Ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotismuistopäivä on juuri takana. Aika moni suomalainen tyttöoletettu lienee lukenut itsensä 1. maailmansotaan Kanadan kotirintamaa kuvaavan ”Kotikunnaan Rillan” (Rilla of Ingleside, alk. 1921) teinitytön kasvukertomuksen ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Rilla keskittyi kuvaamaan omaa nuoruuttaan päiväkirjateksteissään, mutta samalla ensimmäisen maailmansodan velvoitteet ja kotirintamaan vaikeudet tulivat osaksi hänen elämäänsä, ja maailmansodan päättyessä hän oli jo…

Lue lisää

Kun Turun vuoden 2018 kirjamessuihin on aikaa vajaa viikko, on hyvä kohta kirjoittaa kirjoista: niistä joita olen lukenut, niistä joita olen lukemassa ja niistä joiden lukemista odotan. Tämä ensimmäinen päivitys kertoo paljon odottamastani kirjasta, jonka olen ehtinyt jo lukea. Koska rakastin Mia Kankimäen esikoisteosta, luovana narratiivista tietokirjoittamista upealla tavalla toteuttanutta Asioita, jotka saavat sydämen lyömään…

Lue lisää

On kuvaavaa, että Big Mama Thortonista (Winnie Mae Thornton, 1926-1984) on vain tämä yksi varsinainen elämäkertateos, joka ilmestyi vuonna 2014 – ja senkin kirjoittamisen ja ilmestymiseen tarvittiin saksalaisen politiikantutkijan, poliitikon ja vammaisten oikeuksien puolustajan Michael Spörken innostus, joka taas heräsi Big Brother & the Holding Companyn ja Janis Joplinin esittämän Ball and Chain -laulun kautta…

Lue lisää

Olen tutkinut Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessani Hippon piispa Augustinuksen (k. 430) keskeisten teosten varhaiskeskiaikaisiin käsikirjoituksiin tehtyjä reunamerkintöjä. Augustinus oli halki keskiajan laajalti luettu ja arvostettu ’kirkkoisä’, yksi merkittävimmistä oppineen kulttuurin auktoriteeteista. Hänen ajattelunsa vastaanotto ja käyttö on ollut pitkään keskeinen osa latinalaisen keskiajan aatehistorian tutkimusta. Augustinuksen teosten käsikirjoitukset ja niihin tehdyt merkinnät ovat jääneet tähän…

Lue lisää

Kultainen salama oli Taru Mäkisen (taustalla kaksi tekijää, Taru ja Tarmo Väyrynen) luoma suomalainen nuortenkirjasarja. Sarjaa julkaistiin kymmenen osaa, ja ne olivat luonteeltaan salapoliisiromaaneja. Kirjojen pohjalta tehtiin myös kuusiosainen tv-sarja, jota esitettiin Ylellä. Kirjoista ensimmäiset julkaistiin vuonna 1989, ja Helsingin sanomissa kirjat arvostellut Paula Havaste (kirjailija itsekin) vertasi Kultaista salamaa Enid Blytonin Viisikkoon, ja vertaus…

Lue lisää

Mitä historiantutkimuksessa tarkoitetaan sanalla teoria? Yhtäältä on olemassa historian teoria, joka on oikeastaan historiantutkimuksen perusteiden filosofista tarkastelua. Tällä keskustelulla on vakiintuneet muotonsa. Sen sijaan kysymys siitä, millaista on historian alalle ominainen teorianmuodostus ja teoreettinen tieto, odottaa vastausta. Matti O. Hannikaisen, Mirkka Danielsbackan ja Tuomas Teporan toimittama artikkelikokoelma Menneisyyden rakentajat. Teoriat historiantutkimuksessa (Gaudeamus, 2018) on ainakin…

Lue lisää

Ulrika Augusta Favorin syntyi 12.12.1812, kastettiin Keuruulla ja kasvoi Längelmäellä, jossa vanhempansa Anders Johan Favorin ja Johanna Fredrika Kingelin asuivat kasvavan perheensä kanssa Ristijärven Heikkilässä (RK 1807-1812 s. 118, 1813-1819 s. 232, 1820-1826 s. 151, 1827-1840 s. 153, s. 409, 1840-1846 s. 202)Isänsä oli Sääksmäen ylisen kihlakunnan henkikirjuri ja Augustan veljet Johan Fredrik, Anders Abraham, Abel Viktor ja Johan Ludvig…

Lue lisää

Blogiteksti on aiemmin, 18.2.2018, julkaistu saman bloggaajan kotiseutublogissa Hyvinkään harjumailta. Huhtikuussa ja toukokuussa 2018 tulee kuluneeksi 100 vuotta Hyvinkään valtauksesta ja sen jälkeisistä kenttäoikeustuomioista. Sitä ennen, 18.2.2018, tuli kuitenkin sata vuotta Hyvinkään synkimmän punaisen terrorin päivä. Pari viikkoa aikaisemmin Hyvinkään lentävä osasto oli surmannut useita henkilöitä Hyvinkäällä, Kaukasissa ja Vihdissä. Helmikuun 18. päivänä punaiset pidättivät…

