Suomen merkittävin vastavakoilija on poissa. Veka opetti ja neuvoi nuorta diplomaattia, jolle ymmärrys neuvostotodellisuudesta syventyi tämän ystävyyden kautta. Tutustuimme ollessani varakonsulina Leningradissa 1976–77 ja viimeisen viestin vaihdoimme tänä talvena. Olen ylpeä siitä, että saatoin auttaa häntä parissa tapauksessa. En koskaan maininnut Vekan nimeä kenellekään enkä missään. En silloinkaan kun kerroin kaksi esimerkkiä TV1:n helmikuussa 2024…

Lue lisää

Jussi Pekkarinen: Kävin ja kuulin. Ulkoasiainhallinnon poliittinen raportointi 1918–1933. Otava 2024, 333 sivua. AUTONOMIA loi Suomelle kaikki itsenäisen valtion instituutiot. Sisällissodassa syntyi sotaväki. Vain ulkoasiainhallinto puuttui. Ulkoministeriön historioitsijan Jussi Pekkarisen kirja täydentää erinomaisesti ulkoasiainhallinnon alkuvuosien historiaa. Raportoinnin merkityksen korostaminen kertoo jostakin pysyvästä. Lähettiläiden kyky arvioida asemamaansa johtoa ja politiikkaa on kestävä haaste, joka samalla mittaa…

Lue lisää

Komisario Palmuja katselee aina mielellään. Tähdet kertovat komisario Palmu on monella tapaa mielenkiintoinen kuvaus 1950-luvun Etelä-Helsingistä ja Suomesta. Dramaattinen huipentuma tapahtuu murhaajan majuri Vadenblickin kartanossa, joka on kuvattu Siuntion Suitian kartanossa. Majuri Vadenblickin karrikoitu olemus saa etsivä Kokin (Leo Jokela) toteamaan, että jos tollaisia olisi enemmän Suomessa äänestäisin SKDL:ää. Matti Kassilan ohjaama elokuva vuodelta 1962…

Lue lisää

Minna Silver Vuoden 2021 arkeologisiin elokuvatapauksiin kuului filmi The Dig (Kaivaus). Se kertoo arkeologisista kaivauksista ja englantilaisesta naisesta, Sutton Hoon tilanomistaja Edith Prettystä (1883–1942), jonka mailla tehtiin hautakummusta merkittävä löytö vuonna 1939. Muinaiset kummut ja röykkiöt ovat eri puolilla maailmaa kätkeneet sisäänsä vainajia ja esinelöytöjä. Eri kielissä ja kulttuureissa hautakumpuja nimitetään vaihtelevasti, esimerkiksi latinan pohjalta…

Lue lisää

Ulla Moilanen Hiusten tapaan kynnet ovat keratiinia, minkä vuoksi ne eivät säily kuin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Käytännössä lähinnä muumioiden kynnet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niitä voidaan tutkia. Eri puolilta maailmaa löytyneillä muumioilla on tavallisesti siistit ja lyhyet kynnet, mikä kertoo, että kynsien hoitoon on kiinnitetty huomiota jo tuhansia vuosia sitten. Miten muinaiset ihmiset…

Lue lisää

YLE 1:ssä esitetty tasokas dokumentti vastaa kysymykseen epäsuorasti. Se kertoo ranskalaisesta naisesta Elisabeth Belletistä, joka meni 1920-luvulla naimisin Afganistanin kuninkaan serkun kanssa ja asui maassa aina Neuvostoliitoin miehitykseen saakka 1980. Dokumentin filmiaineisto on poikkeuksellisen monipuolinen. Yle Areena: Afganistan – Ei naisille Dokumentin kuvaus: Afganistanissa naiset elävät piilossa, sillä he pelkäävät talibanhallintoa. Toimittaja Ramita Navai pääsi…

Lue lisää

Timo Salminen Olin vuonna 1990 alkanut kerätä aineistoa arkeologian sivuainetutkielmaani varten, pääaineenihan oli Suomen ja Skandinavian historia. Aiheekseni Helsingin yliopiston arkeologian professori Ari Siiriäinen oli ehdottanut arkeologian laitoksen tai pikemmin oppituolin historiaa, ja siinä tarkoituksessa tein myös tämän professori C. F. Meinanderin haastattelun. Tutkielmani, jonka jätin vuonna 1992, käsitteli kuitenkin loppujen lopuksi arkeologian yliopisto-opetuksen syntyvaiheita[1]…

