Kansalliskirjaston kotimaisen julkaisutoiminnan arkistoinnissa eli vapaakappaletoiminnassa uusi aluevaltaus vuonna 2018 oli podcastien kerääminen ja tallentaminen. Podcastien, eli internetissä levitettävien puheohjelmien suosio on noussut viime vuosina valtaisasti, lopulta jopa Suomessa niistä puhutaan televisiossa ja podcastit saivat viime vuonna oman festivaalinsa. Määritelmältään podcast on internetissä levitetty ja yleensä myös ladattavissa oleva puheohjelma riippumatta sisällöstä, tai alkuperäisestä julkaisupaikasta.…

Lue lisää

Kun kuuntelen radiosta poppia, olen tekemisissä musiikin kanssa, ja kun luen romaania, olen kirjallisuuden parissa, eikö vain? On tavallista, että taiteen ja kulttuurin osa-alueet erotetaan toisistaan. Niillä on kuitenkin paljon yhteistä, ja ne leikkautuvat toisiinsa tiiviistikin. Musiikin ja kirjallisuuden kietoutuminen yhteen oli kantava ajatus, kun professori Liisa Steinby ja yliopistonlehtori Susanna Välimäki ryhtyivät laatimaan tutkimusartikkeleista…

Lue lisää

Millaisia välineitä fenomenologia tarjoaa mediassa käytävän keskustelun mahdollisuuksien tutkimukseen? Tästä aiheesta kuulemme Kansalliskirjaston tutkijan aamukahveilla keskiviikkona 20.3. klo 9.30, kun Minna-Kerttu Vienola esittelee palasen väitöskirjatyötään otsikolla “Kaikkien sosiaalisten kohtaamisten epäautenttisuus niin mediassa kuin kasvokkain: fenomenologinen analyysi”. Filosofiaa yli rajojen Kun Minna-Kerttu Vienola hakeutui Helsingin yliopistoon opiskelemaan filosofiaa, hän törmäsi hankalaan valintaan. Filosofia jakautuu Helsingissä kahteen…

Lue lisää

Kuluneen vuosikymmenen aikana länsimaissa on jouduttu toteamaan, siis vain toteamaan, populistisiksi ja nationalistisiksi nimettyjen liikkeiden niin nousu kuin paikoin myös valtaannousukin, demokraattisin menetelmin. Perinteisten liberaaleiksi ja vasemmistolaisiksi itseään kutsuvien puolueiden kannatus vaaleissa on ollut heikkoa jollei murskaavaa. Kirkkain esimerkki suuntauksesta on tietysti USA:n presidentinvaalit 2016. Länsimaisen demokratian ja kansalaisyhteiskuntien on katsottu ajautuneen vakavaan  kriisiin. Puola…

Lue lisää

Elli, Hanna ja Martta – miksi nämä nimet tuovat mieleen tietynlaisia naishahmoja? Selitystä voi hakea ainakin kaunokirjallisuudesta. Naisten etunimiin liittyy vahvoja mielikuvia, joista osa on peräisin jo Aleksis Kiven, Minna Canthin ja Juhani Ahon tuotannosta. Myöhempi kirjallisuus yleensä vahvistaa käsityksiä. Kirjallisuuden Ellit liikkuvat usein pienessä ja suojatussa elämänpiirissä. Sellaisen tapaamme jo Juhani Ahon Papin tyttäressä…

Lue lisää

”Kuljun piha sijaitseepi keskellä maailmata, kun sieltä kattoo ylähä päin niin taivaskin on kuin pata”, sanoo Reino Ala-Kulju poikasena kuulemassaan lorussa. Lorun aiheen keskiössä lienee ollut Reino -pojalle syntymäkotinsa Ala-Kuljun talon pihapiiri. Tuo pihapiiri ja sen rakennukset ovat kadonneet menneeseen, mutta siitä on onneksi muutama mustavalkoinen valokuva jäljellä. Ala-Kuljun pihapiiri oli osa Kuljun pihaan Kuortaneen…

Lue lisää

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke on ollut nyt käynnissä vuoden ja yhden kuukauden. Hankkeen lähtökohtana on kerätä arkistoaineistoja, tallentaa muistitietohaastatteluita sekä – ennen kaikkea – levittää tietoisuutta Inkeristä ja inkerinsuomalaisten kohtalosta. Inkeriläisiä aineistoja ja haastateltavia on löytynyt vuoden mittaan hyvää tahtia, mutta varsinainen yhteydenottojen aalto iski, kun inkerinsuomalaisia käsiteltiin kahdesti lyhyen…

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

”Kalevala on ylisanaisinta, haukotuttavinta ja itseään toistavinta, mitä tämän kansan henkisestä perinnöstä on koskaan irti saatu” (Knuuttila 2008: 389). Lausahdusta voisi jatkaa toteamalla, että Kalevala on myös käsittämättömintä, mahdottominta ja lukukelvottominta, mitä kirjahyllyissä pölyttyy. Kalevala ehkä löytyy useammankin kotikirjastosta, kansalliseepoksena sillä on järkähtämätön symboliarvo, mutta harva jaksaa innostua eepoksesta. Yllä oleva sitaatti on irrotettu asiayhteydestään.…

Lue lisää

Suomen elokuvateattereihin saapui tänä talvena kaksi brittimonarkeista kertovaa pukudraamaa. Niiden välisen eron voisi tiivistää toteamalla, että yksi niistä on historiallisesti varteenotettava ja toinen niistä on hyvä. The Favourite ja Kaksi kuningatarta kertovat Britannian naismonarkkien kohtaamista valtajuonitteluista. Kaksi kuningatarta (2018) kertoo valtataistelusta 1500-luvun Skotlannissa ja Englannissa, jotka eivät ole vielä yhdistyneet yhdeksi kuningaskunnaksi. Maria Stuart nousee…

Lue lisää

Keskimäärin kerran kuukaudessa vähän ennen iltakuutta Kirjallisuuden vientikeskus FILIn ovikello soi tiuhaan tahtiin. Joukko pääkaupunkiseudulla asuvia suomalaisen kirjallisuuden kääntäjiä kokoontuu lukupiiriin. Lukupiirin idea syntyi muutaman kääntäjän yhteistuumin. Heistä yksi on puolantaja Iwona Kiuru, joka edelleen toimii piirin koollekutsujana. Toiminnan alkuvuosina kokoonnuttiin johonkin kivaan kahvilaan, mutta vuoden 2015 alusta lukien lukupiirin kotipesänä on ollut FILIn toimisto.…

Lue lisää

Mikä on mielestäsi paras historiallinen elokuva? En voi tietenkään tietää, mitä tiettyä elokuvaa mietit, hyvä lukija, mutta voin arvata tyylin. Terminä historiallinen elokuva luo usein mielikuvia pukudraamoista, löytöretkimäisistä seikkailuista tai monituntisista spektaakkeleista. Onhan mukana myös sotaelokuvia, romansseja ja draamoja maailmaa muokanneista aiheista. Genren yleisilme on hyvin vakava. Ralph Fiennesin täydellisesti esittämä herra Gustave on The…

Lue lisää

Kansalliskirjaston Galleriassa avautui 8.2. näyttely Nopista bitteihin – 200 vuotta suomalaista pelaamista. Sain kunnian pitää tervetulopuheen, mikä tarjosi mahdollisuuden pohtia pelien ja pelaamisen merkitystä elämässämme ja kulttuuriperintönä. Pelit ja pelaaminen koskettavat meitä kaikkia. Monella nuorella ja aikuisellakin pelaaminen nielaisee suuren osan vapaa-ajasta. Kasvavalle osalle suomalaisia pelaaminen tai pelien suunnittelu on ansiotulon lähde, onhan ala parhaillaan…

Lue lisää

Sinä keväänä Suomi vaihtoi omistajaa. Venäjä oli murskannut Ruotsin aloittamassaan Suomen sodassa. Taistelut jatkuivat vielä, mutta Venäjä oli jo käytännössä voittanut sodan ja siten myös julistanut valloittamansa Suomen alueen osaksi itseään. Niinpä Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui maaliskuussa 1809 kokoon Porvoon valtiopäivät. Siellä suomalaisten säätyjen edustajat vannoivat uskollisuutta keisarille, joka julisti liittävänsä Suomen ”kansakuntien joukkoon”.…

