Hacksaw Ridge (2016)Kuva: Wikipedia.orgTällä kertaa plakkariin tarrautui Mel Gibsonin Hacksaw Ridge (2016), joka kertoo II maailmansotaan Tyynellämerellä lääkintämiehenä osallistuneesta  yhdysvaltalaisesta aseistakieltäytyjästä Doss Desmondista. Desmond sai urheudestaan sodan jälkeen Medal of Honorin. Muistin lukeneeni tästä hyviä arvioita, joten odotukset olivat suht korkealla.Valitettavasti heti kärkeen sai todeta, että elokuvan alku on pateettinen ja suorastaan siirappinen. Lapsuus veljen…

Lue lisää

Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon 1979 ohjaama elokuva Kainuu kertoo puna-armeijan valtaaman Juntusrannan asukkaista, jotka suhtautuivat myönteisesti Neuvostoliittoon.

Lue lisää

Tänään sain 16.5.2020 Karjalainen-lehden Lauantai-liitteessä julkaistun Salpalinja-jutun.Hämmästys, kokonaista seitsemän sivua! En pystynyt ottamaan kuin valokuvina etusivun ja aukeamat. Suurentamalla tekstistä saattaa saada selvän, ainakin tietokoneruudulla onnistuu, kännykällä voi olla toivoton yritys. Facebook ei näet kuvan laatua paranna. Jos ei onnistu, voin yrittää julkaista jutun kuvina Salpalinjan Salat -blogissani.Lisäsin kaksi kuvaa tekstistä, jossa on minun näkemystäni…

Lue lisää

Pikakiväärien käyttö armeijoiden aseistuksessa on sotahistoriassa suhteellisen lyhyt vaihe, mutta niiden synty ja kehitys kuvaa paljon 1900-luvun ensimmäisen puoliskon sodankäyntiä ja etenkin ongelmia, joita I maailmansodan aikana kohdattiin taistelukentillä.Vielä I maailmansodan (1914–1918) aikana ja vielä pitkälle II maailmansotaan (n. 1939–1943) sarjatuliaseiden sijaan pulttilukollinen kivääri oli jalkaväen perusase. Sarjatuliaseet olivat raskaita, puolustukseen soveltuvia tai hyvästä asemasta…

Lue lisää

Tässä arvio Osmo Kimmon nyt keväällä 2020 julkaisemasta kirjasta. Minua kirjan tarina kiinnosti. Siinä taustalla on varmasti osaltaan se, että kirjan päähenkilöiden, Osmon vanhempien, tarina paikallistuu naapurikylä Suur-Miehikkälään, jonka maiseman ja ihmisiäkin tunnen. Osmon arkistolähteisiin perustuvia Salpalinjaa sivuavia kirjoituksia on tässä blogissa julkaistu monia. Salpalinjaa sivutaan myös hänen kirjassaan. TASotilaan tarina – ja vähän muidenkinOsmo…

Lue lisää

Salpavaellus-organisaatio pyysi minulta tammikuussa 27. Salpavaelluksen markkinoinnin tueksi lehdistölle jaettavaksi Salpalinja 80 vuotta -yleisjuttua. Maailmanlaajuisen koronaviruspandemian takia Salpavaellus on nyt katsottu viisaksi tältä vuodelta perua. Alla oleva juttu tilanteen mukaan päivitettynä on tänään jaettu lehdistölle Suomessa. TASalpavaellus 2020 peruttuSalpalinja 80 vuotta - vahva linnoitus kesti myös kylmän sodan paineenSuomen itärajan linnoitus, pääosin välirauhan 1940 -…

Lue lisää

Tässä Elina Lyijysen ajatuksia Salpalinjan käytöstä ja suojelusta linnoituslaitteiden maanomistajille palauttamisen jälkeen. Kannattaa lukea. Salpalinjan käyttö ja esittely ei taida sittenkään olla toivotonta, kun pelisäännöt selkeytyvät! (TA)* * *Aloitin Salpalinjan kehittämistä ja esiintuomista tukevissa hankkeissa työskentelyn vuonna 2011 Lappeenrannassa ja siitä saakka kehittämistyötä on haitannut epävarmuus. Mitä saa tehdä, keneltä pitää kysyä lupia ja mitä…

Lue lisää

Salpalinja-päätös on esimerkki ennakoivan johtamisen ja päättäväisen tilannejohtamisen yhdistelmästä.Ylipäällikkö Carl Gustaf Emil Mannerheim teki tilanteen vaatiman päätöksen Suomen itärajan linnoittamisesta heti talvisodan rauhan (13.3.1940) jälkeen 22.3.1940, siis 80 vuotta sitten. Riittävän vahvaksi kertapäätöksellä tehty linnoitus, jota vastaan sodan aikana ei hyökätty, täytti tehtävänsä vielä myös kylmän sodan aikana vuosikymmeniä ennaltaehkäisevänä pelotteena ja siten pitkälti tulevaisuuteen…

