Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…

Lue lisää

Digitaalisiin pelikulttuureihin kuuluu pelaamisen lisäksi muita peleihin liittyviä aktiviteetteja, kuten pelaamisen katsomista. Artikkelissa tutkimme digitaalisen pelaamisen katsomisen historiaa harrastuslehdissä julkaistujen sekä harrastajien ottamien kuvien avulla. Sisällönanalyysiä soveltavassa artikkelissa tulevat esiin vaihtelevat katsojaroolit piilottelevasta katsojasta osallistuvaan ja aktiiviseen katsojaan.

Lue lisää

In this article we examine a popularly-oriented Finnish wartime photographic book, Suomi kuvina. Das ist Suomi. Finnland in Bild und Wort, from 1943, which introduced Finland - its landscapes, culture and people - for a German target audience. We analyze the choices of images and captions and explore how the familiar visual tendencies were both…

Lue lisää

Metsänhoitaja-eräkirjailija-kuvataiteilija A. E. Järvinen vaikutti Lapissa 1900-luvun alusta kuolemaansa saakka vuoteen 1963. Pohdin sitä, miten voin valitsemieni kolmen valokuvan kautta avata häntä ihmisenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Kolme kuvaa Järvisestä ovat yksittäisiä otoksia, mutta ne voivat näyttää suuntaa kokonaistulkinnalle: esiin nousevat erityisesti sukupuolen ja katseen merkitys. Tarkastelen aineistoa kulttuurihistorian, täsmällisemmin mikrohistorian näkökulmasta.

Lue lisää

Artikkelissa analysoidaan jatkuvuutta ja muutosta Lapin kuvaamisen tavoissa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Samalla tarkastellaan Lapin asemaa kansallisessa maisemakuvastossa ja sen muuttumista saamelaisten maasta suomalaisten erämaaksi. Tutkimusaiheeseen pureudutaan kontekstoimalla vuonna 1896 julkaistun I. K. Inhan toimittaman Finland i bilder - Suomi kuvissa -teoksen kuusi Lappia esittävää kuvaa. Teos oli ensimmäinen, joka esitteli suomalaisia maisemia laajasti valokuvin.

Lue lisää

Minkälaista kuvitusta suomalaiset mielisairaalahistoriikit sisältävät, ja millaista tietoa sairaalavalokuvat välittävät? Valikoituneisuudesta huolimatta historiikkien valokuvista avautuu monipuolista ruumiillista tietoa mielisairaalaympäristöistä, ja kuvat auttavat kuvittelemaan, millaiselta tuntuisi elää sairaalaympäristössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Historiikkien välittämää tietoa peilataan vuosina 2014-2015 koottuun kirjalliseen tutkimusaineistoon ”Muistoja ja kokemuksia mielisairaalasta” pohtien samalla valokuvien välittämän tiedon luonnetta.

Lue lisää

Museoiden, arkistojen ja kirjastojen digitoitujen kokoelmien julkaiseminen verkkotietokannoissa ja saavutettavuuden parantuminen mahdollistaa valokuva-aineistojen aiempaa laajemman tutkimuksellisen käytön. Valokuvausharrastaja G. A. Stooren kuvakokoelmaan pohjautuva artikkeli käsittelee 1800- ja 1900-luvun vaihteen omakuvavalokuvia kuvaajansa henkilöhistorian tulkkina. Artikkeli sivuaa myös valokuvien tutkimuskäytön metodologisia haasteita ja etsii niihin ratkaisuja visuaalisten polkujen menetelmän avulla.

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.

Lue lisää

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…

Lue lisää

Suomi osallistui Aasian ensimmäiseen maailmannäyttelyyn Japanin Osakassa 15.3.–13.9.1970 yhteispohjoismaisessa Skandinavian paviljongissa. Huolimatta osallistumista kohtaan aluksi tunnetusta innottomuudesta Expo’70:stä muodostui Suomelle tärkeä maakuvaa muokanneen tiedotusaineiston jakelukanava ja näyteikkuna Itä-Aasiaan. Miten, miksi ja millaista Suomi-kuvaa maailman siihen asti suurimmassa maailmannäyttelyssä esiteltiin? Millainen Skandinavian paviljongin mediavastaanotto oli, ja mitkä seikat vaikuttivat Suomi-kuvan muotoutumiseen? Artikkeli tarkastelee Expon Suomi-kuvaa ja…

Lue lisää

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee japanilaisten Suomi-kuvia sekä maa- tai kohdekuvateorian (tourism destination image) että tuote-maakuvateorian (ns. product country image) avulla. Em. teorioista johdettujen käsitteiden pohjalta muodostetaan empiiriset mittarit kognitiivisesta maakuvasta ja affektiivisesta maakuvasta. Tutkimusaineistona käytetään japanilaisten keskuudessa huhtikuussa 2016 tehtyä kyselyä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen liitettyjä spontaaneja maakuvia sekä japanilaisen kuluttajuuden erityispiirteitä.

