1830-luvulla Helsingissä koettiin jotain outoa, mikä ravisutteli uneliaan pikkukaupungin asukkaat ruususen unestaan. Katukuvassa alkoi näkyä kesäisin yhä enemmän ulkomaisia vieraita, kreivejä, ruhtinattaria, korkea-arvoisia upseereja ja ylhäisiä mamselleja. Sanottiin, että heille tulisi järjestää majoitusta ja palveluja. Lehdestä saatiin lukea arvovieraiden nimiä. Erikoista! Helsinkiläiset kun olivat itse ajatelleet, ettei kaupungissa ole mitään ulkomaalaisia houkuttelevaa.   Helsinki maaseutukaupunkina…

Lue lisää

Nyt uusittavaan Senaatintorin valaistukseen liittyy monivaiheinen menneisyys. Helsingin historiallisesti merkittävimmän aukion valaistuksen kerrostumat kertovat kaupungin valojen menneisyydestä laajemminkin. Senaatintorin valaistuksen menneisyys käsittää monia vaiheita, jotka kytkeytyvät Helsingin kaupunkivalaistuksen kehitykseen yleisemminkin. 1800-luvun alussa Helsingissä katujen valaistusta palvelivat rakennuksiin sijoitetut valaisimet sekä kulkijoiden mukanaan kantamat lyhdyt. Kun Helsingin kaasuvalaistusosakeyhtiö perustettiin vuonna 1860, siirtyi katujen valaistus kaupungin vastuulle.…

Lue lisää

Työväenasuntomuseon tiskille alkoi kesällä kertyä merkillisiä löytöjä, joista avautui kutkuttavia tarinoita. Suloinen kissapostikortti, kiväärin luodit, Elannon tulitikut ja apteekin lasipullo. Mitä yhteistä on kuvan esineillä? Ne kaikki ovat löytyneet kuluneen kesän aikana Työväenasuntomuseon naapuritalojen, vuonna 1909 silloiselle Kristiinankadulle rakennettujen kunnallisten työväenasuntojen remontissa – ja kukin niistä kertoo elämästä työväen hellahuoneissa. Löytöjä karttui ja kiinnostus kasvoi…

Lue lisää

Seurasaaren kupeessa, meren äärellä Urho Kekkosen museon vieressä on ruohottunut kumpare, jonne vievät jykevät graniittiportaat. Vain nuo portaat ja kivimuurit, pihakivetys, villiintyneet koristepensaat ja haalistunut kyltti kertovat kulkijalle, että paikalla oli vuosina 1893-1974 sveitsiläistyylinen Villa Solhem, Meilahden huvila 20. Kuvassa: Villa Solhemin pihatie keväällä 2021. Kuva: Satu Savia / Ragnar Nyberg / Helsingin kaupunginmuseo. Kuvassa:…

Lue lisää

Kaupunginmuseo ja Kulttuurikeskus Caisa järjestivät hiihtolomaviikolla työpajan, jonka osanottajat olivat afrosuomalaistaustaisia helsinkiläislapsia. Hiihtolomaa vietettiin koronan varjossa ja oli hienoa kokea, miten museon työpajatila täyttyi äänestä ja naurusta. Tilat elivät pitkän talven jälkeen. Työpajassa haluttiin antaa joukolle helsinkiläisiä lapsia mahdollisuus pohtia juuriaan ja helsinkiläisyyttään. Helsinkiläiset ovat monenlaisia, mutta on lapsia, jotka toisinaan nähdään “vain” ruskeina lapsina,…

Lue lisää

Töölönlahti Uusi Eliel –kilpailun alueena toimivat Asema- ja Elielinaukio ovat osa Töölönlahden pitkää suunnitteluhistoriaa, joka on poikkeuksellisen kerrostunut ja monitasoinen. Töölönlahti on ympäristö, jolle kaupungin varhaisin kasvu lähes 200 vuotta sitten suuntautui, ja jossa laajentumisen kysymyksiä yhä tänä päivänä ratkotaan. Kehitystä ovat ohjanneet erilaiset visiot, kilpailut, rakennukset, sekä päätökset toteutuneista ja toteutumattomista hankkeista. Professori Riitta…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmapalvelu helsinkikuvia.fi on ollut toiminnassa huhtikuusta 2017 alkaen. Nettipalvelun kautta on tätä kirjoittaessa selattavissa jo yli 62.000 valokuvaa Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista. Tämä netissä oleva aineisto on kuitenkin vain murto-osa museon valokuvakokoelmasta, ja Helsinkikuvia.fi -palveluun lisätään uusia kuvia viikoittain. Helsingin kaupunginmuseon kuvakokoelmat löytyvät myös rinnakkaisesti Kansalliskirjaston ylläpitämästä Finna-tiedonhakupalvelusta. On ollut ilo huomata, kuinka laajan…

Lue lisää

Yli satavuotiaat kuvat kiinnostavat aina valokuvatutkijaa. Niitä saadaan museon kokoelmiin enää harvoin. Olikin hieno hetki, kun sain vastikään vastaanottaa lahjoituksena harvinaisen aarteen, valokuva-albumin vuodelta 1918. Albumin kuvien välityksellä pystyin pohtimaan, millaista elämä oli poliisisasemalla sisällissodan alkuvaiheessa. Millaisia kuvia valokuvakokoelmiin otetaan? Kaupunginmuseon yli miljoonan valokuvan kokoelmaa kartutetaan harkitusti. Kuvilla pitää olla vahva kytkös Helsinkiin. Museolla on…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa on auki näyttely Tiloissa: Omaehtoisia musiikin paikkoja Helsingissä, jonka aiheena on 2000-luvun helsinkiläisten alakulttuurien harvalukuiset musiikin esittämispaikat. Näyttelyn tekemistä ohjanneena taustaideana oli erilaisten tilojen toimivan kurkistusaukkoina Helsingin energisten ja ilmaisurikkaiden musiikkiskenejen tekemään monipuoliseen musiikkiin. Näyttelyn eri paikat ovat itsessään erilaisia toisistaan — vallatuista taloista yritysyhteistyössä toteutettuihin katutapahtumiin. Jokaisen paikan kautta yleisölle…

Lue lisää

The ongoing architectural competition for the re-development of Asema-aukio and Elielinaukio squares seeks ideas for infill construction in key spaces in the heart of Helsinki. These historically valuable urban areas around Eliel Saarinen’s Central Railway Station were developed in the early decades of the 20th century. In addition to connecting the station functionally with the…

Lue lisää

Käynnissä olevassa Asema-aukion ja Elielinaukion arkkitehtuurikilpailussa haetaan täydennysrakentamisen ratkaisuja keskeisiin Helsingin ytimen kaupunkitiloihin. Nämä historiallisesti arvokkaat kaupunkitilat ovat syntyneet Eliel Saarisen rautatieaseman yhteyteen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Rautatieasemaa ympäröivät kaupunkitilat liittävät sen toiminnallisesti kaupungin rakenteeseen ja elämään. Kaupunkitilat kertovat myös Eliel Saarisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun arvoista ja ihanteiden kehityksestä. Torit itsessään ovat kaupunkiperinteessämme tärkeitä julkisen elämän paikkoja.…

Lue lisää

Museokokoelmissa tärkeintä ei useimmiten ole niiden rahallinen arvo, vaan ne monenlaiset muistot ja merkitykset, joita kokoelmaesineisiin on sitoutunut. Eri esineet voivat merkitä eri asioita eri ihmisille. Merkityksiä kannattaa sen vuoksi pohtia monesta eri näkökulmasta. Apuvälineenä museot käyttävät muun muassa merkitysanalyysityökalua, joka on kehitetty Australiassa 2000-luvun alussa, ja josta julkaistiin suomalainen versio vuonna 2014 (Merkitysanalyysimenetelmä, Häyhä…

Lue lisää

Jos satut kävelylenkille tai ohikulkumatkalle Kruununhaan kaupunginosaan tänä syksynä, törmäät varmasti sähkökaappeihin, jotka on päällystetty nostalgisilla, kaupunginosan historiaa valottavilla valokuvilla. Nämä valokuvat ovat osa syyskuussa avautunutta Krunikan kortteleissa –näyttelyä, joka koostuu yhteensä 29 sähkökaapista ympäri Kruununhakaa. Yhtä valokuvaa lukuun ottamatta kuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista, ja antavat pilkahduksen kaupunginosan historiaan, siellä eläneiden ihmisten elämään ja…

