Itämerensuomalainen kansanusko kiinnostaa monenkirjavaa yleisöä, mutta aiheen viimeaikaisin tutkimus jää helposti pimentoon. Päivystävä folkloristi pohtii syitä huonolle näkyvyydelle. Lopussa vinkkilista mielenkiintoisesta kirjallisuudesta ja avoimista folkloristiikan julkaisukanavista! Suomalaiset folkloristit saavat mediahuomiota pääasiassa vain juhlapyhinä, esimerkiksi Kalevalan päivänä, juhannuksena ja pääsiäisenä, mutta muutoin oppiala on yhteiskunnallisesti varsin tuntematon. Säännöllisin väliajoin toimittajat tekevät paljastuksen arkistojen kätköistä “löytyneistä” rivoista…

Lue lisää

Järjestämme perinteisen Kekrinpäivän seminaarin tänä vuonna etätilaisuutena yhteistyössä SKS:n kanssa. Siihen voivat siis osallistua kaikki, joilla on verkkoyhteys. Aika: 30.10.2020 – 14:00–16:00 Paikka: Etätilaisuus: www.mediaserver.fi/live/sks Tervetuloa! Kalevalaseuran kekripalkintojen jako Kalevalaseuran vuosikirjan julkistus, Miten maailmat kuvitellaan? FT Ulla Piela Luontoteema suomalaisissa... Lähde

Lue lisää

Osallistumme esittelyillämme Olen humanisti -kampanjaan, jonka tarkoituksena on tuoda esiin humanistista osaamista ja merkitystä yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Olemme humanisteja ja ylpeitä siitä! Viliina Parasta humanistina olemisessa on ristiriitojen ja erilaisuuden, eriävien mielipiteiden ja äkkiseltään kummallisiltakin tuntuvien tapojen ymmärtäminen ja hyväksyminen. Sen osana ja taustana ovat avoin uteliaisuus, kriittisyys ja reflektiivisyys niin toisten kuin omien näkökantojen…

Lue lisää

Suomen Kansan Vanhat Runot -kirjasarja eli tuttavallisemmin SKVR on paksuudeltaan reilusti yli puolitoista metriä. Tiedän muutaman ihmisen, jotka ovat kahlanneet sen kokonaan läpi. Ison aineiston käsittelyn avuksi on vuosikymmenten kuluessa tullut erilaisia apuvälineitä. Oikeastaan itse kirjasarjan teko 1900-luvun alkupuoliskolla on näistä ensimmäinen. Lähde

Lue lisää

Somea tai lehtien mielipidepalstoja ei tarvitse selata kauaa, ennen kuin törmää monenlaiseen puheeseen terveydestä ja oikeista toimenpiteistä koronaa vastaan. Äänien moninaisuutta voi lähestyä monelta kantilta, joista alempana esitellään yksi. Se tulee jo uniinkin Olin jo päättänyt, että tämä postaus voi käsitellä mitä vain muuta mutta ei koronaa – ovathan kyseinen virus ja puhe siitä täyttäneet…

Lue lisää

Petja Kauppi Kalevalaseuran toimiston seinällä riippuu kaksi arkkitehtipiirrosta, joissa on leikkaukset näyttävästä monumentaalirakennuksesta edestä ja takaa. Ne on piirtänyt Eliel Saarinen, ja kyseessä on Kalevalatalo: idea, jolle osaltaan rakentui Kalevalaseura mutta joka ei milloinkaan materialisoitunut taivaita kurottavaksi torniksi Munkkiniemeen. 17.3.1911 Uusi Suometar -sanomalehdessä... Lähde

Lue lisää

Itkuvirret ilmaisevat huolta ja murheita, joita erossa oleminen läheisistä ja tutusta aiheuttaa. Koronakevät toi samankaltaisia huolia, ikävää ja epävarmuutta ja synnytti koronaitkuja. Korona muutti arjen kertarysäyksellä. Se toi kevääseen epävarmuutta ja huolta omasta, läheisten, ystävien ja koko yhteiskunnan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Etäisyys ja eristäytyminen korvasivat totutut kanssakäymisen muodot, arkiset kohtaamiset ja läheisyyden. Vaikka tilanne on…

