Julkaisuseuranta
28.2.2024
Suomen Historiallinen Seura järjestää 14.–16.8.2024 ”Mitä on olla historioitsija – Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät” -tapahtuman Helsingissä. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa, ja kesäpäivillä käsitellään kaikkia historiantutkijoita koskettavia ammatillisia kysymyksiä, pohditaan historiantutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä luodaan mahdollisuuksia tutkijoiden verkostoitumiselle yli yliopisto- ja erikoisalarajojen. Kesäpäivien teemana on historioitsijan rooli ja tehtävä sekä historiantutkimuksen mahdollisuudet ja merkitykset yhteiskunnassa. Tavoitteena on…
Oulussa järjestettiin kuluneen tammikuun 25.–26. päivinä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuspäivät 2024, joiden erityisteemana oli ruumiillisuus. Ruumiillisuutta tarkasteltiin keynote-puheissa ja esitelmissä ihmisen suhtautumista kehoon, samoin sitä, kuinka ruumiillisuus kytkeytyi laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin. Menneen tapahtuman runsaslukuista ohjelmaa pääsee tarkastelemaan linkistä https://www.uudenajanalku.fi/tutkimuspaivat/. Tapahtuman järjestäjänä toimi Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto, joka keskittyy nimensä mukaisesti uuden ajan…
KBR – Royal Library of Belgium and Europeana Foundation created this event to enable sharing so called data space development from across different National Libraries, (G)LAMs and / or researchers. The two days were full of interesting keynotes, talks, pitches and even couple of more interactive sessions in order to peak to the past, ongoing…
13.2.2024
31. Pohjoismainen historiakonferenssi järjestetään 13.-15. elokuuta 2025 Islannin yliopistossa Reykjavikissa. Konferenssin Call for papers on parhaillaan käynnissä, ja kannustamme suomalaisia historiantutkijoita lähettämään ehdotuksia konferenssitoimikunnalle. Ehdotukset tulee jättää viimeistään 25.5.2024. Tällä kertaa konferenssin teemana on ”Rajat”. Konfenssiin voi ehdottaa: Teemasessioita (3-4 paperia, puheenjohtaja ja kommentaattori) Paneelikeskusteluja (4-5 osanottajaa) Yksittäisiä papereita Postereita Tarkempaa tietoa teemasta sekä ohjeet…
7.2.2024
Tammikuun lopussa matkustin Ouluun osallistuakseni 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville. Tutkimuspäivien teema liittyi tänä vuonna ruumiillisuuteen ja sen erilaisiin merkityksiin ja ilmenemismuotoihin historiassa. Esitelmäaiheiden kirjo oli tavalliseen tapaan ilahduttavan laaja ulottuen aikakauden taiteesta, tieteestä ja aatemaailmasta pukeutumiseen, matkustamiseen, sodankäyntiin, talouteen, arkkitehtuuriin ja ruokakulttuuriin. Torstain ja perjantain key note -luennot keskittyivät puolestaan ruumiillisuuden teemaan, molemmat hyvin…
Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…
Inför den individuella slutuppgiften i Mentorkurs med alumner 2023 valde jag att ta kontakt med historieforskaren fil. dr Aapo Roselius, som disputerade vid Helsingfors universitet 2010 med avhandlingen Kiista, eheys, unohdus: vapaussodan muistaminen suojesluskuntien ja veteraaniliikkeiden toiminnassa 1918–1944. Sedan doktorsavhandlingen har Roselius byggt upp en bred och mångsidig karriär som forskare, med en produktion som…
20.12.2023
