Pekka Jaatisen SS-mies Valo kuvaa nuorukaista, joka säilyttää uskon Hitleriin ja sodan voittoon loppuun asti.

Lue lisää

Jan Guilloun trilogia ruotsalaisesta Arn Magnussonista, josta tulee 1100-luvulla temppeliherra Pyhälla Maalla, on klassinen kertomus myyttisestä sankarista. Trilogian osat ovat Vägen till Jerusalem (1998, suom. Tie Jerusalemiin, 2000), Tempelriddaren (1999, Temppeliherra, 2001) ja Riket vid vägens slut, (2000, suom. Pohjoinen valtakunta, 2002). Jan Guillou ei ole mikään sanataituri, mutta hän osaa kuljettaa tarinaa niin, että saa lukijan…

Lue lisää

Vuoden 2020 lokakuun 21. päivän blogikirjoituksessa käsittelin Miehikkälän suojeluskuntakomppanian kokoonpanoa 18.12.1939 tarkoituksena selvittää henkilötasolla, ketkä todella olivat mukana torjuntataisteluissa Virolahden rannikolla 4.-14.3.1940. Tuon kirjoituksen jälkeen on saatu lisää varmennuksia. Nyt tiedetään varmuudella 61 noihin taisteluihin Miehikkälän sk-komppanian riveissä osallistuneen henkilön nimet. Komppanian alkuperäisessä kokoonpanossa 18.12.1939 oli 182 suojeluskuntalaista ja 7 lottaa sekä 10 poikaa ajomiehinä.…

Lue lisää

Kirjoitin tässä blogissani 30. toukokuuta 2019, että ”Vihdoin on saatavissa tutkittua ja varsin tarkkaa tietoa, mitä Kuusamon Lahtelassa tapahtui 55 päivän aikana syys-marraskuussa 1944!” Em. tiedolla minua lähestyi tuolloin asiaa tutkinut Tuomo Kallioniemi. Hänen käsiinsä saamat Neuvostoliiton puna-armeijan alueella toimineiden joukkojen sotapäiväkirjat yksiselitteisesti kertovat Kallioniemen tulkinnan mukaan, että Neuvostoliiton ja sen takaa-ajaman Saksan joukkojen välillä…

Lue lisää

Hagar Olssonin pasifistinen näytelmä Lumisota varoitti talvisotaan johtaneesta kehityksestä, mutta sen esittäminen kiellettiin syksyllä 1939.

Lue lisää

Museovirasto on saanut valmiiksi ohjeistuksen Salpalinjan linnoituslaitteiden hoidosta, korjaamisesta ja käytöstä. Pyörää on turha alkaa keksimään uudelleen, joten jaan tähän linkin Museoviraston sivulle Kulttuuriympäristö ja Salpalinja, josta kullekin halukkaalle tietoa löytyy haluamastaan yksityiskohdasta. https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/salpalinja?fbclid=IwAR0hKS3bv-Nxp6658_gvn_jc4xOVSvDupiQsROwwYWL-szjbkDcskIzgTRcEdellisen linkin pääsivujen alta löytyvät seuraavat alalinkit jopa monikymmensivuisiin tiedostoihin, joissa käsitellään Salpalinjan hoitoa, luetellaan ns. avainkohteet (merkittävimmät kohteet) ja vielä Ylen…

Lue lisää

Timo Sandbergin Kostonkierre on viides osa Lahteen sijoittuvaa Otso Kekki -sarjaa ja kuvaa vasemmistolaisten sodanvastustajien toimintaa välirauhan aikana.

Lue lisää

Tämä laaja kirjoitus on sotahistoriaharrastaja Osmo Kimmon tutkimus siitä, mitä Kymenlaakson rannikolla ja erityisesti Virolahdella tapahtui talvisodan lopussa maaliskuussa 1940. Esitys on tarkka ja perustuu saatavilla olleisiin arkistolähteisiin, jotka, niin kuin kirjoittaja itse huomauttaa, ovat puutteellisia, kadonneet, hävitetty tai asiakirjoja ei ole edes laadittu. Esimerkkinä arkistojen niukkasanaisuudesta on pelkistetty yhden virkkeen maininta Miehikkälän suojeluskunnan vuosikertomuksessa…

Lue lisää

Tässä Miehikkälän suojeluskuntakomppanian käsketty kokoonpano 18.12.1939. Valitettavasti mistään ei löydy tietoja, saatikka yhtenäistä luetteloa, ketkä alla olevista ja ketkä muut sitten osallistuivat sotatoimiin Virolahdella maaliskuussa 1940 ja mikä oli sitten komppanian lopullinen vahvuus? Tähdellä merkityt henkilöt luettelon löytäjä Osmo Kimmo on saanut varmistetuksi arkistolähteistä osallistuneiksi sotaan maaliskuussa 1940. Luettelon lopussa on myös lista nimistä, jotka…

Lue lisää

Tämä kirjoitus on laajempi tekstiversio paikallislehti Kaakonkulman 22.10.2020 paperilehdessä aihetta käsittelevään juttuuni (ei-tilaajat pääsevät lukemaan lehtijutun esim. tekemällä tutustumistilauksen maksutta kuukaudeksi kaakonkulma.fi.). Suojeluskunnat ja Lotta Svärd -yhdistykset tekivät 1920-30 -luvuilla äärimmäisen tärkeää ja sotavuosina tulosta tuottanutta vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Tämä kirjoitus linkkeineen kertoo vielä enemmän. Tämä blogi tuo esiin, mihin mainittu vapaaehtoistoiminta venyi, kun oli pakko…

