PERJANTAI 29.1.2021 | KLO 14 –16 | Historiallisen Aikakauskirjan teemanumeroa avaavassa keskustelutilaisuudessa kirjoittajat ja asiantuntijat käsittelevät Suomen roolia osana globaalia kolonialismin menneisyyttä. Akatemiatutkija Janne Lahden ja apulaisprofessori Rinna Kullaan toimittama Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020 käsitteli Suomea ja kolonialismin historiaa. Tarkoituksena oli kartoittaa kolonialismin historiaa suomalaisessa viitekehyksessä ja osallistua viimeaikaiseen keskusteluun kolonialismin merkityksestä Suomen historiassa ja sen tutkimuksessa. Keskustelutilaisuudessa teemanumeron kirjoittajat ja…

Lue lisää

Suomi ja Kolonialismi – keskustelutilaisuus Akatemiatutkija Janne Lahden ja Apulaisprofessori Rinna Kullaan toimittama Historiallisen Aikakauskirjan teemanumero 4/2020 käsitteli Suomea ja kolonialismin historiaa. Tarkoituksena oli kartoittaa kolonialismin historiaa suomalaisessa viitekehyksessä ja osallistua viimeaikaiseen keskusteluun kolonialismin merkityksestä Suomen historiassa ja sen tutkimuksessa. Historian oppiaineen toteuttamassa keskustelutilaisuudessa teemanumeron kirjoittajat ja asiantuntijat käsittelevät Suomen roolia osana globaalia kolonialismin menneisyyttä.…

Lue lisää

Erilaiset muistomerkit ovat näkyvä osa julkista muistamisen kulttuuria. Muistomerkkejä pystytetään muistamaan historian henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja. Se, ketä ja mitä valitaan muistamisen kohteeksi, heijastelee ennen kaikkea yhteisön muistia – harvalla yksityishenkilöllä on varoja ryhtyä pystyttämään kallista muistomerkkiä, mutta yksityishenkilöt voivat olla ajamassa muistomerkin pystytystä. Muistomerkit heijastelevat vahvasti pystyttämisajankohdan henkeä monessakin mielessä. Ne voivat näyttäytyä valtakulttuurin…

Lue lisää

Kun tämä blogikirjoitus julkaistaan, on vuosi jo vaihtunut ja joululoma pikkuhiljaa takanapäin. Syksy hujahti jouluun hurjaakin hurjempaa vauhtia ja paljon on ehtinyt tuona aikana tapahtua myös tämän tutkimushankkeen piirissä. Koronasta huolimatta olemme pystyneet reissaamaan (toistaiseksi) kenttätöihin Varkauteen, ja minulle ja Anne Häkkiselle kertyi syksyn aikana yhteensä kuusi haastattelureissua tehtaan piippujen luvattuun maahan. Varkaudessa tehtyjen live-haastattelujen…

Lue lisää

Jouluevankeliumista kirjoitetaan vuosittain lukuisia uusia versiota, muunnelmia ja parodioita, esimerkkinä vaikkapa tämä Kotimaa-lehdessä taannoin ilmestynyt korona-ajan jouluevankeliumi. Ilmiö ei ole uusi, vaan jouluevankeliumia on versioitu aiemminkin. Vuonna 1690 Matthias Salamnius kertoi Jeesuksen syntymästä kalevalamitalla siirtäen samalla evankeliumin tapahtumat täkäläiseen maisemaan. Ilo-Laulussa ei havitella monien uusien versioiden kaltaista koomista efektiä, joka syntyy, kun toisilleen läpikotaisin vieraat…

Lue lisää

Uusi hanke #Ajanluku tutkii 1500-luvun suomalaisten elämää ja liikkuvuutta. Miten löytää eletty arki viranomaisten virkapapereista? Apulaisprofessori Anu Lahtisen (historia, Helsingin yliopisto) johtama hanke tutkii koneavusteisesti lähteitä, jotka valottavat 1500-luvun suomalaisia paikallisyhteisöjä. Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen, jonka turvin digitoidaan aineistoja, kehitetään niiden konelukua (handwritten text recognition) ja tutkitaan tiettyjä esimerkkiaineistoja. Joulukuussa 2020 aloitettiin aineistojen…

