Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 5) Nyt päästään sitten viimeiseen osaan blogisarjassa, joka käsittelee ns. Nikopoliksen ristiretkeä 1396 historiallisesti ja sen pohjalta tehtyä strategiapeliä. Edelliset osat löytyvät osa 1 , osa 2, osa 3 ja osa 4. Täydennyksenä voi todeta, että osassa 3 mainittu de Coucyn voitto turkkilaisista, josta Froissart kertoi, saa vahvistusta…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 - pelinä ja historiana (osa 4) Tässä blogissa pääsemme sitten itse Nikopoliksen historialliseen taisteluun ja pelissä käytyyn Silistran suurtaisteluun. Edelliset osat: Osa 1, osa 2  ja osa 3. Nikopoliksen taistelu David Nicollen ja Christa Hookin rekonstruoimana. (Nicolle, David: Nicopolis 1396: The Last Crusade. Battle scene plates by Christa Hook. Campaign 64. Osprey…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 3) Mistä tässä blogisarjassa on kyse ja pysyäksenne kärryillä, kannattaa lukea edelliset osat 1 ja 2. VidinSekä pelissä että historiallisesti Sigismundin ristiretkiarmeijan ensimmäinen kohde oli Vidinin kaupunki. Sitä hallitsi Ivan Stracimir, joka kuului Bulgariaa hallinneeseen dynastiaan. Valtakunta oli hajonnut 1300-luvulla ja Vidin alueineen oli ainoa jäljellä. Myös Ivan…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 2) Viimeblogissani kerroin vetämästäni sähköpostipelistä, jossa elettiin uudelleen vuoden 1396 osmanien vastaista ristiretkeä. Historiallisesti tuo retki päättyi kristittyjen tappioon Nikopoliksen taistelussa. Aiemman blogin voi lukea täältä. Tänään enemmän itse peliin ja vastaaviin historiallisiin tapahtumiin.Peli alkoi keväästä 1396, jolloin kaikki olivat vielä kotona. Ranskalais-burgundilaiset ristiretkeläiset saattoivat lähteä matkaan Dijonista…

Lue lisää

Peliä varten piirtämäni kartta Balkanista 1396. Olemattomat kartanpiirtäjätaitoni voitiin pelissä oikeuttaa sillä, että keskiajalla ei muutenkaan osattu tehdä kunnon karttoja. Vihreä väri alueiden nimessä merkitsee Osmani-valtakuntaan kuuluvaa aluetta ja vaaleampi vihreä osmanien vasallia. Punainen merkitsee Unkarin kuninkaan aluetta, violetti tämän vasallia ja oranssi muita kristittyjen alueita. Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 1)…

Lue lisää

Mielenkiinnolla luin joulun aikaan tuoreen kirjan Linnoituspataljoona 3 jatkosodassa - Salpalinjalta Kannaksen kohtaloihin. Kirja on Salpalinja-museon julkaisuja nro 5 Miehikkälä 2023. Kirjan tekijä on historiantutkija FM Antti Kovanen Helsingistä. Sivuja kirjassa on 248. Kirjan asiatieto perustuu kahden pataljoonassa taistelleen Pohjois-Vehkalahden (nyk. Haminaa) miehen, Jorma Liikkasen ja Martti Saarennon omiin ja heidän keräämiin aseveljiensä muistitietoihin. Ensimmäiset…

Lue lisää

Maasotakoulun koulunjohtaja, Salpalinjan hyvin tunteva eversti Janne Mäkitalo sanoo, että Salpalinjan maahan upotettu kivieste on vielä soiva peli. Varsinkin, kun sitä vertaa Venäjän rakentamiin suoraviivaisiin lohikäärmeen hammasrivistöihin aukeilla lakeuksilla. Ne ovat kaiken lisäksi kevyinä betonitetroina asennettu maanpintaan teollisena massatuotantona vailla juuri minkäänlaista sotilaallista ohjausta. Ne ovat sopivalla kalustolla aurattavissa sivuun. Näitä puutarhakoristeiksikin kuvattuja lohikäärmeen hampaita…

Lue lisää

Anatolian Seldžukeja Äskettäinen Turkin matkamme suuntautui seudulle, jotka olivat olleet Rūmin Seldžukien ydinaluetta. Siinä, missä Bysantin ja Osmani-dynastian keskus oli Bosporilla, niin Seldžukki-dynastian pääkaupunki Anatoliassa oli Konya (kreik. Ikonion), jossa piipahdimme lyhyesti. Myös Antalya (kreik. Attaleia) toimi sulttaanin residenssinä. Vuonna 1229 rakennettu Sultanhanı on suurin ja tunnetuin Seldžukki-dynastian aikaisista karavaaniseraljeista. Seldžukki-dynastia polveutui Keski-Aasian turkkilaisista. Vuonna…

Lue lisää

Lauantain Hesaria lukiessa 14.10.2023 vähän harmitti, että taas oltiin lehdessä sitä mieltä että tutkijoita ei kiinnosta. Tällä kertaa ”porvarillisena pidetty lotta-liike ei ole naistutkijoita kiinnostanut” (kirjailija Silja-Elisa Laitosen haastattelu). Meillä nyt kuitenkin on Lotta Svärd -liikkeen järjestötutkimusta, tekijöinä mm. nykyiset professori Tiina Kinnunen sekä dosentit Marjo-Riitta Antikainen, Seija-Leena Nevala-Nurmi, Maritta Pohls jne. Tutkielmia paikallisista lotista tai…