Lue lisää

A.M. Frostin Jang-sarjassa Suomen sotavuodet on paketoitu toimintajännärin muotoon historiallisista tosiseikoista juurikaan välittämättä. Näkymätön kuolema (2018) ja Likaista peliä (2019) sijoittuvat talvisotaan ja Kohtalokas ystävä (2020) välirauhan syksyyn 1940. Kaksi ensimmäistä osaa on kustantanut Bazar. Ensimmäisen osan Näkymätön kuolema kansikuvat on kokoelma kuvia, joiden yleisvaikutelma on sotakirja. Mukana on sekä rintama että kotirintama (Helsingin Suurtorille…

Lue lisää

Heikki Turusen trilogian kolmas osa Nenkoset kuvaa Hyrsylänmutkan evakkojen vaiheita ja suhteita paikkakuntalaisiin Juukassa 40-luvulta nykypäivään ja samalla suurten ikäluokkien maalaislapsuutta.

Lue lisää

Heikki Turusen trilogian Kuokka ja kannel toinen osa Vinoristin kansa jatkaa kuvausta hyrsylämutkalaisten vaiheista: talvisodan aikaista sotavankeutta, evakkoutta välirauhan aikana Pohjanmaalla, paluuta Hyrsylään jatkosodan aikana, toista evakkomatkaa ja asutustilojen syntyä Juukassa.

Lue lisää

Salpalinjan rakentamisen aloittamisen 80-vuotisjuhlallisuudet koronapandemian takia pidettiin Virolahdella 29.8.2020. Päivällä tilaisuudet keskittyivät Bunkkerimuseolle ja illalla Harjun Oppimiskeskukseen päärakennuksen SAK:n esikunnan laatan paljastustilaisuuteen ja maanpuolustusjuhlaan Vahtivuoren areenalla. Julkaisen Harjussa pidetyt puheet höystettynä Juha Huttusen (LPR) kuvilla. Kaksi puheista on valitettavasti valokuvana, klikkaa isommaksi samoin kuin muitakin kuvia.Terho Ahonen (estynyt osallistumasta tilaisuuksiin) Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Osmo Havuaho toivotti…

Lue lisää

Heikki Turusen Kuokka ja Kannel kuvaa Suojärven Hyrsylänmutkan ihmisiä 20-luvulta talvisotaan. Koska heitä ei evakoida, he joutuvat elämään puna-armeijan miehittämässä kylässä, kunnes heidät viedään sotavangeiksi rajan taa.

Lue lisää

Eeva Kilven romaanit Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika kertovat sota-ajasta lapsen muistojen kautta. Jotkut muistot säilyvät kirkkaina vuosikymmeniä, kun taas joitakin tapahtumia on mahdotonta palauttaa mieleen. 

Lue lisää

Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta Salpalinjan rakentamistöiden aloittamisesta. Korona on sotkenut ja perunut juhlien ja tapahtumien järjestämisiä. Nyt kuitenkin la 29.8.2020 vietetään Salpalinja 80 vuotta -juhlallisuuksia Virolahdella niin Bunkkerimuseolla kuin Harjun Oppimiskeskuksessa. Juhlapäivän tapahtumista löytyy lisätietoa ja kelloaikoja täältä: https://kymenlaaksonyt.fi/e/14462/salpalinja-80--juhlaNyt jo tehtävänsä jättänyt Ruotsin sotilasasiamies Peter Stolt tutustui Salpalinjaan Harjussa 16.10.2018. Silloin luonnollisesti tuli…

Lue lisää

via Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet, Rautayöt, Jään ja tulen kevät

Lue lisää

Ounastelin, että tämä elokuva kannattaa nähdä valkokankaalta mutta kun tilanne on mikä se on, niin jäi viime tinkaan Finnkinossa käynti. Ounasteluni osoittautui aiheelliseksi: vain elokuvasali tai massiivinen kotimediateatteri antaa tälle elokuvalle täyden kokemuksen huikeasta "cinematographiasta". Jätän kuvakaappaukset tästä arviosta pois, koska ne eivät tee oikeutta elokuvakokemukselle.Kuten tunnettua, Sam Mendesin ohjaaman elokuvan jippo on yhden oton…

Lue lisää

Hacksaw Ridge (2016)Kuva: Wikipedia.orgTällä kertaa plakkariin tarrautui Mel Gibsonin Hacksaw Ridge (2016), joka kertoo II maailmansotaan Tyynellämerellä lääkintämiehenä osallistuneesta  yhdysvaltalaisesta aseistakieltäytyjästä Doss Desmondista. Desmond sai urheudestaan sodan jälkeen Medal of Honorin. Muistin lukeneeni tästä hyviä arvioita, joten odotukset olivat suht korkealla.Valitettavasti heti kärkeen sai todeta, että elokuvan alku on pateettinen ja suorastaan siirappinen. Lapsuus veljen…

Lue lisää