Lue lisää

”Meillä oli kauppapuutarha tuolla Malmin ja Tapanilan keskivaiheilla.” Museoiden kokoelmissa esineet, valokuvat, kartat ja piirustukset kertovat eri aikojen ihmisistä ja ilmiöistä. Kaikki kokoelmissa säilytettävä aineisto ei kuitenkaan kiteydy fyysisiin objekteihin. Museoihin on tallennettuna myös paljon muistitietoa, haastatteluja, muisteluita ja muita ihmisten kertomuksia. Tätä kirjoitusta varten olen avannut Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvan kansion, jossa säilytetään Tapanila-seuran…

Lue lisää

Etsiessäni Helsingin kaupunginmuseon arkistokokoelmasta tausta-aineistoja Kaupunkiruokaa-näyttelyyn, kiinnitin huomioni yhteen kokoelman harvoista puutarhasuunnitelmista. Piirustuksen yläreunaan on kirjoitettu koukeroisella käsialalla “Plan till Trädgård å Gården No 23 vid Nylandsgatan”. Ehkäpä noin sataviisikymmentä vuotta aiemmin oli joku tarkastellut tätä pientä pastellisävyistä piirustusta teekuppinsa ääressä, sillä oikeaa alareunaa koristaa melkoisen suuri teeläikkä – sen tiedon on konservaattori kirjannut tietokantaan.…

Lue lisää

Poikkeuksellistenkin aikojen keskellä kaupungit pysyvät kaupunkilaisten elinympäristönä. Tutut paikat ja toiminnat saavat uusia merkityksiä ja näyttäytyvät olosuhteista johtuen uudessa valossa. Kaupungit muuttuvat sekä fyysisesti että mentaalisesti, ja muutos on jatkuvaa. Jörn Donnerin elokuva Yhdeksän tapaa lähestyä Helsinkiä (1982) on kiinnostava dokumentti kaupungista. Donnerin mukaan kaupunki on tiedon kohtauspaikka. Tieto kumpuaa kaupungin elämästä, kiinnittyy sen ihmisiin,…

Lue lisää

Avainsanoja: Immersiivinen teknologia – erityisten laitteiden mahdollistama ‘uppoutuminen’ keinotekoisesti luotuun ympäristöön VR – ‘virtual reality’ eli virtuaalitodellisuus: tietokonesimulaation tuottamien audiovisuaalisten aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö, jota koetaan immersiivisen teknologian keinoin, esim. päähän kiinnitettävällä näyttölaitteella, jossa on tilallinen äänentoisto Freimi – yksittäinen kuva animaation liikesarjassa Hyppy tuntemattomaan Kun ohjaaja Hanna Västinsalo otti vuosi sitten minuun yhteyttä,…

Lue lisää

Olin eksynyt Hack4FI tapahtumaan, johon oli kerääntynyt taiteilijoita ja historioitsijoita miettimään, miten käyttää museoiden arkistoja uudella tavalla. Minua oli pitkään kiehtonut tehdä virtuaalitodellinen matka historiaan, johon etsin sopivaa tarinaa. Oli sattuma, että törmäsin tapahtumassa Heli Paakkoseen ja Maija Karasvaaraan. He kertoivat minulle Helin väitöskirjan aiheesta. Miehestä, jonka nimi oli Johan Knut Harju (1910–1976). Harju oli…

Lue lisää

Johan Knut Harjun keräelmiä säilytetään Kruununhaassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa, kauniissa pienessä sivuhuoneessa, jota ympäröivät puulehterit. Siellä arkiston ”kaikkein pyhimmässä” punakylkiset kerääjäsidokset odottavat lukijaa, tulevaisuuden ihmistä. Tutkija, Pullopostia Kurvista -näyttelyn kuraattori Heli Paakkoselle tutustuminen Harjun aineistoon on ollut koukuttava ja koskettava kokemus.  Selailen arkistoniteitä yksi toisensa jälkeen. Niihin on tallennettu piirroksia alkoholistihuoltolan asukkaista, toistuvia kuvauksia…

Lue lisää

Helsingin korottaminen maan pääkaupungiksi vuonna 1812 johti kaupungin uuden monumentaalikeskustan rakentamiseen empire-tyyliin arkkitehti C. L. Engelin suunnitelmien mukaan. Helsingin Seurahuone kuuluu varhaisimpien julkisten rakennusten joukkoon. Pääkaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen päätyttyä vuonna 1840 oli se kasvanut 20 000 asukkaan hallinto-, kauppa-, sotilas- ja yliopistokaupungiksi. Uusien asukkaiden parissa tarve kelvollisen juhlahuoneiston, ravintolan ja hotellin saamiseksi oli suuri. Vuonna 1828…

Lue lisää