Kuukauden esine -blogimme päivittyy uudeksi blogiksi, Kajastuksia kokoelmista, kesäkuussa 2024. Tervetuloa jälleen lueskelemaan syventäviä tietoja Tiedemuseo Liekin kokoelmien helmistä! Esittelemme uudessa blogissamme esineitä, taideteoksia ja valokuvia, ehkäpä arkistoaineistoakin. Tätä blogipohjaa emme enää päivitä, mutta aiemmat Kuukauden esine -postaukset ovat jatkossakin luettavissa.

Lue lisää

Tukholman matkani loppupuolelle jäi Nordiska museet, jonka päänäyttely avautui äskettäin uudistettuna. Näyttelyn nimi on Nordbor eli Pohjolan asukkaat. Nimi ja nimellinen konsepti olivat näyttelyn epäonnistunein osa. Aloitustekstissä väitettiin, että tullaan kertomaan kaikista Pohjoismaista, vaikka esineistö on pääasiassa Ruotsista. Mutta mikään museo ei (pääsääntöisesti) pysty kertomaan siitä, mistä sillä ei ole esineitä. Joten - vähemmän yllättävästi…

Lue lisää

Tukholman kaupunginmuseon oli viime näkemän/muistaman jälkeen lisätty alkuun tiivis aikajana. Kaikkiin jaksoihin ei kuulunut henkilökohtaista tarinaa, mutta sellainen oli 1600-luvun kohdalla. Tytön äänellä kerrottiin lastenkodin surkeasta ruokatilanteesta. Hän ja ryhmä lapsia onnistui pääsemään Tukholman linnan sisälle ja selittämään asiansa kuningatar Kristiinalle. Mitään hyötyä kyseisestä toimenpiteestä ei tietenkään ollut.En kiertänyt koko perusnäyttelyä mutta kun nyt Makalös…

Lue lisää

Lappeenranta on viime vuosina saanut useita uusia julkisen taiteen teoksia, kuten viime lokakuussa julkistetun Pave Maijasen muistoteoksen eli Lavalla-nimisen pronssiveistoksen (Harri Ahonen, 2023). Uusimpana Lappeenrannan joukkoon liittyy kuvataiteilija Eeva-Mari Haikalan teos Tarinaranta, tapahtumallinen teos, joka sijoittuu eri puolille Lappeenrannan kaupunkialuetta.Tarinaranta on taiteilijan vuonna 2022 aloittama ja Lappeenrannan taidemuseon kanssa yhteistyössä tekemä taideprojekti, joka perustuu Lappeenrannassa…

Lue lisää

Luuhasin Livrustkammaren perusnäyttelyn niin intensiivisesti muutama vuosi sitten, että tällä käynnillä kävelin reippaasti läpi ja siirryin yläkertaan. Tavoitteenani oli vaihtuva näyttely, mutta sitä ennen kohtasin uusitun lasten osaston. Ihastuin sen tunnelmaan suuresti. Tosin kuvauspiste kuninkaallisen viitan kanssa vaati lapsikävijän, ennen kuin tajusin teltalta vaikuttaneen rakennelman tarkoituksen.Erityisesti pidin lipastosta, jonka ylälaatikossa oli lista esineistä, joita piti sitten…

Lue lisää

Millään aikaisemmalla Tukholman matkalla ei ole ollut niin paljon aikaa että olisin lähtenyt Vaxholmin linnoitukselle. Tällä keikalla oli. Mahdollisille muille lähtijöille vinkiksi, että joustavimmin ja halvimmin reissu sujuu Waxholmsbolagetin linjoilla, joilta pitää toki useimmiten (?) Vaxholmin kaupungissa vaihtaa pienempään paattiin.Olin melko heikosti valmistautunut, joten vasta paikan päällä minulle selvisi, ettei Vaxholm ole se linnoitus, joka…

Lue lisää

Hanneriina Moisseinen & E.L. Karhu: Ajan rajalla.Suomen käsityön museossa on esillä Hanneriina Moisseisen (s.1978) näyttely Ommeltuja sarjakuvia. En muista aiemmin kuulleeni taiteilijasta, tai ainakaan en ollut nähnyt hänen töitään. Tämän näyttelyn jälkeen en tule unohtamaan hänen nimeään."Hanneriina Moisseinen on hyödyntänyt teoksissaan ompelua ja muita käsityötekniikoita jo parin vuosikymmenen ajan. Ommeltuja sarjakuvia -näyttely sisältää poimintoja Moisseisen…

