Julkaisuseuranta
2.7.2024
Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen… …
Varhaisen uuden ajan runoudessa luontoa kuvataan suhteellisen harvoin, eikä luonnon kuvauksella ole samanlaisia tehtäviä kuin mihin myöhemmässä kirjallisuudessa on totuttu. Jos luontoa kuvataan, sen tarkoitus on yleensä kertoa jotain ihmisistä ja ihmisten maailmasta. Henkilörunoudessa luonnon kuvauksiin törmää useimmiten häärunoissa. Häärunoudessa on kaksi tavallista aihepiiriä, jotka johtavat kirjoittajat kasvi- ja eläinmaailman pariin. Näistä ensimmäinen liittyy kysymykseen…
Lindgren, Minna. 2024. Soteorpo. Helsinki: Teos. 159 s. ISBN 978 952 363 474 9 sidottu. Soteorpo-fiktiossa kirjailija Minna Lindgren kertoo ikääntyneen avioparin tarinan, kun toinen puolisoista uppoaa yhä syvemmälle muistisairauden uumeniin, vuorovaikutuksen ulottumattomiin. Ennen niin tulinen rakkaussuhde hiipuu hoivasuhteeksi, jonka hiillos leimahtelee satunnaisesti epätoivon pätsinä. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyshuolto näyttäytyy asiakkaiden keskinäisen kiintymussuhteen hapuilevana hyväksikäyttäjänä.…
Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten… …
Seitsemännet valtakunnalliset Historiantutkimuksen päivät järjestetään Jyväskylässä 16.–18.10.2025. Järjestäjinä ovat Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos sekä Suomen Historiallinen Seura. Päivien ohjelmassa on keynote-esitelmien lisäksi paneelikeskusteluja, työryhmiä sekä vapaamuotoisempaa ohjelmaa. Konferenssin pääpuhujat ovat: Professori Margaret Hunt (Uppsalan yliopisto) on varhaismodernin Euroopan sosiaali-, kulttuuri- ja sukupuolihistorian asiantuntija, jonka tutkimuksessa painottuvat Euroopan ja Etelä-Aasian väliset kontaktit, merenkäynnin historia…
Käydessäni läpi Kansalliskirjaston Finna-tietokannan tietoja 1700-luvun lopun henkilörunoudesta huomioni kiinnittyi oudolta vaikuttavaan otsikkoon: Ehe Bund mit dem Tod, det är Ägta-förbund med Döden. Siis avioliitto kuoleman kanssa. Otsikon tietojen perusteella kyse ei ollut hautarunosta kuten ensin ajattelin, vaan häärunosta vuodelta 1777. Sulhanen oli Pietarsaaren kaupunginkirurgi Lars Thodén (1747–1790) ja morsian Susanna Christina Gallenia (1758–1806). On…
”Mitä on olla historioitsija” – Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät 14.–16.8.2024 Helsingissä Ilmoittaudu 30.4. mennessä! Ilmoittaudu mukaan Nuorten historiantutkijoiden kesäpäiville verkkolomakkeella. Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät järjestetään 14.–16.8.2024 Helsingin yliopiston ja Tieteiden talon tiloissa. Kyseessä on jatkokoulutustapahtuma, jossa käsitellään kaikkia historiantutkijoita koskettavia ammatillisia kysymyksiä, pohditaan historiantutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä luodaan mahdollisuuksia tutkijoiden verkostoitumiselle yli yliopisto- ja erikoisalarajojen. Kesäpäivien teemoja…
5.4.2024
Kun syksyllä 2015 muutin asuntoon, jonka ainoasta ikkunasta näkyy Hesperiankadut ja niiden välinen puisto, muistin, että paikalla oli ollut aiempi tie. Ymmärrykseni kohentamiseksi keräsin parissa tunnissa sarjan karttoja, joissa tie joko näkyi tai ei ja kehittyi kohti nykytilaansa. Tämä oli mahdollista aineistojen digitaalisuuden ansiosta. Jo pelkkä ajatusharjoitus samojen karttojen etsinnästä ja käytöstä aikana ennen arkistotietokantoja…
Laajarinne, Jukka & Luoma, Mari. 2024. Kommelluksia keittiössä. Tarina kemiasta. Kuvitus ja kansikuva Mari Luoma. Helsinki: Gaudemus. 48 s. ISBN 9789523452565 sidottu. Kannen mehevä, punakaalivetoinen magenta, kontrastinaan voikukan heleä kelta ja vihreys kutsuvat astumaan veikeiden otusten keittiöön. Siellä kurkitaan kemian maailmaa tarinoitettujen reaktioiden avulla, lasten näkökulmasta. Heidän rinnallaan viihtyy aikuinenkin piilovihjeiden ja nokkelan leikittelyn parissa.…
Eräässä vuonna 1711 julkaistussa onnittelurunossa kohtaamme puhujan, joka rehvastelee vallallaan ja voimallaan. Puhujan sanojen mukaan hän vaikuttaa taustalla aina, kun mainetekoja ylistetään, kun kuninkaita kruunataan hallitsijoiksi tai syöstään vallasta. Hän toimii lain ja oikeuden välikappaleena, aloittaa sodat ja solmii rauhat, ja kykenee saamaan aikaan niin ilon kuin ahdistuksen ja surun tunteita. Kuka runon puhuja siis…
28.2.2024
Suomen Historiallinen Seura järjestää 14.–16.8.2024 ”Mitä on olla historioitsija – Nuorten historiantutkijoiden kesäpäivät” -tapahtuman Helsingissä. Tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa, ja kesäpäivillä käsitellään kaikkia historiantutkijoita koskettavia ammatillisia kysymyksiä, pohditaan historiantutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä luodaan mahdollisuuksia tutkijoiden verkostoitumiselle yli yliopisto- ja erikoisalarajojen. Kesäpäivien teemana on historioitsijan rooli ja tehtävä sekä historiantutkimuksen mahdollisuudet ja merkitykset yhteiskunnassa. Tavoitteena on…
Oulussa järjestettiin kuluneen tammikuun 25.–26. päivinä 1500- ja 1600-lukujen tutkimuspäivät 2024, joiden erityisteemana oli ruumiillisuus. Ruumiillisuutta tarkasteltiin keynote-puheissa ja esitelmissä ihmisen suhtautumista kehoon, samoin sitä, kuinka ruumiillisuus kytkeytyi laajempiin vallan ja identiteetin teemoihin. Menneen tapahtuman runsaslukuista ohjelmaa pääsee tarkastelemaan linkistä https://www.uudenajanalku.fi/tutkimuspaivat/. Tapahtuman järjestäjänä toimi Uuden ajan alun tutkimuksen verkosto, joka keskittyy nimensä mukaisesti uuden ajan…
KBR – Royal Library of Belgium and Europeana Foundation created this event to enable sharing so called data space development from across different National Libraries, (G)LAMs and / or researchers. The two days were full of interesting keynotes, talks, pitches and even couple of more interactive sessions in order to peak to the past, ongoing…
13.2.2024
31. Pohjoismainen historiakonferenssi järjestetään 13.-15. elokuuta 2025 Islannin yliopistossa Reykjavikissa. Konferenssin Call for papers on parhaillaan käynnissä, ja kannustamme suomalaisia historiantutkijoita lähettämään ehdotuksia konferenssitoimikunnalle. Ehdotukset tulee jättää viimeistään 25.5.2024. Tällä kertaa konferenssin teemana on ”Rajat”. Konfenssiin voi ehdottaa: Teemasessioita (3-4 paperia, puheenjohtaja ja kommentaattori) Paneelikeskusteluja (4-5 osanottajaa) Yksittäisiä papereita Postereita Tarkempaa tietoa teemasta sekä ohjeet…
7.2.2024
Tammikuun lopussa matkustin Ouluun osallistuakseni 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päiville. Tutkimuspäivien teema liittyi tänä vuonna ruumiillisuuteen ja sen erilaisiin merkityksiin ja ilmenemismuotoihin historiassa. Esitelmäaiheiden kirjo oli tavalliseen tapaan ilahduttavan laaja ulottuen aikakauden taiteesta, tieteestä ja aatemaailmasta pukeutumiseen, matkustamiseen, sodankäyntiin, talouteen, arkkitehtuuriin ja ruokakulttuuriin. Torstain ja perjantain key note -luennot keskittyivät puolestaan ruumiillisuuden teemaan, molemmat hyvin…
Blogiteksti sisältää juonipaljastuksia elokuvasta Stockholms Bloodbath (2023, ensi-ilta 2024). Kuuntele myös: ”Stockholm Bloodbath – Pohjoismaiden historian suurimmat verikekkerit”, Yle Kulttuuriykkönen (16.1.2024) https://areena.yle.fi/podcastit/1-67449206 ”Suuri osa tästä tapahtui todella.” Jokseenkin näin julistaa tekstitys, kun Mikael Håfströmin Stockholms Bloodbath -elokuva vaatii ensimmäisen kuolonuhrinsa. Tukholman verilöyly kieltämättä on historiallinen tapahtuma, jossa riittää elokuvallisia juonenkäänteitä. On kahden valtakunnan välinen valtataistelu,…
Inför den individuella slutuppgiften i Mentorkurs med alumner 2023 valde jag att ta kontakt med historieforskaren fil. dr Aapo Roselius, som disputerade vid Helsingfors universitet 2010 med avhandlingen Kiista, eheys, unohdus: vapaussodan muistaminen suojesluskuntien ja veteraaniliikkeiden toiminnassa 1918–1944. Sedan doktorsavhandlingen har Roselius byggt upp en bred och mångsidig karriär som forskare, med en produktion som…
20.12.2023
Hyvät historiantutkijat, Kansainvälisen historiatieteiden komitean The International Committee of Historical Sciences (ICHS)/ Comité International des Sciences Historiques (CISH) seuraava maailmankongressi on suunniteltu pidettäväksi Jerusalemissa 26.–31.7.2026. Järjestön hallitus pohtii parhaillaan, miten viimeaikaiset tapahtumat vaikuttavat suunnitelmaan, mutta ovat kuitenkin avanneet kongressin sessiokutsun. Maailmankongressiin voi ehdottaa erityyppisiä sessioita: Major themes (koko päivän kestävä sessio / max 12 esitystä)…
Tänä vuonna tuli kuluneeksi 400 vuotta paljon henkilörunoutta julkaisseen Ericus Justanderin syntymästä. Justanderin runoja käsittelevän kirjoituksen ensimmäinen osa on luettavissa täällä. Vuonna 1652 Justander julkaisi suomenkielisen hautarunojulkaisun Christina Staffanintyttären muistoksi. Vainajan puoliso Bertil Judius oli Justanderin tavoin opiskellut Turun akatemiassa. Christina Staffanintyttären julkaisu sisältää peräti neljä suomenkielistä runoa, jotka osoittavat runoilijan laajentaneen aiheiden ja runokeinojen…
Henkilörunoudessa törmää harvemmin kirjoittajiin, joilla olisi erityisen suuri tai huomattava tuotanto. Useimmilta kirjoittajilta runoja on säilynyt vain muutama. Runojen kirjoittaminen oli monille opiskeluaikojen harrastus, johon ei välttämättä myöhemmissä elämänvaiheissa palattu. Poikkeuksiakin löytyy. Etenkin yliopiston viroissa toimivat henkilöt kirjoittivat ja julkaisivat sekä henkilörunoja että onnittelu- ja omistusrunoja esimerkiksi väitöskirjoihin, ja heille myös omistettiin paljon runoutta. Yksi…