Julkaisuseuranta
Yksityisten Keskusarkistojen 25-vuotta juhlissa puhuttiin arkistojen nykyhetkestä ja tulevaisuudesta digitaalisessa maailmassa. Kansallisarkiston viestinä oli se, että digitalisoituminen muuttaa tapoja, joilla aineistoja käytetään. Tietoa on liian paljon, jotta dokumentteja voitaisiin syvä lukea perinteiseen tapaan. Kun myös vanhemmat aineistot ovat digitaalisessa muodossa, niitä voidaan hyödyntää monitieteisessä tutkimuksessa. Lisäksi silloin myös diginatiivien sukupolvi haluaa ja pystyy niitä käyttämään.…
Esimerkki asiakirjajulkisuuden vaikutuksesta sisältöihin ja ns. tyhjien arkistojen syndroomasta: ”Toimittajat olivat Savon-matkan jälkeen meidän kimpussamme vaatimassa Lipposen käyttämien autojen ajopäiväkirjoja nähtäväkseen. Ensin niitä ei annettu ja vedottiin turvallisuusperusteihin, koska niistä selviäisivät puhemiehen päivittäiset ajoreitit. Lopulta lokakuussa MOT:n toimittaja Ari Korvolalle jouduttiin antamaan ajopäiväkirjat, joista näkyivät muut ajot paitsi Lipposen päivittäiset virka-ajot. Sieltähän se Savon-kesämatka löytyi,…
Arkistoja käyttävät myös henkilöt, joilla on taipumus nähdä maailmassa salaliittoja. Nämä salaliittotaipuvaiset ovat sikäli erikoinen käyttäjäryhmä, ettei heitä voi erottaa muista koulutustaustan, tutkimuksen aihepiirin tai aineistojen käyttötarkoituksen perusteella. Salaliittotaipuvaisen erottaa muista tutkijoista hänen epistemologiansa, siis käsityksensä tiedosta ja siitä miten tietoa saadaan. Pohjalla on nykyajan ristiriita. Yhtäältä valistusajan ideaalit elävät edelleen. Niiden mukaan kaikkeen tietoon…
John Roberts kirjoitti yli kolmekymmentä vuotta sitten kolmea artikkelia, joilla on osuvat nimet: ”Arkistoteoria – paljon melua mapittamisesta”, ”Arkistoteoria – myytti vai banaliteetti” ja ”Käytäntö tekee täydelliseksi, teoria teoreetikoksi.” Tämä asenne tuskin on tuntematon tänäänkään. Teoretisointia pidetään hyödyttömänä ja työn arkipäivälle vieraana. On kyynisesti sanottu, että arkistoteoriassa tärkeintä onkin se, että siihen voidaan tarvittaessa viitata.…
Tein keväällä lyhyitä haastatteluja, joilla selvitettiin, missä tekoälyn kanssa mennään julkishallinnon tiedonhallinnassa. Kaikissa organisaatioissa tunnettiin painetta hyödyntää tekoälyä, samalla kun pohdittiin, millä säännöillä ja missä rajoissa sitä saisi käyttää. Tekoäly on “mörkö takapihalla”, sanoi yksi haastateltava. Tiedetään, että siellä se hirviö on ja jotenkin se pitäisi panna töihin. Missään ei ollut vielä suurta kokemusta tekoälystä.…
Lucy Letby -niminen hoitaja sai Englannissa elokuussa 2023 koko maata kuohuttaneen kymmenen kuukauden oikeudenkäynnin jälkeen tuomion seitsemästä murhasta ja kuudesta murhan yrityksestä. Uhrit olivat vastasyntyneitä lapsia. Letby on maan historian neljäs nainen, joka ei koskaan tule vapautumaan vankilasta, toteaa Emily Overton IRMS Bulletinin artikkelissa. Overton käy artikkelissa läpi tutkinnalle olennaisia asiakirjoja. Potilasasiakirjoilla oli keskeinen rooli,…
Edellinen bloggaus herätti keskustelua LinkedInissä, joten jatkan vielä mieleen tulleilla ajatuksilla asiantuntijapuheesta. Kun viranomainen kertoo, mitä se määrää ja suosittaa, siinä täytyy olla selkeä ja yksiselitteinen, mutta kun asiantuntija kertoo, miten tilannetta tulkitaan, avautuu pakostakin se näkökulma, että toisinkin voitaisiin ajatella ja tehdä. Nämä kaksi keskustelun moodia ovat helposti ristiriidassa. Miten ne voidaan yhdistää? Luulen,…
Kuuntelin Kansallisarkiston uusimman viranomaisinfon, jossa puhuttiin kuvailusta. Asioita näyttää tapahtuvan. Kiva, että niistä kerrotaan. En harmikseni voinut olla tilaisuudessa esittämässä kysymyksiä. Joitain olisi ollut. Yhdestä seikasta ärsyynnyin. Alan tiedotustilaisuudet tuntuvat olevan enimmäkseen tarkoitettuja alalle kouluttamattomille, jotka joutuvat ensimmäistä kertaa asian kanssa tekemisiin. Siitä seuraa sellaista, mikä näillä maileilla ja taustalla käy hermoon. Haluaisin nimittäin uskoa,…
(Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen) Luin Erikaa koskevan muistiinpanon ensimmäistä kertaa Jan Löfströmin kirjassa Sukupuoliero agraarikulttuurissa vuonna 2019. Osallistuin silloin tutkija Riikka Taavetin kanssa Denverin yliopiston Archive Transformed -residenssiin, jossa tutustuimme kokoamiimme suomalaisiin sateenkaarihistoriaa sivuaviin arkistoaineistoihin. Olimme varanneet mukaan myös joitain tutkimusjulkaisuja, joissa keräämäämme aineistoa oli käytetty. Muistan, miten pysähdyin Erikaa koskevaan muistiinpanoon ja luin…
Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi joulukuun alussa suuntaviivat Sivistyshallinto 2030 -uudistukselle. Sen alussa luetellaan kauniita sanoja sivistyksen ja sivistyshallinnon vahvistamisesta ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä. Muutosohjelman sanotaan sisältävän ”kehittämistoimia sivistyshallinnon rakenteiden selkeyttämiseksi, digitalisaation edistämiseksi, yhtenäisen ohjauksen vahvistamiseksi sekä yhteisten palveluiden kehittämiseksi.” Minusta tämä näyttää leikkausohjelmalta, jonka kantava idea on virastojen määrän supistaminen. Yhdentoista viraston sijasta jo vuoden…
Uudet teknologiat nousevat Gartnerin hypetyskäyrän mukaan ensin ylisuurten odotusten kukkulalle. Siitä syöksytään pettymysten laaksoon. Kokemuksen myötä kohotaan loivasti tuottavuuden tasangolle. Sähköiset asianhallintajärjestelmät ovat varmasti tälle päässeet tasangolle. Hypetyksestä ei ole tietoakaan eivätkä järjestelmien huonot puolet ole alan ihmisille yllätys. Harmillisesti tuottavuuden tasanko ei ole sellaisissa korkeuksissa kuin sen toivottiin olevan parikymmentä vuotta sitten. Vaikka asianhallintajärjestelmät…
2.12.2021
Helsingin yliopistomuseon kokoelmamuutoissa asuinpaikkaa ovat vaihtaneet niin röntgenkoneet, juhlapuvut kuin huonekalutkin. Mutta mitä kuuluu Yliopistomuseon kokoelmien valokuville ja muille arkistoaineistoille? Ei hätää, myös arkistomme ja valokuvakokoelmamme siirtyivät uusiin tiloihin. Tässä kirjoituksessa kerrataan Yliopistomuseon arkistojen siirron työvaiheita sekä säilytysratkaisuja. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Kuten muutkin Yliopistomuseon kokoelmat, koostuu arkistojen sisältö vuonna 2003 Yliopistomuseoksi yhdistettyjen useiden…
Kuolemanrituaalien tulisi olla sellaisia kuin henkilö on eläessään tiettävästi halunnut ja kenties tahtonsa paperillekin kirjannut. Jos tietoa ei suorastaan ole, mennään sen mukaan, mihin uskonnolliseen ja/tai muuhun yhteisöön hän on kuulunut. Tai mitä omaiset arvelevat sopivaksi. Hautaustoimilain pykälä 2 ei sinänsä kiellä eikä myönnä mitään, vaan sanamuoto on: ”Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan…
Kun julkaisin Huittisissa kuollutta karoliinia käsittelleen blogitekstin, tein pienen fuskun. Jätin loppuun arvelun paikallishistoriassa julkaistusta tiedosta, vaikka todellisuudessa olin jo tarkistanut Raimo Viikin Suur-Huittisten historia II:n ja löytänyt sieltä lähes samat tiedot kuin 1700-luvun sanomalehdestä. Nämä olivat väitöskirjani kannalta merkittäviä, sillä perustuivat toiseen aikalaislähteeseen, jota mielelläni olisin verrannut sanomalehteen. Jos olisin voinut.Mutta Huittisten seurakunnan arkistoon…
Kuva: Setan mielenosoitus vapautuspäivillä eduskuntatalolla vuonna 1980. Setan valokuvakokoelmat, Työväen Arkisto. Vuonna 1909 perustettu Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se on keskittynyt tallentamaan työväenperinteen, sosiaalihistorian ja ihmisoikeustyön piiriin kuuluvaa aineistoa. Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa. Aineistot Työväen Arkistossa säilytetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien…
Kuva: Työväen Arkisto, Jani Kaunismäki Jos haluaisit löytää menneisyyden sateenkaarevan elämän jälkiä, mistä etsisit? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tutkimus tulkitsee usein pieniä, häviäviä ja epäsuoria jälkiä, koska muita välttämättä sateenkaarevasta elämästä ei ole jätetty tai jäänyt jäljelle. Niin oikeudenkäyntien asiakirjoista, muistitietokokoelmista kuin muistakin arkistoista löytyy välähdyksiä menneisyyden sateenkaarevista ihmisistä − tai käytännöistä, jotka eivät ole…
Kansainvälinen arkistojen viikko 8.–14.6.2020 Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) tänään alkavan, jo perinteeksi muodostuneen arkistojen viikon yleisteemaksi on tänä vuonna valittu Empowering Knowledge Socities eli tietoyhteiskuntien vahvistaminen. Keskeisin kysymys on se, mikä on arkistojen ja muiden tieto-organisaatioiden asema ja tehtävä tässä globaalissa kehityksessä. Kysymystä on kiinnostavaa tarkastella vertaamalla viikon eri päiville asetettuja teemoja suhteessa Kansallisarkiston uuteen strategiaan, joka…
Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…
11.11.2019
Riksarkivet avstod 2018 från sin filial i Sörnäs (vars utrymmen förr tillhört Krigsarkivet). I samband med överföringarna av det material som förvarats där tilldrog sig några arkivboxar med rubriken Kultakeräys. Sormukset. [Guldinsamlingen. Ringarna] uppmärksamhet. Innehållet kom trots rubriken som en överraskning: två av boxarna innehöll ett stort antal s.k. järnringar i sina påsar, vilka inte…
11.11.2019
Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu Kultakeräys. Sormukset.Sisältö yllätti otsikoinnista huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns. rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet, osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai…