Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi joulukuun alussa suuntaviivat Sivistyshallinto 2030 -uudistukselle. Sen alussa luetellaan kauniita sanoja sivistyksen ja sivistyshallinnon vahvistamisesta ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämisestä. Muutosohjelman sanotaan sisältävän ”kehittämistoimia sivistyshallinnon rakenteiden selkeyttämiseksi, digitalisaation edistämiseksi, yhtenäisen ohjauksen vahvistamiseksi sekä yhteisten palveluiden kehittämiseksi.” Minusta tämä näyttää leikkausohjelmalta, jonka kantava idea on virastojen määrän supistaminen. Yhdentoista viraston sijasta jo vuoden…

Lue lisää

Uudet teknologiat nousevat Gartnerin hypetyskäyrän mukaan ensin ylisuurten odotusten kukkulalle. Siitä syöksytään pettymysten laaksoon. Kokemuksen myötä kohotaan loivasti tuottavuuden tasangolle. Sähköiset asianhallintajärjestelmät ovat varmasti tälle päässeet tasangolle. Hypetyksestä ei ole tietoakaan eivätkä järjestelmien huonot puolet ole alan ihmisille yllätys. Harmillisesti tuottavuuden tasanko ei ole sellaisissa korkeuksissa kuin sen toivottiin olevan parikymmentä vuotta sitten. Vaikka asianhallintajärjestelmät…

Lue lisää

Tanskalaisen tutkimusverkoston ”Digitalisaatio ja arkistojen tulevaisuus” kolmivuotinen rahoitus päättyi viime vuonna. Verkosto tuotti konferensseja Tanskassa ja kokoomateoksen arkistojen digitalisaatiosta pohjoismaissa. Kirjassa on kahdeltakymmeneltäviideltä kirjoittajalla tekstejä. Jotkin kirjoittajat katsovat asiaa pohjoismaiden ulkopuolelta. Aluksi avataan pohjoismaisuuden käsitettä, koska lukijakunta on kansainvälinen. Yhtä maata tai täysin jaettua kokemusta ei tietenkään ole. ”Pohjoismaisuus” on osin myyttinen kokoelma eri maiden…

Lue lisää

Olen juuri nyt kirjoittamassa suomalaisesta rajatiedon kentästä, erityisesti 1970–1980-luvuilla vallinneesta laajasta kiinnostuksesta paranormaaleihin ilmiöihin. Olen hankkinut aikamoisen kattauksen tuolloin julkaistuja yliluonnollisia ilmiöitä, meedioita ja selvänäkijöitä, parapsykologiaa ja telepatiaa, jälleensyntymiä ja ufoja käsitteleviä teoksia. Yksi teoksista oli Aikki Perttola-Flinckin (Tammi 1972) Ihmistiedon rajamailla, joka pohjautui kahteen radio-ohjelmaan: Ihmistiedon rajamailla ja Arkipäivän telepatiaa. Suosituissa ohjelmissa haastateltiin taiteilijoita,…

Lue lisää

Tomi Voutilainen puhui Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa tiedonhallintalaista ja arkistolain uudistamisesta, joka on hänen mukaansa venynyt kestoltaan jo soten mittoihin. Samalla hän arvosteli totuttuun tapaansa Kansallisarkistoa valtuuksien ylittämisestä, kun se alkoi ohjata tietojärjestelmien kehittämistä Sähke-määrityksillä. Voutilainen haukkui asianhallintajärjestelmät ja niiden käytettävyyden. Virhe on se, että järjestelmät on tehty ”arkisto edellä” ajattelematta operatiivista toimintaa. Tässä on paljon perää.…

Lue lisää

Tulossa on kirja pohjoismaisesta tavasta hoitaa arkistointia ja yleisemminkin asiakirjahallintaa. Ilmestymispäivä ei ole vielä tiedossa (menee kuukausia), mutta teos sisällysluetteloineen on jo kustantajan sivulla.

