Elämmekö nykyään ulkonäköyhteiskunnan armoilla? Määritteleekö ulkonäkömme ja pukeutumisemme pitkälti sen, miten pärjäämme elämässä? Näin voisi päätellä lukuisista lehtijutuista, joiden mukaan ulkonäöstä on viime vuosien aikana tullut keskeinen osa esimerkiksi työelämää: pätevyyden ohella rekrytoinnissa ja uralla etenemisessä saatetaan painottaa työntekijän ulkoista olemusta, kuten pukeutumista. Hoikkuutta ja huoliteltua ulkoasua voidaan pitää jopa pätevyyden ja uskottavuuden mittareina. Työntekijän…

Lue lisää

Syyskuussa 2019 Inkeriläisten sivistyssäätiön, Kansallisarkiston ja SKS:n yhteistyöhanke Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke rantautui Ruotsiin. Haastattelumatkamme sai apurahan Suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta ja paikallisilta inkerinsuomalaisilta aktiiveilta saimme puolestaan runsaasti tarpeellisia yhteystietoja. Matka suuntautui sekä Ruotsin länsirannikolle Göteborgin ja Boråsin seudulle että itärannikolle Västeråsin ja Tukholman alueille. Matkan aikana tapasimme yhteensä 16 henkilöä, jotka…

Lue lisää

7.11.2019

Aulis Aarnion Kangasalan Ilmonien hyvin erikoisesta suvusta on näiden vuosien kirjallisia ilonaiheita. Tämä blogikirjoitukseni ei ole arvostelu. Olen mielestäni kirjoittanut sellaisia useinkin ja aikaisemmin sanomalehtiin. Vaikka tuokin kirjoittamisen laji on muuttunut, pidän kiinni joistakin vanhoista tavoista. Olen esteellinen eli jäävi, koska olen Auliksen ystävä ja hän minun. Olen myös ollut hänen oppilaansa yliopistolla.Siksi kerron niille,…

Lue lisää

Arvelin jo päässeeni toistelemasta Tshehovin ainutlaatuisuutta tässä blogissani. Kävi kuitenkin ilmi että rosvo – epäilen tässäkin omia jälkeläisiäni – oli tuulettanut kirjastoani, jota joudun jatkuvasti täydentämään lisäostoksin. Nyt oli kateissa neuvostoliittolaisen Ilja Ehrenburgin ”Tshehovia lukiessa” (1960). Hän oli maansa ja ehkä aikansa parhaita kirjallisuusmiehiä. Hankin ja luin pitkän ajan jälkeen. Toden totta asiantuntija ja ihailija…

Lue lisää

Monelle on yllätys se, että suuret noitavainot tapahtuivat vasta uudella ajalla, modernin maailman kynnyksellä, eikä suinkaan pimeäksi mielletyllä keskiajalla. Ruotsin valtakunnassa koettiin suoranainen noituushysteria vuosina 1668–1676. Noitia oli pelätty ennenkin, sillä äkilliset onnettomuudet, sairaudet tai kuolemantapaukset voitiin selittää mustalla magialla, mutta nyt huoleen oli entistä vakavampi syy: levisi käsitys siitä, että noidat kaappasivat mukaansa toisia…

Lue lisää

Kuva: Lindegren-Jäntti, Stadion. – Funkista. WikipediaKun M. Anhava saa elämäkertateoksensa valmiiksi, harvat kirjan katsojat kysyvät, kuka oli Paavo Haavikko. Pelaako hän Rovaniemen Palloseurassa?On katkeraa kirjoittaa, että minulle, jolle hänen viisi enimmäistä runokokoelmaansa ja se kuudes, puista ja vihreydestä, olivat ilmestyksiä, ovat muuttuneet muistoiksi. Luin niitä kerran vaimolleni ääneen.  Nyt molemmat ovat kuolleet. Itsekään en tunne kaikin…

Lue lisää

Touko Siltala voisi lähettää minulle vaikkapa joulukortin, kun pahoittelu ei näytä onnistuvan. Pitkämielinen lukija saattaa muistaa, kun kirjoitin, että Siltala ehdotti minulle muistelevan kirjan kirjoittamista ja söimme näissä merkeissä Kiasman ravintolassa. Seuraavana päivänä tuli Toukolta viesti, ettei hanke onnistukaan, koska olen loukannut hänen nuorempaa veljeään ja heidän yhtiötään näissä kirjoituksissani. Siksi he eivät aio olla…