Lue lisää

Kävin Vasa-museon siinä määrin intensiivisesti läpi joitakin vuosia sitten, etten olisi sinne palannut ellen olisi verkkosivuilta huomannut vaihtuvaa näyttelyä, johon australialainen lego-taiteilija on rakentanut malleja useista historiallisista hylyistä. Hyvä, että huomasin, sillä lippu aikaslottiin piti ostaa etukäteen.Näyttely osoittautui erinomaiseksi katsaukseksi meriarkeologiaan ja oli kiinnostava myös historian esityksenä, sillä legot mahdollistivat visuaalisuuden, joka ei voinut olla…

Lue lisää

Historiska museetin suurin uutuus on uusi viikinkiosuus, johon yritin perehtyä edellisellä käynnilläni, mutta voimat loppuivat kesken. Rautakauteen erikoistunut arkeologituttavani näki näyttelyn toisteiseksi, mikä selittänee kokemustani. Tällä kertaa en edes yrittänyt.Kiertäessäni yli vuosikymmenen vanhaa tuhannen vuoden aikajanaa ties monettako kertaa, huomasin vitriineiden olevan uusilla paikoilla ja mukana oli detaljeja, joita en ainakaan muistanut aiemmilta kerroilta. Oliko…

Lue lisää

Paikallisen ammattikorkeakoulun kuvataideopiskelijat valtasivat jälleen vaihtuvien näyttelyidemme tilat Imatran taidemuseossa. Tuttuun tapaan opinnäytteiden taiteelliset osuudet oli koottu kahdeksi näyttelykokonaisuudeksi, joka kantoi nimeä Muotouma. Näyttelyparin ensimmäisessä osiossa oli esillä 12 opinnäytetyötä. Toisessa osiossa teoksia oli 13 taiteilijalta.Valmistuvien kuvataiteilijoiden jälkimmäinen joukko asettui kuvaan Myy Korhosen teossarjan eteen Imatran taidemuseossa.Säästäisitkö sinä kulttuurista?Joku voisi sanoa, ettei nyt ole helpoin hetki…

Lue lisää

Helsinkiläinen Markku Villikka innostui taiteen seuraamisesta ja myös sen tekemisestä oppikouluikäisenä kuvaamataidon opettajansa Erkki Matilaisen innostamana. Valtakunnalliseen Nuorten näyttelyynkin vuosina 1975 ja 1976 osallistuneen Villikan oma maalaaminen kuitenkin jäi, kun hän opiskeli itselleen kuvataiteilijaa ”varmemman ammatin” ja valmistui maanmittausinsinööriksi, tehden lopulta pitkän uran kaupunkisuunnittelun parissa ja myös alan kansainvälisissä tehtävissä. Polte taiteen pariin oli edelleen…

Lue lisää

Johanna Rytkölän veistoksia. Kuva: Kymenlaakson museo/ Lasse LehtinenKuvanveistäjä, keramiikkataiteilija Johanna Rytkölän keraamisille veistoksille on tunnusomaista positiivisuus, selkeä muotokieli, raikkaat värit ja pyrkimys vangita liikettä veistokselliseen muotoon. Teoksia voisi verrata runoihin ja tarinoihin. Mieleenpainuvat kokemukset ja pienet arkihetket saavat Rytkölän tarttumaan luonnoskynään ja luonnosten jälkeen saveen. Savea hän rakentaa mankeloimalla tai muotoilemalla kerros kerrokselta materiaalinaan useimmin kivitavarasavea,…

Lue lisää

Unto Uoleviksi nimetty pehmoeläin on saatu Tiedemuseo Liekin kokoelmiin käsityönopettajan oppiaineesta kasvatustieteellisestä tiedekunnasta. Pehmolelun lähtökohtana oli päiväkoti-ikäisen lapsen piirustus. Lelu valmistettiin professori Pirita Seitamaa-Hakkaraisen ja lehtori Henna Lahden vetämällä käsityötieteen perusteiden opintojaksolla 2012. Osa opiskelijoista osallistui projektiin, jossa tutkittiin käsityösuunnittelun prosessia pehmolelun toteuttamisen avulla. Museon kokoelmiin tallennettiin Unto Uolevin eri vaiheet: piirustus, prototyyppi, harjoitusversio ja…

