Viime vuonna tuli kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Daniel Defoen Robinson Crusoe julkaistiin. Aikansa matkakertomuksista vaikutteita saanut seikkailuromaani on yksi osoitus siitä, miten romaani ja matkakertomus ovat kirjallisuudenlajeina vaikuttaneet toisiinsa puolin ja toisin. Kirjan merkkivuoden kunniaksi järjestettiin joulukuussa 2019 Lissabonissa matkakirjallisuuden tutkimukseen keskittyvä konferenssi Touring Travel Writing: Between Fact and Fiction. Konferenssin järjestivät yhteistyössä kaksi…

Lue lisää

17.1.2020

Kuvassa kirjoittaja.Thomas Mannin Joosef-sarja on vielä väittämäänikin parempi. Se on 1900-luvun suuri romaani ja omiaan aiheuttamaa intensiivistä häpeää aikamme lukijoille ja kirjoittajille.Ellei asia ole jo selvä, santaan suoraan, että näennäisesti raamatullisesta aiheesta huolimatta kysymyksessä on tietoa ja tunnetta käyttävä kuvaus populismista, vallankäytöstä, lahjattomuudesta, lahjakkuudesta, maanpakolaisuudesta ja mielettömyydestä.Useampaankin kertaan olen keskustellut kollegojen kanssa, onko ihmishengen saavutuksista…

Lue lisää

Osallistuin kesällä 2018 selkokirjoittamisen kurssille, jonka Selkokeskus ja Oriveden opisto toteuttivat yhteistyössä. Tampereella, Ahlmanin opistolla järjestetyn kaksipäiväisen kurssin tavoitteena oli antaa valmiuksia selkokirjoittamisesta kiinnostuneille ja etenkin omaa selkokirjaa suunnitteleville. Kun selailin illalla majoituspaikassa luetteloa Suomessa julkaistuista selkokirjoista, kiinnitin huomiota mieskirjailijoiden klassikkoteoksista laadittujen selkomukautusten suureen määrään. Siinä missä Hirvenhiihtäjät, Seitsemän veljestä ja Rautatie oli mukautettu selkokielelle,…

Lue lisää

(jatkoa...)Toisin kuin erehdyin eilen sanomaan, Thomas Mann sai Nobelin Buddenbrookeista, mutta tuolloin, vuonna 1929, hän jo kirjoitti neliosaiseksi kasvavaa Joosef-sarjaansa, jota hän itse piti pääteoksenaan.Se asia kuuluu yleissivistykseen, että Mann oli vahvin saksalainen ääni Hitleriä ja natsismia vastaan, ja asia oli tullut kaikille muilla paitsi ehkä Nobel-komitealle selväksi palkinnon myöntämisen aikaan. Mannin jälkimaine oli Saksassa…

Lue lisää

3.1.2020

Waltari ei tarvinnut muuta kuin erittäin laajan kansainvälisen hälinän Tutankhamonin haudan löytämisestä. Egypti oli ollut osa Euroopan mielikuvia kautta aikojen. Napoleonin käynti pyramideilla lisäsi mielenkiintoa ja Rosettan kiven avulla toteutettu munaiskielen avaaminen alkoi tuottaa tietoa.Egyptiläisyys oli suurinta muotia 1920-luvulla. Helsingissä sen näkee suoraan Eduskuntatalon sivusisäänkäynnistä, jonka muoto ja mittasuhteet ovat Egyptiä. Mahtailu on ikuista. Vaikka…

Lue lisää

Kirjoitusmaraton kesällä ja muutto Helsinkiin syksyllä sotkivat lukusuunnitelmat pahasti. Siksi annan armoa itselleni lukuhaasteen toteutumisessa - eli toteutunut tietyin varauksin...1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot(Kiira - Ehjäksi Särkynyt)(Viileää veljeyttä : Suomi ja Saksa 1918-1939)2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä(Kesämaa)(Karhumäessä kummittelee)(Siemen)3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota et yleensä lue(Elämäni, raffista raffiin) [Urheilijoiden elämäkerrat](Tiikerin jalanjäljillä) [matkakirja]4. Kirjailijan…

