Julkaisuseuranta
21.1.2025
Liisa Kunnas Syksyllä 2024 ilmestynyt Arkkitehtuurimme vuosituhannet on vaikuttava ja näyttävä teos, sekä sisällöltään että kooltaan (312 sivua). Kirja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana ja on tätä kirjoitettaessa ehdolla Vuoden Historiateos -palkinnon saajaksi. Kirjan on kirjoittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen. Valokuvaaja Aleks Talven upeat kuvat puolestaan luovat teoksesta viehättävän katseltavan ja kosketeltavan esineen.…
Antti Vallius” […] niin kauas kuin silmään siintää, nään järviä lahtineen” kirjoitti Zachris Topelius (P. J. Hannikaisen suomentamana) vuonna 1853 valmistuneessa runossaan Kesäpäivä Kangasalla (En sommardag i Kangasala). Gabriel Linsénin säveltämästä laulusta sittemmin tunnetuksi tullut runo liittyi 1800-luvulla alkunsa saaneeseen prosessiin, jossa Suomen kansallista identiteettiä kytkettiin maisemaan sanoin, kuvin ja sävelin.Suomen ja maiseman ”ikiaikaiseksi” kerrottu…
Angela Merkel oli Saksan liittokanslerina kuusitoista vuotta, yhtä kauan kuin Helmut Kohl. Mutta toisin kuin Kohl, hän ei asettunut viidettä kertaa ehdolle, vaan jättäytyi politiikasta neljännen kautensa päätyttyä. Myös Konrad Adenauer valittiin neljä kertaa liittokansleriksi, mutta hän jäi eläkkeelle ennen viimeisen kautensa loppua. Angela Merkelin Freiheit -muistelmat on kirjoitettu saksalaisille lukijoilla. Heille kirja maksaa jopa…
Janne Rantanen ”Kirkko ensimäinen Räntämäillä,toinen Hämeen-Kyrössä,kolmas Kokkolan torilla,neljäs Neulaniemellä (Pietarsaaressa),viides Kyrön kyntäjillä.”– Vanha kansanruno, Väinö Tuomaalan mukaan Etelä-Pohjanmaan vanhimmat kirkot ja kristilliset haudat Etelä-Pohjanmaalta, jolla tarkoitetaan tässä tekstissä Keski-Pohjanmaan eteläpuolista Pohjanmaan osaa, eli nykyisten Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien aluetta, ei toistaiseksi tunneta keskiaikaisia kirkkomaita vanhempia kristillisiä ruumiskalmistoja. Alueelta tunnetaan vain kaksi yhden tai muutaman ruumishaudan…
Kaisa Kyläkoski Suomen sodassa 1808–09 kuolleet rivisotilaat eivät päässeet kotiseurakunnan multaan eikä heille perustettu sankarihautausmaita. Monet hautapaikat oli unohdettu jo ennen vuosisadan päättymistä. Muistiinpalauttamisen hengessä julkaistiin sanomalehdessä Kaiku syksyllä 1885 kuvaus Ruotsin puolella Ala-Kainuussa sijaitsevasta Suomen sodan haudasta. Ilmeisesti useat sanomalehden lukijat tunnistivat kirjoittajan, sillä tämän luokse tuli ”useita luotettavia henkilöitä” kertomaan vastaavista Alatornion haudoista. Lisäselvityksiä…
Mikko Moilanen Viikinkiajan Suomesta tunnetaan noin tuhat keihäänkärkeä. Keihäs oli etenkin nuoremmalla rautakaudella kaikista yleisin asetyyppi, kenties koska keihäänkärki oli suhteelllisen helppo valmistaa ja siihen meni vähemmän raaka-aineita kuin esimerkiksi miekkaan. Osa Suomen keihäänkärjistä on luultavasti valmistettu paikallisesti. Keihäitä oli pääsääntöisesti kahdenlaisia: heittokeihäitä sekä ns. työntökeihäitä. Yleisimmin viikinkiajan keihäänkärkiä on tutkittu muotoon perustuvan luokittelun perusteella.…
Timo Muhonen, Ulla Nordfors, Minerva Piha, Janne Rantanen & Jasse Tiilikkala Vuonna 2021 tutkimusryhmämme teki arkeologisia inventointeja muutamilla Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa sijaitsevilla historiallisilla karhunpeijaisrituaalipaikoilla. Vuonna 2023 saimme jatkaa hanketta hieman laajemmalla alueella Keski-Suomen Kulttuurirahaston ja Kainuun Kulttuurirahaston apurahojen turvin. Projektimme tavoitteena on tutkia kohteita, joilla kansanperinteen ja/tai paikannimen perusteella on mahdollisesti tapahtunut karhunpeijaisrituaalien viimeinen…
Christer Pursiainen: ŽdanovTornissa. Otava 2024, 484 sivua. CHRISTER Pursiainen on kirjoittanut lukemisen arvoisen ja erittäin luettavan kirjan välirauhan solmimisen jälkeen 1944 Suomeen tulleen liittoutuneiden valvontakomission päälliköstä Andrei Ždanovista (1896–1948). Pursiaisen lähdepohja on vankka. Runsaan venäjänkielisen aineiston hyödyntäminen kertoo huolellisesta työstä ja kirjoittajan kielitaidosta. Ždanovin arkisto on mittava ja sen kopio löytyy Kansallisarkistosta. Yksinomaan Ždanovin omia…
Petri KaronenSuomalainen historiantutkimuksen professio on muuttunut merkittävästi nykyaikaisen historiantutkimuksen alkuajoista eli 1800-luvun puolivälistä lähtien. Jo yksistään akateemisten opinnäytteiden, erityisesti väitöskirjojen määrä ja osin muotokin ovat suuresti muuttuneet. Vielä 1800-luvun lopulla alan väitöksiä saatettiin tarkastaa vuosikymmenessä vähemmän kuin 2000-luvulla puolessa vuodessa. Tätä asiaa on tietenkin tutkittu runsaasti eri näkökulmista. Seuraavassa luodaan pikasilmäys siihen, kuinka tiettyinä vuosina…