Hyvät historiantutkijat, Kansainvälisen historiatieteiden komitean The International Committee of Historical Sciences (ICHS)/ Comité International des Sciences Historiques (CISH) seuraava maailmankongressi on suunniteltu pidettäväksi Jerusalemissa 26.–31.7.2026. Järjestön hallitus pohtii parhaillaan, miten viimeaikaiset tapahtumat vaikuttavat suunnitelmaan, mutta ovat kuitenkin avanneet kongressin sessiokutsun. Maailmankongressiin voi ehdottaa erityyppisiä sessioita: Major themes (koko päivän kestävä sessio / max 12 esitystä)…
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta paljon henkilörunoutta julkaisseen Ericus Justanderin syntymästä. Justanderin runoja käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Vuonna 1652 Justander julkaisi suomenkielisen hautarunojulkaisun Christina Staffanintyttären muistoksi. Vainajan puoliso Bertil Judius oli Justanderin tavoin opiskellut Turun akatemiassa. Christina Staffanintyttären julkaisu sisältää peräti neljä suomenkielistä runoa, jotka osoittavat runoilijan laajentaneen aiheiden ja runokeinojen…
Henkilörunoudessa törmää harvemmin kirjoittajiin, joilla olisi erityisen suuri tai huomattava tuotanto. Useimmilta kirjoittajilta runoja on säilynyt vain muutama. Runojen kirjoittaminen oli monille opiskeluaikojen harrastus, johon ei välttämättä myöhemmissä elämänvaiheissa palattu. Poikkeuksiakin löytyy. Etenkin yliopiston viroissa toimivat henkilöt kirjoittivat ja julkaisivat sekä henkilörunoja että onnittelu- ja omistusrunoja esimerkiksi väitöskirjoihin, ja heille myös omistettiin paljon runoutta. Yksi…
National Library of Finland has been one partner in the Fin-Clariah project of 2022-2023 . Last Friday there was a joint workshop across all working packages, in order to share news of what is going on and how things have been progessed, when the project is nearing its end. The target of the project was…
Vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi Työväen Arkistossa on järjestetty tutkimuskäyttöön vuonna 2021 luovutettu Kynnys ry:n arkistoaineisto. Könkkölöiltä maailmalle Kynnys ry:n perustava kokous pidettiin 16.2.1973 Ylioppilaiden terveystalossa, jossa Kynnyksen hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kalle Könkkölä, joka tuli myöhemmin tunnetuksi vammaisaktivistina ja poliitikkona. Kipinä toiminnan aloittamiseen syntyi Ylioppilaslehdessä julkaistusta Könkkölän kirjoituksesta,…
Suomen Historiallisen Seuran vuosikokouksessa maanantaina 13.11. valittiin uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten ja eronneiden jäsenten tilalle. Lisäksi seuralle valittiin uusi puheenjohtaja. Vuosina 2024-2025 seuraa ja sen hallitusta luotsaa dosentti Ville Vuolanto Tampereen yliopistosta. Vuolanto on historian yliopistonlehtori ja vastaa erityisesti latinankielisen kulttuurin ja latinan kielen opintokokonaisuudesta. Vuolannon erityisalaa on Rooman ja myöhäisantiikin sosiaali- ja kultuurihistoria. Uusiksi…
Suomen Historiallisen Seuran vuosikokous järjestetään maanantaina 13.11.2023 klo 16.15 alkaen. Kokous on valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennuksen taukotilassa, Unioninkatu 37 (sisäänkäynti sisäpihalta, tila on pääovesta tultaessa oikealla). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen esitetään muistosanat seuran edesmenneistä tutkijajäsenistä ja noin klo 17.30 seuran puheenjohtaja, dosentti Heini Hakosalo pitää vuosikokousesitelmän otsikolla ”Kaupunkisuunnittelun ja terveyden risteävät historiat”. Vuosikokoukseen voivat…