Lue lisää

Olen muuttamassa Turusta Helsinkiin, joten bloggaustoiminta on ollut hidasta. Jos tähän väliin kuitenkin ehtisin vähän kirjoittaa lukuhaasteesta, joka menee kiireistä johtuen huonosti: olen yli 10 kirjaa jäljessä!41. Robin Hobb: Narrin salamurhaajaFitzin tarina jatkuu! Summaan tämän trilogian viestin lopussa.42. Robin Hobb: Narrin vaellusNarrin ja Näkijän osa 2.43. John Daly (toim. Glen Waggoner) Elämäni, raffista raffiinNäin tammikuussa…

Lue lisää

Paljon kiltimpi kuin saunatonttu 1800-luvun loppupuolella yleistynyt joulutonttu on niin uusi tonttusuvun tulokas, että esimerkiksi Elias Lönnrot ei sitä tuntenut. Joulutontut, jotka Suomessa nähtiin ensimmäisten joukossa touhuilevan, esiintyivät joulun alla vuonna 1881 Helsingin Ylioppilastalon näyttämöllä arpajaisjuhlassa, jossa kerättiin varoja suomalaiselle teatterille.  12 joulutontun ryhmässä temmelsivät Aino Järnefelt, Helmi Krohn ja Ilmari Krohn. Suomen ensimmäisistä joulutontuista…

Lue lisää

Mysteereistä yleensä versoaa teorioita ja tulkintoja niiden ratkaisemiseksi. Kalevalassa on yksi tällainen kysymys ylitse muiden, ja se kuuluu: ”Mikä on sampo?” Tätä on kyselty niin tosissaan tiedepiireissä kuin leikkimielisesti kotonurkissa ainakin yli 200 vuotta. Sampoa luonnehditaan toistuvasti kirjokanneksi, mutta muuten itse Kalevalassa sammon olemuksesta ja varsinkaan ulkonäöstä ei kovin paljon suoraan kerrota. Ei ihme, että…

Lue lisää

Hakukoneen mukaan Rauman seminaarin kirjastosta oli poimittu vuoden 1911 painos Sari Heinämaan julkaisusta ”Risto Roopenpojan ihmeellinen elämä”. On todella mahdollista, että tämä on Suomen kautta aikain luetuin kirja. Sen 30. painos näyttäisi ilmestyneen 1969 ja se näyttäisi olleen jokseenkin pakollista luettavaa maan kansakouluissa.Defoen Robinson Crusoen sytyttävästä vaikutuksesta kaikenlaisiin lukijoihin ei puutu lausuntoja. Kokeilin itsekin. Poikani…

Lue lisää

Koira kehittyi sudesta elämään ihmiskulttuuri elinympäristönään, mitä käsittelin 14.6.2019 Vähäisissä lisissä ilmestyneessä kirjoituksessani ”Koira kulttuurin asukkina”. Koira kytkeytyy ihmiskulttuuriin hyvin moninaisin tavoin, ja koirasta on muotoutunut yhteisen historiamme saatossa elävää kulttuuriperintöä. Vaikka koirat kantavat jälkiä historiastaan ja suhteestaan ihmiskulttuuriin olemuksessaan, ne ovat kuitenkin ensisijaisesti eläviä, kokevia ja tuntevia eläimiä. Koiran ja ihmisen suhteessa on paljon…

Lue lisää

Kielenoppiminen ja -opetus ovat muutosten edessä. Yhä suuremmat ihmisjoukot liikkuvat kielialueilta toisille; liikkeessä on niin työperäisiä muuttajia kuin olosuhteiden pakosta siirtyviä pakolaisiakin. Toisaalta tekniikka muuttaa kielenopetusta ja sen ympäristöjä. Esimerkiksi älypuhelimet pelillistävät oppimista ja internet mahdollistaa jokapäiväiset kohtaamiset toisella puolella maapalloa elävien ihmisten ja heidän kieltensä kanssa. Maailman kutistuminen ja teknologisoituminen asettavat haasteita myös kielenopetukselle.…

Lue lisää

Kun ryhdyimme toimittamaan suomalaista nykyromaania koskevaa artikkelikokoelmaa, varsin pian kävi selväksi, että kotimaisen romaanin olemisen tapaa jäsentävät kysymykset muistamisesta ja matkalla olosta. Tämä havainto toistui kirjamme artikkeleissa käsiteltäessä niin teosten aihepiirejä ja ilmaisutapoja kuin sitä medioitunutta, monikulttuurista ja erilaisten mielipiteiden pirstomaa todellisuutta, josta nykyromaani keskustelee. Näistä ajatuksista syntyi Muistikirja ja matkalaukku. Muotoja ja merkityksiä 2000-luvun…

