Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…

Lue lisää

Kanava 21.09.2023 Ruotsin puolueettomuuspolitiikka ideologisoitui ajan mittaan. Suurlähettiläs Mats Berquistin mukaan tähän vaikutti erityisesti onnekas taloudellinen ja sosiaalinen kehitys, joka kasvatti itseluottamusta. Kokenut diplomaatti ja tutkija Mats Bergquist on kirjoittanut kirjan Ruotsin ulkopolitiikan kehittymisestä Tage Erlanderin ja Östen Undénin yli kuusitoista vuotta (1946–1962) kestäneen yhteisen hallitustaipaleen aikana. Kirja on kuvaus siitä, miten Ruotsin ja ruotsalaisten käsitys puolueettomuuspolitiikasta muokkasi sodanjälkeistä yhteiskuntaa ja ruotsalaisten…

Lue lisää

 Suomalaista rasismia on tutkittu muun muassa teoksessa Rasismi, valta ja vastarinta — Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa, toim. Suvi Keskinen, Minnna Seikkula & FaithMkwesha (Gaudeamus, 2021).Kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) osallistui 6.9.2023 eduskunnan keskusteluun hallituksen ns. rasismitiedonannosta puheenvuorolla, jonka hän kertoi olevan ”Suomen rasismihistorian lyhyt tiedonanto”. Koska Keskisarja on tutkijakoulutuksen saanut ammattihistorioitsija, ja koska hän tätä…

Lue lisää

Teemu Väisänen Pohjois-Satakunnan asutushistoria ulottuu kauas historian hämäriin, sillä alueelta tunnetaan Satakunnan vanhimpia kivikautisia asuinpaikkoja Ancylusjärven muinaiselta rantaviivalta. Tutkimuksellisesti alue onkin siis mitä mielenkiintoisin, mutta tästä huolimatta Pohjois-Satakuntaan on suunnattu vain vähän arkeologisia tutkimuksia, ja alueelle onkin muodostunut tutkimuksellinen tyhjiö. Vaikka Pohjois-Satakunnan historia on jäänyt vielä suurelta osin selvittämättä, alueella on useita vierailemisen arvoisia muinaisjäännöksiä,…

Lue lisää

Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…

Lue lisää

På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…

Lue lisää

Touko Perkon viime vuonna julkaistu ”Kaksi vapaussotaa: Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905–1919” kertoo Suomen 1918 sisällissotaan johtaneista ideologisista diskursseista ja niitten inspiroimasta terrorista. Teos on hyvin tasapuolinen, analysoiden sisällissodan kummankin osapuolen kiihotuspuheita ja sotarikoksia. Perkon kirja on erityisen mielenkiintoinen, koska siinä näkee hyvin mihin vihapuhe voi johtaa. Vaikka 1918 sisällissodassa rasismi ei ollut…

Lue lisää

Säämingin (nyk. Savonlinnan) Pääskylahdesta löytyi vuonna 1926 isokokoinen saviruukku, kun kadetit pitivät paikalla kesäleiriä. Tehtiinkö alueelta muita arkeologisia löytöjä? – Lukijan kysymys Heinäkuussa 1926 Pääsylahden kasarmin lähellä pidetyissä kadettikomppanian kesäleirin harjoituksissa huomattiin maassa muutamia saviastianpaloja. Palat näyttivät vanhoilta, joten kadetit ryhtyivät kaivamaan paikalle kuoppaa. He löysivät noin 600 saviastianpalaa, asbestinkappaleen sekä 68 pii-iskosta (KM 8690:…

Lue lisää

Voidaanko DNA-tutkimusten avulla saada selville keitä olivat he, jotka tulivat nykyisen Suomen alueelle jääkauden jälkeen? Miltä Suomen ensimmäiset asukkaat näyttivät, mistä he tulivat, ketkä ovat heidän lähimpiä nykyisin eläviä sukulaisiaan ja mitä kieltä he puhuivat? – Lukijoiden kysymykset Ensimmäiset jääkaudenjälkeiset ihmisasukkaat saapuivat nykyisen Suomen alueelle varsin pian mannerjään vetäytymisen jälkeen, runsaat 10 000 vuotta sitten.…

Lue lisää

Jenni Sahramaa Sensorinen tutkimus on viimeisten parinkymmenen vuoden aikana nostanut päätään niin arkeologiassa kuin muuallakin historian- ja kulttuurintutkimuksen aloilla. Vuonna 2013 ilmestyi Jo Dayn toimittama artikkelikokoelma Making Senses of the Past: Toward a Sensory Archaeology (Southern Illinois University Press), jossa pyrittiin laajentamaan arkeologisen tutkimuksen näköaistin dominoimaa lähestymiskulmaa tutkimusaineistoihin ja paikkoihin. Vuonna 2019 ilmestyi puolestaan Dayn…

Lue lisää

Ulla Moilanen & Sofia Paasikivi Kirjalliset lähteet eivät aina anna menneisyydestä täysin kattavaa tai oikeellista kuvaa, mistä syystä arkeologiset menetelmät ovat relevantteja tuoreenkin historian tutkimuksessa. Tieteellisessä Mortality-aikakausjulkaisussa ilmestynyt atikkeli (Moilanen & Paasikivi 2023) käsittelee teemaa Seilin kirkossa sijaitsevan hautakammion tutkimuksen kautta. Seilin tapauksessa kirjalliset lähteet ja arkeologinen aineisto ovat ristiriitaisia, mutta aineistoja yhdistämällä voidaan valottaa…

Lue lisää

Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…

Lue lisää

Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…

Lue lisää

Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…

Lue lisää

Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiHistoriantutkimus perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Koska jokaisen yksityiskohdan omatoiminen selvittäminen on kuitenkin mahdotonta, tulee tutkimuksen perustua myös aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Erityisesti niin sanotut “yleisesti tunnetut” seikat on tapana poimia kirjallisuudesta niitä sen enempää kyseenalaistamatta. Esimerkiksi Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius (1708–1795) tunnetaan vuonna 1776 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Niinhän lukee joka paikassa.…

Lue lisää

Anu KoskivirtaHistoriallinen kriminologia on menneisyyden rikosten, rikosmäärittelyjen, rikollisuuden ja rangaistusten tutkimusta, joka hyödyntää historiallisia alkuperäislähteitä ja lähitieteiden teorioita (Matikainen 2000). Käsitteen toi suomalaiseen tutkimuskenttään historioitsija Heikki Ylikangas (s. 1937) tutkimusmonisteessaan Väkivallanaallon synty – puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973). Humboldt-stipendiaattina Länsi-Saksan yliopistoissa tutkimustaan valmistanut Ylikangas loi teoksensa aluksi katsauksen saksalaiseen historiallisen kriminologian tutkimusperinteeseen. Hän juonsi alan juuret…

Lue lisää

Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →

Lue lisää

Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…

Lue lisää