Historiantutkimuksen johdantokurssin vuosittainen perinne, historioitsijapaneeli, järjestettiin heti syksyn alkuun 16.9.2021. Tänä vuonna paneeli pidettiin koronarajoitusten takia etänä Zoomissa. Keskustelun vilkkaus ei siitä kuitenkaan kärsinyt, vaan päinvastoin puhuttavaa ja yleisökysymyksiä riitti enemmän kuin aikaa. Zoom osoitti myös hyödyllisyytensä, kun etämoodin takia mukaan saatiin panelisti myös Iso-Britanniasta, ja kun metro- ja raitioliikenteen työnseisaus ei estänyt esimerkiksi allekirjoittanutta…

Lue lisää

Epäilin jo, että en ehtisi lukea heräteostostani Sitten juoksin pakoon. Juutalaistytön selviytymistarina 1940-1945 (alkuteos 2014, suom. 2015), mutta onneksi kuitenkin aloitin. Berliini 1938-1945 on paikka, jossa nuoren juutalaisnaisen, orvoksi 1941 jääneen Marie Jalowiczin on yhä vaikeampi vältellä pakkotyö-, pidätys- ja häätömääräyksiä. Selviäminen käy yhä vaikeammaksi, mutta asteettain, ja selviämisen mahdollisuuksia löytyy, mutta samalla päähenkilö joutuu…

Lue lisää

Kirjoitin Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimeen kirja-arvostelun teoksesta Att dikta för livet, döden och evigheten. Tillfällesdiktning under tidigmodern tid, jonka ovat toimittaneet Arne Jönsson, Valborg Lindgärde, Daniel Möller sekä Arsenii Vetushko-Kalevich (Makadam förlag, 2020). Arvostelu ilmestyi juuri Avaimen numerossa 3/2021, ja se on luettavissa täällä: https://journal.fi/avain/article/view/108073/65207. Photo by Suzy Hazelwood on Pexels.com

Lue lisää

Heinäkuu on täällä ja sen myötä kesäloma. Tietokone saa jäädä muutamaksi viikoksi kaupunkiin kerämään pölyä. Riippumattoon ja laiturinnokkaan pakkaan kesälukemiseksi ainakin seuraavat teokset kevään tuoreesta kirjasadosta: Raisa Maria Toivo & Riikka Miettinen (toim.): Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin. Gaudeamus (2021)Johanna Ilmakunnas & Anu Lahtinen (toim.): Perheen jäljillä. Perhesuhteiden moninaisuus Pohjolassa 1400-2020. Vastapaino (2021)Anu…

Lue lisää

Ebba Stenbockin rautahankintoja koskeva omakätinen kuittaus (oikealla) Ruotsin vationarkiston Stavsundsarkivetissa. Aineisto on omalaatuinen kokoelma välähdyksiä menneisyyden ihmisten elämään, siellä kun on erilaisia omakätisiä kirjoituksia vaihtelevista aiheista, vaikkapa raaka-ainehankintoihin liittyvistä kuiteista. Arkiston järjestähän saatesanoissa (vasemmalla) mainitaan, että Ebba oli ”miehekäs ja peloton luonteeltaan”, ja hän olisi voinut leskeksi jäätyään valita näkymättömämmänkin roolin, mutta hänen elämässään ja…

Lue lisää

Kun sain käteeni Matti Virtasen kirjan, rupesin pohtimaan, mitä ”identiteettipolitiikka” tarkoittaa. Kuvittelen tietäväni suunnilleen, mitä tarkoitetaan identiteetillä ja kouluajoilta muistan, että politiikka voidaan määritellä yhteisten asioiden hoitamiseksi. Mutta kun nämä kaksi asiaa pistetään yhteen, päässäni syntyy vain kysymysmerkkejä. Kirjan luettuani olen edelleen ymmälläni, miksi politiikan kentän uudelleenorganisoitumista nimitetään identiteettipolitiikaksi, perustuvathan nykyisetkin puolueet samaistumiselle johonkin ryhmään…

