Julkaisuseuranta
Keväällä 2024 julkaistiin uusi podcast-sarja Myyttinen tieto. Kuusiosaisessa sarjassa käsitellään muun muassa itämerensuomalaisen runolauluperinteen monimuotoisuutta, skandinaavisen mytologian lähdemateriaalin haasteita sekä kalevalaisuuden käsitettä 2000-luvun kontekstissa. Myyttinen tieto -podcastissa Päivystävä folkloristi -kollektiivistakin tuttu Siria Kohonen haastattelee folkloristiikan tutkijoita eri aiheiden tiimoilta. Myyteillä voidaan tarkoittaa eri asioita, esimerkiksi jumaltarustoja tai ihan vain epätotena pidettyä väittämää. Myyttisestä tiedosta voidaan…
Kiista karjalaisten itkuvirsien omistajuudesta ja käytöstä nyky-Suomessa leimahti syksyllä 2021. Kiistan ytimessä ovat vaihtelevat tulkinnat siitä, mitä itkuvirret todella ovat, mikä on niiden suhde kieleen, etniseen identiteettiin, yhteisöihin, modernisaatioon ja uskontoon sekä ketkä voivat käyttää ja soveltaa itkuvirsiperinnettä uusissa yhteyksissä ja miten. Keskeinen on myös kysymys siitä, mitä karjalaisuus on tai keitä karjalaiset ovat. …
Päivystävä folkloristi -kollektiiville myönnettiin Kalevalaseuran Nuoren tutkijan palkinto 31.10.2023. Palkinto jaettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tiloissa järjestetyssä Kekriseminaarissa. Kun saimme tiedon, että Kalevalaseura aikoo myöntää Päivystävä folkloristi -blogikollektiivillemme Nuoren tutkijan palkinnon, oli ensimmäinen reaktiomme häkellys. Seuraavaksi syttyi ilo: saamme jakaa tämän riemun ystävien kesken! Perustimme Päivystävä folkloristi -blogin syksyllä 2018 ollessamme vasta väitöskirjatutkimustemme alkutaipaleella Helsingin yliopistossa.…
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen euroviisuanalyysissa (6.5.2023) tarkasteltiin Käärijän Cha cha cha -kappaleen olemusta. Toimittaja Lauri Malkavaara totesi suomalaisen alkukantaisuuden olevan kappaleessa voimissaan ja vertasi alun rytmikkäitä puheosuuksia kalevalamittaiseen runouteen ja nelipolviseen trokeeseen. Täytyy tunnustaa, ettemme me folkloristit olleet lainkaan huomanneet Käärijän kappaleen ilmiselvää kalevalaisuutta, mutta tunnistamme laulun rytmisen alun hyödyntävän jo kalevalamitasta tuttua keinoa. Käärijä käyttää…
Nyky-Suomessa itkuvirsien luo löytää yhä useamman tie. Yksi etsii karjalaisia juuriaan, toinen keinoa käsitellä tunteitaan, kolmas on yleisesti kiinnostunut perinteistä, neljäs on innostunut muuten vain ja viides on viehtynyt itkuista taiteellisena ilmaisuna. Karjalaisten ja inkeriläisten itkuvirsien tenho tavoitti minut syksyllä 2007 folkloristiikan opinnoissa. Itkuvirret piirtävät kuvaa maailmasta, joka oli minulle entuudestaan tuntematon, joka kerrottiin naisten…
Pieni tietopaketti karjalaisista itkuista ja tutkimuskirjallisuutta aiheesta. Perinteisesti itkut ovat tunteita, etenkin surua sen kaikissa sävyissä ilmaisevaa, useimmiten rituaaleissa esitettyä suullisesti välittyvää, muistinvaraista perinnettä. Ilmaisun näkökulmasta itkuvirsi on tekstin, sävelmän ja tunteen esitystilanteessa syntyvä perinteisiä kielellisiä, temaattisia ja musiikillisia sekä esityksellisiä malleja noudattava kokonaisuus. Perinteenä itkuvirret ovat esikristillistä perua. Karjalaisten itkujen maailmankuvassa yhdistyy kansanuskon ja…
18.5.2022
