Kansallisarkisto ottaa enää vastaan vain digitaalista aineistoa. Yhdysvalloissa NARA on samoilla linjoilla. Tämä on luullakseni suunta muuallakin. Paperin säilyttämiseen ei haluta enää rakentaa seiniä. Tästä herää kysymys, mikä on asiakirjajärjestelmien pointti? Oliko sitä koskaan? Sähköisiä asiakirjajärjestelmiä alettiin määritellä 1990-luvulla. Ajatus oli, että digitaalinen data ei ”toimi asiakirjana” ellei käytetä erityisiä järjestelmiä, jotka takaavat tiedon autenttisuuden,…

Lue lisää

Yhdysvaltain arkistoyhdistys SAA (The Society of American Archivists) laati alan ensimmäiset eettiset säännöt 1980-luvun alussa. Muissa maissa on tyydytty usein ICAn eettisiin sääntöihin (1996). Oma arkistoyhdistyksemme on poikkeus. Suomalaiset säännöt tehtiin vuonna 2006. Voi epäillä, että ne tuskin kuluvat arkistotyötätekevien käsissä. Yhdistyskin näyttää unohtaneen sääntönsä, koska niitä ei löydy edes sen kotisivulta. Eettiset säännöt on…

Lue lisää

Luonnos uudeksi arkistolaiksi saapui lausunnolle huhtikuussa. Pikaisella lukemisella luonnos tuntui hyvältä. Samalla muutetaan myös lakia Kansallisarkistosta, jotta juridiset palikat pysyvät ruodussa. Digitaalisessa toimintaympäristössä toimitetaan ensisijaisesti sosiaalisten konstruktioiden kanssa. Asiakirja tai mikään muukaan tiedonhallintaan liittyvä ei ole käsin kosketeltavissa, joten kyse on siitä, miten asiat on nimetty ja sovittu nähtävän. Tässä varsinkin lainsäädännön määrittelyt ovat tärkeitä.…

Lue lisää

Asiakirjoja Viron kansallisarkistossa Tartossa. Kuva: Laura AhoKun kerron harrastaneeni sukututkimusta yli 30 vuotta, minulta kysytään usein kaksi kysymystä. Sukututkimuskurssilaiset haluavat tietää, kuinka kauas olen tutkimuksissani päässyt. Tähän vastaan yleensä ajallisesti enkä maantieteellisesti: osassa sukuhaaroista olen päässyt 1600-luvulla syntyneisiin esivanhempiin.Toinen kysymys on huomattavasti hankalampi: mikä on hienointa, mitä olet löytänyt? Tätä utelevat yleensä ne, jotka eivät…

Lue lisää

Ensiksi kiitän Kunnallisarkistoyhdistystä mahdollisuudesta tulla puhumaan ja onnittelemaan 40 +2 vuodesta. En ole aivan varma siitä, mistä ajatus kutsumiseeni tuli, mutta epäilen idean nousseen siitä, että puhuin syksyllä Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistyksen juhlassa ammattikunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Koska en ole vielä puolessa vuodessa hyljännyt entisiä näkemyksiäni, tässä esityksessä on toistoa. Aloitan palaamalla tuon esityksen teemoihin…

Lue lisää

Kuva Rob_oo (Flickr, CC BY 2.0) Olin syksyllä etänä arvioimassa asiakirjahallinnan maisteriohjelmaa. Se oli erään maineikkaan ranskalaisen yliopiston haarakonttorin opetusta arabimaassa. Kovin tarkkaan tästä ei ole lupa kertoa. Ensiksi piti allekirjoittaa vaitiolosopimus. Kyse oli alkuakkreditoinnista, jossa maisteriohjelmalle annettiin lupa toimia. Kokonaisuus syynättiin huolellisesti sisältä ulos. Ohjelman tarve, työmarkkinatilanne, opettajien ansioluettelot, rahoitus, johtaminen, tutkimus, opetussuunnitelma, kurssien…

Lue lisää

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmamuutoissa asuinpaikkaa ovat vaihtaneet niin röntgenkoneet, juhlapuvut kuin huonekalutkin. Mutta mitä kuuluu Yliopistomuseon kokoelmien valokuville ja muille arkistoaineistoille? Ei hätää, myös arkistomme ja valokuvakokoelmamme siirtyivät uusiin tiloihin. Tässä kirjoituksessa kerrataan Yliopistomuseon arkistojen siirron työvaiheita sekä säilytysratkaisuja.  Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty  Kuten muutkin Yliopistomuseon kokoelmat, koostuu arkistojen sisältö vuonna 2003 Yliopistomuseoksi yhdistettyjen useiden…

Lue lisää

Kuolemanrituaalien tulisi olla sellaisia kuin henkilö on eläessään tiettävästi halunnut ja kenties tahtonsa paperillekin kirjannut. Jos tietoa ei suorastaan ole, mennään sen mukaan, mihin uskonnolliseen ja/tai muuhun yhteisöön hän on kuulunut. Tai mitä omaiset arvelevat sopivaksi. Hautaustoimilain pykälä 2 ei sinänsä kiellä eikä myönnä mitään, vaan sanamuoto on: ”Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan…

