Kun julkaisin Huittisissa kuollutta karoliinia käsittelleen blogitekstin, tein pienen fuskun. Jätin loppuun arvelun paikallishistoriassa julkaistusta tiedosta, vaikka todellisuudessa olin jo tarkistanut Raimo Viikin Suur-Huittisten historia II:n ja löytänyt sieltä lähes samat tiedot kuin 1700-luvun sanomalehdestä. Nämä olivat väitöskirjani kannalta merkittäviä, sillä perustuivat toiseen aikalaislähteeseen, jota mielelläni olisin verrannut sanomalehteen. Jos olisin voinut.Mutta Huittisten seurakunnan arkistoon…

Lue lisää

Hämeen lääninhallituksen henkilökuntaa 1906–1910, seisomassa Ernst Mesterton, etummaisen pöydän ääressä Anna Idestam ja takana Lisi Nyman. Kuva: MuseovirastoSuomen Sukututkimusseuran SukuHaku-aineistopalvelunsisältämien hakemistorivien määrä ylitti 4 miljoonan tietueen rajan, ja digitoitujen kirjojen sivujakin palvelusta löytyy jo yli 175 000 kappaletta. Laajin vastikään palveluun lisätyistä aineistoita on yli 62 000 tietuetta sisältävä Oulun läänin lääninkonttorin vuosien 1850–1910 anomusdiaarien hakemisto.…

Lue lisää

Seuraava kirjoitus tuli vastaan, kun kävin vanhoja romppujani läpi pelastaakseni niiltä tarpeellista aineistoa pilveen. Tiedosto on päivätty 2.11.2000, joten kirjoitus lienee samalta ajalta jo kahdenkymmen vuoden takaa ajalta, jolloin olin edesmennessä Sota-arkistossa työssä. Koska ajatuksessa on mielestäni edelleen järkeä, julkaisen tekstin tässä. Aikanaan se jäi julkaisematta, vaikka sitä johonkin tarjosinkin. Taustalla oli jossain määrin tuohtuneiden…

Lue lisää

Mikäpä pyhittää arkista arkistoaherrusta paremmin kuin suurmies samoissa mietteissä. Kun Mannerheim toimi Pietarissa hovitallien esimiehenä, hän korjasi tapaa, jolla tulevat ja lähtevät paperit talletettiin lukemattomiin diaareihin. Siinä oli Marskin mukaan kaiken pahan alku ja juuri. Myös uudistuksia tehtiin. Nevski Prospektin Passage-tavaratalosta hankittiin hovin käyttöön uusia amerikkalaisia kirjoitus- ja kopiokoneita. Diaarit määrättiin täytettäväksi selkeällä käsialalla ja…

Lue lisää

Suomessakin pariin otteeseen vieraillut James Lappin on julkaissut kollegoineen mielenkiintoisen artikkelin sähköisestä asiakirjahallinnasta. Se avaa uusia näkökulmia tiedonhallintaan. Sähköisten asiakirjajärjestelmien sukupuussa on kaksi juurta. Luciana Durantin ryhmän 1990-luvulla kehittämässä mallissa asiakirjat otetaan muista tietojärjestelmistä talteen erilliseen asiakirjahallinnan tarpeisiin optimoituun asiakirjajärjestelmään. David Bearmanin ryhmän mallissa itse järjestelmiin lisätään asiakirjahallinnan tarvitsema toiminnallisuus ja rakenteet. Sen jälkeen asiakirjoja…

Lue lisää

Olikohan maailma joskus selkeämpi? Ennen oli kahdenlaisia sähköisiä järjestelmiä. Ensiksikin oli asiakirjajärjestelmiä. Ne olivat sellaisia tietojärjestelmiä, jotka oli tehty nimenomaan hallinnoimaan asiakirjoja. Näissä järjestelmissä tiedon muuttamattomuutta ja käyttöoikeuksia valvottiin. Niissä oli tyypillisesti keskitetysti hallittu luokitusjärjestelmä. Tiedon elinkaarta hallittiin suunnitelmallisesti ja hävittäminen tapahtui valvotusti. Asiakirjajärjestelmien peruspiirteet ovat yleismaailmallisia, mutta suomalaisilla asiakirjajärjestelmillä oli myös kaksi erityispiirrettä; järjestelmään…

