Liisa Kaski Äskettäin sain kulttuurisen eläintutkijan ominaisuudessa pyynnön valistuneesti arvailla hallituskokoonpanoa Suomessa, jota ihmisten sijaan johtaisivat muunlajiset eläimet. Helpoin valinta valtiovarainministerin (kastemato) ohella oli kulttuuriministeri, jonka pestiin äänestin turvallisen sibeliaanisen kurjen. Kalevalassa kurki piti huolen siitä, etteivät sammon katalat varkaat ehtineet... Lähde

Lue lisää

Kulttuurit, yhteisöt ja ympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa. Myös perinteiden täytyy mukautua näihin muutoksiin, jotta ne säilyisivät. Korona-ajan kokoontumisrajoitukset muodostavat kuitenkin uhan monille yhteisöllisille tilaisuuksille ja siten perinteille – myös erään suvun noitaperinteelle. Minun suvussani on pääsiäisperinne. Se on perinne, joka kokoaa sukuni yhteen, sitouttaa meitä toisiimme, sukumme historiaan ja kotipaikkaamme. Se on vaatinut kokoontumista yhteen,…

Lue lisää

Kalevalaseuran hallitus hyväksyi vuosikokouksessaan 19.3.2021 seuran strategian vuosille 2021–2024. Strategiassa määriteltiin Kalevalaseuran visio, missio ja arvot näyttämään suuntaa vuosien 2021–2024 toiminnalle. Tutustu laajempaan strategiaan täällä. Lähde

Lue lisää

Ulla Piela Kaikkialle maailmaan levinnyt korona ei ole vain lääketieteellisesti todettu virusinfektio ja fysiologinen terveysongelma. Yli vuoden ihmisiä ja yhteisöjä riivanneena tautina ja vakavana terveysuhkana se on vaikuttanut kaikkien elämään, olipa sen sairastanut tai ei. Suurin osa meistä kokee taudin rajaavan ja kaventavan arkea ja siihen normaalisti liittyviä valinnanmahdollisuuksia. Lähde

Lue lisää

Vaihtoehtoiset faktat ovat olleet muodissa viime vuosina. Päivystävä folkloristi päätti näin Kalevalan päivän kunniaksi ravistella myös Elias Lönnrotin eepoksen klassisia juonenkäänteitä. Väinömöinenkö muka kilpalaulannan voittaja? Saanemme esitellä vaihtoehtoisia versioita tästäkin tarinasta. Tulevana sunnuntaina on taas Kalevalan päivä! Kalevala on Elias Lönnrotin kansanrunoista kokoama ja mukailema runoeepos. Lähes jokainen suomalaisen kouluopetuksen käynyt tietää, että Lönnrot kierteli…

Lue lisää

Kalevalan päivän 2021 kunniaksi myönnettiin kaksi palkintoa. Veijo Rönkkönen: Joogatarha, Parikkala. Kuva: Veli Granö. Kalevalaseura palkitsee Veli Granön Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnolla. Taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä Granö on tienraivaajana uskaltanut lähteä tutkimaan marginaaliin sujahtanutta kansaa ja sen luovuutta tilanteessa, jossa talonpoikainen kansantaide oli jo... Lähde

Lue lisää

Suomalaisuuden kuvaston itäinen painotus on kulttuurimme pitkäaikaisimpia, Kalevalasta ja karelianismista kumpuavia merkitysjatkumoita. Leevi and the Leavingsin 1986 levyttämä, Gösta Sundqvistin säveltämä ja sanoittama Pohjois-Karjala toi teeman 1990-luvulle ja matka jatkui 2000-luvun karaokeklassikkojen listalle. Pohjois-Karjalassa soi suomalaisen kaupungistumisen kaiho ja eksistentiaalinen... Lähde

Lue lisää

Vuoden viimeiseen kahteen viikkoon liittyy paljon merkityksellisiä päiviä, perinteitä ja arvojen korostamista. Ajankohdan erityisyys näkyy siinä, kuinka paljon näihin päiviin tiivistyy niin uskonnollista kuin maallista rituaalisuutta. Suomessa vuoden loppuun tiivistyy sekä joulun että uudenvuoden juhlinta. Talvipäivänseisauskin – keskitalvi ja vuoden lyhyin päivä – sijoittuu joulun alle, ja ulkomaailma on pimeimmillään. Joulu ja uusivuosi ovat monille…

