Eija Stark Suomalaisia huipputuloisia tutkineet Anu Kantola ja Hanna Kuusela (2019) havaitsivat, miten monet näistä suomivat kovin sanoin heikossa asemassa olevia ihmisiä. Köyhät kun eivät yritä tarpeeksi, ovat laiskoja ja nostavat sosiaalitukia ilman aikomustakaan hankkiutua työelämään. Usko siihen, että jokainen on loppupelissä oman onnensa seppä, elää vahvana miljonäärien puheessa. Lähde

Lue lisää

Feministinen noituus on viime aikoina herättänyt huomiota niin sosiaalisessa mediassa kuin valtamediassakin. Millaisesta ilmiöstä on kyse, ja minkälaisina toimijoina nämä feministiset noidat mediassa näkyvätkään? Päivystävä folkloristi otti median esittämän feministisen noituuden tarkasteltavakseen. Nykyään noitia näkyy muulloinkin kuin pääsiäisenä ja halloweenina, fiktiossa tai uuspakanallisten ryhmien toiminnassa. Sosiaalisessa mediassa puhutaan kristallien parantavista voimista ja esimerkiksi Instagramissa aihesanalla…

Lue lisää

Aksel Kornesjö (s. 1992) on tukholmalainen ohjelmoija, joka piirtää vapaa-ajallaan. Hän kiinnostui Kalevalasta ruotsinsuomalaisessa koulussa Kalevala-teemaviikolla, ja joitain vuosia sitten kiinnostus ulottui myös skandinaavisiin taruihin. Kalevala on osa suomalaisuutta ”Minua kiehtoo mm. se, että Kalevala on osa suomalaisuutta”, Aksel kertoo. ”Olen asunut koko elämäni Ruotsissa... Lähde

Lue lisää

Joonas Ahola Uutismediassa ei ole moneen viikkoon puhuttu juuri muusta kuin koronavirusepidemiasta. Elias Lönnrot sen sijaan kertoo Kalevalassa, kuinka Louhi lähettää taudit Kalevalan asukkien kimppuun kostoksi sammon ryöstämisestä: Pojat Väinölän potevi, läsivi Kalevan kansa tautia tavattomia, nimen tietämättömiä: alta lattiat lahovi, päältä peite märkänevi. Kalevala Runo 45, 185–190 On esitetty... Lähde

Lue lisää

Kalevalaseuran hallitus kokoontui vuosikokoukseensa 25.3.2020. Koronakeväänä kokous järjestettiin poikkeuksellisesti kokonaan etäyhteyksien välityksellä. Uudesta tilanteesta huolimatta kokous sujui hyvässä järjestyksessä. Erovuorossa hallituksesta oli professori Helmi Järviluoma-Mäkelä toimittuaan siinä kaksi kolmivuotiskautta vuodesta 2014 alkaen. Hänen tilalleen hallitukseen valittiin... Lähde

Lue lisää

Tilanteessa on jotakin erityistä, jokin on toisin. Tunnelma on vakava, intensiivinen. Yhtäkkiä emme olekaan enää vain soittamassa sinfonista runoa; olemme saattamassa vainajaa tuonpuoleiseen. Jättämässä jäähyväisiä, kunnioittamassa elämää, kaipaamassa yhdessä. Kapellimestarimme Eero Lehtimäki on juuri omistanut soittamamme teoksen vastikään menehtyneelle läheiselleen. Itkuvirsitutkijan mieli, voimakas, kuolema-aiheinen sinfoninen runo esitettävänä, teoksen omistaminen vainajan muistolle ja performanssiteoriat – asetelma…

Lue lisää

Se, minkälaisia merkityksiä taudeille ja vaivoille annetaan, vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen myös intuitiivisen ja tiedostamattoman ajattelun tasoilla. Tautikäsitykset voivat paljastaa myös yhteiskunnallisia normeja. Taudit koetaan useimmiten poikkeuksina, kun taas perustervettä kehoa ja mieltä pidetään normaalina. Taudit horjuttavat kulttuureissa vaikuttavia yleisiä käsityksiä normaalista arjesta: ne vaativat kompromissitoimenpiteitä ja poikkeavaa toimintaa kuten eristäytymistä, lääkehoitoja tai kuntoutusharjoitteiden lisäämistä arkeen.…