Lue lisää

Helsingin Sanomien 29.9.2023 yhdessä päivän kärkijutuista tuodaan esiin puolustusvoimien valmius nopeuttaa itärajan linnoittamista etukäteen maanomistajien kanssa tehdyin sopimuksin. Niiden mukaan jopa vuorokauden varoitusajalla kaivinkoneet ja moottorisahat voisivat tarvittaessa aloittaa laulunsa. Juttu on mitä ilmeisimmin rauhoittamassa lähinnä oman maan länsireunan asukkaita; Suomen itärajan puolustusta ei ole jätetty pelkästään mustikkamättäisiin hillasoiden reunoille perustuvien tuliasemien varaan. Uutinen olisi,…

Lue lisää

Joskus on kyselty, missä kirjahankkeissa bloginkirjoittaja on ollut mukana. No, se ei ole pitkä luettelo. Nyt tuon viimeisimmän tultua julkaistuksi kokosin kirjat tähän, klikkaa kuvaa, saat kannen isommaksi:Terho Ahonen, kirjallinen tuotanto 1997 – 2023, mukana tekijänä yksin tai toimituskunnassa, kaikissa vähintään yksi kirjoitettu oma artikkeli:Suomalaisia maanviljelijöitä, artikkelikokoelma, 11 kirjoittajaa, yksi heistä Visionääri Oy, 1997, 214…

Lue lisää

Marsalkan henkilökohtaisen turvallisuuden systemaattinen tarkastelu kirjallisuudessa on ollut puutteellista. Tynin tietokirja tilkitsee tätä aukkoa koukuttavasti ja taiten. Tyni, Mikko. 2022. Marsalkan muskettisoturit – Mannerheimin henkivartiointi ja turvallisuus 1918–1946. Kannen suunnittelu Matti Vartiala. Helsinki: Docendo. 398 s. ISBN 9789523823891 sidottu. Kirjoittaja asettaa tehtäväkseen selvittää ja kuvata Mannerheimiin suuntautuneiden turvallisuusuhkien luonnetta, henkilösuojauksen toteutustapoja ja toteuttajia sekä tehtävissä…

Lue lisää

Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…

Lue lisää

Laila Hietamies koukuttaa Lehmusten kaupunki -sarjan jatko-osissa lukijoita saippuasarjamaisilla parinvaihdoilla ja melodraamalla, mutta kuvaa myös sodan raadollisimpia puolia kuten siviilien pommituksia.

Lue lisää

Viimeisen viikon aikana varsin paljon julkisuutta saaneet Venäjän joukkojen Ukrainaan aloittaman ”Wagner-linjan” panssariesteet ovat lähinnä huvittaneet asiantuntijoita. Vain noin 300 kilon (lähde diplomi-insinööri Veikko Luomi) painoisista ja 90 senttiä (lähde Yle) korkeista betonitetroista, ”puutarhakoristeista”, maanpintaan asetellut panssariesteet työntyvät kuivalla kelillä vaikkapa Ladoilla (henkilöauto) syrjään. Panssareita ne eivät pidättele millään kelillä. Salpalinja on vedetty vertailuna mukaan…

Lue lisää

Laila Hietamiehen Vienan punainen kuu kuvaa, miten rakkaus sokaisee nuoren naisen ja miten raa'asti suomalaiset sotilaat käyttäytyvät Vienassa 1918.

Lue lisää

Etelä-Saimaan kirjoituksessani 16.12.1984 otsikoilla Muhikko, Miehikkälän Kanada – Metsää ja menneisyyttä – koko sivun jutussa oli väliotsikko ”Rattotytöt” halonteossa. Väliotsikon sisältö tässä alempana leikkeenä.Juttu perustui haastattelemani, nyt jo edesmenneen miehikkäläläisen metsätyönjohtaja Matti Kirkkopellon lapsuusajan muisteluihin asuessaan Muhikossa 31 ensimmäistä elinvuottaan ja myöhemmin hänen kuulemiinsa omia muistoja täydentäviin aikalaiskertomuksiin. Matti oli tavallaan Muhikon Aladinin suvun ison…

Lue lisää

Jarl Hemmerin romaanissa Mies ja hänen omatuntonsa pappi Bro kohtaa Viaporin vankileirillä 1918 kysymyksen, voiko syyllisyyden ketjun katkaista.

Lue lisää

Kirjoitin tämän kannanoton 20.5.2022 ja tarjosin lukijan mielipiteenä lehdistölle. Juttua on julkaistu reilusti yli kymmenessä erikokoisessa lehdessä. Se on hyvä. Näkökulmani on varmasti hengästyttävä ja uusi valtaosalle suomalaisia, yhtä tuntematon kuin Salpalinja on vieläkin. Yhtäkään poikkipuolista sanaa en ole vielä jutusta saanut, siis etteikö asia noin voisi olla.Minusta Salpalinja on täysin verrattavissa Suomen turvallisuushankkeena ja…

Lue lisää

Astrid Lindgren näki toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton totalitaariset ideologiat "kuin kahtena hirmuliskona".

Lue lisää