Lue lisää

Elämmekö nykyään ulkonäköyhteiskunnan armoilla? Määritteleekö ulkonäkömme ja pukeutumisemme pitkälti sen, miten pärjäämme elämässä? Näin voisi päätellä lukuisista lehtijutuista, joiden mukaan ulkonäöstä on viime vuosien aikana tullut keskeinen osa esimerkiksi työelämää: pätevyyden ohella rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä saatetaan painottaa työntekijän ulkoista olemusta, kuten pukeutumista. Hoikkuutta ja huoliteltua ulkoasua voidaan pitää jopa pätevyyden ja uskottavuuden mittareina. Työntekijän…

Lue lisää

Syyskuussa 2019 Inkeriläisten sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja SKS:n yhteistyöhanke Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke rantautui Ruotsiin. Haastattelumatkamme sai apurahan Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja paikallisilta inkerinsuomalaisilta aktiiveilta saimme puolestaan runsaasti tarpeellisia yhteystietoja. Matka suuntautui sekä Ruotsin länsirannikolle Göteborgin ja Boråsin seudulle että itärannikolle Västeråsin ja Tukholman alueille. Matkan aikana tapasimme yhteensä 16 henkilöä, jotka…

Lue lisää

Monelle on yllätys se, että suuret noitavainot tapahtuivat vasta uudella ajalla, modernin maailman kynnyksellä, eikä suinkaan pimeäksi mielletyllä keskiajalla. Ruotsin valtakunnassa koettiin suoranainen noituushysteria vuosina 1668–1676. Noitia oli pelätty ennenkin, sillä äkilliset onnettomuudet, sairaudet tai kuolemantapaukset voitiin selittää mustalla magialla, mutta nyt huoleen oli entistä vakavampi syy: levisi käsitys siitä, että noidat kaappasivat mukaansa toisia…

Lue lisää

Syksyn keikkakalenterin kaksi ensimmäistä tapahtumaa on käyty, Bathissa Death Dying and Disposalissa ja Alba Iuliassa ABDD:ssä. Kummassakin tapasin tuttuja ja sain uusia ystäviä ja moni ajatus sai lihaa luiden ympärille, ellei sitten kuolemantutkimuksellisessa hengessä päätynyt mainioksi luurangoksi. Joka tapauksessa. Antoisaa on ollut, uutta on opittu. Erityisesti mieleen ovat jääneet hautaamisen ja hautajaisten uusimmat virtaukset ja tulevaisuuden…

Lue lisää

Tämä päivitys tulee nyt kovasti myöhässä, koska olin kesä-heinäkuun keskittynyt kirjoittamaan itse kirjaa ja arkistohommiin.Tällä kertaa mukaan on eksynyt hirmuinen määrä Robin Hobbin Salamurhaaja, Narri & Näkijä sarjaa, koska kerronnan imu vei mennessään!31. Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaajaKirjoitan Robin Hobbin kirjoista alaosaan summa summarumin, koska kirja-sarjat ovat kolmiosaisia ja tähän mahtuu kaksi ensimmäistä osaa eli Näkijän…

Lue lisää

Vuodelle 2019 on sitten rutosti lukuhaastetta. Goodreadsissa tavoitteeni on 90 kirjaa ja lisäksi olen päättänyt osallistua Helmet-lukuhaasteeseen. Etenkin Helmet on hankala, mutta olen päättänyt, että voin kuitata yhdellä kirjalla useamman haasteen kohdan mutta listaan lopuksi, kuinka monta kohtaa tietty kohta täyttyi.Olen päättänyt päivittää blogiin lukuhaasteen etenemistä aina 10 kirjaa luettuani. Tässä siis ensimmäiset kymmenen:#1 Robert…

Lue lisää

Pitää ryhtyä sitten vuodeksi 2019 Helmet-haasteeseen. Otin vuodelle 2018 Goodreadsissa vaatimattoman 25 kirjan haasteen, ja olen (sarjakuvat mukaan luettuna) lukenut 68 kirjaa 27.12.2018. Jos ottaisin vuodelle 90 luetun kirjan haasteen, niin saisin kuitattua niistä yli puolet Helmet-haasteella!Alla muistutukseksi Helmet-lukuhaaste 2019:1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota…

Lue lisää