Varaan ja lainaan useimmat Suomessa ilmestyvät historiakirjat kirjastosta, mutta e-rit-täin harvoin innostun niitä lukemaan. Niinpä yllätin itseni tavaamalla Mirkka Lappalaisen uutuuden Smittenin murha. Katoamistapaus 1600-luvulta ilman suurempaa vaivaa tai ähkintää läpi ihan kokonaan. Tyyli, jossa lähteiden jättämä tulkintavara oli jätetty näkyviin, miellytti. Verrokkitapaukset olivat relevantteja, eikä niitä ollut liikaa tai joka välissä. Eikä kirja ollut…

Lue lisää

I den här biografin möter vi Ebba Stenbock som dotter, syster, maka och mor i en politiskt turbulent tid. Kampen om den svenska kronan rasar för fullt och Ebba Stenbock, med starka band till sin mäktiga adelssläkt, blir plötsligt änka efter ståthållaren Klas Fleming. När sammandrabbningen i Åbo är ett faktum hösten 1597 väljer hon…

Lue lisää

 Ville HänninenMuuten se on mennyttäArktinen banaani 2022Tuoreessa esseekirjassa Muuten se on mennyttä Ville Hänninen jatkaa samoja teemoja kuin aikaisemmassa Keskipäivän miehiä (Art House 2016). Tällä kertaa Hänninen on laajemmin taiteen ja kirjallisuuden kokemisen äärellä, vaikka sarjakuva-aiheita uutuudessakin käsitellään. Lähtökohta on hyvin henkilökohtainen, ja sanavalinnoissakin korostuu oma mielipide ja näkemys. Eräässä mielessä kriitikko kertoo arvostelluille ja…

Lue lisää

 Miia LaineKuolema ei lomaileEnostone 2022Kesäkuussa, juuri sopivasti ennen juhannusta, ilmestyi espoolaisen Miia Laineen esikoisteos Kuolema ei lomaile. Kuten nimestä voi päätellä, kyseessä on dekkari. Emilia Jääpuro on entinen poliisi, joka on siirtynyt yksityisyrittäjäksi selvittelemään firmojen ongelmia. Hänen entinen pomonsa Espoon poliisista soittaa juhannuspäivänä ja pyytää avuksi selvittämään espoolaisten kesähuvilalla Saimaan rannalla tapahtunutta murhaa. Jääpuro kun…

Lue lisää

 Judith SchalanskyKaukaisten saarten atlassuom. Marko NiemiPoesia 2020 Karttakirjat ovat omanlaisensa kirjallisuuden laji, joilla on suuri merkitys ihmisten käsitykseen siitä millainen maailma on. Kartoista selviää meret, mantereet, maat ja pinnanmuodot. Oleellinen osa kartastoja ovat valtioiden rajat ja ihmisten asuttamat paikat. Vaikka kartastoa monesti ajatellaan luonnontieteiden tuottamien tulosten lahjomattomana ja ideologiattomana julkistamisena, niin lopputuloksissa on usein politiikka…

Lue lisää

 Kustantamo Helmivyö on julkaissut toimittamani Hector Malotin lastenkirjaklassikon Koditon. Teuvo Pakkalan lyhentämätön suomennos on nyt ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen saatavissa. Saatavissa helpoiten nettikauppojen kautta. BoD:n sivuilla lukunäyte.

Lue lisää

Vuonna 2022 julkaistu kokoelmateos Suomalaiset muslimit on yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen pohjaava katsaus islamiin Suomessa. The post Kirja-arvio: Suomalaiset muslimit appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

 Ville LinnaPaavo Tynell - Chasing Light

Lue lisää

Yle esitti äskettäin elokuvan Tyttö kuunsillalta (1953). Olen nähnyt sen joskus aiemminkin, mutta koska olin juuri viimeistellyt teoksen naistutkijosta ja erityisesti naisprofessoreista, kiinnitin nyt erityisesti huomiota sankarittaren tieteelliseen uraan. Ansa Ikonen esittää kemian tohtoria, joka on kaiken huipuksi juuri saamassa ylimääräisen (henkilökohtaisen) professuurin ja päälle miljoonan apurahan (ok, inflaatio oli kovaa, vastaa nykyistä tohtori/dosenttitason vuoden,…

Lue lisää

 Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on jaettu paljon Eino Leinon Ukrainaa käsittelevää runoa Terve Ukraina (mm. Sofi Oksanen on jakanut ja kommentoinut). Leino kirjoitti paljon ajankohtaista runoutta, tilapäärunoja, kuten aikoinaan sanottiin. Keväällä 1917 Ukraina erkani Venäjästä ja sitä Leino tervehti muun muassa näinUljas Ukraina! Nyt älä horju!Kerran se koittaa kansojen koi.Leino kirjoitti elääkseen. Nimekkään kirjailijankin piti…

Lue lisää

Millainen on ollut suomalaisten tutkijanaisten tie? Miten he nousivat ensimmäisiin akateemisiin virkoihin? Millaisia ovat nykyajan urapolut? Anu Lahtisen ja Tuula Vainikaisen teos Proffapoluilla (Avain, ilmestymispäivä 8.3.) valottaa aihetta: https://avain.net/search.php?search=proffapoluilla Suomalaisten naisten tie tieteen huipulle on ollut mutkikas. Vielä 1900-luvun alussa naisten oli anottava vapautusta sukupuolestaan päästäkseen opiskelemaan yliopistossa, ja matkalla tohtoriksi, dosentiksi tai professoriksi oli…

