Mitä tullee jussista, mittumaarista, keskikesän pitkästä päivästä ja lyhyestä yöstä? Kukkiiko sananjalka, näkyykö aarnivalkeita? Sataako, paistaako, vai miettiikö ylipäänsä kenkään, mitä mahtavat luonnonmerkit sekä juhannusyön ihmeet enteillä? Luultavaa sentään lie, että kun juhannusliikenteen humu hiljenee ja Lahdenseudun pullonkaula kerran narahdettuaan aukeaa, kun pakaasit puretaan ja sauna alkaa lämmetä, niin sekä hiljentyneissä kaupungeissa että satojen järvien…

Lue lisää

Mennyt kevät on ollut varsin poikkeuksellinen. Korona levisi maailmalla ja meillä; on ollut surua, huolta ja murhetta. Uutiset täyttyivät kuvilla tehohoidossa makaavista ihmisistä ja tyhjistä suurkaupunkien kaduista. Myös suomalaiset joutuivat linnottautumaan koteihinsa ja opettelemaan etätyöskentelyä. Monet perhetapaamiset, juhlat, merkkipäivät ja valmistujaiset jäivät juhlimatta tai niitä on juhlittu pienimuotoisesti vain perhekunnittain. Oma etätyöjaksoni kesti kaikkiaan runsaat…

Lue lisää

Våren 2020 började e-postmeddelanden jag fick och själv skrev innehålla några välvilliga och kanske bekymrade rader om hälsa och sjukdom. Det blev kutym att inleda eller avsluta meddelanden med förhoppningar om att mottagaren och dennes familj mådde bra och att ingen hade smittats av det skrämmande viruset som spred sig i världen. Plötsligt reproducerade många…

Lue lisää

Sanoilla ja käsitteillä on merkitystä sille, miten me suhtaudumme menneisiin tapahtumiin ja tekoihin. Historiallisten ilmiöiden nimeäminen ja nimistä väittely kertovat siitä, että sanat eivät ole koskaan neutraaleja ja että niillä pyritään tietoisesti vaikuttamaan siihen, miten asiat ymmärretään, selitetään ja tulkitaan. Tänä keväänä monia suomalaisia historiantutkijoitakin ovat hämmästyttäneet Venäjän federaation viranomaisten ja poliitikkojen ulostulot liittyen jatkosodan…

Lue lisää

Suomen eteläisimmän kalliomaalauksen Pohjan Lammasjärvellä Raaseporissa löysi muusikko Sami Wirkkala suppilautaillessaan järvellä elokuussa 2016. Ensimmäisenä huomion kiinnitti suurinenäinen, punertava ukon profiili ylhäällä kalliossa (kuva 1). Se osuu monen muunkin silmään kaakosta päin kalliota lähestyttäessä. Samin ystävä teki maalauksesta ilmoituksen maakuntamuseoon, mutta sähköposti katosi jonnekin virastojen eetteriin. Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen löysi säveltäjä Jean Sibelius vuonna 1911…

Lue lisää

Looking for information on galleys and other data for my research, I have come across a document that we could say talks about justice and prisoners’ rights. As the document is short and forceful, I have thought it would be a good idea to present it to you. The king was the embodiment of justice…

Lue lisää

Sirpa Vaahtola Tätä kysymystä ovat monet esittäneet kevään aikana koronarajoitusten tylsistyttäminä. Eikä ihme, onhan Viro ollut viimeisten 25 vuoden ajan yksi suomalaisten suosikkimatkakohteista. Viroon suuntautunut matkailu ei kuitenkaan alkanut 1990-luvun puolivälistä, jolloin se nousi suuren yleisön tietoisuuteen. Suomalaisten Tallinnan matkailussa on kolme selvästi erottuvaa huippukautta. Ensimmäinen niistä ajoittui 1860- ja 70-luvuille, seuraava sotien väliselle ajalle…