Lue lisää

Taidetestaajien savitöitä esillä Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävällä joulukuussa 2023.Taidetestaajat tutustumassa metsäänMarras- ja joulukuussa 2023 Lappeenrannan taidemuseon ja Lappeenrannan kuvataidekoulun toteuttamassa Taidetestauksessa vieraili noin 350 oppilasta. Taidemuseolla oppilaat tutustuivat esillä olleeseen Metsä – Kaakko22/23 -näyttelyyn. Tämän jälkeen Taidetestaajat suuntasivat kuvataidekoululle ja tekivät savesta oman metsän henkensä. Näistä teoksista luotiin Metsän henki -aiheinen näyttely Lappeenrannan taidemuseon lasikäytävälle. Näyttely…

Lue lisää

Kuukauden esineemme on laskukone eli aritmometri, joka on ajoitettu 1880-luvulle. Observatorion kokoelmiin kuuluvassa metallisessa laitteessa on 16-merkkinen numerorivi, joka näyttää laskun tuloksen. Laitteen keskiosan tienoilla olevasta vivusta määrätään laskutoimituksen tyyppi, ja laskettavat luvut annetaan kuuden pystysuuntaisen liukuvalitsimen avulla. Kussakin valikossa on numerot nollasta yhdeksään, ja niiden oikealla puolella on kampi, jolla annetut luvut vahvistetaan. Aritmometri…

Lue lisää

Kansallisuusaate levisi 1800-luvulla Euroopasta Suomeenkin, ja kansallinen herääminen sai tutkijat ja taiteilijat etsimään suomalaisuudelle sekä aineettomia että materiaalisia juuria. Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus koettiin tärkeäksi. Suullista kulttuuriperintöä tallennettiin fonografilla eli varhaisella äänityslaitteella. Kuva: Timo Huvilinna. Tinapaperilieriöstä vahasylinteriin Fonografi oli ensimmäinen sekä äänen tallennukseen että toistamiseen tarkoitettu laite. Siinä käytettiin tallennus- ja toistovälineenä vahasylintereitä eli…

Lue lisää

Flora Favola – Kreetta Järvenpään ja Heikki Marilan kukka-aiheisia teoksia Kouvolan taidemuseo Poikilossa 21.9.2023–7.1.2024Flora Favola avautui Kouvolan taidemuseo Poikilossa syyskuun lopussa, kun viimeisetkin kukat puutarhoissa olivat lopettelemassa kukintaansa. Näyttely rinnastaa Heikki Marilan väkevän mehevät kukka-aiheiset maalaukset ja kukista inspiroituneen Kreetta Järvenpään tarinalliset, satumaisen runsaat valokuvat. Kukkia arvotetaan usein esteettisestä näkökulmasta. Ihailemme täydellistä kukintoa ja toivomme…

Lue lisää

Uudessa 10.10.2023 auenneessa Tieteen palo -näyttelyssämme on yksi esinevitriini omistettu täysin perustavanlaatuiselle ihmisoikeuden osa-alueelle: seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja -terveydelle. Sen kunniaksi lokakuun kuukauden esineemme on Helsingin yliopistossa kehitetty hormonikierukka. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudelle ja –terveydelle omistettu vitriini. Hormonikierukka on ylhäällä oikealla ripustettuna ja valaistuna. Kuva: Helena Hämäläinen / Tiedemuseo Liekki. Modernin ehkäisyn alku  Modernin ehkäisyn aikakauden…

Lue lisää

Studio Leisti -näyttely esittelee kotkalaisen Tapio Leistin valokuvia 1950–60-luvuilta Tapio Leisti syntyi Kymissä vuonna 1912 ja kuoli Kotkassa vuonna 1993. Leistin tytär Marianne Roslund lahjoitti Kymenlaakson museolle isänsä valokuvia, sekä negatiiveja että vedostettuja kuvia yhteensä 3000 kappaletta. Kuvista digitoitiin museon kuvakokoelmaan yli 1000 ja esillä on noin 100 kuvaa. Lisäksi näyttelyssä on alkuperäisiä taidevalokuvia, joita Leisti…

Lue lisää

Lappeenrannan taidemuseon kokoelmiin kuuluu lähes 3000 teosta, joista suurin osa viettää aikaansa lepäämällä museon säilytystiloissa. Teoksia noudetaan säilytystiloista omiin kokoelmanäyttelyihin ja lainaksi muiden museoiden näyttelyihin. Lappeenrannan kaupungin taidekokoelmaan kuuluvia teoksia voi nähdä kuitenkin myös muualla kuin museonäyttelyissä. Teoksiin saattaa törmätä kaupungin julkisissa tiloissa, kuten kirjastoilla tai kouluilla, sillä niitä voidaan sijoittaa kaupungin eri toimipisteisiin. Kaupungin…

Lue lisää