Lue lisää

Perheestä puhutaan päivittäin niin arjessa, politiikassa kuin tutkimuksissakin. Näkökulmasta riippuen perhe on yhteiskunnan tukipilari tai menneen maailman jäänne, turvasatama tai kriisipesäke. Uusperheet, sateenkaariperheet, adoptiot ja huoltajuuskiistat nähdään nykymaailman ilmiöinä. Mutta tarkempi tutkimus tuo varsin samankaltaisia piirteitä esiin myös menneisyydestä – ja kuitenkaan ei voi väittää, että kaikki olisi pysynyt ennallaan vuosisadasta toiseen. Millaisia olivat entisaikojen…

Lue lisää

Toukokuussa 1999 istuin Hyvinkään kaupunginkirjaston lukusalissa ja kävin läpi suomalaisia pienoiselämäkertoja 1500-luvun aatelista. Minun oli määrä kirjoittaa suunnitelmanpätkä Suomen Akatemian hakemukseen, jossa käsiteltiin Suomea johtaneita perheitä 1500-luvulta 2000-luvulle. Omana aiheenani oli Flemingin suku, joten luonnollisesti huomioni kiinnittyi Klaus Flemingiin ja Ebba Stenbockiin. Ja vähitellen yhä enemmän Ebba Stenbockiin, joka ei itse jättänyt jälkeensä paljon lähteitä…

Lue lisää

Some-keskusteluissa nousee aina välillä kysymyksiä Suomen ja suomalaisten / suomenkielisten asemasta aikana ennen itsenäisyyttä, erityisesti Ruotsin ajalla. Kolonialismiin tai imperialismiin liittyvät teemat eivät ole ydinaluettani, mutta yleisesti tapaan suositella tiettyjä mielestäni valaisevia teoksia ruotsalaisten tai novgorodilaisten suhtautumisesta suomen kieleen ja suomalaisuuteen sekä suomalaisten asemasta valtakunnanpolitiikassa, resurssien jakamisessa. Koska aihepiiri tulee säännöllisesti esille, kokoan ajan säästämiseksi…

Lue lisää

 Yksi ensimmäisistä kerroista, jolloin belgialainen sarjakuvataiteilija Hergé mainitaan suomalaisessa lehdistössä, sattui elokuussa 1934. Tuolloin nimimerkki "V.J." kirjoitti saaneensa belgialaiselta kollegaltaan Paul Werrieltä lahjakappaleen tämän kirjoittamasta Albert I:n elämäkerrasta La légende d'Albert 1er, Roi des Belges (Casterman 1934). Werrie oli vieraillut Helsingissä syksyllä 1933 belgialaisen näyttely- ja turistilaiva Leopoldvillen mukana, ja tutustunut suomalaisten urheilijoiden harjoitusmenetelmiin kollegan…

Lue lisää

1600-luku oli globaalien kriisien aikaa. Suurvalta-asemaa havitteleva Ruotsi kävi jatkuvaa sotaa joko Tanskan tai Venäjän kanssa ja osallistui kolmikymmenvuotisen sodan verisiin taisteluihin Saksan maaperällä. 1660-luvulta 1680-luvulle noituussyytökset lietsoivat pelkoa, ja Ruotsissa satoja ihmisiä tuomittiin noitaoikeudenkäynneissä kuolemaan. Ilmaston kylmeneminen aiheutti katovuosia koko Euroopassa. Erityisen vaikea nälänhätä koetteli Suomea vuonna 1696 ja 1697, jolloin jopa kolmannes maan…

Lue lisää

Lainakirjaston kirjat kymmenen pinoissaMuseon kirjakokoelmaan sisältyy tuhansia niteitä, muun muassa Liedon Nuorisoseuran Lainakirjaston teokset.  Sain tehtäväkseni kuvata ja luetteloida ne sähköiseen luettelointitietokantaan.    Kirjaluettelot Kirjoista on olemassa kaksi kortistoa, toinen ilmeisesti alkuperäinen 1900-luvun alkupuolelta ja toinen uudistettu 1970-luvulta. Aluksi vertailin luetteloiden numerointia ja totesin, etteivät ne olleet kertaakaan yhteneväiset. Kirjojen nimetkään eivät aina olleet yhteneväisiä, sillä…

Lue lisää

 Jo vuosia sosiaalisessa mediassa on juhlistettu kansainvälistä kirjaviikkoa. Neljä vuotta sitten MTV Uutiset ilkkuivat, että haksahditko tähän some-päivitykseen? Ei sellaista ole olemassakaan.Olen osallistunut kirjaviikkoon lukuisia kertoja, ja jopa useita kertoja vuodessa. Sanoisin niin, että kansainvälisiä kirjaviikkoja juhlitaan joka viikko jossakin päin sosiaalista mediaa. Kirjaviikko tuntuu todellisemmalta kuin monet virallisten tahojen tai järjestöjen lanseeraamat tapahtumat.Jos yli…

