Euroopan tieteenhistoriallisen seuran (European Society for the History of Science) konferenssi pidettiin tänä vuonna Lontoossa. Syyskuisessa Britanniassa sen osanottajat pääsivät näkemään maan akateemisen yhteisön brexit-tunnelmissaan. Konferenssia isännöineiden brittien tervetuliais- ja pääpuheenvuoroissa kuului sellaisia ilmaisuja kuin ”olemme pimeässä tunnelissa” ja ”haluamme jatkossakin olla osa eurooppalaista tiedeyhteisöä”. Konferenssissa oli satoja osanottajia eri puolilta maailmaa, Kiinasta Yhdysvaltoihin. Esitelmien…

Lue lisää

Miltä näyttävät historiantutkimuksen tila ja tulevaisuudennäkymät vuoden 2018 päättyessä? Kenellä professoreistamme on eniten knoppitietoa alun perin Turun Akatemiaan perustetusta historian oppituolista? Montako toistoa tarvitaan perinteen muodostumiseen? Muun muassa näihin kysymyksiin saatiin vastauksia historioitsijapaneelissa, joka pidettiin historiantutkimuksen johdantokurssilla 15.11.2018. Panelisteina olivat yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen, Euroopan historian professori Laura Kolbe, keskiajan historian apulaisprofessori Samu Niskanen sekä…

Lue lisää

Historian yksikössä eletään väittelyiden supersyksyä. Tai ainakin siltä minusta on itsekkäästi tuntunut, kun olen seurannut kustoksen tuolilta tai salin eturiviltä Eeva Kotiojan,[1] Elina Kuorelahden[2] ja Anitra Komulaisen[3] väitöksiä tai odotellessani ensi kuussa tapahtuvaa Aaro Saharin[4] väitöstä. Eeva Kotioja väitteli 15.9.2018. Kuvassa itse väittelijä, vastaväittäjä dosentti Maarit Leskelä-Kärki (TY) sekä kustos, prof. Anu Lahtinen. Kuva: Eeva…

Lue lisää

Hanna Isolammi tutkii säveltäjä Väinö Raition tuotantoa ja tarkastelee kriittisesti suomalaisen modernistisen säveltaiteen historiankirjoitusta Kuva Music Finland. Hanna Isolammi vaihtoi kymmenen vuotta sitten soitonopettajan työn musiikkijournalismiin ja musiikintutkimukseen taidemusiikin marginaaligenren parissa. Nyt hän viimeistelee musiikkitieteen väitöskirjaa Helsingin yliopistossa, ja Eteläsalin tutkijapaikalla hän on työskennellyt syksystä 2017 alkaen. Isolammin tutkimusaihe on ”Väinö Raition orkesteriteosten modernismi ja…

Lue lisää

Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten asema on muuttunut paljon viimeisen sadan aikana paljon. 1920-luvun alussa Helsingissä suomenkielisten osuus ylitti ensi kerran ruotsinkielisten osuuden. Mutta nyt tahdon palata vielä sata vuotta taaksepäin. Toivon, että suomenruotsalaista kulttuuria muistaessa esille nostettaisiin muiden merkittävien hahmojen rinnalle myös Zachris Topelius (1818-1898). Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta hänen…

Lue lisää

Oletteko joskus katsoneet tieteellisen EU-yhteistyön hakemuslomakkeita? Ne saattavat olla aika tyrmääviä sekä tavoitteiden että sivumäärien osalta. Jos haluaa hakea rahoitusta tutkimushankkeelle, opiskelijavaihtoon tai verkostoitumiseen, on syytä varata paljon aikaa ja kahvia; ja lisäksi on hyvä kysyä apuja byrokratian asiantuntijoilta. Usein on myös hyvä koettaa järjestää valmistelevia tapaamisia. (Jossain vaiheessa voi tietysti herätä kysymys, onko mahdollisesti…

Lue lisää

Monet opiskelijat ja valmistuneetkin miettivät, mitä mahdollisuuksia historianopinnot työelämässä tarjoavat. Tässä on yksi tarina tilaushistorian toteutumisesta, vaikka jokainen tapaus on varmasti omanlaisensa. Graduohjaajani otti minuun yhteyttä muutama kuukausi valmistumiseni jälkeen ja kysyi, olisinko kiinnostunut kirjoittamaan yrityshistorian. Kyseessä oli tänä vuonna 60 vuotta täyttävä perheyhtiö Motoral Oy, joka on monipuolinen teknisen tukkukaupan yritys. Myös ajoitus oli…

Lue lisää

Suomen Historiallisen Seuran digijaosto ja Helsingin yliopiston historia-aineiden digiloikka -projekti järjestivät maanantaina 20.8.2018 Helsingissä seminaarin, jossa esiteltiin ja pohdittiin historian digiopetuksen nykyistä tilannetta eri yliopistoissa. Tilaisuuden avasi akatemiaprofessori Hannu Salmi esittelemällä SHS:n digijaoston toimintaa. Jaoston tavoitteena on tehdä ns. digihistoriaa paremmin tunnetuksi ja nostattaa siihen liittyvää keskustelua. Salmi totesi, että on syytä miettiä historiantutkijoiden digitaalisia…

Lue lisää

Olen tutkinut Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessani Hippon piispa Augustinuksen (k. 430) keskeisten teosten varhaiskeskiaikaisiin käsikirjoituksiin tehtyjä reunamerkintöjä. Augustinus oli halki keskiajan laajalti luettu ja arvostettu ’kirkkoisä’, yksi merkittävimmistä oppineen kulttuurin auktoriteeteista. Hänen ajattelunsa vastaanotto ja käyttö on ollut pitkään keskeinen osa latinalaisen keskiajan aatehistorian tutkimusta. Augustinuksen teosten käsikirjoitukset ja niihin tehdyt merkinnät ovat jääneet tähän…

