. Lappeenrannan linnoituksen toisesta päädystä löytyvä Etelä-Karjalan museo on esitellyt kesänäyttelynään vaihtuvien näyttelyiden puolella metsään liittyvän taidenäyttelyn. Pohjoistuulen metsä on kahden palkitun valokuvaajan, Riitta Kovalaisen ja Sanni Sepon, metsäaiheisen trilogian päätösosa.Pääasiallisesti näyttely koostuu valokuvista, joita…

Lue lisää

Tommi Toija: Ommmmm..., 2024, sekatekniikka paperille; Myrskyn merkki, 2024, maalattu keramiikka.Tommi Toija ja Kim Simonsson tuntuvat olevan Helsingissä nyt kaikkialla. Toijan näyttelyt Taidehallissa ja Gallery Halmetojassa, julkinen veistos (Yön kasvo, 2024) Lasipalatsikorttelissa. Samassa korttelissa seisoo Kim Simonssonin vihreät Sammaljätit. Simonssonin pienempiä veistoksia tuli vastaan useammassa galleriassa. Somen kuvavirta on koko kesän täyttynyt molempien taiteilijoiden töistä.…

Lue lisää

Vesi virtaa nopeaan. Se pauhaa. Tyrskyjen ilmeet vaihtelevat ja saavat kuvittelemaan kaikenlaista.”Oletettavasti esi-isämme suhtautuivat koskeen kunnioittavasti, pelonsekaisella hämmästyksellä”, kuvaa Sven Hirn Imatran tarinassaan (1988).Pitkään kosken rannat säilyvät luonnonvaraisina, asumattomina, ja 'Imatra' samaistetaan alkukantaiseen voimaan sekä pahansuopiin luonnonilmiöihin. Koski on karjuva villipeto.Kun Gallen-Kallela ja Edelfelt luonnostelevat Imatraa, se näyttää vielä ylivoimaiselta kahlita. Vuonna 1929 koski padotaan.…

Lue lisää

Jenni Tieaho, Pyörteitä ja virtauksia Kouvolan taidemuseo Poikilossa 23.5.–1.9.2024Ideoiden siemenet Jenni Tieahon veistoksiin löytyvät metsien siimeksissä samoillen ja jylhiä kallioita koluten. Tieaho kulkee luonnossa ja hurmaantuu näkemästään, kokemastaan ja tuntemastaan. Taiteilijan hurmaantuminen ja luonnonmateriaalien arvostaminen välittyvät myös katsojille. Näyttelyssä käyneet ovat kertoneet olevansa vaikuttuneita, häkeltyneitä ja inspiroituneita. Teoksia on kuvattu upeiksi ja taidokkaiksi, mutta myös…

Lue lisää

Suomalaista maisemaa hallitsevat metsät. Niistä on haettu aiheita ja materiaalia taiteeseen, muotoiluun ja arkkitehtuuriin. Metsäteollisuus on myös toiminut taiteen ja kulttuurin mesenaattina toimintansa alusta alkaen. UPM-Kymmene perusti Kulttuurisäätiön vuonna 2006 turvatakseen UPM-Kymmene Oyj:n kulttuuriperinnön ja erityisesti suomalaisen taideomaisuuden säilymisen. Taideteokset olivat tulleet yli sadan vuoden kuluessa UPM-Kymmenen edeltäjäyhtiöiden omistukseen. Kymenlaakson museon näyttely Aarnikotkan siipien alla, taidetta…

Lue lisää

Kuukauden esine -blogimme päivittyy uudeksi blogiksi, Kajastuksia kokoelmista, kesäkuussa 2024. Tervetuloa jälleen lueskelemaan syventäviä tietoja Tiedemuseo Liekin kokoelmien helmistä! Esittelemme uudessa blogissamme esineitä, taideteoksia ja valokuvia, ehkäpä arkistoaineistoakin. Tätä blogipohjaa emme enää päivitä, mutta aiemmat Kuukauden esine -postaukset ovat jatkossakin luettavissa.

Lue lisää

Lappeenranta on viime vuosina saanut useita uusia julkisen taiteen teoksia, kuten viime lokakuussa julkistetun Pave Maijasen muistoteoksen eli Lavalla-nimisen pronssiveistoksen (Harri Ahonen, 2023). Uusimpana Lappeenrannan joukkoon liittyy kuvataiteilija Eeva-Mari Haikalan teos Tarinaranta, tapahtumallinen teos, joka sijoittuu eri puolille Lappeenrannan kaupunkialuetta.Tarinaranta on taiteilijan vuonna 2022 aloittama ja Lappeenrannan taidemuseon kanssa yhteistyössä tekemä taideprojekti, joka perustuu Lappeenrannassa…

Lue lisää

Paikallisen ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijat valtasivat jälleen vaihtuvien näyttelyidemme tilat Imatran taidemuseossa. Tuttuun tapaan opinnäytteiden taiteelliset osuudet oli koottu kahdeksi näyttelykokonaisuudeksi, joka kantoi nimeä Muotouma. Näyttelyparin ensimmäisessä osiossa oli esillä 12 opinnäytetyötä. Toisessa osiossa teoksia oli 13 taiteilijalta.Valmistuvien kuvataiteilijoiden jälkimmäinen joukko asettui kuvaan Myy Korhosen teossarjan eteen Imatran taidemuseossa.Säästäisitkö sinä kulttuurista?Joku voisi sanoa, ettei nyt ole helpoin hetki…

Lue lisää

Helsinkiläinen Markku Villikka innostui taiteen seuraamisesta ja myös sen tekemisestä oppikouluikäisenä kuvaamataidon opettajansa Erkki Matilaisen innostamana. Valtakunnalliseen Nuorten näyttelyynkin vuosina 1975 ja 1976 osallistuneen Villikan oma maalaaminen kuitenkin jäi, kun hän opiskeli itselleen kuvataiteilijaa ”varmemman ammatin” ja valmistui maanmittausinsinööriksi, tehden lopulta pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja myös alan kansainvälisissä tehtävissä. Polte taiteen pariin oli edelleen…

Lue lisää

Johanna Rytkölän veistoksia. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse LehtinenKuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Johanna Rytkölän keraamisille veistoksille on tunnusomaista positiivisuus, selkeä muotokieli, raikkaat värit ja pyrkimys vangita liikettä veistokselliseen muotoon. Teoksia voisi verrata runoihin ja tarinoihin. Mieleenpainuvat kokemukset ja pienet arkihetket saavat Rytkölän tarttumaan luonnoskynään ja luonnosten jälkeen saveen. Savea hän rakentaa mankeloimalla tai muotoilemalla kerros kerrokselta materiaalinaan useimmin kivitavarasavea,…

Lue lisää

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja…

Lue lisää