Lue lisää

Teoksessani Savumerkkejä. Tupakointi suomalaisessa kirjallisuudessa 1800-luvulta 2000-luvulle (2019, SKS) tutkin tupakoinnin kulttuurisia merkityksiä suomalaisessa kirjallisuudessa suullisesta kansanrunoudesta oman aikamme romaaneihin. Analysoin ja tulkitsen monia suomalaisen kirjallisuuden klassikoita ja uudempia teoksia tupakoinnin näkökulmasta eräänlaisella kaksoisvalaistuksella: yhtäältä kysyn, mitä tupakointi kirjallisuudessa merkitsee, ja toisaalta, miten se jotakin merkitsee. Ensimmäinen kysymys tarkoittaa sitä, millaisia merkityksiä tupakointi kirjallisuudessa saa;…

Lue lisää

Eilen kun osoitin sormella kirjankustantaja Heikki A. Reenpään muistelmateoksia, en yhtään katunut. Paperilla ei ole suullisesti kuulemiani kuvauksia esimerkiksi 1930-luvun Bonnierin Euroopan suurimpiin kuuluvasta kustannusliikkeessä, jossa Karl-Otto ja Kai Donnerilla ei ollut paljon sanan sijaa, kun rouva Lisen ja hänen ystävättärensä Selma Lagerlöf ja Ellen Kay häärivät. Heikki oli nimittäin siellä tsupparina aloittaessaan hyvin nuorena…

Lue lisää

SKS:n juhlasaliin kokoontuu 21.–22.10. kansainvälinen joukko eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita keskustelemaan romanien kulttuuriperinnön tallentamisesta. Yleisölle avoimessa kutsuseminaarissa keskiössä on romanien toimijuus ja sen näkyväksi tekeminen. Mitä kaikkea se voisi tarkoittaa kansanperinteen ja muistitiedon tallennuksessa? Vähemmistöistä ja arkistoista puhuttaessa puheenparressa on painottunut viimeisen vuosikymmenen aikana ajatus ”arkistojen hiljaisuuksista”. Kyseinen keskustelu on nostanut esiin niitä moninaisia…

Lue lisää

Kirjallisuusvientiä seuranneet – ja toivottavasti monet muutkin – muistavat viiden vuoden takaa sloganin Finnland. Cool., jonka alla Suomi oli teemamaana maailman suurimmassa kirja-alan tapahtumassa, Frankfurtin kirjamessuilla. Niihin huipentui monivuotinen hanke, jolla tähdättiin Suomen kirjallisuuden kansainvälisen tunnettuuden lisäämiseen. Mitä sitten viidessä vuodessa on tapahtunut? Kirjallisuusvientimme on ammattimaistunut ja kontaktit lisääntyneet. Uutisointi suomalaiskirjailijoiden ulkomaanmenestyksestä on jo yleisempää…

Lue lisää

Syksyn keikkakalenterin kaksi ensimmäistä tapahtumaa on käyty, Bathissa Death Dying and Disposalissa ja Alba Iuliassa ABDD:ssä. Kummassakin tapasin tuttuja ja sain uusia ystäviä ja moni ajatus sai lihaa luiden ympärille, ellei sitten kuolemantutkimuksellisessa hengessä päätynyt mainioksi luurangoksi. Joka tapauksessa. Antoisaa on ollut, uutta on opittu. Erityisesti mieleen ovat jääneet hautaamisen ja hautajaisten uusimmat virtaukset ja tulevaisuuden…

Lue lisää

Vuonna 1873 Gubbion kaupungissa Italiassa kaivettiin San Francesco della Pace -kirkon perustuksista esiin suuren koiraeläimen luuranko. ”Rauhan pyhän Fransiskuksen” kirkko oli perimätiedon mukaan rakennettu paikalle, jossa keskiajan gubbiolaisia kovasti pelottanut mutta sittemmin Fransiskuksen kanssa rauhansopimuksen tehnyt ja lopulta kaupunkilaisten suuresti rakastama eläin – ”veli susi” – oli elänyt viimeiset vuotensa. Gubbion legenda on yksi niistä…