Itkuvirsillä on monta nimeä, jotka tuovat esiin perinteen monimuotoisuutta, perinteen karjalaista taustaa ja nykyajassa syntyneitä uusia muotoja. Tässä blogiartikkelissa pohdin näitä eri nimityksistä ja periteen moninaisuutta. Pohdintojeni taustalla on ollut halu ymmärtää, miten erilaiset perinteen muodot rituaalisesta käytännöstä esittäväksi taiteeksi suhteutuvat toisiinsa ja miten määritellä itkuvirsi. Nyky-Suomessa tunnettu itkuvirsiperinne on taustaltaan etenkin karjalaista* ja inkeriläistä**…
3.2.2022
Päivystävän folkloristin Tuukka Karlsson väittelee 12.2.2022 klo 10. Väitöspaikkana on Porthania PIII, Yliopistonkatu 3, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Jonathan Roper (Tarton yliopisto) ja kustoksena professori Lotte Tarkka (Helsingin yliopisto). Saliin otetaan yleisöä saapumisjärjestyksessä korkeintaan 50 henkilöä. Tilaisuutta voi seurata suorana verkkolähetyksenä Zoomissa. Tutkimukseni tarkastelee vienankarjalaisia loitsuja ja niiden roolia tietäjien instrumentteina. Ollaan siis samojen…
Kansallismuseon pihapuistossa seisoo piiluhirsinen rakennus, jonka sisäseinissä ja seinien rajaamassa tilassa on kiehtovaa keramiikkaa ja eri tavoin työstettyjä kuvioita. Se on Ihmeiden aika, espanjalaisen taiteilijan Antía Sanchezin ja suomalaisen kuvanveistäjän Hannes Aleksin yhteistyössä syntynyt massiivinen teos. Installaatio on toteutettu Kalevalaseuran tuella. Antía Sanchez ja Ihmeiden aika. Lähde
Aika: 26.02.2022klo 14–16 Paikka: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Maijansali YouTube: https://youtu.be/UZEmQDX7oZA (livelähetys; tallenne jää kuukaudeksi verkkoon) Musiikki on luonnostaan ylirajaista. Muistinvaraisen kansanmusiikin aikakaudella se ei välittänyt kielellisistä tai hallinnollisista rajoista. Siksi vanhempi karjalais-suomalainen musiikkiperinne runolauluineen, kanteleineen... Lähde
Kun olin opiskelija 1960-luvulla, Kalevalaseuran vuosikirja oli ainoa folkloristiikan alan julkaisufoorumi. Tai silloinhan oppianeen nimi oli ”suomalainen ja vertaileva kansanrunoudentutkimus”. Opiskelijan näkökulmasta kansainväliset julkaisut olivat ulottumattomissa − niitä opittiin vähitellen lukemaan Turun ja Helsingin jatkokoulutusseminaareissa, mutta tuskin kukaan edes unelmoi voivansa... Lähde
Tämän vuoden tammikuussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kalevalaseura järjestivät osana Tieteiden yötä keskustelutilaisuuden otsikolla Outoja tapauksia. Valmistauduin tilaisuuteen pohtimalla, milloin itse olin viimeksi kokenut ”outoutta”. Pitkä kokemus juristina ja tutkijana on johtanut siihen, että joskus joudun miettimään, olenko kyynistynyt, kun vain harvoin järkytyn oudoistakaan... Lähde
Kalevalaseura järjestää yhdessä Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen kanssa keskustelutilaisuuden karjalaisuudesta ja karjalan kielestä tutkimuksessa. Aika: 8.12.2021 klo 14–16 Paikka: Itä-Suomen yliopisto, Agorasali (AG106) Suora striimi: https://youtu.be/YE9JrRHHtuY Kulttuuriperinnön omistajuus ja käyttö ovat olleet jo pitkään yhteiskunnallisen keskustelun aiheena. Lähde
Koska en ole vuosiin saanut pitää lomaa ja lensin viimeksi 2010 Riikaan, päätin keväällä tarttua Museoalan Ammattiliiton tarjoukseen ja lähteä matkalle Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. Joten tässä matkasta to–su 29.8.–1.9.2019.DublinissaLaskeutuminen Irlantiin. Vihreää riittää.Lento sujui muuten hyvin, mutta Tukholman Arlandan kentällä piti odottaa SASin koneeseen miehistöä ja lähtö myöhästyi ½ tuntia. Perillä yhden seurueemme jäsenen matkalaukku oli…