Av:  FM Robert Louhimies Sommaren 1989 besökte Sovjetunionens ledare Michail Gorbatjov Paris. Då han anlände till flygfältet Orly möttes han av ryska emigranter och ättlingar till emigranter som, genom att vifta på tsartida skuldsedlar, ville framhålla att Sovjetunionen hade obetalda skulder från tiden före oktoberrevolutionen. Demonstranterna uttryckte en vilja att bli ersatta och därigenom få…

Lue lisää

YTT, FM Jaana Luttisen taloushistorian väitöskirja ”’Miltä mielestä tuntui, ei arvaa kukkaan’. Sodan kuormittavuus ja kriisinkestävyys lisalmen pitäjän kotitaIouksissa 1800-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 1.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Pirjo […]

Lue lisää

FM Tuomas Äystön uskontotieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Religious Insult as a Societal Concern in the 21st Century Finland” tarkastettiin Turun yliopistossa lauantaina 26.10.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Lene Kühle (Aarhusin yliopisto, […]

Lue lisää

Valtiotieteiden maisteri Matleena Friskin talous- ja sosiaalihistorian alaan kuuluva väitöskirja ” ’Naiseni on oma itsensä’. Rakennettu luonnollisuus, ruumiilliset kulutustuotteet ja nuorten sukupuolten murros 1961–1973” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 1.2.2019. […]

Lue lisää

Forskningens tematik kom slutligen att avgränsas till kvinnornas relation till det offentliga rummet, såväl i ideologisk som konkret bemärkelse. I min avhandling undersöker jag först det ideologiska ramverk som det tidigbysantinska samhället ställde upp och hur det påverkade kvinnornas aktiviteter och närvaro i den offentliga sidan av samhället.

Lue lisää

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Lue lisää

Kirjallisuuspalkinto edustaa henkilökohtaisesti omaan ammattikuvaan vaikuttavia asioita: taloudellisesti tavoiteltavaa palkkiota, tunnustusta omasta työstä tai kirjailijakenttää kategorisoivaa palkintoa, joka erottelee kirjailijoita hierarkkisesti. Kirjallisuuspalkinnot saavat merkityksensä lehdistön tuottamassa kirjallisessa julkisuudessa, jolloin kirjallisuuden arvo määrittyy suoraan verrannollisesti sille suotavan palstatilan kautta.

Lue lisää

Politices magister Richard Branders avhandling i politisk historia ”Finland och den tidiga västintegrationen. Hjalmar J. Procopé och Europarörelsen 1948–1954” framlades för offentlig granskning vid Helsingfors universitets statsvetenskapliga fakultet 12 april […]

Lue lisää

Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Osallistun liikunnan edistämiseen liittyvään keskusteluun tutkimalla kuntoliikuntajärjestöjen toimintaa ja niiden tuottamien kampanjamateriaalien sisältöjä vuosien 1941–2010 väliseltä ajalta. Teen näkyväksi sitä, mitä nämä järjestöt ovat tehneet liikunnan edistämisen saralla ja millaista mielikuvaa ne ovat liikunnasta ja liikkumattomuudesta pyrkineet suomalaisille välittämään.

Lue lisää

Yhdistetyn todellisuuden teknologialla on muista esitystavoista selkeästi poikkeava suhde menneisyyttä koskevan tiedon välittämiseen – ja tuottamiseen. Teknologiassa ja sen osa-alueista erityisesti lisätyssä todellisuudessa aineellisella todellisuudella – aistittavalla maailmalla, menneisyyden autenttisilla jäännöksillä – on aivan keskeinen asema.

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Erilaisten merieläinten kirjo viimeisten vuosisatojen aikana julkaistujen kulttuurintuotteiden joukossa on valtava. On kuitenkin joitain selkeästi erottuvia eläimiä, joita esimerkiksi populaarikulttuuri ja julkinen keskustelu ovat ruotineet tavanomaista enemmän. Erityisesti valtamerten suurissa syvyyksissä asustavat jättiläiskalmarit ovat herättäneet huomiota 1800-luvun lopulta näihin päiviin saakka.

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää

FM Tero Toivasen väitöskirja ”Pohjoinen polku kapitalismin ympäristöhistoriaan – Tervakapitalismi, yhteisvauraus ja sosioekologinen mullistus 1800-luvun Kainuussa” tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 16.11.2018. Vastaväittäjänä toimi Emeritusprofessori Yrjö Haila, Tampereen yliopisto, ja […]

Lue lisää

FM Asta Kihlmanin taidehistorian väitöskirja ” Kolme tutkielmaa sukupuolesta. Identiteettipolitiikka Beda Stjernschantzin, Sigrid af Forsellesin ja Ellen Thesleffin taiteessa” tarkastettiin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 24.11.2018. Vastaväittäjänä toimi dosentti Leena-Maija Rossi, […]

Lue lisää

VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).

Lue lisää

KM Tiina Ikosen väitöskirja ”Suomalainen virolainen tarina – Sofi Oksasen Puhdistuksen henkilöhahmojen rakentaminen, ilmentäminen ja tulkinta puvustuksen avulla suomalaisissa näyttämö- ja elokuvasovituksissa tarkastettiin Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 9.11.2018 . Vastaväittäjänä […]

Lue lisää

Tutkimusmatkoillaan Nordenskiöld teki havaintoja ihmisen luonnossa aikaansaamista tuhoista ensimmäisestä vuonna 1858 tehdystä tutkimusmatkastaan lähtien. Hän kertoi havainnoistaan muistiinpanoissaan ja julkaisuissaan. Hän oli ympäristölukutaitoinen ihminen.

Lue lisää