750 vuotta sitten, eli 6. maaliskuuta 1274, dominikaaniveli Tuomas Akvinolainen kuoli eteläitalialaisessa sisterssiläisluostarissa, Fossanovassa. Tuomaan pyhimykseksi julistamista varten kirjoitetuissa teksteissä hänen kuolemanhetkensä kuvataan pyhimykselle sopivaksi: hän tunnusti syntinsä, sai viimeisen voitelun ja nukkui rauhallisesti pois. Samaan aikaan Fossanovan luostarin yläpuolella nähtiin komeetta, tai tähti, kolmen päivän ajan. Tuomaksen kuolema Fossanovassa oli odottamaton ”aksidentti”, hän ei…

Lue lisää

 Frank Herbertin Dyyni-kirjasarjassa ja siihen perustuvissa Denis Villeneuven elokuvissa pääpahiksen rooli asetettu paroni Vladimir Harkonnenille. Sitkeähenkinen kaveri, elokuvissakin hänet on surmattu jo kahdesti.Tarina kertoo, kuten Tom Huddlestone tuoreessa The Worlds of Dune (2023) teoksessa yllä, että Frank Herbert halusi pahikselle neuvostoliittolaiselta kuullostavan nimen, jonka hän löysi kotikaupunkinsa San Franciscon puhelinluettelosta.Koska suuri määrä yhdysvaltalaisia puhelinluetteloita on…

Lue lisää

Jos pitäisi suositella yksien kansien väliin mahdutettua ensimmäisen maailmansodan historiaa, sellainen olisi vuosikymmen sitten (2013) ilmestynyt Peter Hartin The Great War: 1914-1918. Näkökulma on, totta kai, brittiläinen, mutta sodan kulku kuvataan varsin kattavasti vaihdellen länsi- ja itärintaman välillä. Kokonaan pois on jätetty Kaukasuksen rintama ja Afrikan tapahtumat, ja esim. Italian, Makedonian, Siinain-Palestiinan ja Mesopotamian rintamat…

Lue lisää

Suomen keskiaikaisissa kirkoissa pääsee mielestäni edelleen osaksi sitä tunnelmaa, kun uskonto on ollut arkielämässä enemmän läsnä ja opettajan roolissa. Kuinka lukutaidoton kansa on kuvia katselemalla muistanut Raamatun lauseita ja opetuksia. Työteliäässä ja raskaassa arjessa ei ole ollut juuri muita kuvia. Kirkkoon on tultu kuulemaan sanaa ja katsomaan kuvia.Usein osalta tuntuu edelleen unohtuvan, että Suomi -…

Lue lisää

Suhtaudun palkittuihin kirjoihin nykyisin vähän varauksella, sillä huomionosoituksia saaneet kirjat eivät välttämättä tarkoita sitä, että minä pitäisin niistä. Ne voivat tietenkin kirjallisuuden lajiedustajina olla erinomaisia, mutta mikäli kirjan tyyli ja sisältö ei ole itselleni mieluinen, se on ristiriitaista. Näin minulle kävi esimerkiksi Pulitzer-palkinnon 2014 voittaneelle Donna Tarttin Tikli-teokselle. Olin toivonut, että teoksessa käsiteltäisiin Carel Fabritiuksen…

Lue lisää

Olisi helppoa, kun ei tietäisi muusta eikä osaisi haikailla, millaista opetustyö ennen oli. — Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa. Näemme sen jatkumon, joka toi tähän päivään. Osaamme eritellä hyvin selkeästi, mikä kaikki on mennyt pieleen. (Rytisalo & Kinnunen 2023, s. 12) ”Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa” muistuttaa tunteesta, joka valtaa, kun uutisia lukiessa huomaan miettiväni, luenko oikeasti…

Lue lisää

Ensimmäisen maailmansodan 110-vuotissykli alkaa pyöriä ensi kesänä. 100-vuotismuisteluiden määrään julkaisuissa tuskin päästään, mutta ajattelin muistuttaa, että 1960-luvulla, kun sodasta tuli kuluneeksi 50 vuotta, julkaistiin monia sotaa käsitteleviä klassikoita, yhtenä niistä brittiläisen Correlli Barnettin The Swordbearers: Supreme Command in the First World War (1963). Kuten arvata saattaa, pääpaino on taas kerran länsirintamalla, tai sen jatkeena Pohjanmerellä. Saksalaisista mukana…