Lue lisää

As spring goes by, I am preparing an expedition to the Kola Sami, supported by the SKS, which expressed a keen interest in my project. This feels very symbolic, given the fact that over one hundred years ago Armas Launis, one of the first Finnish yoik collectors, set off on a trip to Lapland (1904)…

Lue lisää

Kello pirisi koulun päättymisen merkiksi kolmen aikaan iltapäivällä. Kymrinkielisen ala-asteen edustalla velloi massa äitejä, isiä, lastenhoitajia ja isovanhempia noutamassa koulun kuuttasataa sinikeltaisiin koulupukuihin puettua pikkukoululaista − täällä Walesissa harva alakoululainen saa kulkea koulumatkoja ilman aikuista. Kolmevuotias poikani Lucas ryntäsi paikalle, tökkäsi koulun logolla varustetulla kirjalaukulla reiteen ja vaati eväitä kiukkuisen kaoottisella koodinvaihdolla: − Fi eisiau…

Lue lisää

Kuva: Forum Marinumin kokoelmat.   Kirjoittanut: Maria Jokela Törmäsin kerran arkistoja penkoessani mustavalkoiseen kuvaan, jossa Suomen Joutsenen miehistö poseeraa kreikkalaisen temppelin edessä. Tunnistin nopeasti temppelin Ateenan Akropolilla sijaitsevaksi Parthenon-temppeliksi. Tiesin Joutsenen käyneen Pireuksen satamassa 30-luvulla, mutta en tiennyt miehistön käyneen Akropolis-kukkulalla, saatikka että vierailusta löytyisi kuvia. Mitä muuta löytyisi? Kiinnostuin koko Pireuksen-vierailusta ja aloin ottaa…

Lue lisää

Oletko pohtinut kevään aikana miten menneistä kulkutaudeista on selvitty Suomessa ja maailmalla? Mitä oikeastaan tiedämme kulkutautien historiasta ja mitä menneistä epidemioista voisi ottaa opiksi? Jäikö sinulla joitain kysymyksiä tai asioita mietityttämään? Millaiset kysymykset jäivät askarruttamaan ja mistä haluaisit saada asiantuntijan vastauksen? Nyt voit esittää kaikki mieltäsi askarruttavat kulkutautien historiaa käsittelevät kysymykset meille ja me etsimme…

Lue lisää

Professorn i historia, Henrik Meinander fyllde 60 år den 19 maj 2020. Dagen innan gratulerades han av en liten krets på Topelias innergård i solsken och vårlig grönska. Han hyllades bland annat med en festskrift och hedersmedlemskap i ämnesföreningen Historicus. Meinander är sedan 2001 innehavare av den svenska lärostolen i historia vid Helsingfors universitet. Då…

Lue lisää

Pirunkirkon lohkareluola kaartuu päälleni, valtavat kivet sulkevat viileyteen kallion sisälle. Tarina kertoo, että luolan hyllyn perällä olevasta halkeamasta näkee pirujen kirkonmenot. Kiipeän hyllylle.  Jalkani lipeää kiivetessä muutaman kerran, mutta pääsen tasanteelle. Kun silmäni tottuvat pimeyteen, näen halkeaman takaseinämässä, ja myös päälläni roikkuvan valtavan lohkareen. Kuva: Nina Mutik. Painan kasvoni rakoon, tuoksuu märkä kallio ja kylmä…

Lue lisää

Englannissa ja Yhdysvalloissa on päässyt kirjalliseen kuuluisuuteen Hilary Mantelin teos Englannin kuninkaan Henrik VIII:n ( 1491 – 1547 ) neuvonantajasta Thomas Cromwellista ( 1485 – 1540 ),  joka oli monet vuodet Henrikin neuvonantaja eli nykyisin sanottaisiin asiantuntija, mutta tuli myöhemmin mestatuksi ottaessaan etäisyyttä joihinkin Henrikin toimiin, myös kuninkaan vaimonvalintaan, jonka perimmäinen motiivi oli miespuolisen perillisen…

