Vaihtoehtoiset faktat ovat olleet muodissa viime vuosina. Päivystävä folkloristi päätti näin Kalevalan päivän kunniaksi ravistella myös Elias Lönnrotin eepoksen klassisia juonenkäänteitä. Väinömöinenkö muka kilpalaulannan voittaja? Saanemme esitellä vaihtoehtoisia versioita tästäkin tarinasta. Tulevana sunnuntaina on taas Kalevalan päivä! Kalevala on Elias Lönnrotin kansanrunoista kokoama ja mukailema runoeepos. Lähes jokainen suomalaisen kouluopetuksen käynyt tietää, että Lönnrot kierteli…

Lue lisää

Kalevalan päivän 2021 kunniaksi myönnettiin kaksi palkintoa. Veijo Rönkkönen: Joogatarha, Parikkala. Kuva: Veli Granö. Kalevalaseura palkitsee Veli Granön Akseli Gallen-Kallelan tunnustuspalkinnolla. Taiteilija, valokuvaaja ja elokuvantekijä Granö on tienraivaajana uskaltanut lähteä tutkimaan marginaaliin sujahtanutta kansaa ja sen luovuutta tilanteessa, jossa talonpoikainen kansantaide oli jo... Lähde

Lue lisää

Suomalaisuuden kuvaston itäinen painotus on kulttuurimme pitkäaikaisimpia, Kalevalasta ja karelianismista kumpuavia merkitysjatkumoita. Leevi and the Leavingsin 1986 levyttämä, Gösta Sundqvistin säveltämä ja sanoittama Pohjois-Karjala toi teeman 1990-luvulle ja matka jatkui 2000-luvun karaokeklassikkojen listalle. Pohjois-Karjalassa soi suomalaisen kaupungistumisen kaiho ja eksistentiaalinen... Lähde

Lue lisää

Kaanoneiden antamat mittapuut toimivat usein myös historiankirjoituksen ja kulttuurianalyysin lähtökohtana. Vuosikirjassa Kaanon ja marginaali katsomme toisin, ja keskitymme kulttuuristen ideaalien ja normien katvealueisiin. Kalevalaseuran vuosikirjan numeron 101 teemana ovat julkisessa keskustelussa, kulttuurin kentillä ja tutkimuksessa väheksytyt, syrjään heitetyt aineistot ja toimijat. Lähde

Lue lisää

Haluaisitteko järjestää Kalevalan päivän tapahtuman tai löytää Kalevalaa käsitteleviä aineistoja opetuksen tueksi? Kokosimme linkkipaketin. Avoin Kalevala: http://kalevala.finlit.fi/ Avoin Kalevala avaa nykylukijalle eepoksen uudella tavalla. Se kertoo, millaiseen maailmaan eepos syntyi, mikä on sen suhde kansanrunoihin, miten ymmärtää Kalevalan kieltä. Kalevalaseuran tietopaketti Kalevalasta... Lähde

Lue lisää

Kaikki SKS:n tapahtumat on koronatilanteen huononemisen takia peruttu, valiltettavasti näin ollen myös SKS:n ja Kalevalaseuran yhteinen etätapahtuma Sammon arvoitus. Se siirretään ensi vuoteen eli maanantaille 28.2.2022. Kalevalaseura julkistaa vuoden 2021 Akseli Gallen-Kallela -palkinnon ja Kalevalaseuran erityispalkinnon saajat klo 12.00. Julkaisemme tallenteen seppeleenlaskusta Elias Lönnrotin... Lähde

Lue lisää

Vuoden viimeiseen kahteen viikkoon liittyy paljon merkityksellisiä päiviä, perinteitä ja arvojen korostamista. Ajankohdan erityisyys näkyy siinä, kuinka paljon näihin päiviin tiivistyy niin uskonnollista kuin maallista rituaalisuutta. Suomessa vuoden loppuun tiivistyy sekä joulun että uudenvuoden juhlinta. Talvipäivänseisauskin – keskitalvi ja vuoden lyhyin päivä – sijoittuu joulun alle, ja ulkomaailma on pimeimmillään. Joulu ja uusivuosi ovat monille…