Lue lisää

Lue lisää

Napakairan* Nefa-Helsingin 50-vuotisjuhlanumeroon päätimme me päivystävät folkloristit jakaa ajatuksiamme siitä, mitä folkloristiikka on antanut meille, minkälaisena anti näin koronakevään jälkeen mielissämme näyttäytyy. Kelvollisina folkloristeina emme lähesty aihetta saatujen akateemisten tietojen ja teorioiden kautta, vaan pyrimme sinne syvälle kaiken taa vernakulaarilla tasolla, joka paikoin saattaa lähennellä keittiöpsykologiaakin. Miksi tämä on näin? Folkloristiikka on ala, joka on…

Lue lisää

Lue lisää

Kirja-arviosta ei ole abstraktia.

Lue lisää

Abstrakti artikkelikäsikirjoituksesta “Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta” Tarkastelen artikkelissani kirjallisuudentutkija Väinö Kaukosen (1911−1990) laatimia säetutkimuksia Kalevalasta (1939, 1945, 1956) pohtien niiden rakennetta ja suhdetta Lönnrotin toimitustapoihin ja lähdeaineistoon. Suhteutan säetutkimukset folkloristiikan tutkimushistoriaan, jossa on näkyvissä kaksi keskeistä linjaa: tarve laatia Kalevalasta kriittinen laitos, toisaalta kiista eepoksen sopivuudesta tutkimusaineistoksi ja -kohteeksi. Säetutkimukset saattavat avautua hankalasti,…

Lue lisää

Lue lisää

Luonnon, uskon ja eron voima. Lisääntymisprosessin luvista Pauliina Rauhalan Taivaslaulussa (2013) Artikkeli tarkastelee ihmisen lisääntymisen, sukupuolieron ja valinnanmahdollisuuksien suhdetta Pauliina Rauhalan romaanissa Taivaslaulu (Gummerus 2013). Taivaslaulu on vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön sijoittuva kertomus nuoresta avioparista, Viljasta ja Aleksista, ja heidän pyristelystään lisääntymiseen tiukkoja sääntöjä liittävässä yhteisössä. Romaani suhtautuu uskonnollisen yhteisön asettamaan ehkäisykieltoon kriittisesti ja kuvailee erityisesti Viljan…

Lue lisää

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista…

Lue lisää

30.10.2020

Artikkeli perustuu heinäkuussa 2019 tehtyihin etnografisiin kenttätöihin Untšon kylässä Marin tasavallassa, joka sijaitsee Keski-Venäjällä aivan Tatarstanin rajalla. Untšon eli   venäjäksi Šorunžan keskuskylän lisäksi siihen kuluu kuusi muuta pienempää kylää, joiden kaikkien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2019 noin 2000. Pienemmät kylät ovat Mukanai, Paimyr, Sapunža, Šlan, Šurga ja Jambator. Osa asukkaista on vain kirjoilla kylässä. Tarkastelemme…

Lue lisää

Tämän tutkimuksen kohteena on kolme klassisia kieliä käsittelevää kielioppiteosta, joiden ensimmäiset painokset ovat ilmestyneet vuosina 1858–1881. Johan Gabriel Geitlinin kahdessa osassa ilmestynyt latinan kielioppi (Latinalainen kielioppi umpisuomalaisen nuorison hyödyksi 1858 ja Lause-oppi 1860), Gustaf Cannelinin Kreikan kieli-oppi, alotteleville (1863) ja Carl Johan Lindeqvistin Kreikan kielioppi (1881). Aikaisemman tutkimuksen sivuutettua klassisten kielten suomenkieliset kieliopit tarkastelemme tässä…

Lue lisää

Lue lisää

Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa Tässä artikkelissa puheena on se, miten Ruotsin vallan aikana julkaistujen suomenkielisten teosten nimiösivuilla, esipuheissa sekä omistus- ja jälkikirjoituksissa ilmaistiin kirjan tekijä tai tekijät. Artikkelissa käsitellään kirjallisuutta 1540-luvulta vuoteen 1809. Aineisto sisältää 218 Ruotsin vallan aikaista suomenkielistä kirjaa. Aineistossa on mukana teoksia eri kirjallisuustyypeistä (uskonnollinen kirjallisuus, lakikirjallisuus, valistus- ja neuvokirjat…

Lue lisää