Lue lisää

Tiedättekö tunteen: herää aamulla harvinaisen virkeänä, aurinko paistaa, bussikuski hymyilee. Töissä asiat luistavat, sanalla sanoen: elämä hymyilee! Kunnes someaddiktio saa vallan, ja vastaan tulee jotain, joka saa ohimosuonet poksahtelemaan kuin kokistölkit uunissa. Keväinen linnunlaulu peittyy hampaidenkiristelyn äänen alle.  Tässä tapauksessa edellä esitetty on ehkä lievää liioittelua, mutta luulen silti pian kuormittavani hammashoidon palveluja narskuttelusta aiheutuvien…

Lue lisää

Populaarikulttuuri on yhä enenevässä määrin läsnä elämässämme. Erilaisten suoratoistopalveluiden, älylaitteiden sekä kattavan viihdeuutisoinnin ansioista populaarikulttuurin tuotteiden kuluttaminen ja seuraaminen on helpompaa kuin koskaan. Ei siis olekaan yllättävää, että populaarikulttuuri näkyy myös folkloressa. Kaupallisen populaarikulttuurin ja folkloren välinen suhde on kiinnostanut... Lähde

Lue lisää

Päivystävä folkloristi kollektiivi otti taiteelliset vapaudet haltuunsa ja käänsi Kalevalan päivän kunniaksi Queenin Bohemian Rhapsodyn kalevalamittaisille säkeille suoraan Suomen Kansan Vanhoista Runoista. Ensin säe säkeeltä Freddie Mercuryn ja runonlaulajien säkeet, jäljessä Kalevalaic Rhapsody itsessään. Hauskoja lukuhetkiä! Is this the real life?    Joko mie laulan laiha poika  SKVR I2 849:1 Is this just fantasy?    Mies…

Lue lisää

Suomen matkailua edistävä Visit Finland tiedotti viime kuussa perustavansa Emäsaloon onnellisuuskoulun, johon etsittiin ”opettajia ohjaamaan matkailijoita onnellisuuden lähteille”. Kampanjan sivuilla kerrotaan, ettei opettajien tarvitse olla syntyperäisiä suomalaisia (‘native Finn’) – riittää, että heillä on suomalainen mielentila (‘Finnish state of mind’). Miten matkailumarkkinoinnissa esitetään suomalaisuutta ja siihen liitettyä onnellisuutta? Onnellisuusakatemian konsepti suorastaan kutsuu folkloristia tarkastelemaan kampanjan…

Lue lisää

Päivystäjä Siria Kohonen lähti joulukuussa 2019 tekemään huomioita Kalevala-klubille. Pekko Käppi & K:H:H:L:n, Juha Hurmeen ja Kalevalan ydinfysiikkaa -teatteriryhmän show oli osa Hurmeen ja Tuomari Nurmion Kalevala elävänä tai kuolleena -hanketta. Viime vuoden keväällä, huhtikuussa 2019, Juha Hurme ja Tuomari Nurmio julistivat uuden Kalevala elävänä tai kuolleena -hankkeen alkaneeksi. Nettisivuillaan Hurme ja Nurmio kuvailevat hankkeen…

Lue lisää

Tarvitseeko tehdä rosollia? Imelletty vai imeltämätön perunalaatikko? Onko joulukinkulla sellaisia arvoja, joita seitan ei voi korvata? Entä pahoittaako mummo mielensä, jos joku lapsenlapsista ei pkakaudukaan täyteen junaan ja meneekin jouluksi muualle? Pitäisikö joulukuusi jättää hankkimatta ilmastotekona? Perinnejoulu. Perhejoulu. Mitä nämä tarkoittavat? Yleisesti perinteiseen ”oikeaan” jouluun tuntuu kuuluvan esimerkiksi perheen kokoontuminen yhteen, joulurauhan julistus, jouluevankeliumi, kuusi,…

