Yksittäinen kirje, valokuva tai perimätietona sukupolvelta toiselle kerrottu tarina voi joskus johdattaa tutkimusmatkalle arkistoihin. Näin kävi minulle, kun silmiini sattui muuan sotilaspastorin kirje tammikuulta 1940. Kirje osui kohdalleni työni ohessa, etsiessäni tietoa yhteen lukuisista Kansallisarkiston tietopalvelulle saapuneista tiedusteluista. Työssäni etsin tietoa Kansallisarkistossa säilytettävistä asiakirjoista ja käsieni kautta kulkee lukemattomia sodan aikaisia tarinoita. Toisinaan, asiakirjoja selatessani…

Lue lisää

Perheeni kotiutui kaksivuotiselta Saksan matkalta kesällä 2016, ja minun oli aika palata kansanmusiikin lehtorin työhöni Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan. Sain heti syksyn alussa mukaansatempaavan sähköpostin SKS:sta. Minua pyydettiin valmistamaan soivaan muotoon yksi seuran arkiston kätköistä löytynyt, 1800-luvun alussa erään naisen sepittämä 31-säkeistöinen virsiteksti. Esitys olisi tulevan vuoden tammikuussa Tieteiden yön tapahtumassa. Saamani kutsu esiintymään SKS:n tilaisuuteen kirvoitti…

Lue lisää

Joulukuussa 2005 viimeistelin historian graduani. Ajatuksissa siinsi tutkijanura, ja mielessä pyöri väitöskirja-aiheiden ruletti. Kuin kohtalon oikusta käsiini osui pappani valokuvia matkalta Bukarestiin kesällä 1953. Hän kertoi, että matkakohteena oli ollut maailman nuorison festivaali. Papan kuvissa yhtenäisesti puetut, suorissa riveissä marssivat nuoret olivat minulle visuaalisesti tuttua kuvastoa. Gradussani olin nimittäin tutkinut neuvostonuorison propagandaa 1920–30-luvuilla. Pari asiaa…

Lue lisää

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta J.K. Paasikiven syntymästä. Olin mukana helmikuussa Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa, kun Paasikiven elämäntyötä käsiteltiin varsin laajasti. Minulta on sittemmin pyydetty parikin esitelmää, jotka keskittyisivät Paasikiven toimintaan historian käyttäjänä. Tämän termin olen kehittänyt siksi, että en ole ihan varma siitä, kuinka varmalta pohjalta Paasikivi voitaisiin nähdä historioitsijana. Paasikivi itse sanoi pitävänsä…

Lue lisää

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen julkaisemisesta. Kirjaa on analysoitu monesta vinkkelistä vuosien varrella, mutta harva ehkä muistaa, että kirjan lähtötilanne kumpuaa maatilojen sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä valinnoista ja haasteista. Kun veljesten äiti kuolee, on Jukolan talolle löydyttävä uusi jatkaja. Aapo ehdottaa, että isännyys annetaan Juhanille, veljessarjan vanhimmalle, mutta Laurin mielestä ”viheliäinen Jukola”…

Lue lisää

Petu nousi verkalleen tuolilta, pyyhki silmiään ja meni tupaan päällysvaatteita muuttamaan. Sieltä palasi hän takaisin ja täytyi mennä Viijan kamariin kaapista ottamaan käräjiin tarvittavia riitapapereja. Takaisin tullessa hän vielä paperikääry kädessä katsahti jälkeensä tuonne vuoteelle, jossa hänen vaimonsa makasi kuolleena.Hevosen olivat rengit valjastaneet valmiiksi, se seisoi veräjän pieleen sidottuna. Petu tuli ulos, pisti kädestään kääryn…

