Luonnon monimuotoisuus kuuluu kestävää kehitystä tukevan ekologisuuden avainkäsitteiden joukkoon, jonka perään huudellaan metsissä, lähiympäristössä ja omassa puutarhassa. Ajankohtaisuutensa vuoksi se sopii hyvin lapsille suunnatun kirjan teemaksi. Samalla aihe tavoittaa tuoreella tavalla myös ne aikuiset, jotka valikoivat junioreille sopivaa luettavaa perhepiiriin tai kirjaston kokoelmiin._______________________________________________________Laajarinne, Jukka & Luoma, Mari. 2021. Kadonneen madon jäljillä. Tarina monimuotoisuudesta. Typografia: Maria…

Lue lisää

On yleisesti tiedossa, että Suomessa homoseksuaalisia tekoja pidettiin 1800-luvun lopusta vuoteen 1981 periaatteellisesti sekä sairaina että vuosina 1894–1971 myös rikollisina. Ensimmäinen tunnettu Lapinlahden mielisairaalassa hoidettu henkilö, jota voimme ajatella homoseksuaaliksi, oli nuori työläisnainen, neiti X.Y.Z., joka kärsi ”käänteisestä seksuaalitunteesta” ja rakastui toisiin naisiin. Rikostilastoissa taas miehet olivat painokkaasti yliedustettuina, sillä naisia tuomittiin hyvin harvoin ”haureuden…

Lue lisää

Eduskunnan kirjastosta löytyy suuri määrä aineistoa, joka voi kiinnostaa sateenkaarihistorian lainsäädäntöä, juridisia keskusteluja tai lakimuutoksia tutkivaa. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu ohjeisti Sateenkaarihistorian ystäviä, mistä eri hakupalveluista ja millä menetelmillä erilaisia sateenkaarihistoriaan liittyviä aineistoja voi löytää. Eduskunnan kirjaston tietopalvelu auttaa myös mielellään tiedonhakijoita konkreettisissa tietopyynnöissä pääosin maksutta. Palvelu on auki arkisin klo 9-15, ja yhteyttä voi ottaa…

Lue lisää

Likaista lunta on Urho-luokan kaunokirjallinen tietokirja ihmisen toiminnasta pohjoisilla napa-alueilla. Sutinen, Ville-Juhani. 2021. Likaista lunta. Helsinki: Like. Kansi: Tommi Tukiainen. Taitto: M. Pietikäinen. 328 s. Tietokirjailija Ville-Juhani Sutinen on matkustanut Arktiksella useaan otteeseen, junalla, autolla, moottorikelkalla ja lihasvoiminkin. Laajaa pohjoiskalottia ei parane kuvitellakaan kulkevansa tai kirjoittavansa kattavasti läpi. Otoksiksi kirjailija on napsinut keskeisiä teemoja ja…

Lue lisää

Käydessäni läpi Kansalliskirjaston digitoituja hautarunoja 1600-luvulta panin merkille, että niissä esiintyy toistuvasti dialogimuotoa eli vuoropuhelua vainajan ja hänen läheistensä välillä. Tavallisimmin dialogimuotoiset runot on kirjoitettu naispuolisille vainajille, jotka runossa puhuttelevat aviopuolisoaan ja lapsiaan. Nämä runot rakentuvat usein vainajan ja hänen aviopuolisonsa puheenvuoroista. Puoliso suree edesmennyttä vaimoaan ja vainajan puheenvuoroissa lohdutetaan surevia ja jätetään jäähyväisiä. Vuoropuhelua…

Lue lisää

Kansalliskirjaston elektroniset kokoelmat kasvavat nopeasti. Perinteisten kokoelmien takautuva digitointi ja elektronisten aineistojen Kulttuuriaineistolakiin perustuva keruu ovat keskeiset syyt tähän asiakkaiden kannalta positiiviseen kehitykseen, jonka ansiosta esimerkiksi vanhojen sanomalehtien käytettävyys on oleellisesti parantunut. Elektroniset aineistot ratkaisevat monia ongelmia, mutta luovat myös joukon uusia. Laadukkaalle paperille painetut julkaisut säilyvät hyvissä oloissa satoja vuosia, mutta tiedostot voivat muuttua…