Lue lisää

Luin YLE:n artikkelin keskiaikaisesta sodankäynnistä, jossa "oiotaan virheitä":https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/02/05/keskiaikaelokuvien-sotakuvauksissa-moni-asia-menee-pieleen-keskiaikatutkija?utm_source=twitter-share&utm_medium=social (noudettu 5.2.2020)Tässä pikaisesti muutama juttu. En ole keskiajan sodankäynnin varsinainen asiantuntija, mutta jotakin minäkin tiedän. Erikoisalaani on nimenomaan liukuma keskiaikaisesta sodankäynnistä ruutiarmeijoihin, jolloin suuri määrä keskiaikaisen sodankäynnin ongelmia "ratkottiin". Ongelma YLEn jutussa on, että koko juttu on kirjoitettu raskaan ratsuväen, ritarien näkökulmasta, jotka olivat näyttävä mutta marginaalinen osa keskiaikaista…

Lue lisää

Ajattelin laatia kiinnostuneille avuksi Hankoa 1940–1944 koskevan bibliografian, "eli onhan noita kirjoja kirjoitettu", koska lähteiden löytäminen voi olla vaikeaa. Ruotsinkielisiä ja tanskankielisiä teoksia saattaa puuttua luettelosta, samoin todennäköisesti venäläisiä yleisesityksiä joissa Hangon taisteluista 1941:HS 5.12.1941Tutkimuskirjallisuus:Ahde, Jaakko. Tulen ja raudan rannat. Gummerus (1980) (ks. Kirjasampo)Bitva za Leningrad. Moskva (1964)Černyšev, Aleksandr Alekseevič. Oborona poluostrova Hanko. Veče (2011)Ekman, Per-Olof.…

Lue lisää

Timo Sandbergin Tilinteossa osa työläisistä kieltäytyy omien tai perheensä vuoden 1918 kokemusten takia kieltäytyy lähtemästä talvisodassa rintamalle.

Lue lisää

YTT, FM Jaana Luttisen taloushistorian väitöskirja ”’Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan’. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo […]

Lue lisää

Talvisota oli tätä kirjoitettaessa 80 vuotta sitten Neuvostoliiton näkökulmasta enää muutaman päivän päässä tavoitteestaan; puna-armeijan piti olla 21.12.1939, Josif Stalinin 60-vuotissyntymäpäivälahjana Helsingissä. ”Isä aurinkoisen” syntymäpäivästä on eri tietoja, mutta väli hällä. Vieläkään puna-armeija ei ole maatamme vallannut!Edes Otto Wille Kuusisen valmiiksi ilman vaaleja istutettu Terijoen nukkehallitus ei saanut suomalaisia uskomaan neuvostoihanuuteen ja laskemaan aseitaan. Ankarissa…

Lue lisää

Salpalinjaan on perehdytetty vapaaehtoisvoimin yli 10 000 RUK:n upseerioppilasta kahdeksassa vuodessa osana reserviupseerikurssien sotahistoriallista koulutusta - tehtävään on tarvittu tuhat kolmen tunnin opastusvuoroa.Klikkaa kuvia isommaksi.Salpavaellus-tapahtuman itseään suurempi oheistoiminta, Reserviupseerikoulun reserviupseerikurssien perehdyttäminen Salpalinjaan loppuvuodesta 2011 alkaen on vapaaehtoistyönä tavoittanut yhteensä 10 123 upseerioppilasta. Kymmenentuhannen upseerioppilaan raja meni rikki lauantaina 14.12.2019, kun  RUK:n reserviupseerikurssin esikunta- ja viestikomppania (EVK) tutustui…

Lue lisää

World War Two (TimeGhost Armyn, samat tekijät kuin loistavassa The Great War'issa) -sarja aloitti II maailmansodan seuraamisen 79 vuotta tapahtumien jälkeen, eli talvisota käsiteltiin vuosi sitten.Talvisota viikko viikoltaTässä videoita World War Two kanavalta, joissa paljon Suomesta ja talvisodasta. Youtube ei salli suoraa videoikkunan linkitystä, joten klikkaa linkkiä:Video 1 (alkaa 13.10.1939, II maailmansodan viikko 7)The Baltic…

Lue lisää

Jelena Senjavskaja näkee Edvin Laineen Tuntematon sotilaan, Pekka Parikan Talvisodan ja Olli Saarelan Rukajärven tien lietsovan kansalliskiihkoa ja revanssismia.

Lue lisää

Talvisodan syttymisestä tulee tänään, 30.11.2019, kuluneeksi tasan 80 vuotta. Aivan kuten viime vuonna kansalaissodan satavuotisten aikana, myös tällä kertaa historiallisesti tärkeä konflikti on näkynyt tiedotusvälineiden tarjonnassa. Kuten aina, monin paikoin nämä median sekalaiset välähdykset eivät niinkään kerro meille kahdeksan vuosikymmenen takaisesta Suomen ja Neuvostoliiton välisestä kamppailusta, vaan sen sijaan ne ovat läpileikkaus omasta ajastamme. Olen…

Lue lisää

Heikki Ylikankaan näytelmät Tie talvisotaan ja Kun Summa petti ovat varsin kriittisiä Suomen johtoa kohtaan.

Lue lisää

Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.

Lue lisää

Joni Skiftesvikin Luotsin tarina kuvaa sisällissodan henkisiä haavoja ja Yli tuulen ja sään pakoa metsien läpi Neuvostoliitosta Suomeen ennen sotaa ja pakoa meren yli Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen.

Lue lisää