Historia oli heinäkuun monarkian (1830-1848) aikana keskeinen vallan legitimaation väline. Kansallisen historian keskiössä olivat suurmiehet ja -naiset eri aikakausilta, aina varhaiskeskiajalta lähtien. Merovingiajan kuninkaallisista pyhimyksistä Klotilde ja Bathilde olivat näkyvässä roolissa kuningas Louis-Philippe I:n rakennus- ja taidehankkeissa. Artikkelissa tutkin, miten pyhimyskuningattaria käytettiin 1840-luvulla tavoitteena legitimoida heinäkuun monarkia ja Louis-Philippe I:n valta.

Lue lisää

Cet article[1] s’intéresse à l’accueil que la France a réservé aux réfugié·e·s juif·ve·s d’Allemagne au cours des années 1933–1938. Il montre combien ces hommes et femmes ont été chaleureusement accueilli·e·s […]

Lue lisää

Ranskassa heinäkuun monarkian hallitus otti 1830 rakennussuojelun osaksi poliittista ohjelmaansa, jolla se muovasi kansallista identiteettiä. Historiallisten monumenttien valtionhallinnon perustamisella se pyrki yhdistämään ranskalaisia eri yhteiskuntaryhmistä. Vallankumousta seuranneen ajan merkkirakennusten hävittämisen […]

Lue lisää

Suomen Kansallisteatterissa sai 13.11.1925 ensi-iltansa ranskalaisen kirjailijan Jules Romains’in satiirinen näytelmä Knock eli lääketieteen riemuvoitto. Näytelmä esitettiin Helsingissä vain vajaat kaksi vuotta Pariisin ensi-illan jälkeen. Se oli suuri tapaus helsinkiläisten teatterin ystävien ja Ranskan harrastajien keskuudessa, ja innosti kulttuuripiirejä aina konservatiiveista modernisteihin. Artikkelissani lähestyn esitystä henkilö- ja kulttuurihistoriallisena risteyskohtana.

Lue lisää

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…

Lue lisää

Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…

Lue lisää

Digitaalisiin pelikulttuureihin kuuluu pelaamisen lisäksi muita peleihin liittyviä aktiviteetteja, kuten pelaamisen katsomista. Artikkelissa tutkimme digitaalisen pelaamisen katsomisen historiaa harrastuslehdissä julkaistujen sekä harrastajien ottamien kuvien avulla. Sisällönanalyysiä soveltavassa artikkelissa tulevat esiin vaihtelevat katsojaroolit piilottelevasta katsojasta osallistuvaan ja aktiiviseen katsojaan.

Lue lisää

In this article we examine a popularly-oriented Finnish wartime photographic book, Suomi kuvina. Das ist Suomi. Finnland in Bild und Wort, from 1943, which introduced Finland - its landscapes, culture and people - for a German target audience. We analyze the choices of images and captions and explore how the familiar visual tendencies were both…

Lue lisää

Metsänhoitaja-eräkirjailija-kuvataiteilija A. E. Järvinen vaikutti Lapissa 1900-luvun alusta kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Pohdin sitä, miten voin valitsemieni kolmen valokuvan kautta avata häntä ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kolme kuvaa Järvisestä ovat yksittäisiä otoksia, mutta ne voivat näyttää suuntaa kokonaistulkinnalle: esiin nousevat erityisesti sukupuolen ja katseen merkitys. Tarkastelen aineistoa kulttuurihistorian, täsmällisemmin mikrohistorian näkökulmasta.

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Minkälaista kuvitusta suomalaiset mielisairaalahistoriikit sisältävät, ja millaista tietoa sairaalavalokuvat välittävät? Valikoituneisuudesta huolimatta historiikkien valokuvista avautuu monipuolista ruumiillista tietoa mielisairaalaympäristöistä, ja kuvat auttavat kuvittelemaan, millaiselta tuntuisi elää sairaalaympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Historiikkien välittämää tietoa peilataan vuosina 2014-2015 koottuun kirjalliseen tutkimusaineistoon ”Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta” pohtien samalla valokuvien välittämän tiedon luonnetta.

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…

Lue lisää

Suomi osallistui Aasian ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Japanin Osakassa 15.3.–13.9.1970 yhteispohjoismaisessa Skandinavian paviljongissa. Huolimatta osallistumista kohtaan aluksi tunnetusta innottomuudesta Expo’70:stä muodostui Suomelle tärkeä maakuvaa muokanneen tiedotusaineiston jakelukanava ja näyteikkuna Itä-Aasiaan. Miten, miksi ja millaista Suomi-kuvaa maailman siihen asti suurimmassa maailmannäyttelyssä esiteltiin? Millainen Skandinavian paviljongin mediavastaanotto oli, ja mitkä seikat vaikuttivat Suomi-kuvan muotoutumiseen? Artikkeli tarkastelee Expon Suomi-kuvaa ja…

Lue lisää

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee japanilaisten Suomi-kuvia sekä maa- tai kohdekuvateorian (tourism destination image) että tuote-maakuvateorian (ns. product country image) avulla. Em. teorioista johdettujen käsitteiden pohjalta muodostetaan empiiriset mittarit kognitiivisesta maakuvasta ja affektiivisesta maakuvasta. Tutkimusaineistona käytetään japanilaisten keskuudessa huhtikuussa 2016 tehtyä kyselyä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen liitettyjä spontaaneja maakuvia sekä japanilaisen kuluttajuuden erityispiirteitä.

Lue lisää

Voiko maakuvatyön tavoitteena joskus olla kielteisen vaikutelman luominen? Kielteinen maakuvatyö vaikuttaisi olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin, jotka korostavat vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä. Katsaus tarkastelee tutkimusmahdollisuuksia liittyen maan esittämiseen ei-houkuttelevana turvapaikanhakijoille. Lisäksi arvioidaan, millainen on ollut Suomen kuva maahanmuuttomaana ja onko viime vuosina siirrytty tässä suhteessa kielteisen maakuvan viestimisen suuntaan.

Lue lisää

Artikkelin aiheena on Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehden luoma kuva Suomesta vuosina 1920–1937. Sanomalehteä toimittivat Petroskoissa suomalaiset punaemigrantit, joista suuri osa oli siirtynyt Neuvosto-Venäjälle Suomen sisällissodan jälkeen. He loivat Suomesta äärimmäisen viholliskuvan, joka kääntyi Stalinin vainoissa yllättäen punaisia suomalaisia itseään vastaan.

Lue lisää

Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa maaliskuussa 1951. Edistyspuolueen pelastamiseksi käytiin 1940-luvun lopulla keskusteluja uusien lähinnä keskiluokkaa edustaneiden piirien kanssa, mutta neuvottelujen lopputulemana ei ollut edistyspuolueen elävöittäminen vaan kokonaan uuden Suomen Kansanpuolueen perustaminen. Liberaali sovitteleva yleispuolue ei enää kerännyt kannattajia, vaan kasvavaa keskiluokkaa yritettiin vastaisuudessa houkutella intressiedustuksella luokkapuolueiden tapaan. Edistyspuolueen toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia…

Lue lisää