Lue lisää

Jean Lukkarinen Pro gradu -tutkielmani tekoon on mahtunut paljon eettisiä sekä teknisiä haasteita, vaikka työ on tällä hetkellä vasta kirjoitusvaiheessa. Työtä aloittaessani kuvittelin, että aiheen keksiminen ja tutkimusaineiston löytäminen olisivat tutkimukseni haasteellisimmat osat, mutta jouduin pian huomaamaan, että edessäni olisi vielä paljon suurempia kysymyksiä pohdittavaksi. Oli vuosi 2019 ja istuin Työväen Arkiston tutkijasalissa selaamassa kahta…

Lue lisää

Linnunradan tähtimetafora sopii hyvin kapellimestari Hannu Linnulle. Viime vuosikymmeninä elämänmuotona on ollut lentää mantereelta toiselle eri orkestereita johtamaan, isoympyräkaaren muotoja seuraillen, etäisyydet minimoiden – silloin kun koneet vielä lensivät. Hako, Pekka. 2020. Linnunradalla. Helsinki: Bazar. Kannen kuva: Marco Biancardi. Kannen ja esilehtien suunnittelu: Jarkko Hyppönen. Taitto: Jukka Iivarinen, Vitale. 301 s. Kapellimestari Hannu Lintu matkaa…

Lue lisää

Kysymys vallan kolmijako-opin tilasta Suomessa. Helsingin sanomien toimittaja Marko Junkkari haastatteli reilu viikko sitten prof.(h.C)  Matti Kuusimäkeä. Kuusimäki toimi vuosina 1997-2010 valtakunnan syyttäjänä ( ”Syyttäjän ärähdys” HS 28.2.2020). Kuusimäki muistutti Suomessa demokratioista poikkeavasta käytännöstä koskien ministerivastuulakia. Asia nousi esille vuonna 2019 tehdyssä selvityspyynnössä ulkoministeri Pekka Haaviston virkatoimien laillisuudesta Al Hol-jupakassa.  Suomessa ministerivastuulain mukaan syyteharkinnan tekee…

Lue lisää

Kuva Johanna Erjonsalo / Vantaan Sanomat Aluksi minun pitää tunnustaa, että blogi on taas ollut liian kauan hiljaa. Nyt pitää olla enemmän äänessä. Osasyy velttoiluun on korona-aika: se on imenyt minusta mehut. Etäelämä ja yksinolo eivät ole tuoneet energiaa, vaan vieneet sitä. Kaikki ylimääräinen on jäänyt ja niiden joukossa blogi – vaikka olisin halunnut olla…

Lue lisää

Rakkaus pähkinöihin hehkuu metsäpuutarhuri Joel Rosenbergin koko kirjasta. Sen liekki lämmittää lukijaa sivu toisensa jälkeen, ja kohta on oman pähkinäviljelmän haave syttynyt jo häneenkin. Rosenberg, Joel. 2021. Pähkinöitä omasta puutarhasta. Opas suomalaisten pähkinöiden kasvattamiseen. Kansi: Emmi Kyytsönen. Helsinki: Into. 188 s. Rosenberg opastaa pähkinöiden kasvattamiseen kädestä pitäen ja perusteellisesti. Tutuiksi tulevat eri lajit, kasvupaikkavaatimukset ja…

Lue lisää

Mitä kriitikon tulisi ottaa huomioon? Mitä pitäisi tietää? 70-vuotisjuhlansa kunniaksi Suomen arvostelijain liitto kokosi kritiikin eettiset ohjeet. Kritiikki näkyy! -hankkeen näkökulmasta eettiset ohjeet ovat yksi tapa jäsentää kritiikin tehtäviä ja käyttötarkoituksia. Niiden tarkoitus ei ole toimia samaan tapaan kuin Journalistin ohjeet, jotka toki koskevat kritiikkiä osana mediaa. Journalistin ohjeiden painotukset liittyvät vahvasti kansalaisten oikeuteen saada…