31.10.2023
Lokakuussa Antiikin, keskiajan ja varhaisen uuden ajan tutkimuskeskus Trivium järjesti Tampereella syysseminaarin otsikolla Kadonnut kirjallisuus: Kadonneet, unohtuneet ja tutkimattomat tekstit ja tekstilajit. Aiheesta on Tampereen yliopistossa käynnissä myös tutkimushanke, Kirjallinen sukupuutto: Kadonneet kirjallisuudenlajit ja menneisyyden kuvittelu, jota johtaa Sari Kivistö. Seminaarissa pääsimme tutustumaan tutkimushankkeen teemoihin ja kuulemaan myös muita Triviumin piirissä toimivia tutkijoita, joiden tutkimusaiheet…
20.10.2023
Selatessani kuvitteellisen päiväkirjani merkintöjä esimerkiksi opiskeluajaltani muistelen hiukan nolostuvin tuntein jokseenkin arroganttia suhtautumistani moniin tässäkin julkaisussa käsiteltäviin keskeisiin teemoihin. Olen ollut ennen kaikkea kiinnostunut nykykulttuurin ilmiöiden tutkimuksesta folkloristiikan ja kulttuurintutkimuksen tarjoamia työkaluja hyödyntäen, mutta elämän edetessä huomaan ymmärtäväni aiempaa enemmän jatkumoiden merkityksestä kulttuuri-ilmiöiden kehityksessä ja niiden tutkimuksessa. Nykyisessä tehtävässäni ja hiukan sen ulkopuolellakin olen havainnut…
Juhlaesitelmä SKS:n Aleksis Kiven päivän tilaisuudessa 10.10.2023 Aleksis Kivi -palkinto annetaan elämäntyöstä. Se on iso ja raskas sana, mutta sopii kuvaamaan Rosa Liksomin tuotantoa, joka kaikeksi onneksi ei ole osoittanut merkkejä sen enempää paikalleen jämähtämisestä kuin tyrehtymisestäkään. Jos nyt harpomme ajassa hänen tuotantoaan vaikkapa reilun kymmenen vuoden pituisin askelin, saamme muodostettua jonkinlaisen yleiskuvan: hän aloitti…
11.10.2023
Arvoisat läsnäolijat, Päätin tarttua kiitospuheessani kahteen minua askarruttavaan aiheeseen: Mitä kirjallisuus voi tehdä väkivallan rakenteiden purkamiseksi. Ja mihin tarvitsemme rauhanliikettä? Toisen maailmansodan kauhuista selvinnyt filosofi Jean-Paul Sartre vaati aikalaisiaan, eritoten kirjailijoita, katsomaan peiliin. Hän peräänkuuluttaa ”sitoutunutta kirjallisuutta” – ei valjastaakseen kirjailijoita poliittisten tendenssien palvelijoiksi – vaan saadakseen ihmiset kohtaamaan rehellisesti ja suoraan Auschwitzin jälkeisen, länsimaisen…
Muutama vuosi sitten sain kutsun elokuvateatteri Orioniin, jonne suunniteltiin erikoisnäytäntöä Seitsemästä veljeksestä (1939). Se olisi ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä Wilho Ilmarin ohjaama klassikko valkokankaalta ja puhua Aleksis Kiven veljesromaanista, dramaattisesti juuri ennen uutta elokuvateattereiden koronasulkua. Ideoin puheelleni esityskonseption, jota kutsuin tähtihetkiksi. Tavoitteena olisi poimia romaanista joukko eräänlaisia alkukuvia – lyhyehköjä sitaatteja, jotka esittelisivät teoksen maailmaa ja…
Suomalaisuusliikkeen toisen polven keskeisiin hahmoihin kuuluneen Eliel Aspelin-Haapkylän päiväkirjoista on aikaisemmin julkaistu otteita (Kirovuosien kronikka, SKS 1980). Eliel Aspelin-Haapkylä: päiväkirjat -verkkojulkaisussa julkaistaan nyt päiväkirja-aineisto ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan: vuosien 1868–1905 merkinnät ja matkapäiväkirjat sekä viisi laajaa päiväkirjaa vuosilta 1905–1917 faksimilekuvineen ja transkriptioineen. Transkriptiot tuotettiin tekoälyä hyödyntävällä Transkribuksella. Päiväkirja-aineiston teksti on kokonaisuudessaan haettavana. Päiväkirjat ovat lähde yhden…