Lue lisää

Lue lisää

Aivan ensiksi haluan kiittää järjestäjiä mahdollisuudesta puhua tässä tilaisuudessa ja samalla lämpimästi onnitella Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistystä sen ensimmäisestä sadasta vuodesta. Entisenä puheenjohtajana parinkymmenen vuoden takaa yhdistys on minulle erityisen tärkeä. Sain aiheeksi tarkastella ammattilaista ”huomenna”. Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Jos sitä yrittää vakavissaan tehdä, ainoa asiallinen menetelmä lienee katsoa tämän hetken heikkoja signaaleja…

Lue lisää

Tiedonhallintalautakunnan säilytysaikoja pohtiva jaosto aloitti työnsä syyskuussa. Aloituspalaveria ja -webinaaria on juuri pidetty. Tehtävä on monimutkainen, ja jos se ei ole monimutkainen, toiveet ovat haastavia. Vanha tapa ohjata arvonmääritystä on… vanha. Säilytysaikojen etsiminen pdf-tiedostoista ei ole nykypäivää. Suositukset ja päätökset eivät ole helposti käytettävissä. Ne ovat usein vanhentuneita. Terminologia elää ja lainsäädäntö muuttuu. Säilytysajat on…

Lue lisää

Ensimmäinen katsaus sähköisen asiakirjahallinnon tutkimukseen pitkään aikaan ilmestyi äskettäin. Tilanne on huono. Tutkijat analysoivat kymmenen vuoden ajalta tutkimuksia tieteellisissä viitekannoissa. Kaikkiaan haaviin jäi 55 artikkelia – siis keskimäärin vähemmän kuin yksi julkaistu kirjoitus joka toinen kuukausi. Johtopäätökset ovat selvät. Alue on menettänyt kiinnostavuuttaan ja tutkimusten määrä vähentynyt. Tähän on monta syytä. Ensiksikin asiakirjahallinnon näkyvyys on…

Lue lisää

Kun julkaisin Huittisissa kuollutta karoliinia käsittelleen blogitekstin, tein pienen fuskun. Jätin loppuun arvelun paikallishistoriassa julkaistusta tiedosta, vaikka todellisuudessa olin jo tarkistanut Raimo Viikin Suur-Huittisten historia II:n ja löytänyt sieltä lähes samat tiedot kuin 1700-luvun sanomalehdestä. Nämä olivat väitöskirjani kannalta merkittäviä, sillä perustuivat toiseen aikalaislähteeseen, jota mielelläni olisin verrannut sanomalehteen. Jos olisin voinut.Mutta Huittisten seurakunnan arkistoon…

Lue lisää

Kuva: Setan mielenosoitus vapautuspäivillä eduskuntatalolla vuonna 1980. Setan valokuvakokoelmat, Työväen Arkisto. Vuonna 1909 perustettu Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se on keskittynyt tallentamaan työväenperinteen, sosiaalihistorian ja ihmisoikeustyön piiriin kuuluvaa aineistoa. Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa. Aineistot Työväen Arkistossa säilytetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien…

Lue lisää

Kuva: Työväen Arkisto, Jani Kaunismäki Jos haluaisit löytää menneisyyden sateenkaarevan elämän jälkiä, mistä etsisit? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tutkimus tulkitsee usein pieniä, häviäviä ja epäsuoria jälkiä, koska muita välttämättä sateenkaarevasta elämästä ei ole jätetty tai jäänyt jäljelle. Niin oikeudenkäyntien asiakirjoista, muistitietokokoelmista kuin muistakin arkistoista löytyy välähdyksiä menneisyyden sateenkaarevista ihmisistä − tai käytännöistä, jotka eivät ole…

Lue lisää

Kansainvälinen arkistojen viikko 8.–14.6.2020 Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) tänään alkavan, jo perinteeksi muodostuneen arkistojen viikon yleisteemaksi on tänä vuonna valittu Empowering Knowledge Socities eli tietoyhteiskuntien vahvistaminen. Keskeisin kysymys on se, mikä on arkistojen ja muiden tieto-organisaatioiden asema ja tehtävä tässä globaalissa kehityksessä. Kysymystä on kiinnostavaa tarkastella vertaamalla viikon eri päiville asetettuja teemoja suhteessa Kansallisarkiston uuteen strategiaan, joka…

Lue lisää

Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…

Lue lisää

Riksarkivet avstod 2018 från sin filial i Sörnäs (vars utrymmen förr tillhört Krigsarkivet). I samband med överföringarna av det material som förvarats där tilldrog sig några arkivboxar med rubriken Kultakeräys. Sormukset. [Guldinsamlingen. Ringarna] uppmärksamhet. Innehållet kom trots rubriken som en överraskning: två av boxarna innehöll ett stort antal s.k. järnringar i sina påsar, vilka inte…

Lue lisää

Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu  Kultakeräys. Sormukset.Sisältö yllätti otsikoinnista huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns. rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet, osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai…

Lue lisää