Lue lisää

Toisteisella musiikilla on hypnoottista voimaa. Teoreettisesti ja tutkimuksellisesti olen tarkastellut tätä karjalaisten itkuvirsien puitteissa. Käytännössä koin voiman viimeksi keskiviikkoa Aki Rissanen Trion lumoavan äänimaailman äärellä.   Havahdun musiikin keskeltä. Toistuva, loputon rytmi, alati varioiva sävelmä ja hitaahko harmonia ovat vieneet minut mukanaan jonnekin ei minnekään, irti kaikesta ympärilläni ja mielessäni. Elävä musiikki on vallannut minut.…

Lue lisää

Kati Kanto ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö   Artikkelissani tarkastelen, millaisia ovat tyttöjen tila- ja paikkakokemukset Haakanan teoksissa Ykköstyttö (1981) ja Kukka kumminkin (1983). Teokset sijoittuvat lappilaiskuntaan ja kuuluvat 1970–1980-luvun ongelmarealistiseen nuortenkirjallisuuteen. Tulkinnassani nojaudun paitsi nuortenkirjallisuuden tutkimukseen myös humanistisen…

Lue lisää

TIIVISTELMÄ: Ei-inhimilliset eläimet osana aatedraaman rakentumista Laura Ruohosen näytelmissä Lintu vai kala, Kuningatar K ja Luolasto   Artikkelissani tutkin näytelmäkirjailija Laura Ruohosen kolmea nykynäytelmää aatedraaman rakentumisen näkökulmasta. Aatedraama on perinteisesti määritelty tiettyä aatetta ajavaksi tai tähdentäväksi näytelmäksi, joka pyrkii tarjoamaan jonkun ratkaisun johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Biologitaustaisen Ruohosen näytelmissä aatteellisuus nousee ihmisen ja ympäristön suhteen kriittisestä…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuusfilmatisoinnin eli adaptaation näkökulmasta kirjallisuuden ja elokuvan välistä suhdetta. Adaptaatiotutkimus on jo lähtökohtaisesti monitieteistä ja -taiteellista tutkimusta, ja tarkastelumme hyödyntää sekä kirjallisuuden- että elokuvantutkimusta. Aineistona on suppea kooste uudempaa suomalaista mieskirjallisuutta ja niistä tehtyjä elokuva-adaptaatioita eli mukaelmia. Keskeisinä kohdeteoksina ovat Joni Skiftesvikin vuonna 1983 ilmestyneen Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -novellikokoelman kolme novellia, joista…

Lue lisää

Kyseessä on Kaisa Ahvenjärven väitöskirjan arvio 

Lue lisää

Suomenkielinen nykyrunous on luonteeltaan monin tavoin yhteisöllistä, mikä ilmenee niin runoudessa itsessään, siihen liittyvässä toiminnassa ja niissä tavoissa, joilla runoudesta puhutaan. Runouden kenttä on kuitenkin jakautunut moniksi pieniksi toimijoiksi, joiden intressit runoutta kohtaan ovat osin yhteisiä ja osin eriäviä. Tutkin artikkelissani sitä, miten yhteisöllisyyden tuntu muodostuu itse runoudessa sekä puheessa runoudesta. Hyödynnän kulttuurintutkimuksellisesti painottunutta diskurssianalyysia,…

Lue lisää

Vanhassa kirjasuomessa on ollut kaikkiaan viisi yksi-kantaista ominaisuudennimijohdosta. Nykykieleen niistä ovat säilyneet vain yhteys ja ykseys. Varhaisin ja yleisin on yhteys, joka saattaa olla tietoisesti luotu johdos. Sitä on ilmeisesti tarvittu kirkollisen kielen termistössä jo ennen Agricolaa, ja siitä on tullut eräänlainen yleisvariantti.  Agricolasta lähtien sen rinnalla on joskus käytetty murteiden pitkävokaalista johdosta yhtyys tai…

Lue lisää