Lue lisää

Turun arkistopäivillä oli mukava käydä. Järjestelyt toimivat ja tuttujen määrä oli suorastaan häkellyttävä. Sitä valittaisin, että kaikki ammattilaisten puheenvuorot oli sijoitettu kolmeen päällekkäiseen sessioon. Olisi ollut kiva kuulla niitä enemmänkin kuin mihin pystyi. Oma puheenvuoroni käsitteli asiakirjahallinnon muutosta. Haastoin kuulijoita miettimään, mitä asiakirjahallinto on tänään. ”Asiakirjahallinnosta” alettiin puhua puoli vuosisataa sitten, ensin Kansallisarkiston sisällä. Kansainvälisesti…

Lue lisää

Suomalainen asiakirjajulkisuus vaikuttaa toimivalta, mutta julkisuuden rajoista on itse asiassa käyty jatkuvasti rajankäyntiä. Mahdollisia kompastuspaikkoja on monia. Vain jos asiakirja on luotu, sen tunnustetaan olevan olemassa, sitä ei hävitetä ja sitä pidetään julkisena, siitä tulee julkisuuden väline. Oikeusoppineiden kriittiset arviot tuskin vaikuttavat käytäntöihin. Uutena kysymyksenä nousee esille se, mitä oikein kuuluu arkistoon. Sitä ei ole…

Lue lisää

David Gajić on liikeidea. Davidin tausta on mielenkiintoinen. Hän on slovenialainen juristi, joka on viimeiset kymmenen vuotta erikoistunut konkursseihin. Työ on kuitenkin tullut liiankin tutuksi ja nyt tarvitaan uutta haastetta, David sanoo. Rahaakin on riittävästi. Oma ja perheen toimeentulo on turvattu, joten nyt voisi antaa takaisin yhteisölle jotain. Niinpä David on pohtinut, miten turvata kulttuuriperintöä.…

Lue lisää

Jokainen tietää, että arkistolla on tuoksu. Se ei ole jäänyt tuoksuteollisuudelta huomaamatta. Memoire Archivesin hajuveden luvataan olevan vegaanista ja valmistettua ilman, että eläimet ovat joutuneet kärsimään. Kuulostaa oikealta. Arkistot ovat pitkään olleet kasvipohjaisia, vihreän aallon keulilla. Ennen pergamenttien valmistaminen vaati suuria määriä vasikoita. Toinenkin hajuvesi löytyy. Se osoittaa, että jos tuoksuu arkistolta, ei tuoksu halvalta.…

Lue lisää

Oppikirjastani Johdatus asiakirjahallinnan tutkimukseen ilmestyi 2. uudistettu painos Avaimen kustantamana (ISBN 978-952-304-4463). Sivuja on 320. Mukana on nyt aakkosellinen hakemisto. Uutta tekstiä on tullut, vanhaa poistettu ja päivitetty. Rakennetta on uudistettu ja teos on toivottavasti luettavampi kuin aikaisemmin. Tosin tuskin kovin paljon – kirjoittajana en ole kehittynyt entisestä – ja tästä puhuttaessa olen mielelläni siteerannut…

Lue lisää

Helsingin yliopistomuseon kokoelmamuutoissa asuinpaikkaa ovat vaihtaneet niin röntgenkoneet, juhlapuvut kuin huonekalutkin. Mutta mitä kuuluu Yliopistomuseon kokoelmien valokuville ja muille arkistoaineistoille? Ei hätää, myös arkistomme ja valokuvakokoelmamme siirtyivät uusiin tiloihin. Tässä kirjoituksessa kerrataan Yliopistomuseon arkistojen siirron työvaiheita sekä säilytysratkaisuja.  Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty  Kuten muutkin Yliopistomuseon kokoelmat, koostuu arkistojen sisältö vuonna 2003 Yliopistomuseoksi yhdistettyjen useiden…

Lue lisää

Kuolemanrituaalien tulisi olla sellaisia kuin henkilö on eläessään tiettävästi halunnut ja kenties tahtonsa paperillekin kirjannut. Jos tietoa ei suorastaan ole, mennään sen mukaan, mihin uskonnolliseen ja/tai muuhun yhteisöön hän on kuulunut. Tai mitä omaiset arvelevat sopivaksi. Hautaustoimilain pykälä 2 ei sinänsä kiellä eikä myönnä mitään, vaan sanamuoto on: ”Vainajan ruumiin hautaamisessa ja tuhkaamisessa sekä tuhkan…