Lue lisää

Kuuntelin Tiedonhallintalautakunnan tilaisuuden esityksiä tiedonhallintamallista. Tiedonhallintamallin perimmäinen olemus jäi eräällä tavalla hämäräksi. Malli voi olla ilmeisesti olla monenlainen. Emme tiedä mikä se on, kutsumme sitä tiedonhallintamalliksi. Valtiokonttorin Microsoftin Power-BI:llä tehdyssä tiedonhallintamallissa oli kaksi kiinnostavaa piirrettä. Ensimmäinen on interaktiivisuus: Valtiokonttorin malli on kaukana yhdestä dokumentista. Se on enemmänkin kaleidoskooppimainen näkymä kaikkeen tietoon. Toinen oli – ja…

Lue lisää

Matti Klinge toistaa usein, että englannin kielen mukana meille tulee anglosaksinen maailmankuva. Se pitää paikkansa arkistotieteessä, jossa kauas näkee paremmin kuin lähelle. Archival Science -lehdessä kahdeksan kirjoittajaa kymmenestä on englanninkielisistä maista. Suomikin on lehdessä paremmin edustettu kuin Ranska tai Saksa. Siksi on vaikea tietää, mitä Euroopassa tapahtuu. Niinpä on iloinen yllätys saada pilkahdus tästä. Édouard…

Lue lisää

Taannoin kerroin, että arkistotieteeseen on kaivattu uusia ajatuksia. Yksi ehdotettu suunta on digitaalinen rikospaikkatutkimus. Sekä se että arkistotiede ovat soveltavia tieteitä, jotka ovat muodostuneet ammatillisten käytäntöjen pohjalta. Näistä johdettuja periaatteita on kodifioitu ja sovellettu standardoituna takaisin käytäntöön. Sähköisistä aineistoista vastaava arkistonhoitaja pyrkii tunnistamaan tapahtumat, joista digitaalinen data on peräisin, ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja autenttisuutta.…

Lue lisää

Olen mukana kirjoittamassa artikkelia EU:n tietosuoja-asetuksen käännöksistä. Oma osuuteni käsittelee sitä, mistä tässä blogissakin on ollut puhe: ”arkiston” erilaista merkityksestä meillä ja anglosaksisessa terminologiassa. Italian osuus nostaa esille toisen seikan, jota ei liene huomattu täällä. Puhuttaessa henkilötietojen säilyttämisestä yleisen edun mukaisiin arkistotointitarkoituksiin GDPR:n ”recital” 158 sanoo englanniksi näin (kursivointi lisätty): Public authorities or public or…

Lue lisää

Kuva: Anna Shvets (Pexels) Tiedonhallinnan lautakunnan metatietojaosto aloitti kesän lopulla virallisesti työskentelynsä. Sen tarkoituksena on laatia metatietosuositus. Tuloksia voisi ennakoida tai kertoa jaoston työskentelystä, mutta kumpaakaan en tee. Sanon kuitenkin jotain lähtökohdista. Ensimmäisessä kokouksessa kartoitettiin nykytilannetta ja olemassa olevia tarpeita. Selväksi tuli, että toiveita on monenlaisia. Metatietoja on monenlaisia. Tarkoituksia on monenlaisia. Metatietoja on erilaisissa…

Lue lisää

Kansainvälinen arkistojen viikko 8.–14.6.2020 Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) tänään alkavan, jo perinteeksi muodostuneen arkistojen viikon yleisteemaksi on tänä vuonna valittu Empowering Knowledge Socities eli tietoyhteiskuntien vahvistaminen. Keskeisin kysymys on se, mikä on arkistojen ja muiden tieto-organisaatioiden asema ja tehtävä tässä globaalissa kehityksessä. Kysymystä on kiinnostavaa tarkastella vertaamalla viikon eri päiville asetettuja teemoja suhteessa Kansallisarkiston uuteen strategiaan, joka…