Lue lisää

Häärunoissa kuvataan usein luontoa ja tavallisimmin keväistä luontoa, sillä kevät ja rakkaus kytkeytyvät 1600-luvun runoissa tiiviisti toisiinsa. Pohjolan kevät on eräänlainen lemmenlääke: kun luonto lopulta herää, valo lisääntyy, aurinko lämmittää ja linnut ovat pesänrakennuspuuhissa, myös ihmiset alkavat kaivata kumppania rinnalleen. Toisinaan häärunojen kirjoittajat pohtivat runoissaan kysymystä siitä, mikä on paras vuodenaika juhlia häitä, ja asettuvat…

Lue lisää

Även om vi alla vet att världen ständigt förändras och det som gällde i går, kanske inte gäller i dag, är det svårt att förhålla sig till det faktum att sådant som vi upplever som grundmurat i våra egna liv kan förändras. Annorlunda uttryckt, vi tror det inte fast vi vet att det kan ske.…

Lue lisää

  22.3.2021 | 15:00 – 17:00 | WEBINAARI   Hallitus käynnisti saamelaiskäräjien aloitteesta saamelaisten totuus- ja sovintokomission valmistelun lokakuussa 2017. Komission on tarkoitus aloittaa toimintansa keväällä 2021.  Miksi saamelaiskäräjät päätyi esittämään totuus- ja sovintokomission asettamista? Mitä asioita komissio tulee käsittelemään ja mikä on sen mandaatti? Mitä tähän mennessä on tapahtunut ja mitkä ovat komission seuraavat…

Lue lisää

Welcome to follow the second seminar on the history of domestic violence, coordinated by Anu Lahtinen, University of Helsinki, & Juliana Dresvina, University of Oxford.History of Domestic Violence on Zoom SeminarFeb 22, 2021 02:00pm GMT [04:00 pm EET]Melek Karatas “Representations of Gendered Violence in Manuscript Illustrations of the Roman de la Rose”Sara Butler “Who owns…

Lue lisää

Rajoituksia ja vapauksiaTässä kirjoituksessa pohdin webinaarin, videokokouksen ja hybridikokouksen teknisten ratkaisujen vaikutusta osallistujan kokemukseen, ja ajatukseni on suunnattu aloittelijoille. Useimmiten verkkotilaisuus on mukava ja tehokas työtapa, mutta osallistuja voi myös tuskailla ulkopuolisuuttaan, kun kokonaisuus tuntuu tylyltä. Järjestäjä voi harkita seuraavien valintojen merkitystä ja seurauksia. Toisinaan rajoitukset ovat hyvinkin perusteltavissa, ja 300 hengen webinaari on eri…

Lue lisää

Hei kaikki, ajattelin tällä kertaa kertoa että kandiaatintutkielmani Helsingin yliopiston historian laitokselle on viimein yli kahden vuoden työn jälkeen valmis ja julkaistu. Sen aiheena ovat kilvet möyhäisrautakauden, siis viikinkiajan ja ristiretkiajan Suomessa. Kyseessä on ainoa pelkästään kilpiin kohdistuva tutkimus Suomen historiassa. Täytyy suoraan sanoa että aihe oli etenkin alkuun varsin vaikea tutkittava, sillä niin aineelliset…

Lue lisää

Turun palolla, Pohjoismaiden suurimmalla kaupunkipalolla, syyskuun 4. päivänä 1827 oli merkittäviä seurauksia akateemiseen toimintaan Suomessa. Jo päivämäärällä 25.10.1827 saapui keisarillinen julistus, jossa määrättiin, ”että Turun yliopistolla on oleva paikka Helsingissä ja että se sitä paitsi muistoksi Suomen unohtumattomasta hyväntekijästä on kantava Suomen Aleksanterin-yliopiston nimeä.” Tieteellinen työ ja julkaiseminen keskeytyi, eikä opetustakaan kevätlukukaudella 1828 annettu ja…

Lue lisää

50 vuotta. Se on joko lyhyt hetkinen historiankirjoissa tai pitkä aika, aivan riippuen siitä mitä ajalla mitataan. Ihmisen elämästä se on useimmiten yli puolikas. Vaikka nuoruus olisi puolen vuosisadan päässä, se vaikuttaa vahvasti koko loppuelämään. 96-lehden kansi vuodelta 1969. Eihän hän vain ole homoseksuelli? Vuoden 1971 alkaessa olin vasta 17-vuotias, ujo kotona nenä kirjassa nyhjöttäjä.…

Lue lisää