Aivan pian, touko-kesäkuun vaihteessa, alkaa tuomenkukkien aika. Sinivuokot ovat jo kukkineet, valkovuokotkin osin ja kielot vasta heräilevät. Kosteat niityt, tienvieret, rantatöyräät, puistot ja pihamaat täyttyvät imelästä tuoksusta, joka toisia ihastuttaa, toisia kammoksuttaa. Aleksis Kivi runoili istuvansa neitonsa kanssa ”varjossa valkean tuomen” tai koti-ikävää poteva tapailee laulua kotimaasta, jossa ”valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.” Kevätmuistoja herättää…

Lue lisää

Pikku Myy oli kirjailijan aluksi kertoman mukaan niin pieni, että hänen näkemiseensä tarvittiin suurennuslasi. Johdonmukaisuus ehkä kärsi, kun käsitettiin, että Myy oli oikeasti rakastettava vintiö, joka jatkuvasti puri toisia nilkkaa ja esitti asian ytimeen käyviä kysymyksiä.  Ja myy on kreikan kirjain joka tarkoittaa samaa kuin etuliite mikro. Metrijärjestelmässä myy on 10 potenssiin miinus kuusi.Pidän käytännössä varmana,…

Lue lisää

Miten voisimme ymmärtää Yhdysvaltain etelävaltioiden maaseudulla elävien ihmisen elämää ja tukea heidän terveyttään? Entä miten edistää yhdenvertaisuutta ja vuoropuhelua Keski-Lännen suuren kaupungin monietnisessä lähiössä? Vastaus löytyy muistitietotutkimuksesta, joka mahdollistaa erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kokemusten kuulemisen ja huomioiduksi tulemisen. Finnish Oral History Network (FOHN), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Suomen Akatemian Memory Unchained -tutkijatohtoriprojekti järjestivät toukokuussa iltapäiväseminaarin…

Lue lisää

16.5.2019

Tuula Karjalaisen Tove Jansson -elämäkerta ei tietenkään voi vastata, miksi muumeista tuli sellainen maailman mittakaava menestys. Että ne ovat niin hyviä ei käy vastaukseksi.Mutta mahtavatko kaikki käsittää, että meillä on maailmanluokan sadunkertoja, kirjailija ja taiteilija?Elämäkerrasta voi päätellä yllättäviä asioita. Tove oli syntynyt 1914, vain runsaan viikon ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen. Modernismi, jota vastaan hän taisteli…

Lue lisää

15.5.2019

Robert Kirk (1644-1692), joka oli pappi ja skotti ja episkopaalinen suhtautui puhdasoppisten harjoittamiin noitavainoihin hyvin torjuvasti. Hänestä noituutta, loitsuja ja yleensä Keskimaan asioita sekä maan alla elävien toimia oli tutkittava raittiin järjen keinoin.Hänen ajatuksensa mukaan esimerkiksi hänen oppilaansa ja ystävänsä Hooken esittelemä mikroskooppi, oli etevä esimerkki pienen maailman lumosta. Oli vain paikallaan koota kertomukset ja…

Lue lisää

Suomalaisen kuoleman historia liikkuu ja käy pyydyksiin! Viime aikoina toimituskuntaa on haastateltu mm. Sisuradioon ja Tampereen seurakuntalehti Siltaan. Allekirjoittanut kuuluu kesäkuussa Ylen Tiedeykkösessä ja näkyy piakkoin Kyrkpressenissä ja Kotimaa-lehdessä. Maaseudun tulevaisuuskin on viitannut kirjaamme. Vasta ilmestyneessä Live Like A Finn -teoksessa juttelen suomalaisesta kuolemasta. Jos mietit, että onpa mahtavaa maailmanvalloitusta, niin muista se, että tärkeämpää kuin…

Lue lisää

Hyvässä seurassa aika rientää. Ritarihuoneen juhlasalia kiertäville parville muutti vuoden 2009 keväällä 15 tutkijaa, kun biografiakeskus, Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS:n historia -tutkimushanke ja tutkimushallinto yhdistettiin omaksi osastokseen. Tutkimusosastosta tuli SKS:n kuudes osasto. Keväällä 2019 Ritarihuoneen vintillä työskentelee yli 30 tutkijaa, joista pääosa – 23 – määräaikaisina, pääosin omarahoitteisina tutkijoina. Työyhteisössämme on kirjallisuuden-…