Lue lisää

Käsittämätöntä kyllä (vastahan se oli eilen jne.), on näköjään kulunut 20 vuotta siitä, kun yhdessä Touko Issakaisen kanssa kirjoittamani Spes farmaciae (farmasian toivot, 1998), Yliopiston farmasiakunnan historia, näki päivänvalon. Tämä muistui mieleeni, kun huomasin, että tällä viikolla (15.2.) oli Sipin päivä – farmasian opetuksen ja farmasian opiskelijoiden kannalta tärkeän Sipi Siintolan (1885-1953) nimipäivä. Samalla siis…

Lue lisää

Kulkuriteatterin esitys Jää hyvästi Helene. Käsikirjoitus Anu Lahtinen, ohjaus Benita Kivistö. Ensi-ilta su 4.3. klo 15.00, muut: ke 7.3. klo 18.00 ja su 18.3. klo 17.00. muut esitykset ke 7.3. klo 18.00 ja su 18.3. klo 17.00 HYVINKÄÄN TAIDEMUSEOssa, Hämeenkatu 3 D, www.hyvinkaantaidemuseo.fi  Lippuja à 15 € voi ostaa 1.2.2018 alkaen Hyvinkään taidemuseon lipunmyynnistä. ”Yksinäisyys seisoo suurena…

Lue lisää

Vuonna 1967 ilmestyi Delfiini-sarjassa kirjoituskokoelma Sivuääniä – viestinnästä ja sen välineistä. Poimin kirjan kirjaston vaihtopisteestä, koska vanhojen ajankohtaista mediaympäristöä käsittelevien tekstien joukossa oli Kari Aronpuron runo Runo on toimenpide.1960-luvun lopulla sanomalehdet olivat kriisissä (milloin ne eivät olisi olleet?). Televisio (ja radio) nähtiin uhkana sanomalehtien levikille ja kansalaisten oikeudelle saada tietoa ympäröivästä maailmasta.Tuolloin tiedotusopin assistenttina Tampereen…

Lue lisää

Onhan tähän maailmanaikaan saanut tottua melkein mihin outoon ja uuteen tahansa, yllätykseen yllätyksen jälkeen. Kansalliset ja isänmaalliset ihanteet entisine sisältöineen kielletään. Ei ole mikään alkeellisinkaan oikea, puhumattakaan kauniista ja todesta ja pyhästä, enää semmoisenaan tunnustettua. Nuo sanat, kun ne lausuu, kuuluvat miltei muinaistarumaisilta, jonain etäisenä historiallisena aikana tunnustetuilta ja käytäntöön sovelletuilta. Kaikki arvot arvotetaan uudestaan.…

Lue lisää

Salakirjat julkaisi 2014 uusintapainoksen Mustastakirjasta, vuonna 1862 löydetystä suomalaisesta noitakirjasta. Ohut 32-sivuinen kirjanen tuo julki todisteen, että suomalaiset velhot ja noidat eivät tukeutuneet pelkästään perinnetietoon ja muistiin, vaan tärkeitä loitsuja kirjattiin myös paperille.Kasööri Tuomas Taittonen (1817-1915) oli vuonna 1862 Perhossa johtamassa suonkuivatustöitä. Hän kuuli naapurustossa asuvasta 70-vuotiaasta Juha Kellokoskesta, jolla oli noitavoimia. Naapurikunnista asti tultiin…

Lue lisää

Philippe Delermin vuosituhannen vaihteessa suomennettu Ensimmäinen siemaus olutta (Otava 2000) kertoo pieniä tarinoita eri ruokien ja juomien tuomasta mielihyvästä. Usein ne liittyvät johonkin tiettyyn tilanteeseen. Oluen ensimmäinen siemaus on paras, sen jälkeen ihminen juo unohtaakseen sen, päättelee Delerm.Suomen historiassa yksi aikaan ja paikkaan sidottavissa juoma on salmiakkikossu. Se tuli Alkon valikoimiin 25 vuotta sitten. Juoman…

Lue lisää

Satakunnan museossa on 6.3.-31.5.15 näyttely Akseli Gallén-Kallelan Keniassa ottamista valokuvista ja hänen siellä maalaamistaan tauluista. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta taiteilijan syntymästä. Hän asui kaksi vuotta Keniassa 1909-1910. Hänen Afrikka-kirjansa julkaistiin 1930-luvulla ja kirjoitin siitä aiemmin eli 11.3.2013 tässä blogissa:http://elossa1930.blogspot.com/2013/03/gallen-kallelan-kenia.html?spref=twNäyttelyyn liittyy myös luentosarja ja jazz-konsertti!

Lue lisää

Tiestitkö, että Akseli Gallén-Kallela asui Keniassa vuosina 1909-1911? Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, kun joitain vuosia sitten löysin uusintapainoksen hänen Afrikka-kirjastaan. Taiteilija saneli kirjan Martti Raitiolle, joka kirjoitti pikakirjoituksella muistelmat ylös. Kirja julkaistin vuonna 1931, taiteilijan kuoleman jälkeen.Gallén-Kallela lähti Keniaan elefantteja metsästämään ja otti koko perheensä mukaan. Lapset olivat vielä kouluikäisiä. Taiteilija olisi kuulemma viihtynyt…

Lue lisää