Lue lisää

Vuosisatojen aikana nurkkiin tahtoo kertyä kaikenlaista ja monin eri tavoin – myös Kansalliskirjastossa. Käsikirjoituskokoelmiimme on lahjoituksin, ostoin, siirroin ja löydöin kasaantunut noin 600 nidettä käsittävä Almanakat ja kalenterit -kokoelma. Ajatuksena on ollut saattaa aiemmin suurimmaksi osaksi identifioimaton, luetteloimaton ja hajalleen sijoitettu aineisto paremmin tutkijoiden hyödynnettäväksi almanakoissa olevien käsintehtyjen merkintöjen takia. Kokoelman luettelointityö on lähes valmis…

Lue lisää

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 51 vuotta Peukalomatkat ry:n perustamisesta. Tätäkään en olisi tiennyt, ellemme olisi kesäkuussa vastaanottaneet Hyppää kyytiin! -muistitietokeruuseen aineistoluovutusta, joka sisälsi yhdistyksen toiminta-asiakirjoja. Peukalomatkat ry:n ensisijaisena tarkoituksena oli edistää myötämielistä suhtautumista liftaamiseen. Liftareita syytettiin haitoista, ja vaikka yhdistyksen mielestä ongelmia ei ollut, sitoutui yhdistys säännöissään poistamaan haittoja, mikäli niitä osoitettaisiin. Asiansa tukevoittamiseksi yhdistys…

Lue lisää

Vuosisatojen ajan Kansalliskirjasto on ollut tärkeä tutkimuksen kumppani. Se tarjoaa runsaasti  tutkimusaineistoksi kelpaavaa aineistoa – myös digitaalista aineistoa ja kirjallisuutta. Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeessa tehtiin keväällä kysely Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista ja palveluista, koska hankkeen tavoitteena on kehittää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden kohtaamista. Kysely sai yhteensä 130 vastausta suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiltä vastaajilta. Tutkijaorientoituneen…

Lue lisää

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on kehittää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden kohtaamista. Hanke keskittyy digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Hankkeessa suunnitellaan malli käyttäjälähtöisille tutkijapalveluille. Samalla voidaan palvella kaikkia digitaalisten aineistojen, erityisesti digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun käyttäjiä. DAM-hankkeen keväällä 2020 tehdyssä tutkijakyselyssä haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia tutkijoilla on Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista…

Lue lisää

Maaliskuussa 2017 uutisoitiin näyttelijä Lembit Ulfsakin (1947-2017) kuolemasta. Hän oli ansioitunut virolainen teatteri- ja elokuvanäyttelijä. Suomalaiset muistavat hänet ehkä Klaus Härön elokuvasta Miekkailija (2015) tai AJ Annilan Ikitiestä (2017). Mieleeni tuli kuitenkin eräs tv-sarja, jota esitettiin ensin syksyllä 1979 ja uusintana kesällä 1983: Mosfilmin jättielokuva Legenda o Tile vuodelta 1976, jonka ohjasivat Aleksandr Alov ja…

Lue lisää

Snellmaninkatu johdattaa kulkijan Senaatintorilta Suomen pankin, säätytalon ja valtionarkiston ohi Kruununhakaan. Suomen pankin edessä vuonna 1923 paikalleen pystytetty Emil Wikströmin pronssinen Snellman istuu jykevänä, vankkana ja vakaana, paljon symbolina. Patsaalle eivät uljaat edistykselliset pommikonelaivueetkaan voineet mitään vuonna 1944. Naarmuja vain saivat aikaan. Johan Wilhelm Snellman ei siis tarvinne pidempää esittelyä. Suomenkielisen Suomen merkkihenkilö. Snellmanin syntymäpäivä…

Lue lisää

Mitä tullee jussista, mittumaarista, keskikesän pitkästä päivästä ja lyhyestä yöstä? Kukkiiko sananjalka, näkyykö aarnivalkeita? Sataako, paistaako, vai miettiikö ylipäänsä kenkään, mitä mahtavat luonnonmerkit sekä juhannusyön ihmeet enteillä? Luultavaa sentään lie, että kun juhannusliikenteen humu hiljenee ja Lahdenseudun pullonkaula kerran narahdettuaan aukeaa, kun pakaasit puretaan ja sauna alkaa lämmetä, niin sekä hiljentyneissä kaupungeissa että satojen järvien…