Lue lisää

Berliiniläinen sairaala Charité on ollut historian keskipisteessä kolmella vuosisadalla. Yle Areenasta löytyvä kolme tuotantokautta kattava tv-sarja Charité kuvaa laadukkaasti Saksan historiaa. Sarja kertoo Preussin ja Saksan kuuluisimman sairaalan, Berliinin Charitén vaiheista keisarivallan, Hitlerin loppukauden ja jaetun Berliinin aikana. Kysymyksessä on sama sairaala, jossa Aleksei Navalnyin henki pelastettiin vuonna 2020. Ensimmäinen tuotantokausi vuodelta 2017 sijoittuu 1880-…

Lue lisää

Dag Hammarskjöldin pyrkimys tehdä YK:sta maailmanpolitiikan voimatekijä huipentui Kongonkriisiin. Neuvostoliitto ja Ranska estivät kuitenkin pääsihteeriä onnistumasta. Ruotsalaisen diplomaatin Staffan Carlssonin tuore kirja Helgon och maktspelare. Dag Hammarskjöld som politiker (Bonniers) on hienosti kirjoitettu, viimeistelty kokonaisuus YK:n toisesta pääsihteeristä, joka kuoli Kongossa. Taustalla on pitkä tutkimustyö, ja se näkyy. Carlsson ei kutsu kirjaa elämäkerraksi vaan kuvaukseksi…

Lue lisää

Antti RäihäKielitoimiston sanakirjan mukaan ’talonpoika’ on ”omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä”. Suomen etymologisessa sanakirjassa maanviljelijäksi määritelty talonpoika-sana periytyy kantasanaan ’talo’. Talo-sanan johdannaisia ovat muun muassa talollinen, talous, talonmies ja talonpoika. Sana ’talo’ on etymologisesti samaa sanuetta kuin ’talas’, joka pohjautuu sekä erä- ja pyyntitalouteen viittaavaan sanastoon että tukemiseen…

Lue lisää

Miia KuhaJyväskylän yliopistossa viime vuosina toiminut, professori Petri Karosen johtama ja Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu) on julkaissut tänä syksynä pääteoksensa. Brittiläisen Routledgen kustantama englanninkielinen artikkelikokoelma Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809: Shared Past, Different…

Lue lisää

Anu KoskivirtaKulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen totesi vuonna 2005 historiantutkimuksen eettisen käänteen palauttaneen toden, hyvän ja oikean kaltaiset ihanteet avoimesti tutkimusprosessin lähtökohdiksi. Samaan ilmiöön kietoutui uudenlainen tietoisuus tutkijan subjektiviteetista. Se on korostanut tarvetta tunnustaa historioitsijan moraalinen toimijuus ja vastuu. Kaartinen katsookin, että menneisyyden luonnetta koskevien käsitysten uudelleenarvioiminen on osittain muuttanut historiantutkijan työn suuntaa. Perinteisten menneisyyden tulkitsemiseen liittyvien…

Lue lisää

Anu KoskivirtaKuolemanrangaistusta vastustetaan tänä päivänä oikeuseettisin perustein erityisesti kahdesta syystä: rangaistus on peruuttamaton ja sisältää syyttömänä tuomitsemisen riskin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 2002 kieltää kuolemanrangaistuksen. Varhaismoderniin aikaan verrattuna nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä eroavat suuresti, kun puhutaan kuolemanrangaistuksesta.Menneisyyden ja nykyisyyden ristiriitaisuus korostuu siinä, kuinka syvästi kirkon suhtautuminen kuolemanrangaistukseen on muuttunut. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkkokunta…

Lue lisää

Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…

Lue lisää

 Suomalaista rasismia on tutkittu muun muassa teoksessa Rasismi, valta ja vastarinta — Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa, toim. Suvi Keskinen, Minnna Seikkula & FaithMkwesha (Gaudeamus, 2021).Kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) osallistui 6.9.2023 eduskunnan keskusteluun hallituksen ns. rasismitiedonannosta puheenvuorolla, jonka hän kertoi olevan ”Suomen rasismihistorian lyhyt tiedonanto”. Koska Keskisarja on tutkijakoulutuksen saanut ammattihistorioitsija, ja koska hän tätä…

Lue lisää

Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…

Lue lisää

Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…

Lue lisää

Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…

Lue lisää