Teemu Väisänen Jatkosodan aikaan useita suomalaisia lentokenttiä luovutettiin Saksan ilmavoimien käyttöön. Yksi tällaisista lentokentistä sijaitsi Porin kaupungissa, mihin perustettu huoltokenttä ja kenttälentovarikko toivat jopa 3000 saksalaista sotilasta ja työmiestä lentokentän ympäristöön rakentuneeseen parakkikylään. Vaikka saksalaisten rakennuskanta on sittemmin pääosin purettu, ovat sota-ajan merkit edelleen nähtävissä lentokenttää ympäröivissä metsissä. Porin lentokentän sodanaikaisia vaiheita tutkiva Feldluftpark Pori…

Lue lisää

Ulla Moilanen Turkulaisen Merikeskus Forum Marinumin vaihtuva näyttely Lemmikit laineilla – Eläimet merenkulkijoiden seurana johdattaa laivakissojen, -koirien ja muiden merimatkoilla mukana olleiden eläinten tarinoihin. Kissoilla ja koirilla on toki ollut laivoilla käytännön tehtävä esimerkiksi rottien karkottajana, mutta eläimistä on ollut merillä myös seuraa. Näyttelyn taustana toiminee Forum Marinumin henkilökuntaan kuuluvan Sari Mäenpään tutkimus, joka on…

Lue lisää

Outokummun Sätöksessä tai Laavussuolla 1990-luvulla järjestetyissä kivikautisen asuinpaikan kaivauksissa löytyi jonkinlaisen suurehkon rakennuksen jäänteitä. Mitä kyseiset löydöt olivat ja mikä on niiden nykyinen tulkinta? – Lukijan kysymys Outokummun alueella sijaitsee useita neoliittiselle kivikaudelle ajoittuvia arkeologisia kohteita, joihin kuuluu myös lukuisia asumuspainanteita. Näistä erityisesti Sätöksen, Laavussuon ja Lintutornin alueilla on tehty arkeologisia kaivauksia 1990-luvulla. Tässä vastauksessa…

Lue lisää

Nina Manninen Turun linnaan jouluna 1562 saapunut Katariina Jagellonica sai todennäköisesti asuttavakseen uuden, Juhana-herttuan vuonna 1557 rakennuttaman kerroksen länsipäädyn, jossa sijaitsevat nykyään Kuningattarensalin ja -kamarin nimillä tunnetut tilat. Kerroksen itäpäädyssä sijaitsivat herttuan huoneet, ja käynti molempiin oli keskellä olevan pienen eteisen kautta. Molemmilla puolilla astuttiin ensin saliin, jonka jälkeen herttuattaren tiloissa kamariin ja sieltä pieneen…

Lue lisää

Ilari Aalto & Minerva Piha Johdanto Risto Isomäen kirja Viiden meren kansa (Into 2018) on teemaltaan tervetullut uutuus: vaikka keskiajan Suomeen sijoittuvia romaaneja on ilmestynyt viime vuosina paljonkin, esihistorialliseen aikaan sijoittuvia romaaneja ilmestyy harvakseltaan. Kirjalla on todella kaunis kansi, joka vie heti ajatukset salaperäiseen esihistoriaan: kannessa on ikään kuin maailmanpuuna nousevaan petäjään ripustettu karhunkallo, jonka…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Jani Oravisjärvi Raha on klassisen määritelmänsä mukaan omaisuuden muoto, arvon mitta ja säilyttäjä sekä vaihdon väline. Määritelmä on siirrätettävissä myös jalometalleihin, sillä varhaiset rahat olivat periaatteessa ainoastaan valmiiksi punnittuja standardikokoisia jalometallikappaleita. Asetelma muuttui merkittävästi vasta fiat-rahojen käyttöönoton myötä, jolloin rahojen arvo ei ollut enää sidoksissa kulta- tai hopeakantaan, vaan se perustui pelkästään hallinnon tekemiin sopimuksiin, asetuksiin…

Lue lisää

Leena Söyrinki-Harmo toimi työurallaan mm. kenttäarkeologina sekä viranomaistehtävissä Museovirastossa kokoelma- ja arkistoyksikön päällikkönä sekä arkeologian osaston johtajana. Tässä Kalmistopiirille antamassaan haastattelussa hän kertoo uransa eri vaiheista sekä muun muassa siitä, mitä on arkeologian yhteiskuntavastuu. Kuinka päädyit arkeologiksi ja minkälainen urasi on ollut? Tavallaan vahingossa. Päästessäni ylioppilaaksi vuonna 1965 en tiennyt, mitä oikeastaan haluaisin, vaikka tiesin…

Lue lisää

Jasmina Ollikainen Kiinnostus keskiaikaa ja historiaa kohtaan muutenkin lähtee usein tarinoista. Keskiajasta inspiroituneita kirjoja ja elokuvia taitaa olla olemassa lukematon määrä. Romantiikan ajasta, 1800-luvulta lähtien, ikivanhat linnat ovat herättäneet kiinnostusta tarinoiden keksijöissä ja niiden lukijoissa. Keskiaikaa on pidetty pimeänä ja tuntemattomana aikakautena. Siksi se on fiktiota kirjoittavalle kirjailijalle tai kansallista historiaa rakentavalle kiinnostava kohde josta…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Timo Sandbergin Tilinteossa osa työläisistä kieltäytyy omien tai perheensä vuoden 1918 kokemusten takia kieltäytyy lähtemästä talvisodassa rintamalle.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?

Lue lisää

Heikki Ylikankaan näytelmät Tie talvisotaan ja Kun Summa petti ovat varsin kriittisiä Suomen johtoa kohtaan.

Lue lisää

Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.

Lue lisää

Joni Skiftesvikin Luotsin tarina kuvaa sisällissodan henkisiä haavoja ja Yli tuulen ja sään pakoa metsien läpi Neuvostoliitosta Suomeen ennen sotaa ja pakoa meren yli Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen.

Lue lisää

Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Gund von Numers-Snellmanin jatkosodan aikana ilmestyneessä romaanissa Kartanon naiset yhdistyy kartanoromantiikka ja ihannoitu sodan kuvaus.

Lue lisää