Lue lisää

Geneettisesti me suomalaiset eroamme melko paljon muista eurooppalaisista. Se näkyy hyvin tältä geenikartalta .Viime vuosina on myös osoitettu, että suomessa asuu oikeastaan kaksi kansaa. Eikä tällöin tarkoiteta kesäsuomalaisia ja talvisuomalaisia, kuten BBC aikoinaan väitti, vaan sitä, että itä- ja länsisuomalaisten välillä geeneissä on suurempi ero kuin monien eurooppalaisten kansojen välillä. Geenit selittävät kuitenkin varsin vähän…

Lue lisää

Kustantamo Helmivyö on julkaissut Mark Twainin kaksi novellia sisältävän koosteen Älä lausu väärää todistusta. Suomennosten uudistus ja jälkisanat ovat tekemiäni. Kansi Timo Ronkaisen.Rehellisyys maan perii, kertoo vanha sanonta. Vai periikö? Milloin on soveliasta valehdella, rikkoa kahdeksatta käskyä vastaan?Vuoden 1900 tienoilla kirjailija Mark Twain (1835-1910) pohti omintakeiseen tapaansa näitä kysymyksiä. Tapakristillisyyttä kammoksunut kirjailija käsitteli empatiaa ja…

Lue lisää

Assyriologi on viettänyt nyt viitisen viikkoa kotonaan. Berliinin jälkeen olin "virallisesti" karanteenissa sen suositellut neljätoista päivää, mutta elänyt elämää liki karanteenimaisissa olosuhteissa senkin jälkeen.Monenlaista ajatusta on pyörinyt päässä ja ennenkaikkea monista kirjoista olisi voinut postata yhtä sun toista. Minulla on useita tasaisesti akkumuloituvia taideaiheisten romaanien, taiteenteoriaa, keräilyä, taidekauppaa ja väärennöksiä käsittelevien kirjojen pinoja. Niistä kaikista…

Lue lisää

Carlo M. CipollaTyperyyteen vetoaminen on laiskuuttaMinerva, 2020

Lue lisää

Olen muuttamassa Turusta Helsinkiin, joten bloggaustoiminta on ollut hidasta. Jos tähän väliin kuitenkin ehtisin vähän kirjoittaa lukuhaasteesta, joka menee kiireistä johtuen huonosti: olen yli 10 kirjaa jäljessä!41. Robin Hobb: Narrin salamurhaajaFitzin tarina jatkuu! Summaan tämän trilogian viestin lopussa.42. Robin Hobb: Narrin vaellusNarrin ja Näkijän osa 2.43. John Daly (toim. Glen Waggoner) Elämäni, raffista raffiinNäin tammikuussa…

Lue lisää

Kuva: Oona Seppänen Conrad Gessner oli yksi renessanssiajan tärkeimmistä eläin- ja kasvitieteilijöistä. Hän syntyi 1516 köyhään perheeseen ja opiskeli tiedonjanoisesti useissa kaupungeissa eri opettajien johdolla. Hän oli todella kiinnostunut kasveista ja eläimistä sekä harrasti muun muassa teatteria ja kiipeili mielellään vuorille. Tietosanakirjatyyppiseen eläinkirjaan Historia animaliumiin (1551-1558) hän on kartoittanut perusteellisesti eri eläinlajeja. Hän esimerkiksi kertoo…

Lue lisää

Koska en ole vuosiin saanut pitää lomaa ja lensin viimeksi 2010 Riikaan, päätin keväällä tarttua Museoalan Ammattiliiton tarjoukseen ja lähteä matkalle Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. Joten tässä matkasta to–su 29.8.–1.9.2019.DublinissaLaskeutuminen Irlantiin. Vihreää riittää.Lento sujui muuten hyvin, mutta Tukholman Arlandan kentällä piti odottaa SASin koneeseen miehistöä ja lähtö myöhästyi ½ tuntia. Perillä yhden seurueemme jäsenen matkalaukku oli…

Lue lisää