Lue lisää

Voiko maakuvatyön tavoitteena joskus olla kielteisen vaikutelman luominen? Kielteinen maakuvatyö vaikuttaisi olevan ristiriidassa suhteessa perinteisiin käsityksiin, jotka korostavat vetovoimaisen kuvan luomisen keskeisyyttä. Katsaus tarkastelee tutkimusmahdollisuuksia liittyen maan esittämiseen ei-houkuttelevana turvapaikanhakijoille. Lisäksi arvioidaan, millainen on ollut Suomen kuva maahanmuuttomaana ja onko viime vuosina siirrytty tässä suhteessa kielteisen maakuvan viestimisen suuntaan.

Lue lisää

Artikkelin aiheena on Karjalan Kommuuni/Punainen Karjala -sanomalehden luoma kuva Suomesta vuosina 1920–1937. Sanomalehteä toimittivat Petroskoissa suomalaiset punaemigrantit, joista suuri osa oli siirtynyt Neuvosto-Venäjälle Suomen sisällissodan jälkeen. He loivat Suomesta äärimmäisen viholliskuvan, joka kääntyi Stalinin vainoissa yllättäen punaisia suomalaisia itseään vastaan.

Lue lisää

Joulukuussa 1918 perustettu Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa maaliskuussa 1951. Edistyspuolueen pelastamiseksi käytiin 1940-luvun lopulla keskusteluja uusien lähinnä keskiluokkaa edustaneiden piirien kanssa, mutta neuvottelujen lopputulemana ei ollut edistyspuolueen elävöittäminen vaan kokonaan uuden Suomen Kansanpuolueen perustaminen. Liberaali sovitteleva yleispuolue ei enää kerännyt kannattajia, vaan kasvavaa keskiluokkaa yritettiin vastaisuudessa houkutella intressiedustuksella luokkapuolueiden tapaan. Edistyspuolueen toisen maailmansodan jälkeisiä vuosia…

Lue lisää

Suomalaiset historiantutkijat aloittivat toisen maailmansodan jälkeen jääkärikirjallisuuden myyttien purun. Tässä artikkelissa perehdyn siihen, miten kirjallisuudessa on käsitelty jääkäriliikkeen suhteita Saksan sotilaalliseen ja poliittiseen johtoon sekä Ruotsin aktivistipiireihin ensimmäisen maailmansodan aikana. Artikkeli selvittää erityisesti, miten historiantutkimus on tuonut esille Tukholmassa toimineen valtuuskunnan jäsenten toiminnan, motiivit ja viitekehyksen.

Lue lisää

Näin ollen analysoimme tässä artikkelissa verkostoanalyysin keinoin, millä tavoin Twitterissä Suomen juhlavuoden virallisena aihetunnisteena (hashtag) käytettyä #suomi100-tunnistetta hyödynnettiin sisällöllis-temaattisesti erilaisten keskustelujen tuomiseksi samalle juhlavuoden some-foorumille. Missä määrin verkon digitaalinen historiakulttuuri toteutti presidentin puheen ja juhlavuoden valtiojohtoisten organisaattoreiden tavoittelemaa yhtenäisyyden sanomaa?

Lue lisää

Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.

Lue lisää

Se mikä oli aikalaistutkijoille ja -kerääjille itsestään selvä kontekstisidonnainen tai henkilökohtainen tekijä, ei ole automaattisesta näkyvillä aineistoa myöhemmin tarkastelevalle tutkijalle. Etnografisen muistitiedon kerääjän ominaisuudessa tutkija voi kuitenkin palata tilanteeseen, jolloin lähde syntyi ja todentaa lähteen tuottajan eli itsensä tavoitteita ja vaikutusta sekä arvioida haastattelemiensa ihmisten elämänhistorian ja persoonallisuuden vaikutuksen haastatteluaineistoon.

Lue lisää

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

Lue lisää