Lue lisää

Kun julkaisin Huittisissa kuollutta karoliinia käsittelleen blogitekstin, tein pienen fuskun. Jätin loppuun arvelun paikallishistoriassa julkaistusta tiedosta, vaikka todellisuudessa olin jo tarkistanut Raimo Viikin Suur-Huittisten historia II:n ja löytänyt sieltä lähes samat tiedot kuin 1700-luvun sanomalehdestä. Nämä olivat väitöskirjani kannalta merkittäviä, sillä perustuivat toiseen aikalaislähteeseen, jota mielelläni olisin verrannut sanomalehteen. Jos olisin voinut.Mutta Huittisten seurakunnan arkistoon…

Lue lisää

Kuva: Setan mielenosoitus vapautuspäivillä eduskuntatalolla vuonna 1980. Setan valokuvakokoelmat, Työväen Arkisto. Vuonna 1909 perustettu Työväen Arkisto on maamme vanhin kansanliikearkisto. Se on keskittynyt tallentamaan työväenperinteen, sosiaalihistorian ja ihmisoikeustyön piiriin kuuluvaa aineistoa. Vuonna 2002 alkanut yhteistyö Setan kanssa toi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tallentamisen osaksi Työväen Arkiston kokoelmapolitiikkaa. Aineistot Työväen Arkistossa säilytetään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavien…

Lue lisää

Kuva: Työväen Arkisto, Jani Kaunismäki Jos haluaisit löytää menneisyyden sateenkaarevan elämän jälkiä, mistä etsisit? Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen historian tutkimus tulkitsee usein pieniä, häviäviä ja epäsuoria jälkiä, koska muita välttämättä sateenkaarevasta elämästä ei ole jätetty tai jäänyt jäljelle. Niin oikeudenkäyntien asiakirjoista, muistitietokokoelmista kuin muistakin arkistoista löytyy välähdyksiä menneisyyden sateenkaarevista ihmisistä − tai käytännöistä, jotka eivät ole…

Lue lisää

Kansainvälinen arkistojen viikko 8.–14.6.2020 Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA) tänään alkavan, jo perinteeksi muodostuneen arkistojen viikon yleisteemaksi on tänä vuonna valittu Empowering Knowledge Socities eli tietoyhteiskuntien vahvistaminen. Keskeisin kysymys on se, mikä on arkistojen ja muiden tieto-organisaatioiden asema ja tehtävä tässä globaalissa kehityksessä. Kysymystä on kiinnostavaa tarkastella vertaamalla viikon eri päiville asetettuja teemoja suhteessa Kansallisarkiston uuteen strategiaan, joka…

Lue lisää

Johanna TorrettaTapio Rautavaara muistelee ullakolla Isoisää olkihattuineen ja Annikki Tähti palaa muistoissaan Monrepos´n puistoon. Hectorin Mandoliinimies käyttää soitintaan muistilappuna ystävänsä osoitteelle ja jokainen Velipuolikuun katsoja muistaa varmasti myös Elainen. Populaarikulttuurissa on luvattu muistaa monessa tyylilajissa usean sukupolven ajan. Minä muistan varmasti vielä kauan työharjoitteluni Eduskunnan kirjastossa ja arkistossa. Täytyy sanoa, että paljon mieleenpainuvia käänteitä harjoitteluuni…

Lue lisää

Riksarkivet avstod 2018 från sin filial i Sörnäs (vars utrymmen förr tillhört Krigsarkivet). I samband med överföringarna av det material som förvarats där tilldrog sig några arkivboxar med rubriken Kultakeräys. Sormukset. [Guldinsamlingen. Ringarna] uppmärksamhet. Innehållet kom trots rubriken som en överraskning: två av boxarna innehöll ett stort antal s.k. järnringar i sina påsar, vilka inte…

Lue lisää

Kansallisarkisto luopui v. 2018 Sörnäisten toimipisteestään (entisen Sota-arkiston tiloista). Aineistojen siirron yhteydessä kiinnittyi huomio muutamaan kansioon, jotka oli otsikoitu  Kultakeräys. Sormukset.Sisältö yllätti otsikoinnista huolimatta: kahdessa kansiossa oli suuri määrä toimittamatta jääneitä ns. rautasormuksia pusseissaan. Jokaisessa pussissa oli kultasormuksensa luovuttaneen henkilön tietoja: kuitin numero, luovuttajan sukunimi ja etunimet, osoite sekä merkintä tilalle toivotusta sormuksesta (sileä tai…

Lue lisää