Mikä suomalainen Unescon maailmanperintökohde liittyy korkeisiin paikkoihin? Mitkä korkeat retkikohteet voi valloittaa autoilemalla? Tällaisista kertoo Karttakeskuksen kirja Suomen huiput. Hallberg, Petri. 2021. Suomen huiput: retkivinkkejä kalliolta tuntureille. Kuvat Petri Hallberg ym. Graafinen suunnittelu ja taitto Susanna Appel, Magenta. Helsinki: Karttakeskus. 175 sivua. Suomen huiput ulottuu Etelä-Suomen huuhtoutuneilta kalliopaljastumilta pohjoisen tuntureille. Siellä odottavat Iitti, Valkeakoski, Rautavaara…

Lue lisää

Teemu Väisänen Tervolan kunnan alueella sijaitsevalta Törmävaaran kivikautiselta asuinpaikalta tunnetaan poikkeuksellisen paljon merkkejä kivikautisesta asutuksesta. Alueelta tunnetaan noin 315 asumuspainannetta sekä 200 pienempää kuopannetta, jotka ovat mahdollisesti jäänteitä liesi-, jäte- tai varastokuopista (Kotivuori 1993: 132). Asumuspainanteiden määrän perusteella Törmävaara on Suomen suurin asumuspainannealue (Pesonen 1999: 9). Lähes kahden kilometrin matkalle levittäytyvä Törmävaara käsittää tosin itsessään…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulainen yhteisö koki siveyden käsitteen hyvin laajasti. Tiiviissä kaupunkiyhteisössä, jossa pienellä maa-alalla eli 1600-luvun puolimaissa noin 5 000 kaupunkilaista, juoruiltiin, kytättiin ja odotettiin jotakin tapahtuvaksi. Kun naapuriin ilmestyi henkilö, jonka epäiltiin harjoittavan haureutta tai seksityötä, oli asia ilmoitettava mitä pikimmin raadille, sillä synnin stigma tarttui ja saastutti koko kadunpätkän pilaamalla sen kunniallisen maineen.…

Lue lisää

Anna Kangasmaa Hautausten tutkiminen on aina ollut tärkeä osa arkeologiaa Egyptin Kuninkaiden laakson ja mykeneläisen kulttuurin tumulushautojen avaamisesta lähtien. Eettiset näkemykset muinaisten vainajien kohtelusta ovat vaihdelleet paljon ajasta ja paikasta riippuen. Egyptin presidentti Anwar Sadat määräsi vuonna 1980 Kairon museon muumiohuoneen suljettavaksi päämääränään vainajien palauttaminen takaisin hautoihinsa. Viimeisen 150 vuoden aikana arkeologisissa kaivauksissa kaivettujen ihmisjäännösten…

Lue lisää

Lokakuussa 1968 Hattulan Suontaan Vesitorninmäestä löytyi vesiputkea kaivettaessa pronssikahvainen miekka. Miekka johti ristiretkiaikaisen ruumishaudan löytymiseen, ja sittemmin haudasta on tullut varsin tunnettu sen sisältämän esineistön vuoksi. Haudan sisältämät korut viittaavat siihen, että vainaja oli puettu aikakaudelle tyypilliseen naisen asuun. Silti vainaja oli laskettu maahan maskuliiniseksi mielletyn miekan – joidenkin tulkintojen mukaan jopa kahden – kanssa.…

Lue lisää

Teemu Väisänen & Ulla Moilanen Vain harva kunnan nimi on yhdistetty yhtä vahvasti yksittäiseen esihistorialliseen löytöön kuin Huittinen. Ei ihme, sillä Huittisten hirvenpään tarkat yksityiskohdat ovat herättäneet arkeologian ystävissä mielenkiintoa ja ihastusta jo toista sataa vuotta. Hirvenpään löytöpaikka sekä monet muut mielenkiintoiset muinaisjäännökset tarjoavatkin mitä parhaat edellytykset suunnata päiväretkelle Huittisten kaupunkiin. Koska kaikki esitellyt kohteet…

Lue lisää

Kaisa Kautto Viipurin Lepolan hautausmaan vanhimmat osat on otettu käyttöön 1700-luvun lopussa ja hautausmaata on kutsuttu myös Ristimäen vanhaksi hautausmaaksi. Viipurin jäätyä talvisodan seurauksena neuvostoliittolaisten haltuun, hautasivat he Lepolaan omia vainajiaan, turmelivat hautakiviä ja ottivat niitä uusiokäyttöön. Takaisinvaltauksen jälkeen kiirehdittiin kaupungissa korjaamaan sodan tuhoja ja siistimään myös hautausmaat. Kunnostamistoimista kirjoittivat keväällä 1942 ilmestyneet sanomalehdet. Sota…

Lue lisää

Suomalaiset maolaiset ovat jääneet taistolaisten varjoon, vaikka he edelsivät jälkimmäisiä. Ehkä syy tähän on, että maolaiset olivat alusta asti marginaalinen ryhmä, joka ei saanut paljon aikaan. Maolaisuus on marxismi-leninismin, erityisesti stalinistisen ajatushaaran kiinalainen tulkinta, joka keskittyy käytännön kommunismin vallankumouksen toteuttamiseen. Maolaisuuden mukaan paras tapa suorittaa kommunistinen vallankumous on saada maaseutu haltuun ja piirittää kaupungit, joissa…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Kaikki turkulaiset eivät olleet niin onnekkaita, että he olisivat saaneet kuolla rauhassa kristillisesti ja tulla haudatuksi komeasti. Heitä koskivat usein eri säännöt, kuin muita. Varattomuus saattoi aiheuttaa poikkeustilanteita hautaamisessa, vaikka tämä ei ollutkaan vainajan vika. Myös kuolemaan tuomittujen rikollisten ja itsensä surmaajien ruumiiden käsittely poikkesi radikaalisti kunniallisen kuoleman kohdanneiden turkulaisten hautajaisista (ks.…

Lue lisää

Toukokuussa 1999 istuin Hyvinkään kaupunginkirjaston lukusalissa ja kävin läpi suomalaisia pienoiselämäkertoja 1500-luvun aatelista. Minun oli määrä kirjoittaa suunnitelmanpätkä Suomen Akatemian hakemukseen, jossa käsiteltiin Suomea johtaneita perheitä 1500-luvulta 2000-luvulle. Omana aiheenani oli Flemingin suku, joten luonnollisesti huomioni kiinnittyi Klaus Flemingiin ja Ebba Stenbockiin. Ja vähitellen yhä enemmän Ebba Stenbockiin, joka ei itse jättänyt jälkeensä paljon lähteitä…

Lue lisää

Hagar Olssonin pasifistinen näytelmä Lumisota varoitti talvisotaan johtaneesta kehityksestä, mutta sen esittäminen kiellettiin syksyllä 1939.

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?

Lue lisää

Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää

FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]

Lue lisää

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…

Lue lisää