Lue lisää

Mirko Harjulan Suuri peli ja suomalaiset: Keski-Aasian jako ja suomalaistaustaiset upseerit 1835-1885 (2020) on huomattavasti ohuempi kuin Harjulan teokset yleensä, siitä puuttuu niihin usein kuuluva matrikkeli joka vie yleensä puolet kirjasta, mutta asian ajaa tässä loppuyhteenveto kirjassa mainituista upseereista.Nyt ei myöskään olla Suomen lähialueilla, vaan kaukana Keski-Aasiassa. Nykyisen Kazakstanin pohjoisosan paimentolaiset oli alistettu Venäjän valtaan…

Lue lisää

Aloitin pari viikkoa sitten YouTube kanavallani sarjan, jossa käsitellään sukututkimukseen ja historiaan liittyviä julkaisuja. Tilaa kanavani, niin et missaa yhtään jaksoa. Uusi jakso luvassa joka torstai klo 12.00 

Lue lisää

Ilmestynyt alun perin Hyvinkää-blogissani https://hyuffwingae.wordpress.com/2022/02/03/kansainvalista-tukea-lakolle/Viime päivinä on uutisoitu paperiteollisuuden lakosta ja sen kotimaisista tukitoimista sekä kansainvälisestäkin tuesta. Kansainvälistä tukea on tullut aiemminkin – hyvinkääläisenä esimerkkinä olen viime vuosina tutkinut Hyvinkään Villatehtaan lakon 1928 taustatukijoita. Pohjoismainen kutomatyöläisten edunvalvonta kehittyi ja voimistui 1920-luvulla, ja liittojen jäsenet sitoutuivat myös merkittävään taloudelliseen tukeen. 1920-luvulla suomalaiset tukivat ensin Norjan kutomotyöläisten…

Lue lisää

 Suomentamani Edgar Rice Burroughsin Caspak-trilogian päätösosa on julkaistu. Kustantamo Helmivyön kustantama teos on saatavilla esimerkiksi Adlibriksestä tai Bodista.  

Lue lisää

Olen aiemminkin satunnaisesti blogannut Parnasson sisällöistä. Ensimmäisenä koronakesänä osuin eri suunnista haalimaan vanhoja Parnassoja niin 1950-luvulta kuin vuosituhannen vaiheestakin, ja yllätyinkin sisältöjen vaihtelevuudesta eri vuosikymmenillä. (Ja vuosituhannen vaihteen lukijakilpailuista!) Nykyvuosituhannen Parnasso on oma suosikkini – kirjallisuushistorian, käännösten, kirjailijakuvien vaihtelevaa kavalkadia. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, voisiko Historialliseen Aikakauskirjaan tuoda samantapaisia lyhyitä sarjakuva-kannanottoja, jollaisia Parnassossa on…

Lue lisää

… hänen valtava työnsä – Gluhovin siis – jota varten hän oli kerännyt aineistoa lähes kymmenen vuotta, oli nyt menossa jorpakkoon, ja syynä oli erittäin merkillinen idiosynkrasia, joka äkkiä oli paljastunut Gluhocissa. Nimittäin: Gluhovin tarvitsi vain istuutua kirjoittamaan tuota tutkimustaan, kun hänen päätään alkoi hirvittävästi särkeä, oksenteluun ja pyörtymiseen saakka…– Silti hän pystyi aivan hyvin…

Lue lisää

Lue myös FT Anna Niirasen kirja-arvio Agriolaverkossa:https://agricolaverkko.fi/review/arkea-tunteita-ja-perhesiteita-artikkelikokoelma-perheen-historiasta-keskiajalta-nykypaivaan/ ”Perheen jäljillä” luotaa 1400-luvulta tähän päivään, millaisissa perheissä ihmiset ovat eläneet. Kirja avaa lukijalle yhtaikaa tuttuja ja odottamattomia näkymiä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Millaisia merkittäviä muutoksia perhesuhteet ovat historian saatossa kokeneet? Sain tälle hankkeelle rahoituksen Emil Aaltosen säätiöltä vuonna 2012 ja hankkeessa on matkan varrella valmistunut useita väitöskirjoja ja muita…

Lue lisää

Tutkimustiistai / Tuesday meeting 30 November, 15.00-17.00 (3-5 pm) ca. 15.00.-15.30 Eljas Oksanen: Mapping citizen science archaeology in Finland / Kartoittamassa arkeologista kansalaistiedettä Suomessa ca. 15.30-16.30 Book Presentation: Civilians and Military Supply in Early Modern Finland (eds. Petri Talvitie, Juha-Matti Granqvist)  https://hup.fi/site/books/e/10.33134/HUP-10/   This volume examines civil-military interaction in the multinational Swedish Realm in 1550–1800,…

Lue lisää

Aluksi. Huomaan kerran, pari kuussa, että minut tägätään somessa keskusteluun, jossa jostakin [yleensä historian] oppikirjasta [peruskoulu tai lukio] on löytynyt jotain virheellistä tai vanhentunutta: naisia on kovin vähän, alkuperäiskansoja on varsin niukasti, käytetään sanoja kuten tiedemies / ruots. vetenskapsman, vaikka hyvin perustellusti nykyään voisi puhua tutkijoista tai tieteentekijöistä, ruots. esim. forskare. Ihan ensiksi sanon, että…

Lue lisää