Lue lisää

Jos henkilörunouden kirjoittajia on uskominen, yleisin syy runojen kirjoittamiselle 1600-luvulla oli sosiaalinen velvoite. Suurvalta-ajan kulttuurissa erilaiset henkilöverkostot ja suhteet olivat tärkeitä. Yksilön kannalta oli suotuisaa kuulua johonkin yhteisöön, kuten sukuun, ammattiryhmään tai kylä- tai kaupunkiyhteisöön. Erilaiset julkiset huomionosoitukset, kuten runot, olivat keino luoda ja ylläpitää hyviä suhteita omien sosiaalisten piirien keskeisiin henkilöihin. Kirjoittaminen oli tapa…

Lue lisää

Syksyn mittaan hankkeen tutkijat ovat uppoutuneet jo niin Varkaudessa majaansa pitävien teollisuusyritysten työntekijöiden haastatteluihin kuin esimerkiksi raudanvalmistamisen vaikeuksista Varkauden ruukilla 1830-luvulla kertoviin kirjallisiin lähteisiin. Ajatukset ja näkemykset ovat teollisesta osaamisesta ehtineet jo sen verran saada muotoaan, että hanketta ja jo kertynyttä osaamista esiteltiin erilaisilla foorumeilla loppusyksystä 2020. Normaalissa maailman ajassa ihmisiä kohdattaisiin samassa fyysisessä seminaari-…

Lue lisää

Historian ystäväin liitto järjestää perjantaina 27.11.2020 klo 13-15 J.K. Paasikivi 150-.v juhlaseminaarin. Seminaari välitetään suoralähetyksenä ja tilaisuuteen ei voi koronavirustilanteen vuoksi osallistua paikan päällä. Katso ohjelma Tieteiden talon YouTube-kanavalta. Lähetys alkaa perjantaina 27.11.2020 kello 13. Seminaarissa alustajina ovat: Suurlähettiläs Heikki Talvitie, joka kertoo Paasikivestä historian ystävänä Professori Vesa Vares, jonka teemana on Paasikiven suhde eduskuntaan…

Lue lisää

O! sentähden sin’ matcamiesVijsast vaella sinun ties. Lyriikkaa ajatellaan usein puheena, puhetta muistuttavana esityksenä. Tie runon tulkitsemiseen voi käydä runossa kuullun äänen, sen puhujan ja puhetilanteen analyysin kautta. Puheenomaisuutta on pidetty yhtenä lyriikan lajin tyypillisistä piirteistä. Myös suurvalta-ajan runoja voi hyvin lähestyä puheen kautta. Käsitys puheesta ja runosta puheena tosin eroaa siitä, miten puheen ja…

Lue lisää

Setan puheenjohtaja Marita Kuokkanen puhumassa mielenosoituksessa 28.5.1977. Setan valokuvakokoelma, Työväen Arkisto. Valtakunnallisen ihmisoikeusjärjestö Seta ry:n valokuvakokoelma Työväen Arkistolla tarjoaa visuaalisen katsauksen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen puolesta tehtyyn työhön, arkeen ja juhlaan, ihmisiin ja ilmiöihin. Kokoelma muodostuu Setan julkaisemien Seta- ja Z- lehtien kuvituskuvista ja kattaa ajanjakson 1970-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Järjestin, kansioin ja tein valokuvaluettelon kokoelmasta…

Lue lisää

Viime vuosisadan levoton alkupuolisko sai ihmisiä liikehtimään Euroopassa. Valtioita hajosi, uusia syntyi. Kaikki eivät vainojen tai muutoin muuttuneiden olosuhteiden takia voineet jäädä paikoilleen. Yksi tällaisista oli Magnus Lindebergin perhe, joka Neuvosto-Venäjän Donin Rostovista päätyi toistakymmentä vuotta kestäneelle evakkotaipaleelle.Hämeenlinnassa vuonna 1867 Nils ja Carolina Wilhelmina Lindebergin perheeseen syntynyt Magnus valmistui lääkäriksi Pietarin sotilaslääketieteellisestä akatemiasta 1894, minkä…

Lue lisää

1600-luvun tekstien lukeminen on ainakin aluksi hitaanlaista ja kompuroivaa. Oikeinkirjoitus on omalaatuista ja kirjaimet vieraita. 1600-luvun runous on painettu kirjasintyypillä, joka useimmille nykylukijoille on tuttu lähinnä Sisu-askin kannesta. Kirjasintyyppi – tai tutummin fontti – on nimeltään fraktuura ja se on peräisin 1500-luvun Saksasta. Eri tyylisiä painokirjaimia oli Euroopassa lukuisia, ja niiden käyttö vaihteli alueittain ja…