Lue lisää

Kyösti Wilkunan osin omaelämäkerrallinen romaani Vaikea tie (1915) kuvaa nuoren, talonpoikaistaustaisen ylioppilaan kehitystä ulkokohtaisesta sosialismista hänelle itselleen perinnöllisten, ”patriarkkaalis-pietististen vaistojen” ohjaamaan elämännäkemykseen. Siksi vaikea tie näyttää ainakin alkuun silmiinpistävän yksilölliseltä, keskushenkilö Markus Kaarlelan omakohtaiselta toiviolta. Kaksi tärkeää, jännitteitä synnyttävää juonnetta hänen kasvukertomuksessaan kuitenkin on. Ensinnäkin tuo tie käy läpi vuoden 1905 suurlakon, ja läpi Helsingin,…

Lue lisää

Huristelemme lähes autiota Petsamon tietä Raja-Joosepista koilliseen, tunturiruska on heleimmillään. Mieliala on sen mukaisesti juhlallisen korkealla. Vihreän pakettiauton ohjauspyörän takana on murmanskilainen Semjon. Arvaan hänen tausta-ammattinsa keinuvasta käynnistä.  Niin hän kertoo itsestään: entinen valtamerikalastaja. Kalastus ei enää ole entisellään, oli pakko vaihtaa ammattia. Tie on osittain päällystämätön, hiekka pöllyää ja kuoppia pitää väistellä. Titovkan kohdalla…

Lue lisää

”Ulla Lipponen olisi jo tarttunut tähän”, muistan pohtineeni kollegan kanssa helmikuussa, kun huhuja ja meemejä oli alkanut liikkua vielä kovin etäisen oloisen koronaepidemian ympärillä. Entisellä kansanrunousarkiston tutkijalla oli kyky reagoida nopeasti ajankohtaisten tapahtumien generoimaan perinteeseen. Ulla Lipposen (1941−2015) ansiosta arkiston kokoelmat karttuivat muun muassa WTC-terrori-iskun  ja Lahden dopingskandaalin  synnyttämällä sähköpostihuumorilla. Koska olimme selvästikin poikkeuksellisen ajan…

Lue lisää

Kerran erään vappua käsitelleen suomen kielen oppitunnin jälkeen japanilainen yliopisto-opiskelija tuli huolissaan kysymään minulta, mistä hän voisi saada lainaan opiskelijahaalarit − eihän hän voi osallistua opiskelijoiden vappurientoihin ilman asiaankuuluvaa asua. Huomasin opiskelijan vakavasta ilmeestä, että vastaukseksi ei riitä, että vappuna voi pukeutua mihin asuun vain. Monille suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppijoille on tärkeää viettää…

Lue lisää

Mikä on valheiden hinta? Tämä on kysymys, jolla Jared Harrisin näyttelemä ydinfyysikko Valeri Legasov aloittaa kertarysäyksellä ilmiöksi nousseen Chernobyl-minisarjan (2019). Sarja käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta huhtikuussa 1986 sekä katastrofin jälkipyykkiä. Tosipohjainen ydinfyysikko Valeri Legasov (Jared Harris) on ylistetyn Chernobyl-sarjan keskushahmo. Sarjan aloittavassa monologissa Legasovin hahmon pahin pelko ei ole, että yksittäistä valhetta erehdytään pitämään totuutena. Pahempaa…

Lue lisää

Kesäkuun alkupäivinä 1855 Kate Mearesin nelivuotias tytär, Maggie, kuoli New Yorkissa raivoavaan kurkkumätään sairastettuaan vain yhden hirvittävän päivän. ”Niin äkillisesti—niin sydäntä särkevästi”, murtunut Kate kirjoitti äidilleen Pohjois-Carolinaan, josta heidän perheensä oli vastikään muuttanut. Hänellä ei ollut ystäviä New Yorkissa, ja niin hän yritti tukeutua äitiinsä kirjeiden välityksellä. Mutta äiti, Eliza DeRosset, oli kaksi kuukautta aiemmin…

Lue lisää