Lue lisää

Mitä historiantutkimuksessa tarkoitetaan sanalla teoria? Yhtäältä on olemassa historian teoria, joka on oikeastaan historiantutkimuksen perusteiden filosofista tarkastelua. Tällä keskustelulla on vakiintuneet muotonsa. Sen sijaan kysymys siitä, millaista on historian alalle ominainen teorianmuodostus ja teoreettinen tieto, odottaa vastausta. Matti O. Hannikaisen, Mirkka Danielsbackan ja Tuomas Teporan toimittama artikkelikokoelma Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa (Gaudeamus, 2018) on ainakin…

Lue lisää

Osuuskunta Tradeka (https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka) täytti joulukuussa 2017 sata vuotta, minkä kunniaksi järjestettiin muistitietokeräys aiheella E-liikkeen matkassa. Avoimen keräyksen tarkoituksena oli tallettaa muistoja edistymielisestä osuustoiminnasta eri vuosikymmeniltä, niin jäsenten, työntekijöiden kuin asiakkaiden näkökulmasta. Vastauksia kolme kuukautta kestäneeseen keräykseen kertyi 102 kappaletta. Kirjallisten vastauksien lisäksi lahjoitettiin esimerkiksi valokuvia ja lehtileikkeitä. Työväen Muistitietotoimikunta toimittaa muistietokeräyksen vastauksista antologian, joka julkaistaan…

Lue lisää

Naisten ylioppilaslakki 1800-luvun lopusta. Kangasosa oli löysä ja valui reunan yli. Tieteiden yönä 18.1. esitettiin viimeisen kerran käsikirjoittamani dialogisarja Äidistä tyttäreen Helsingin Yliopistomuseossa. Näytelmä oli museon viime syksyn ohjelmassa, ja se esitteli museon näyttelyn inspiroimana suomalaisen naisen matkaa akatemian lehtoihin 1900-luvun alusta 1950-luvulle. Jotta muutkin kuin esityksiin ehtineet pääsisivät osalliseksi museoteatterista, olen koonnut dialogeista kuuden…

Lue lisää

  Järjestämme perjantaina 3.11. yhdessä Sadankomitean kanssa keskustelutilaisuuden, jossa pohditaan Suomen itsenäisyyttä. Tapahtuma on osa Stadin työväenkirjallisuuspäiviä. 3.11.2017 12:00-14:00 Työväenliikkeen kirjasto (Sörnäisten rantatie 25)   Suomi 100 -vuosi on synnyttänyt satoja julkaisuja, kampanjoita ja tempauksia, joissa on muisteltu Suomen historiaa ja hahmoteltu maan nykytilaa ja tulevaisuutta. Vuoden juhlallisuudet huipentuvat joulukuussa itsenäisyyspäivänä. Mutta mitä oikeastaan juhlimme,…

Lue lisää

  Syyskuussa 2017 järjestimme ukrainalais-venäläisen historiadialogin yhdessä Saksan historiallisen instituutin (DHI) Moskovan-yksikön kanssa. Seminaari kokosi Helsinkiin osallistujia Venäjältä, Ukrainasta, Saksasta kuin Suomesta. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda historioitsijoita yhteen keskustelemaan Ukrainan ja Venäjän yhteisestä ja rinnakkaisesta historiasta sekä historioitsijoiden roolista jäätyneessä konfliktissa. Lisäksi seminaarilla haluttiin rakentaa alustaa historioitsijoiden väliselle syvemmälle yhteistyölle yli rajojen. Seminaarin aiheiden herkän…

Lue lisää

  Yhdistyksemme sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 16.11.2017 kello 18 Helsingissä. Kokouksessa vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä vallitaan hallitus vuodelle 2018. Liity nyt jäseneksi ja tule mukaan muokkaamaan yhdistyksemme toimintaa ensi vuodelle! Kokousasioiden käsittelyn jälkeen seuraa Historiantutkimuksen etiikka –kirjan esittely sekä johdatus kirjan aiheisiin.   HISTORIOITSIJA JA INKVISIITTORI: HARHAOPPISUUDEN TUTKIMUKSEN ETIIKKA   FT Reima Välimäki…

Lue lisää

22.4.2017 pidin esitelmän Satakunnan Historiallisen Seuran Seminaarissa Tuhansien vuosien tulokkaat – Monikulttuurinen Satakunta, joka järjestettiin Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Tässä tiivistetysti esitelmäni sisällöstä. Paljon jää täsmentämättä ja kertomatta. Väitöskirjassani tulen kuvaamaan paluumuuttoa analysoivammin. Tässä keskityn lähinnä kuvaamaan sitä, mistä oli kyse. Esitelmässäni Tulokkaita Karjalasta ja Inkeristä hahmotin siirtokarjalaisten muuttoa ja asettumista Satakuntaan. Toiseksi kuvasin inkerinsuomalaisten…

Lue lisää

Lapsuusmaisemissani sijaitsi myös mielikuvitusta kutkuttava paikka, Liikistö. Liikistön keskiaikaisesta menneisyydestä tiedetään jonkin verran, joskin nuo tiedot ovat kovin sirpaleisia. Liikistö kätkee sisäänsä menneisyyden kirkon paikkana, hautausmaana ja onpa siellä epäilty olevan puolustusvarustusten jäänteitäkin. Lapsena sirpaleiset historiatiedot saivat mielikuvitukseni laukkaamaan. Osittain voinen syyttää Liikistöä siitä historiakärpäsen puremasta, joka minua on ohjannut elämäni teillä (siihen toki on…

Lue lisää