Lue lisää

J.M. Gottlund 1796 – 1875 oli naureskeltu nero, jonka yksi aate oli savo kirjakieleksi. Kirjallisuude luojana hän oli Kiven luokkaa. Vihje Tuomari Nurmiolle ja Juha Hurmeelle! Suomennosvalikoima ”C.M.Fredmanin lauluja ja loiluja” ilmestyi 1863. Vihkosta sai aikoinaan vaivattomasti antikvariaatista ja nyt se on verkossa. Perinteisesti sitä pidettiin erikoisuutena ja vitsinä. Mutta lukekaapa. – Henkilön ja paikannimt…

Lue lisää

Suomen kielen tutkija ja tekstikriitikko Ossi Kokko (1969–2019) kirjoitti Vähäisiin lisiin ahkerasti blogin perustamisesta alkaen. Se oli yksi tapa toteuttaa nuoruusvuosien haavetta tiedetoimittajan urasta. Hänen viimeinen blogikirjoituksensa Aleksis Kiven farssivirike ilmestyi lokakuussa 2018. Kymmenvuotinen, vaikeaan sairauteen päättynyt tutkijanura SKS:ssa jätti jälkeensä paljon muistoja. Kokosimme niistä otteita Vähäisiin lisiin, jonka lukijoille Ossi on tullut tutuksi idearikkaana…

Lue lisää

Kansallismuseon Amengo museum! – Meidän museo!– tapahtumassa pari viikkoa sitten juhlittiin kahta tuoretta julkaisua. Kulje kanssamme – Suomen romanien historiaa lapsille on lapsille ja nuorille suunnattu kuvakirja/sarjakuva, joka tutustuttaa lukijansa romanien historiaan Suomessa 1500-luvulta lähtien. Hilja Grönforsin Vanhojen kaaleenlaulujen oppikirja taas on 32 laulun kokoelma, jonka äänitteiden ja yksityiskohtaisten nuotinnosten avulla voi opiskella romanilaulun esitystyyliä.…

Lue lisää

Otava tapasi vielä 1960-luvulla palkata joutoväkeä erilaisiin tehtäviin. Vuonna 1964 keväällä olin päässyt armeijasta ja lukenut oikeustieteellisen pääsykoekirjat, joten päädyin Otavan mainososastolle sepittämään takatekstejä. Otavalla ei silloinkaan ollut varsinaista liikkeenjohtoa. Niinpä jo pian tohtori Kauppinen alkoi antaa minulle tehtäviä ja kertoilla iloisia muistoja nuoruuden päiviltä, Heikki A. Reenpää, joka mainospäällikkönä vastasi julkaistavien käsikirjoitusten valikoinnista ainakin…

Lue lisää

Sanakirja tietää tärkeälle asialle monta nimeä: lykky, onni, tuuri. Syvä tyytyväisyys,  riemu, onnellisuuden tila. Mutta myös kohtalon suopeus, menestys, onnellinen sattuma. Noin 37 vuotta sitten kuulin perinteentutkimuksen peruskurssilla professori Leea Virtaselta, että onnen määrä on ajateltu vakioksi. Jos minun osani tuntuu vähäisemmältä kuin toisen, niin asian voi korjata siirtämällä tältä, kunhan tietää konstit. Oloa parantaa…

Lue lisää

Tänään perjantaina 12.4. kello 13 Kansallismuseon keskihallin kattoon – heti Akseli Gallen-Kallelan maalaamien Kalevala-aiheisten kattofreskojen viereen – heijastetaan takuulla jotain erityistä ja merkityksellistä: Amengo museum! Meidän museo! Kansallismuseossa järjestettävän romanikulttuurin tapahtuman nimeksi Amengo museum! on hieno monella tapaa. Tapahtumaa järjestävien romanien suulla lausuttuna se on tunnustus pääväestön suuntaan siitä, että yhteistyön avaimia sovitellaan suljettujen ovien…

