Ulla Moilanen Lautanauhat ovat nimensä mukaisesti lautojen avulla kudottuja, usein hyvin koristeellisia, nauhoja, joiden historia ulottuu ainakin parin tuhannen vuoden taakse. Nauhojen jäännöksiä on löytynyt mm. rautakautisista haudoista, minkä vuoksi niiden kutomisesta on tullut suosittua historianelävöittäjien keskuudessa. Monet historianharrastajat ja -elävöittäjät haluavat lautanauhojen muistuttavan mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä löytöjä, ja tähän tarpeeseen vastaa Salakirjojen kustantama Nauha-aarteita…

Lue lisää

Eero Kangas Vuonna 2020 levinnyt koronaviruspandemia synnytti länsimaissa runsaasti keskustelua nenän ja suun peittävien kasvomaskien käytöstä ja hyödyistä viruksen leviämisen ehkäisemisessä. WHO ja THL ottivat aluksi kannakseen, ettei kasvomaskeja tulisi suositella tavallisten kansalaisten käytettäviksi. Suomen lehdistössä viranomaiset esittivät maskien väärin käytettynä jopa edistävän taudin leviämistä (esim. Vihavainen 2020). On ymmärrettävää, että ainakin osittain maskien käytön…

Lue lisää

Sofia Paasikivi Keväästä 2020 asti maailma on elänyt koronaviruspandemian keskellä ja myös korkeakoulujen on täytynyt vastata uudenlaisiin haasteisiin niin etäopetuksen, kurssien sisällön kuin teknisten kysymysten suhteen. Sekä opiskelijoilla että opetus- ja tutkimushenkilökunnalla on ollut tarve käsitellä käynnissä olevaa kriisiä. Tämän vuoksi järjestimme syksyllä 2020 Turun yliopistossa Kulkutautien historiaa -kurssin osana valtakunnallista humanistista verkko-opetusta. Kurssin ideoijana…

Lue lisää

Vuosi 2021 on Tutkitun tiedon teemavuosi. Kalmistopiiri on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan koordinoimassa hankkeessa, johon osallistuu laaja joukko eri alojen toteuttajia. Teemavuoden tavoitteena on tehdä tutkittu tieto entistä saavutettavammaksi ja sen merkitys arjessa näkyvämmäksi. Kalmistopiiri on ammattilaisten ylläpitämä arkeologinen verkkojulkaisu, joka tarjoaa tutkittua tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Julkaisemme erilaisia…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola Arkeologian professori Ella Kivikoski (1901–1990) rikkoi lasikattoja monella tapaa: hän oli Suomen ensimmäinen nainen arkeologian tohtorina, esihistoriallisen osaston amanuenssina ja osastonjohtajana. Tämän jälkeen hän oli ensimmäinen nainen arkeologian professorina – ei ainoastaan Suomessa, mutta koko Pohjoismaissa. Tämän lisäksi hän oli toinen kahdesta, samaan aikaan valitusta, Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäisestä naisjäsenestä. Ella Kivikoski oli kotoisin…

Lue lisää

Hagar Olssonin pasifistinen näytelmä Lumisota varoitti talvisotaan johtaneesta kehityksestä, mutta sen esittäminen kiellettiin syksyllä 1939.

Lue lisää

Heikki Turusen trilogian kolmas osa Nenkoset kuvaa Hyrsylänmutkan evakkojen vaiheita ja suhteita paikkakuntalaisiin Juukassa 40-luvulta nykypäivään ja samalla suurten ikäluokkien maalaislapsuutta.

Lue lisää

Heikki Turusen trilogian Kuokka ja kannel toinen osa Vinoristin kansa jatkaa kuvausta hyrsylämutkalaisten vaiheista: talvisodan aikaista sotavankeutta, evakkoutta välirauhan aikana Pohjanmaalla, paluuta Hyrsylään jatkosodan aikana, toista evakkomatkaa ja asutustilojen syntyä Juukassa.

Lue lisää

Heikki Turusen Kuokka ja Kannel kuvaa Suojärven Hyrsylänmutkan ihmisiä 20-luvulta talvisotaan. Koska heitä ei evakoida, he joutuvat elämään puna-armeijan miehittämässä kylässä, kunnes heidät viedään sotavangeiksi rajan taa.

Lue lisää

Eeva Kilven romaanit Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika kertovat sota-ajasta lapsen muistojen kautta. Jotkut muistot säilyvät kirkkaina vuosikymmeniä, kun taas joitakin tapahtumia on mahdotonta palauttaa mieleen. 

Lue lisää

Sirpa Kähkösen romaanien Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät teemoja ovat nuoren naisen kehitys, raja omien ja muiden välillä, vapauden haave ja rajat, työväestön isänmaallisuus, uskollisuus ja petos

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?

Lue lisää

Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Lue lisää

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…

Lue lisää