Lue lisää

HBO:n tv-sarjassa Vikings urhot kalisuttelevat miekkojaan jylhissä maisemissa ja pitkät tukat liehuvat tuulessa. Tuonpuoleinen on läsnä: Valhallaan pääsyä odotetaan, jumalat ja haamut ovat todellisia. Sankaruus, rakkaus, petollisuus, kosto. Katsoja kiedotaan jännityksen ja suurten tunteiden syleilyyn. Goethella, Fredrika ja J. L. Runebergilla sekä Aleksis Kivellä ei ollut HBO:ta, mutta heillä oli Ossianin laulut, James Macphersonin kirjallinen…

Lue lisää

Eräänä aamuna sen kuuli: äänet olivat pehmeämpiä, maailma valostunut ja kadulta kuului tasainen lumikolan kalke. Satoi lunta! Lapset ymmärsivät asian ihanuuden ja aloittivat oitis jokavuotiset rituaalit – lumipallojen heittelyn, lumiukkojen rakentelun, lumihiutaleiden ihailun; kaivettiin esille pulkat, sukset ja muut asianmukaiset kapineet. Päästiin vihdoin talven perusasioiden äärelle! Mäessä koluttiin iltamyöhään ja kotiin tultiin nälkäisinä, väsyneinä ja…

Lue lisää

Työväen muistitietotoimikunta keräsi muutama vuosi takaperin aseistakieltäytymistä käsitteleviä omakohtaisia kirjoituksia ja haastatteluja.  Nyt toimikunta on julkaissut keruuvastauksista antologian Aseettomat kädet — muistoja aseistakieltäytymisestä. Kirjassa ääneen pääsevät totaalikieltäytyjät, siviili-, varusmies- ja aseettoman palveluksen suorittaneet sekä aseistakieltäytyjien tukena olleet henkilöt. Kertojat ovat syntyneet 1930–1990-luvuilla, joten teoksessa käsitelty ajanjakso ulottuu 1950-luvulta lähes tähän päivään.  Yksittäisten kertomusten kautta teos tuleekin valottaneeksi suomalaisen aseistakieltäytymisoikeuden kehitystä. Itsenäisen Suomen ensimmäinen varsinainen…

Lue lisää

Jokainen päivä ajaa useilla hevosilla. Otsikossa mainittujen lisäksi 2.2. nimipäiväänsä viettää nykyään myös Jemina. Ruotsinkielisten päivänsankari on Disa ja saamenkielisten Njáveš. On se myös valtakunnallinen kaksosten päivä ja amerikkalainen murmelin päivä, ja vanha kynttilänpäiväkin. Mutta sitä ei kalentereissa näy, että vuosina 1999 ja 2009 suomalaisia pyydettiin pitämään toisena helmikuuta päiväkirjaa ja lähettämään tuotokset arkistoitavaksi. Molemmilla…

Lue lisää

Merenneidot ovat monille tuttuja niin kirjallisuudesta, elokuvista kuin muustakin taiteesta ja populaarikulttuurista, mutta millaisia ovat suomalaisen kansanperinteen merenneidot ja muut vedenhaltiat? SKS:n arkistosta löytyy runsaasti erilaisista vedenhaltioista kertovaa mielenkiintoista aineistoa eri puolilta Suomea. Tavallaan ei ole yllättävää, että vedenhaltioista kerrotaan niin paljon, onhan Suomi täynnä järviä ja meren äärellä. Kansanperinteen mukaan vedessä, kuten monissa muissakin…

Lue lisää

Vuoden 1922 filmatisoinnissa Aleksis Kiven Kihlaus-näytelmästä meni oikeastaan aivan kaikki pieleen. Lopputuloksena oli taloudellisia tappioita ja kitkerä käräjäkäsittely. Seuraavan vuoden Nummisuutarit on suomalaisen mykkäelokuvan todennäköisesti tunnetuin teos, mutta Kihlaus jäi kuriositeetiksi, josta ei ole ollut vuosikymmeniin edes esityskopiota. Näin ollen minäkin, suomalaisesta mykkäelokuvan ajasta väitellyt, näen elokuvan kokonaan ensimmäistä kertaa vasta nyt uutena digitaalisena restauraationa…

Lue lisää