Lue lisää

Viime Failissa kerrottiin norjalaisten suunnitelmista luopua kirjaamisesta. Perustelut ovat järkeenkäyvät. Kirjaaminen määrää liikaa sitä, mitä arkistoon tulee. Se hävittää digitaalisten aineistojen alkuperäiset yhteydet ja korvaa ne uusilla. Vaikka kirjaamisella on rooli asiakirjajulkisuudessa, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näin voidaan ainakin väittää.Nämä ajatukset ovat innostavia ja avaavat uusia ajatuksia. Samoja latuja ei ehkä voida enää…

Lue lisää

Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…

Lue lisää

Riksarkivet avstod 2018 från sin filial i Sörnäs (vars utrymmen förr tillhört Krigsarkivet). I samband med överföringarna av det material som förvarats där tilldrog sig några arkivboxar med rubriken Kultakeräys. Sormukset. [Guldinsamlingen. Ringarna] uppmärksamhet. Innehållet kom trots rubriken som en överraskning: två av boxarna innehöll ett stort antal s.k. järnringar i sina påsar, vilka inte…

Lue lisää

Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu  Kultakeräys. Sormukset.Sisältö yllätti otsikoinnista huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns. rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet, osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai…

Lue lisää

Tänään 7.11.2019 vietetään kansainvälistä digitaalisen pitkäaikaissäilyttämisen päivää. Teemapäivän taustalla on Digital Preservation Coalition (DPC), joka kannustaa nostamaan esiin luotettavan digitaalisen säilyttämisen merkityksen. Aihe on luonnollisesti tärkeä myös Suomessa.Digitaalinen pitkäaikaissäilyttäminen on laaja kokonaisuus, jonka hahmottaminen voi olla haastavaa. Se on kuitenkin välttämätöntä, jotta voimme varmistaa kulttuuriperinnön säilymisen digitaalisessa muodossa (digital legacy). Aihetta voidaan lähestyä eri tavoin.…

Lue lisää

Etsitkö tietoja vuosien 1940-1944 aikana linnoitustöissä olleesta miehestä tai naisesta?Suomessa tehtiin toisen maailmansodan aikana myös linnoitustöitä. Aikalaisetkin tosin totesivat, että linnoittaminen on hieman turhan komea käsite tehdyille töille. Linnoittamista oli niin teiden rakentaminen Itä-Karjalan korpeen kuin lentokenttien kunnostaminenkin. Linnoitustyöt vaativat paljon työvoimaa, jota otettiin sotien aikana voimassa olleen työvelvollisuuslain perusteella. Jatkosodan aikana tällaisten töiden perusyksiköitä…

Lue lisää

Euroopan kulttuuriperintötoimijoita kootaan yhteenEuroopasta kuului tänään hyviä uutisia: Time Machine FET Flagship –hankeaihion ympärille rakentuvaan Time Machine –organisaatioon (TMO) on ilmoittautunut jo yli 400 kulttuuriperintöalaan eri tavoin sidoksissa olevaa organisaatiota – muistiorganisaatioita, yliopistoja ja muita tutkimuslaitoksia sekä alalla toimivia yrityksiä. Jäsenmäärän kasvu on ollut voimakasta, sillä vielä keväällä organisaatioita oli 200, Suomesta Kansallisarkiston lisäksi Helsingin…

Lue lisää

Kansallisarkiston asiakaspalveluun ja verkkopalveluihin kohdistunut kysely oli tänä vuonna avoinna kaksi viikkoa ja se toteutettiin sekä verkossa että paperiversiona toimipaikkojen tutkijasaleissa. Vastauksia saimme verkossa ennätysmäärän, 440 kappaletta. Paperikyselyitä palautui 24 kappaletta, joten seuraava kysely toteutetaan ainoastaan sähköisenä. Edellinen, yksinomaan sähköisenä toteutettu kysely vuonna 2017 tuotti 160 vastausta.Kuva: PixabayTutkijasalipalveluiden kokonaisarvosanaksi kyselyssä tuli 3,9/5. Tutkijasalipalvelun henkilökuntaan ja…

Lue lisää