Lue lisää

Vuosituhannen vaihteessa kiinnitin huomiota siihen, että Osakunnan juhlasalissa Turun ylioppilastalolla soi usein laulu, jossa joku huusi apua mereltä päin. Se oli hyvin suosittu, eläytyen laulettava kertosäe. Maija Vilkkumaan levy, Pitkä ihana leikki, tuli myöhemmin vastaan ilmeisesti Yhteishyvän levysuosituksissa – sellainen leike on talletettuna oman levyn sanavihkon välissä. Jos 1990-lukuani sävyttivät CMX:n kulloisetkin levyuutuudet, 2000-luvun ensimmäinen…

Lue lisää

Brutaliteten är inbäddad i vardagen och ändå, samtidigt, framstår den som en angelägenhet, inte för oss, utan för andra människor, en annan plats, en annan tid eller andra politiska förhållanden än våra egna. Det är viktigt att ständigt erinra sig att grymhet och destruktivitet snabbt kan ta oss själva i besittning. (Igra 2001, 178.) Ludvig…

Lue lisää

Eeva Turusen arkkitehti, toiveenaan olla Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (Siltala 2022), suunnittelee koko ajan ”loputonta minäprojektia”, kuten Outi Hytönen totesi Parnassossa 6-7/2022. Hän rientää jostain pienestä arjen tarpeesta (hankittava uurna) visioihin siitä, miten voisi itse tulla kädentaitojen mestariksi, uuden musiikkityylin menestysosaajaksi, hienovaraista vastuuta muille huomaamattomasti opettavaksi ihmiseksi – samalla kun arjen hoitaminen suunnitellessa jää retuperälle.…

Lue lisää

Lauantain Hesaria lukiessa 14.10.2023 vähän harmitti, että taas oltiin lehdessä sitä mieltä että tutkijoita ei kiinnosta. Tällä kertaa ”porvarillisena pidetty lotta-liike ei ole naistutkijoita kiinnostanut” (kirjailija Silja-Elisa Laitosen haastattelu). Meillä nyt kuitenkin on Lotta Svärd -liikkeen järjestötutkimusta, tekijöinä mm. nykyiset professori Tiina Kinnunen sekä dosentit Marjo-Riitta Antikainen, Seija-Leena Nevala-Nurmi, Maritta Pohls jne. Tutkielmia paikallisista lotista tai…

Lue lisää

 Kansanedustaja, tietokirjailija Teemu Keskisarjan puhe eduskunnassa on herättänyt laajaa keskustelua. Hän ujutti rasismitiedonannosta käytyyn keskusteluun n-sanan, kiertotietä käyttäen. Ranskalainen 1800-luvun rotutieteilijä olisi muka käyttänyt suomalaisista "Pohjolan n***t" termiä, ja rasismin historian esittelyn nimissä tämä tuli saada sanoa ääneen kansanedustuslaitoksen suuressa salissa.Selvittelin mistä tämä "pohjolan neekerit" -ilmaisu on oikeasti peräisin, ja lopputulos on se, että anonyymilta…

Lue lisää

Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Trivium järjesti kesäkuun 1. päivänä kirjamessut, joissa esiteltiin tutkimuskeskuksen tutkijoiden kirjoittamia kirjoja parin viime vuoden ajalta. Menomatkalla Tampereelle junan ikkunaan vihmoi jotain, joka muistutti räntää tai lunta, ja sää tuntui enemmän huhti- kuin kesäkuulta, mutta ehkä juuri siksi tapahtuma kokosi paikan päälle paljon tutkimuskeskuksen väkeä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Trivium on keskittynyt antiikin,…

Lue lisää

Haluatko kasvattaa pojastasi rehdin miehen? Thomas Hughesin klassikko ”Tom Brownin kouluvuodet” (Tom Brown’s school days, 1857) antaa hiukan oudon oloisen mutta suositun vinkin: lähetä lapsi pois sisäoppilaitokseen, jossa pennalismia, epämääräisiä koulutehtäviä ja ”reilua” nujakointia riittää. Kirjan päähenkilö, Tom Brown, käy Rugbyn yksityiskoulua (engl. public school, suomennoksessa ”julkinen koulu”) toki selviää oivallisten tovereiden ja brownilaisen sinnikkyytensä…