Muistokirjoitus | Markus Lyra 1945–2024 Markus Lyra Kuva: Heidi Piiroinen / HS 24.11. 2:00 Helsingin Sanomat SUURLÄHETTILÄS Markus Lyra kuoli 30. syyskuuta 2024 Helsingissä 79-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 3. elokuuta 1945. Lyra oli kiinnostunut kulttuurista ja yhteiskunnasta ja tunnettu erityisesti Venäjän tuntijana. Nuorena Lyra oli aktiivinen yliopistopolitiikassa ja toimi Studentbladetin päätoimittajana. Lyra valmistui valtiotieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan…
Helsingin sanomat 13.11.2024 Viime syksyn kirjamessujen löytö on Irina Takalan kirja Taistelua ja kuolemaa; Neuvosto-Karjalan suomalaiset 1920—1930-luvuilla, Karjalan sivistysseura, 2021. Se on kattavinkuvaus Neuvosto-Karjalan kohtalosta, kuten Aleksi Mainio oheisessa arviossaan toteaahttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008360203.htmlSe on samalla muistutus siitä, että Suomen itärajan takana oli ja kehittyi ”punainen”suomalainen yhteiskunta, kunnes Stalinin terrori tuhosi sen. Vielä Otto-Ville Kuusisenkanssa solmitussa sopimuksessa talvisodan…
Mannen som Putin vinkade förbi kön Markus Lyra var en av våra främsta Rysslandskännare och den enda av ambassadörerna som hade en personlig kontakt till Putin, skriver René Nyberg om sin forna vän och kollega. När jag överräckte mitt kreditivbrev till den ryske presidenten i januari 2001 frågade Putin – a gde Markus – var är Markus? On…
Kanava 24.10.2024 Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisematon ongelma on epävakaan suurvaltanaapurin muodostama uhka. Sitä voidaan korkeintaan yrittää hallita. Maantieteelle emme voi mitään, emme me ettekä te on kaikkien tuntema Stalinin toteamus J.K. Paasikivelle syksyllä 1939. Vähemmän tunnettu lienee Vjatšeslav Molotovin tokaisu ruotsalaiselle ministerille seuraavana kesänä: ”Se oli teidän sotanne!”. Mannerheimin ja Paasikiven pohdinta Suomen turvallisuudesta päätyi 1935 johtopäätökseen,…
21.8.2024
Petri KaronenRintamalta Jyväskylän SeminaarinmäelleElokuun 21. päivänä 2024 tulee sata vuotta Jyväskylän yliopiston historian laitoksen perustajan, Suomen historian professorina yli 30 vuotta toimineen Mauno Kalevi Jokipiin (1924–2007) syntymästä. Helsingissä syntynyt ja koulunsa käynyt Jokipii julistettiin muiden ikäluokkansa abiturienttien tavoin kesällä 1943 ilman ylioppilaskirjoituksia ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta. Tuolloin hän suoritti jo asepalvelustaan Laatokan Karjalan Maaselän kannaksella…
16.2.2024
Antti RäihäKielitoimiston sanakirjan mukaan ’talonpoika’ on ”omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä”. Suomen etymologisessa sanakirjassa maanviljelijäksi määritelty talonpoika-sana periytyy kantasanaan ’talo’. Talo-sanan johdannaisia ovat muun muassa talollinen, talous, talonmies ja talonpoika. Sana ’talo’ on etymologisesti samaa sanuetta kuin ’talas’, joka pohjautuu sekä erä- ja pyyntitalouteen viittaavaan sanastoon että tukemiseen…
16.1.2024
Miia KuhaJyväskylän yliopistossa viime vuosina toiminut, professori Petri Karosen johtama ja Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu) on julkaissut tänä syksynä pääteoksensa. Brittiläisen Routledgen kustantama englanninkielinen artikkelikokoelma Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809: Shared Past, Different…
4.12.2023
Anu KoskivirtaKulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen totesi vuonna 2005 historiantutkimuksen eettisen käänteen palauttaneen toden, hyvän ja oikean kaltaiset ihanteet avoimesti tutkimusprosessin lähtökohdiksi. Samaan ilmiöön kietoutui uudenlainen tietoisuus tutkijan subjektiviteetista. Se on korostanut tarvetta tunnustaa historioitsijan moraalinen toimijuus ja vastuu. Kaartinen katsookin, että menneisyyden luonnetta koskevien käsitysten uudelleenarvioiminen on osittain muuttanut historiantutkijan työn suuntaa. Perinteisten menneisyyden tulkitsemiseen liittyvien…
27.11.2023
Anu KoskivirtaKuolemanrangaistusta vastustetaan tänä päivänä oikeuseettisin perustein erityisesti kahdesta syystä: rangaistus on peruuttamaton ja sisältää syyttömänä tuomitsemisen riskin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 2002 kieltää kuolemanrangaistuksen. Varhaismoderniin aikaan verrattuna nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä eroavat suuresti, kun puhutaan kuolemanrangaistuksesta.Menneisyyden ja nykyisyyden ristiriitaisuus korostuu siinä, kuinka syvästi kirkon suhtautuminen kuolemanrangaistukseen on muuttunut. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkkokunta…
16.10.2023
Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…
Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…