Lue lisää

Patsaat ja niiden kaataminen puhuttavat maassa kuin maassa. Kun monet tapaukset liittyvät historiaan, olemme tekemisissä laajan kulttuurisen ilmiön kanssa: Gordon N. Carper kokosi jo kolme vuosikymmentä sitten noin 3000 sitaattia historian merkityksistä. Siksi tämä kirjoitus keskittyy vain julkisuuteen (public history) ja historiaan identiteettinä. Teksti koskee Unkaria, sen historiapolitiikkaa ja perustuu väljästi 28.9.2020 esitelmääni historiapolitiikasta. Uusin…

Lue lisää

TEKSTI: Mikko Meronen Torpedovene S 2:n onnettomuutta 95 vuotta sitten on vuosikymmenten ajan muistettu ja käsitelty monin eri tavoin. Sen uppoaminen 4.10.1925 on Suomen merivoimien pahin rauhan aikainen onnettomuus. Torpedovene S2 oli rakennettu Venäjän laivastolle 1900-luvun alussa. Venäjän laivasto tilasi kaikkiaan 26 nk. Sokol -tyyppistä torpedovenettä eri telakoilta. Luokka perustui englantilaisen Yarrow-telakan vuonna 1895 valmistamaan…

Lue lisää

Laivoja myrskyssä Suursaaren edustalla vuonna 1635. Lähde: Finna. Lokakuun neljäntenä päivänä vuonna 1668 Pohjanlahdella myrskysi. Huonossa säässä purjehtinut laiva haaksirikkoutui Uudenkaarlepyyn edustalla vieden mukanaan kolme nuorta poikaa, jotka olivat matkalla Pohjanmaalta opiskelupaikkakunnalleen Turkuun. Yksi heistä oli Jacob Brenner, Kruunupyyn kirkkoherran ainoa poika. Hän oli kuollessaan 22-vuotias. Jacob Brennerin muistoksi laadittiin komea surujulkaisu, johon opiskelijatoverit ja…

Lue lisää

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta J.K. Paasikiven syntymästä. Olin mukana helmikuussa Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa, kun Paasikiven elämäntyötä käsiteltiin varsin laajasti. Minulta on sittemmin pyydetty parikin esitelmää, jotka keskittyisivät Paasikiven toimintaan historian käyttäjänä. Tämän termin olen kehittänyt siksi, että en ole ihan varma siitä, kuinka varmalta pohjalta Paasikivi voitaisiin nähdä historioitsijana. Paasikivi itse sanoi pitävänsä…

Lue lisää

Vuosisatojen aikana nurkkiin tahtoo kertyä kaikenlaista ja monin eri tavoin – myös Kansalliskirjastossa. Käsikirjoituskokoelmiimme on lahjoituksin, ostoin, siirroin ja löydöin kasaantunut noin 600 nidettä käsittävä Almanakat ja kalenterit -kokoelma. Ajatuksena on ollut saattaa aiemmin suurimmaksi osaksi identifioimaton, luetteloimaton ja hajalleen sijoitettu aineisto paremmin tutkijoiden hyödynnettäväksi almanakoissa olevien käsintehtyjen merkintöjen takia. Kokoelman luettelointityö on lähes valmis…

Lue lisää

Vuosisatojen ajan Kansalliskirjasto on ollut tärkeä tutkimuksen kumppani. Se tarjoaa runsaasti  tutkimusaineistoksi kelpaavaa aineistoa – myös digitaalista aineistoa ja kirjallisuutta. Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeessa tehtiin keväällä kysely Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista ja palveluista, koska hankkeen tavoitteena on kehittää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden kohtaamista. Kysely sai yhteensä 130 vastausta suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiltä vastaajilta. Tutkijaorientoituneen…

Lue lisää

Digitaalinen avoin muisti (DAM) -hankkeen tavoitteena on kehittää Kansalliskirjaston digitaalisten aineistojen ja tutkijoiden kohtaamista. Hanke keskittyy digitaalisten aineistojen laajempaan ja monipuolisempaan käyttöön erityisesti digitaalisten ihmistieteiden tutkimuksessa. Hankkeessa suunnitellaan malli käyttäjälähtöisille tutkijapalveluille. Samalla voidaan palvella kaikkia digitaalisten aineistojen, erityisesti digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun käyttäjiä. DAM-hankkeen keväällä 2020 tehdyssä tutkijakyselyssä haluttiin selvittää, millaisia kokemuksia tutkijoilla on Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista…

Lue lisää