Lue lisää

Viron Hiidenmaan pohjoiskärjessä, Tahkunan niemellä seisoo taiteilija Mati Karminin suunnittelema pronssikello, joka on rakennettu matkustajalaiva m/s Estonian lapsiuhrien muistoksi. Tuosta paikasta Estonian onnettomuuspaikalle on matkaa viitisenkymmentä kilometriä, vähemmän kuin mistään muualta Virosta. Estonian onnettomuus 28.9.1994 muistetaan rauhanajan pahimpana merionnettomuutena Euroopassa. Kovassa merenkäynnissä uponnut risteilyalus vei mukanaan yli 850 ihmistä, joista enemmistö oli ruotsalaisia ja virolaisia.…

Lue lisää

Kansakouluaikojen surullisin laulu oli ehdottomasti Paimenen syyslaulu. Jotain erityisen riipaisevaa oli säkeissä: ”Tänne, tänne jäädä täytyy syksyhyn ja ikävään.”  Itku melkein kuristi kurkkua sitä laulettaessa.   Syksy on ollut ennen mitä kiireisintä työaikaa: viljanpuintia, perunannostoa, kyntöjä, marjojen ja sienten keruuta, syysteurastusta, säilömistä. Monet muistavat vielä koulujen perunannostoloman. Nykyinen syysloma sisältänee jotain muuta puuhastelua: kesämökin talviteloille…

Lue lisää

Vastikään viime viikolla ilmestyi levy nimeltä Kalevala elävänä tai kuolleena. Se on osa Juha Hurmeen ja Tuomari Nurmion työstämää KalevalaFest-hanketta, jonka myötä on odotettavissa Kalevalan tuoretta tulkintaa myös konserteissa, pienoisnäytelmissä ja lapsien laatimissa tarinoissa.  Kesän alussa tapahtumapuutarha Botaniassa Joensuussa avattiin näyttely, jossa on esillä Kalevala-aiheisen hiekkaveistoskilpailun satoa. Sami Makkosen kauhusävytteisen Kalevala-sarjakuvan ensimmäinen painos myytiin loppuun,…

Lue lisää

Tämä päivitys tulee nyt kovasti myöhässä, koska olin kesä-heinäkuun keskittynyt kirjoittamaan itse kirjaa ja arkistohommiin.Tällä kertaa mukaan on eksynyt hirmuinen määrä Robin Hobbin Salamurhaaja, Narri & Näkijä sarjaa, koska kerronnan imu vei mennessään!31. Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaajaKirjoitan Robin Hobbin kirjoista alaosaan summa summarumin, koska kirja-sarjat ovat kolmiosaisia ja tähän mahtuu kaksi ensimmäistä osaa eli Näkijän…

Lue lisää

Vuodelle 2019 on sitten rutosti lukuhaastetta. Goodreadsissa tavoitteeni on 90 kirjaa ja lisäksi olen päättänyt osallistua Helmet-lukuhaasteeseen. Etenkin Helmet on hankala, mutta olen päättänyt, että voin kuitata yhdellä kirjalla useamman haasteen kohdan mutta listaan lopuksi, kuinka monta kohtaa tietty kohta täyttyi.Olen päättänyt päivittää blogiin lukuhaasteen etenemistä aina 10 kirjaa luettuani. Tässä siis ensimmäiset kymmenen:#1 Robert…

Lue lisää

Pitää ryhtyä sitten vuodeksi 2019 Helmet-haasteeseen. Otin vuodelle 2018 Goodreadsissa vaatimattoman 25 kirjan haasteen, ja olen (sarjakuvat mukaan luettuna) lukenut 68 kirjaa 27.12.2018. Jos ottaisin vuodelle 90 luetun kirjan haasteen, niin saisin kuitattua niistä yli puolet Helmet-haasteella!Alla muistutukseksi Helmet-lukuhaaste 2019:1. Kirjan kannessa on ihmiskasvot2. Kirjassa etsitään kadonnutta ihmistä tai esinettä3. Kirja sellaisesta kirjallisuuden lajista, jota…

Lue lisää

Elokuussa 2017 järjestettiin Tallinnassa ja Helsingissä konferenssi End Games and Emotions: The Sense of Ending in Modern Literature and Art. Nelipäiväinen konferenssi toteutettiin Tallinnan ja Helsingin yliopistojen sekä Viron tiedeakatemian […]

Lue lisää