Julkaisuseuranta
Jasmin Vanha-Majamaa Kulkutaudeilla on historiallista merkitystä. Niiden seuraukset riippuvat kunkin epidemian vakavuudesta, laajuudesta ja kestosta, mutta pandemioiksi levinneiden tautien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat usein melko hyvin verrattavissa toisiinsa (Moilanen 2020: 3). Laaja ja tuhoisa kulkutauti jää taloushistorian ja politiikan lisäksi elämään sekä kieleen että visuaaliseen ja rakennettuun kulttuuriin. Kolera oli eurooppalaisille uusi kulkutauti 1800-luvulla ja kiersi…
Ulla Moilanen Vanhin kirjallinen maininta mämmistä on Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 valmistuneessa teoksessa Aboa vetus et nova, jossa mämmi kuvataan lounaissuomalaisena pääsiäisruokana. Sen kerrotaan olevan makeaa mustaa puuroa, jonka valmistaminen olisi opittu lännestä 1200–1300-luvulla. Vanhin mämmin valmistusohje on kirjoitettu 1700-luvun puolivälissä ilmestyneeseen Turun akatemian kemian professori Pehr Gaddin teokseen Försök til en oeconomisk beskrifning öfver…
Veli Pekka Toropainen Turkulaiset haudattiin 1600-luvulla usealle eri hautausmaalle: tuomiokirkkoon sisälle ja kirkon ympärille, Pyhän Hengen kirkon hautausmaalle nykyisen Casagranden talon paikalle, linnan hautausmaahan, Förin paikkeilla sijaineelle köyhäinhuoneen hautausmaahan sekä ruttohautaan Hämeentulliin. Tuomiokirkon haudattujen luettelo kertoo varallisuuden mukaisista hautapaikoista kirkossa sijainneista valtaporvariston holvatuista haudoista aina kirkon köyhäinmultaan. Hautajaistiedot esitetään lukuina, sillä kirkko peri hautapaikoista maksun.…
Vuonna 2016 pääsin monen vuoden yrityksen jälkeen yliopistoon. Minulla oli vain hämäränä tavoitteena tutkia poliittisia ääriliikkeitä. Jihadismista äärioikeistoon. Joten pyrin ottamaan kaikkia kursseja, jotka liittyisivät siihen. Yksi tällaisista oli Marko Juntusen poliittista islamia, eli islamismia käsittelevä kurssi. Kurssi paljasti sen jo, jonka muutenkin aavistin: islamismi on vähän monimutkaisempi poliittinen ilmiö kuin valtavirrassa esitetään. Sainkin kurssista…
Eeva-Maria Viitanen Talvella 2007 Suomi julistettiin luuluistimien ja siis luistelun synnyinpaikaksi. Taustalla oli kahden italialaisen fysiologin, Federico Formentin ja Alberto Minettin, tutkimukset (2008), joista kirjoitettiin luonnollisesti myös suomalaisessa mediassa – vaikkakaan ei aivan täysin positiivisesti (esim. Turun Sanomat 28.12.2007). Suomalaiset arkeologit eivät reagoineet uutiseen lukuun ottamatta edellä linkitettyä Museoviraston neutraalia kommenttia sekä Janne Ikäheimon kriittistä…
Anna-Kaisa Salmi, Tiina Äikäs ja Matti Heino Pyhyys on ilmentynyt saamelaisia ympäröineessä maisemassa monin tavoin. Pyhiksi on koettu esimerkiksi tietyt tunturit ja järvet. Kenties tunnetuimpia saamelaisten pyhiä paikkoja ovat seidoiksi (sieiddi) kutsutut uhrikivet. Nämä ovat useimmiten ihmisen muokkaamattomia kiviä, joille tuotiin uhreja erityisesti elinkeinon harjoittamisen yhteydessä. Seidalle luvattiin osa kalansaalista tai pyyntiretken lihoista, mikäli se…
Anna Komulainen Suomessa 1800-luku oli lääketieteen murrosaikaa. Vielä vuosisadan alussa lääkärien määrä oli vähäinen ja tautien sekä sairauksien hoidossa nojattiin perinteisiin keinoihin, kuten ruokavalioon, kuppaukseen, suoneniskentään ja rohtoihin. Vuosisadan aikana lääkärien, sairaaloiden ja alan professuurien määrä kuitenkin lisääntyi. Myös tutkimusmenetelmät kehittyivät ja bakteerioppi syntyi. Ravintoaineiden saannin ja puutostautien välinen yhteys puolestaan huomattiin 1800–1900-lukujen vaihteessa, ja…
Hagar Olssonin pasifistinen näytelmä Lumisota varoitti talvisotaan johtaneesta kehityksestä, mutta sen esittäminen kiellettiin syksyllä 1939.
Heikki Turusen trilogian kolmas osa Nenkoset kuvaa Hyrsylänmutkan evakkojen vaiheita ja suhteita paikkakuntalaisiin Juukassa 40-luvulta nykypäivään ja samalla suurten ikäluokkien maalaislapsuutta.
Heikki Turusen trilogian Kuokka ja kannel toinen osa Vinoristin kansa jatkaa kuvausta hyrsylämutkalaisten vaiheista: talvisodan aikaista sotavankeutta, evakkoutta välirauhan aikana Pohjanmaalla, paluuta Hyrsylään jatkosodan aikana, toista evakkomatkaa ja asutustilojen syntyä Juukassa.
Heikki Turusen Kuokka ja Kannel kuvaa Suojärven Hyrsylänmutkan ihmisiä 20-luvulta talvisotaan. Koska heitä ei evakoida, he joutuvat elämään puna-armeijan miehittämässä kylässä, kunnes heidät viedään sotavangeiksi rajan taa.
Eeva Kilven romaanit Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika kertovat sota-ajasta lapsen muistojen kautta. Jotkut muistot säilyvät kirkkaina vuosikymmeniä, kun taas joitakin tapahtumia on mahdotonta palauttaa mieleen.
Sirpa Kähkösen romaanien Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät teemoja ovat nuoren naisen kehitys, raja omien ja muiden välillä, vapauden haave ja rajat, työväestön isänmaallisuus, uskollisuus ja petos
Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…
8.2.2020
Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…
20.12.2019
Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?
Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…
23.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
18.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.