Lue lisää

Viime päivityksessä viipyilin Elizabeth Gaskellin kirjoittamassa Charlotte Brontën elämäkerrassa ja päädyin sitten myös lukemaan uudelleen Jane Eyren – suomennettuna Kotiopettajattaren romaanin. Kun jotain kirjaa lukee uudestaan eri elämäntilanteissa, käy kiinnostavaksi paitsi kirjan tarina, myös lukukokemuksen muutokset. vaihtelevat. Lapsena olin kiinnostunein Jane Eyren jännittävistä nuoruusvuosista ja kirja jäi kerran toisensa jälkeen kesken siinä kohdilla, kun Jane…

Lue lisää

 Maailman kuuluisimmasta salapoliisista, Sherlock Holmesista, on moneksi. Jo 1890-luvulta lähtien hahmoon ovat tarttuneet useat kirjoittajat ja taiteentekijät. Tammikuussa 1907 berliiniläinen Verlaghaus für Volksliteratur und Kunst alkoi julkaista omaa viikoittain ilmestyvää kioskikirjasarjaa, jota pääasiassa kirjoittivat alan konkarit Theo von Blankensee ja Kurt Matull. Sarjassa mestari Sherlock Holmesin apurina toimi oppipoika Harry Taxon. Suomessa näitä tarinoita julkaisi…

Lue lisää

 Pasi KlemettinenKansanuskon yöpuoliSKS 2022   Neljännesvuosisata sitten, kun tyynnytin koliikista kärsivää esikoista, en tiennyt vanhan kansan nimenneen oman olennon itkun syyksi. Se oli yöitkettäjä tai valvottaja. Vanhalla kansalla oli myös loitsuja ja taikoja sen karkottamiseksi. Taiat eivät olisi sopineet kerrostalossa toteutettaviksi, ja myös lastensuojeluviranomaisilla olisi ollut sanottavansa kirveen kanssa heilumiseen vauvan lähettyvillä. Loitsuilla sen sijaan…

Lue lisää

Varaan ja lainaan useimmat Suomessa ilmestyvät historiakirjat kirjastosta, mutta e-rit-täin harvoin innostun niitä lukemaan. Niinpä yllätin itseni tavaamalla Mirkka Lappalaisen uutuuden Smittenin murha. Katoamistapaus 1600-luvulta ilman suurempaa vaivaa tai ähkintää läpi ihan kokonaan. Tyyli, jossa lähteiden jättämä tulkintavara oli jätetty näkyviin, miellytti. Verrokkitapaukset olivat relevantteja, eikä niitä ollut liikaa tai joka välissä. Eikä kirja ollut…

Lue lisää

 Ville HänninenMuuten se on mennyttäArktinen banaani 2022Tuoreessa esseekirjassa Muuten se on mennyttä Ville Hänninen jatkaa samoja teemoja kuin aikaisemmassa Keskipäivän miehiä (Art House 2016). Tällä kertaa Hänninen on laajemmin taiteen ja kirjallisuuden kokemisen äärellä, vaikka sarjakuva-aiheita uutuudessakin käsitellään. Lähtökohta on hyvin henkilökohtainen, ja sanavalinnoissakin korostuu oma mielipide ja näkemys. Eräässä mielessä kriitikko kertoo arvostelluille ja…

Lue lisää

 Miia LaineKuolema ei lomaileEnostone 2022Kesäkuussa, juuri sopivasti ennen juhannusta, ilmestyi espoolaisen Miia Laineen esikoisteos Kuolema ei lomaile. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä on dekkari. Emilia Jääpuro on entinen poliisi, joka on siirtynyt yksityisyrittäjäksi selvittelemään firmojen ongelmia. Hänen entinen pomonsa Espoon poliisista soittaa juhannuspäivänä ja pyytää avuksi selvittämään espoolaisten kesähuvilalla Saimaan rannalla tapahtunutta murhaa. Jääpuro kun…

Lue lisää