Lue lisää

Lue lisää

Napakairan* Nefa-Helsingin 50-vuotisjuhlanumeroon päätimme me päivystävät folkloristit jakaa ajatuksiamme siitä, mitä folkloristiikka on antanut meille, minkälaisena anti näin koronakevään jälkeen mielissämme näyttäytyy. Kelvollisina folkloristeina emme lähesty aihetta saatujen akateemisten tietojen ja teorioiden kautta, vaan pyrimme sinne syvälle kaiken taa vernakulaarilla tasolla, joka paikoin saattaa lähennellä keittiöpsykologiaakin. Miksi tämä on näin? Folkloristiikka on ala, joka on…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tutkin tiedätkö-ilmauksiksi nimittämieni tietää-verbin yksikön 2. persoonan preesensin interrogatiivimuotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Huomion kohteena on, millaisten keskustelun toimintojen osana ja millaisissa vuorovaikutuksellisissa funktioissa tiedätkö-ilmaukset arkivuorovaikutuksessa esiintyvät. Artikkelissa kuvataan ilmausten käytön variaatiota ja tarkastellaan, onko tiedätkö-ilmauksen käyttö tietyissä yhteyksissä muuttumassa verbimuodosta partikkelistuneeksi ilmaukseksi. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesta tietokannasta Arkisynista, joka sisältää yhteensä…

Lue lisää

Lue lisää

Kirja-arviosta ei ole abstraktia.

Lue lisää

Abstrakti artikkelikäsikirjoituksesta “Säe säkeeltä. Väinö Kaukosen säetutkimukset Kalevalasta” Tarkastelen artikkelissani kirjallisuudentutkija Väinö Kaukosen (1911−1990) laatimia säetutkimuksia Kalevalasta (1939, 1945, 1956) pohtien niiden rakennetta ja suhdetta Lönnrotin toimitustapoihin ja lähdeaineistoon. Suhteutan säetutkimukset folkloristiikan tutkimushistoriaan, jossa on näkyvissä kaksi keskeistä linjaa: tarve laatia Kalevalasta kriittinen laitos, toisaalta kiista eepoksen sopivuudesta tutkimusaineistoksi ja -kohteeksi. Säetutkimukset saattavat avautua hankalasti,…

Lue lisää

Lue lisää

Luonnon, uskon ja eron voima. Lisääntymisprosessin luvista Pauliina Rauhalan Taivaslaulussa (2013) Artikkeli tarkastelee ihmisen lisääntymisen, sukupuolieron ja valinnanmahdollisuuksien suhdetta Pauliina Rauhalan romaanissa Taivaslaulu (Gummerus 2013). Taivaslaulu on vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön sijoittuva kertomus nuoresta avioparista, Viljasta ja Aleksista, ja heidän pyristelystään lisääntymiseen tiukkoja sääntöjä liittävässä yhteisössä. Romaani suhtautuu uskonnollisen yhteisön asettamaan ehkäisykieltoon kriittisesti ja kuvailee erityisesti Viljan…

Lue lisää

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista…

Lue lisää

30.10.2020

Artikkeli perustuu heinäkuussa 2019 tehtyihin etnografisiin kenttätöihin Untšon kylässä Marin tasavallassa, joka sijaitsee Keski-Venäjällä aivan Tatarstanin rajalla. Untšon eli   venäjäksi Šorunžan keskuskylän lisäksi siihen kuluu kuusi muuta pienempää kylää, joiden kaikkien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2019 noin 2000. Pienemmät kylät ovat Mukanai, Paimyr, Sapunža, Šlan, Šurga ja Jambator. Osa asukkaista on vain kirjoilla kylässä. Tarkastelemme…

Lue lisää

Tämän tutkimuksen kohteena on kolme klassisia kieliä käsittelevää kielioppiteosta, joiden ensimmäiset painokset ovat ilmestyneet vuosina 1858–1881. Johan Gabriel Geitlinin kahdessa osassa ilmestynyt latinan kielioppi (Latinalainen kielioppi umpisuomalaisen nuorison hyödyksi 1858 ja Lause-oppi 1860), Gustaf Cannelinin Kreikan kieli-oppi, alotteleville (1863) ja Carl Johan Lindeqvistin Kreikan kielioppi (1881). Aikaisemman tutkimuksen sivuutettua klassisten kielten suomenkieliset kieliopit tarkastelemme tässä…

Lue lisää