Lue lisää

Suomalainen 1800-luvun lopun arkkiveisu tapasi syntyä tunnettuun säveleen, joka samalla määräsi syntyvän arkkiveisun runomitan. Arkkiveisua kaupiteltiin laulamalla, vaikka itse myyntiartikkeli oli painettu kirjanen. Kun tutkija 2010-luvulla tarttuu arkkiveisuaineistoon, hän joutuu heti kättelyssä tekemään monia valintoja: puhuako arkkiveisun laulajasta vaiko kirjoittajasta, erottaako arkkiveisuissa esiintyvä puhuja arkkiveisun tekijästä esimerkiksi kirjallisuustieteellistä ”puhuvan minän” käsitettä käyttämällä. On päätettävä, nimittääkö…

Lue lisää

Twitterissä aktiivisen tutkijan Oula Silvennoisen asettuessa eduskuntavaaleissa ehdolle monet poliitikot nostivat esille, että Silvennoisen on ehdokkuutensa jälkeen turha esiintyä puolueettomana tutkijana. Myös perustuslakiasiantuntijoiden kohdalla monet melko nimekkäätkin henkilöt kaivelivat professorien aikaisempia poliittisia kytkentöjä esiin negatiiviseen sävyyn, ja käytännössä vihjailivat, että tutkijoilla on kommentoinnissaan poliittinen agenda. On täysin ilmiselvää, että jokaisella ihmisellä on sidonnaisuuksia, jonkinlainen maailmankatsomus…

Lue lisää

Kun kuuntelen radiosta poppia, olen tekemisissä musiikin kanssa, ja kun luen romaania, olen kirjallisuuden parissa, eikö vain? On tavallista, että taiteen ja kulttuurin osa-alueet erotetaan toisistaan. Niillä on kuitenkin paljon yhteistä, ja ne leikkautuvat toisiinsa tiiviistikin. Musiikin ja kirjallisuuden kietoutuminen yhteen oli kantava ajatus, kun professori Liisa Steinby ja yliopistonlehtori Susanna Välimäki ryhtyivät laatimaan tutkimusartikkeleista…

Lue lisää

Vuodelle 2019 on sitten rutosti lukuhaastetta. Goodreadsissa tavoitteeni on 90 kirjaa ja lisäksi olen päättänyt osallistua Helmet-lukuhaasteeseen. Etenkin Helmet on hankala, mutta olen päättänyt, että voin kuitata yhdellä kirjalla useamman haasteen kohdan mutta listaan lopuksi, kuinka monta kohtaa tietty kohta täyttyi.Olen päättänyt päivittää blogiin lukuhaasteen etenemistä aina 10 kirjaa luettuani. Tässä siis ensimmäiset kymmenen:#1 Robert…

Lue lisää

Pitää ryhtyä sitten vuodeksi 2019 Helmet-haasteeseen. Otin vuodelle 2018 Goodreadsissa vaatimattoman 25 kirjan haasteen, ja olen (sarjakuvat mukaan luettuna) lukenut 68 kirjaa 27.12.2018. Jos ottaisin vuodelle 90 luetun kirjan haasteen, niin saisin kuitattua niistä yli puolet Helmet-haasteella!Alla muistutukseksi Helmet-lukuhaaste 2019:1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota…

Lue lisää

Elokuussa 2017 järjestettiin Tallinnassa ja Helsingissä konferenssi End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art. Nelipäiväinen konferenssi toteutettiin Tallinnan ja Helsingin yliopistojen sekä Viron tiedeakatemian […]

Lue lisää

Paikallisen kirjaston uutuuskirjahylly ei petä. Nyt se tarjoili Jukka Viikilän romaanin Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016).  Teos on Viikilän esikoisromaani ja nykyisen muodin mukaisesti kirjailija poseeraa näyttäväsi kirjan kansilehdellä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä villityksestä mainostaa kirjoja niiden tekijöillä. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus nykyisen kirjallisuusmarkkinoinnin tilasta verrattuna vaikkapa kirjallisuudentutkimuksen uusimpiin virtauksiin. Mikä on tekijän…

Lue lisää