Lue lisää

Mennyt kevät on ollut varsin poikkeuksellinen. Korona levisi maailmalla ja meillä; on ollut surua, huolta ja murhetta. Uutiset täyttyivät kuvilla tehohoidossa makaavista ihmisistä ja tyhjistä suurkaupunkien kaduista. Myös suomalaiset joutuivat linnottautumaan koteihinsa ja opettelemaan etätyöskentelyä. Monet perhetapaamiset, juhlat, merkkipäivät ja valmistujaiset jäivät juhlimatta tai niitä on juhlittu pienimuotoisesti vain perhekunnittain. Oma etätyöjaksoni kesti kaikkiaan runsaat…

Lue lisää

Våren 2020 började e-postmeddelanden jag fick och själv skrev innehålla några välvilliga och kanske bekymrade rader om hälsa och sjukdom. Det blev kutym att inleda eller avsluta meddelanden med förhoppningar om att mottagaren och dennes familj mådde bra och att ingen hade smittats av det skrämmande viruset som spred sig i världen. Plötsligt reproducerade många…

Lue lisää

Looking for information on galleys and other data for my research, I have come across a document that we could say talks about justice and prisoners’ rights. As the document is short and forceful, I have thought it would be a good idea to present it to you. The king was the embodiment of justice…

Lue lisää

Sirpa Vaahtola Tätä kysymystä ovat monet esittäneet kevään aikana koronarajoitusten tylsistyttäminä. Eikä ihme, onhan Viro ollut viimeisten 25 vuoden ajan yksi suomalaisten suosikkimatkakohteista. Viroon suuntautunut matkailu ei kuitenkaan alkanut 1990-luvun puolivälistä, jolloin se nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Suomalaisten Tallinnan matkailussa on kolme selvästi erottuvaa huippukautta. Ensimmäinen niistä ajoittui 1860- ja 70-luvuille, seuraava sotien väliselle ajalle…

Lue lisää

Kuva: Forum Marinumin kokoelmat.   Kirjoittanut: Maria Jokela Törmäsin kerran arkistoja penkoessani mustavalkoiseen kuvaan, jossa Suomen Joutsenen miehistö poseeraa kreikkalaisen temppelin edessä. Tunnistin nopeasti temppelin Ateenan Akropolilla sijaitsevaksi Parthenon-temppeliksi. Tiesin Joutsenen käyneen Pireuksen satamassa 30-luvulla, mutta en tiennyt miehistön käyneen Akropolis-kukkulalla, saatikka että vierailusta löytyisi kuvia. Mitä muuta löytyisi? Kiinnostuin koko Pireuksen-vierailusta ja aloin ottaa…

Lue lisää

Professorn i historia, Henrik Meinander fyllde 60 år den 19 maj 2020. Dagen innan gratulerades han av en liten krets på Topelias innergård i solsken och vårlig grönska. Han hyllades bland annat med en festskrift och hedersmedlemskap i ämnesföreningen Historicus. Meinander är sedan 2001 innehavare av den svenska lärostolen i historia vid Helsingfors universitet. Då…

Lue lisää

Mikä on valheiden hinta? Tämä on kysymys, jolla Jared Harrisin näyttelemä ydinfyysikko Valeri Legasov aloittaa kertarysäyksellä ilmiöksi nousseen Chernobyl-minisarjan (2019). Sarja käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta huhtikuussa 1986 sekä katastrofin jälkipyykkiä. Tosipohjainen ydinfyysikko Valeri Legasov (Jared Harris) on ylistetyn Chernobyl-sarjan keskushahmo. Sarjan aloittavassa monologissa Legasovin hahmon pahin pelko ei ole, että yksittäistä valhetta erehdytään pitämään totuutena. Pahempaa…

Lue lisää