Lue lisää

Helmi Järviluoma-Mäkelä ”Ilman muistia olemme kaikkialla emmekä missään… Ilman muistia kaikki paikat ovat yhtäläisiä ja vieraita.” (Rubinstein 2005, 112, käännös HJ.) Vuonna 2013 tein ikimuistoisen vierailun ahvenanmaalaiseen omakotitaloon. Minut oli kutsuttu kyläilemään perheeseen, jota voi hyvin syin kutsua ylirajaiseksi. Kutsuja oli perheen isoäiti Rubina*, joka on syntynyt Pakistanissa... Lähde

Lue lisää

Aito ja autenttinen –  nuo jopa kirosanan vivahteita saaneet määritteet! Avaamme muutamia näkökulmia, joiden kautta tätä monelle kulttuurintutkijalle niin kipeäksi käynyttä asiaa voi tarkastella. Aitous, johon viitataan myös käsitteellä autenttisuus, tuntuu olevan nykyaikana arvostettu ja tavoiteltu ominaisuus. Markkinointitekstit vilisevät aitouteen liitettyjä määritteitä. Turisteille myydään aitoja elämyksiä, autenttisuutta tavoitellaan juhannusjuhlinnassa ja joulunvietossa. Jopa karkkihyllyt ja einekset…

Lue lisää

Eija Stark Suomalaisia huipputuloisia tutkineet Anu Kantola ja Hanna Kuusela (2019) havaitsivat, miten monet näistä suomivat kovin sanoin heikossa asemassa olevia ihmisiä. Köyhät kun eivät yritä tarpeeksi, ovat laiskoja ja nostavat sosiaalitukia ilman aikomustakaan hankkiutua työelämään. Usko siihen, että jokainen on loppupelissä oman onnensa seppä, elää vahvana miljonäärien puheessa. Lähde

Lue lisää

Feministinen noituus on viime aikoina herättänyt huomiota niin sosiaalisessa mediassa kuin valtamediassakin. Millaisesta ilmiöstä on kyse, ja minkälaisina toimijoina nämä feministiset noidat mediassa näkyvätkään? Päivystävä folkloristi otti median esittämän feministisen noituuden tarkasteltavakseen. Nykyään noitia näkyy muulloinkin kuin pääsiäisenä ja halloweenina, fiktiossa tai uuspakanallisten ryhmien toiminnassa. Sosiaalisessa mediassa puhutaan kristallien parantavista voimista ja esimerkiksi Instagramissa aihesanalla…

Lue lisää

Tilanteessa on jotakin erityistä, jokin on toisin. Tunnelma on vakava, intensiivinen. Yhtäkkiä emme olekaan enää vain soittamassa sinfonista runoa; olemme saattamassa vainajaa tuonpuoleiseen. Jättämässä jäähyväisiä, kunnioittamassa elämää, kaipaamassa yhdessä. Kapellimestarimme Eero Lehtimäki on juuri omistanut soittamamme teoksen vastikään menehtyneelle läheiselleen. Itkuvirsitutkijan mieli, voimakas, kuolema-aiheinen sinfoninen runo esitettävänä, teoksen omistaminen vainajan muistolle ja performanssiteoriat – asetelma…

Lue lisää

Se, minkälaisia merkityksiä taudeille ja vaivoille annetaan, vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen myös intuitiivisen ja tiedostamattoman ajattelun tasoilla. Tautikäsitykset voivat paljastaa myös yhteiskunnallisia normeja. Taudit koetaan useimmiten poikkeuksina, kun taas perustervettä kehoa ja mieltä pidetään normaalina. Taudit horjuttavat kulttuureissa vaikuttavia yleisiä käsityksiä normaalista arjesta: ne vaativat kompromissitoimenpiteitä ja poikkeavaa toimintaa kuten eristäytymistä, lääkehoitoja tai kuntoutusharjoitteiden lisäämistä arkeen.…

Lue lisää

Tiedättekö tunteen: herää aamulla harvinaisen virkeänä, aurinko paistaa, bussikuski hymyilee. Töissä asiat luistavat, sanalla sanoen: elämä hymyilee! Kunnes someaddiktio saa vallan, ja vastaan tulee jotain, joka saa ohimosuonet poksahtelemaan kuin kokistölkit uunissa. Keväinen linnunlaulu peittyy hampaidenkiristelyn äänen alle.  Tässä tapauksessa edellä esitetty on ehkä lievää liioittelua, mutta luulen silti pian kuormittavani hammashoidon palveluja narskuttelusta aiheutuvien…

Lue lisää

Päivystävä folkloristi kollektiivi otti taiteelliset vapaudet haltuunsa ja käänsi Kalevalan päivän kunniaksi Queenin Bohemian Rhapsodyn kalevalamittaisille säkeille suoraan Suomen Kansan Vanhoista Runoista. Ensin säe säkeeltä Freddie Mercuryn ja runonlaulajien säkeet, jäljessä Kalevalaic Rhapsody itsessään. Hauskoja lukuhetkiä! Is this the real life?    Joko mie laulan laiha poika  SKVR I2 849:1 Is this just fantasy?    Mies…

Lue lisää

Kati Kanto ”Luulis, että täällä assuu vain onni ja rauha ja rakkaus” Tyttöjen tilat ja paikat Anna-Liisa Haakanan nuortenromaaneissa Kukka kumminkin ja Ykköstyttö   Artikkelissani tarkastelen, millaisia ovat tyttöjen tila- ja paikkakokemukset Haakanan teoksissa Ykköstyttö (1981) ja Kukka kumminkin (1983). Teokset sijoittuvat lappilaiskuntaan ja kuuluvat 1970–1980-luvun ongelmarealistiseen nuortenkirjallisuuteen. Tulkinnassani nojaudun paitsi nuortenkirjallisuuden tutkimukseen myös humanistisen…

Lue lisää

TIIVISTELMÄ: Ei-inhimilliset eläimet osana aatedraaman rakentumista Laura Ruohosen näytelmissä Lintu vai kala, Kuningatar K ja Luolasto   Artikkelissani tutkin näytelmäkirjailija Laura Ruohosen kolmea nykynäytelmää aatedraaman rakentumisen näkökulmasta. Aatedraama on perinteisesti määritelty tiettyä aatetta ajavaksi tai tähdentäväksi näytelmäksi, joka pyrkii tarjoamaan jonkun ratkaisun johonkin yhteiskunnalliseen ongelmaan. Biologitaustaisen Ruohosen näytelmissä aatteellisuus nousee ihmisen ja ympäristön suhteen kriittisestä…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuusfilmatisoinnin eli adaptaation näkökulmasta kirjallisuuden ja elokuvan välistä suhdetta. Adaptaatiotutkimus on jo lähtökohtaisesti monitieteistä ja -taiteellista tutkimusta, ja tarkastelumme hyödyntää sekä kirjallisuuden- että elokuvantutkimusta. Aineistona on suppea kooste uudempaa suomalaista mieskirjallisuutta ja niistä tehtyjä elokuva-adaptaatioita eli mukaelmia. Keskeisinä kohdeteoksina ovat Joni Skiftesvikin vuonna 1983 ilmestyneen Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja -novellikokoelman kolme novellia, joista…

Lue lisää

Kyseessä on Kaisa Ahvenjärven väitöskirjan arvio 

Lue lisää

Suomenkielinen nykyrunous on luonteeltaan monin tavoin yhteisöllistä, mikä ilmenee niin runoudessa itsessään, siihen liittyvässä toiminnassa ja niissä tavoissa, joilla runoudesta puhutaan. Runouden kenttä on kuitenkin jakautunut moniksi pieniksi toimijoiksi, joiden intressit runoutta kohtaan ovat osin yhteisiä ja osin eriäviä. Tutkin artikkelissani sitä, miten yhteisöllisyyden tuntu muodostuu itse runoudessa sekä puheessa runoudesta. Hyödynnän kulttuurintutkimuksellisesti painottunutta diskurssianalyysia,…

Lue lisää