Julkaisuseuranta
19.1.2020
Marja Ahola Neoliittiselle kivikaudelle ajoittuvilta asuinpaikoilta löydetään yleensä runsaasti saviastian paloja, joiden koristelun ja valmistustekniikan perusteella on muun muassa rakennettu Suomen kivikauden kronologia. Keramiikalla ja sen tutkimuksella onkin ollut jo pitkään hyvin keskeinen rooli arkeologisessa tutkimuksessa. Näinpä esimerkiksi Torsten Edgren käsittelee Suomen historia I -teoksessa neoliittista kivikautta nimenomaan otsikon ’Keramiikka ilmaantuu – Kuusi kautta, kolmatta…
Vuonna 1931 syntynyt Matti Huurre on pitkän uran tehnyt arkeologi ja esihistorian aktiivinen popularisoija. Kalmistopiiri haastatteli Huurretta Kivelän sairaalassa 10.9.2019. Kuinka päädyit arkeologiksi ja minkälainen urasi on ollut? Päädyin arkeologiksi vahingossa, kuten monet sen aikaisista arkeologeista. Äitini oli historianopettaja ja meillä oli kotona kaikenlaisia historiaopuksia, muun muassa Grimbergin Kansojen historia, joka oli hauskaa luettavaa. Kun…
11.1.2020
Heli Etu-Sihvola & Ulla Moilanen Kertomusten mukaan Pohjois-Irlannin Bohossa sijaitsevalle Sacred Heartin kirkkomaalle vuonna 1815 haudatulla roomalaiskatolisella papilla, Isä James McGirrillä, oli ihmeellisiä parantavia voimia. Hänen väitetään sanoneen kuolinvuoteellaan, että hänen hautansa savimaa tulee parantamaan mitä tahansa, mitä hän olisi eläessäänkin saanut parannettua. McGirrin haudalla vieraillaan edelleen vilkkaasti, sillä maan voimaan uskovia on edelleen olemassa.…
Sofia Paasikivi Joulurauhan julistuksesta tutussa Brinkkalan talossa on 23.2.2020 asti nähtävillä Turku 790 vuotta? -näyttely, jossa on esillä Turun historiaa 1200-luvulta 1800-luvulle. Näyttelyn nimessä esiintyvä kysymysmerkki selittyy heti sinne saapuessa. Kaupunki laskee ikänsä vuoden 1229 paavin kirjeestä, jossa Suomen piispalle myönnetään lupa siirtää istuimensa Koroisista alueelle, johon Turun kaupunki kehittyi. Varsinaisesta kaupungin perustamisvuodesta ei siis…
Onko tutkituista kuppikivistä koskaan tehty pinnan suolo/suola-analyysiä? Kotieläinten hoitoon liittyvänä ’nuolukivenä’ tai ’suolauhrissa’ ja sen avulla riistan houkuttelussa asuinpaikkojen lähelle kun olisi paljon järkeä. – Lukijan kysymys Kuppikivellä tai -kalliolla tarkoitetaan kiveä, johon on hiottu kuppimaisia syvennyksiä. Tällaisia kiviä ja kallioita tunnetaan Suomen alueelta yli viisisataa. Leijonanosa niistä sijaitsee Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, missä tätä muinaisjäännöstyyppiä…
Mikä on Mikkelin Tuukkalan kalmiston tutkimuksen tilanne tällä hetkellä? Kalmiston ikäajoitus? Vainajien DNA-tutkimus? – Lukijan kysymys Esa Mikkolan vuonna 2009 ja 2019 ilmestyneet artikkelit sisältävät perusteelliset yhteenvedot Mikkelin Tuukkalan kalmiston kaivaustutkimuksista. Kalmisto […]
20.12.2019
Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?
26.11.2019
Valmistelin lokakuun alussa luentoa Suomen koululaitoksen historiasta ja törmäsin sitä tehdessäni Yle oppimisen sivuilla olevaan artikkeliin ”Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu”. Kuvan alla oli teksti ”Suomen itäisin kansakoulu aloitti toimintansa Äänislinnassa (Petroskoi) 1942”. Itse asiassa kuva on SA-kuva-arkiston tietojen mukaan Tolvojalta eikä Petroskoista, mutta varsinainen virhe kuvatekstissä on tietysti siinä, että kuva ei ole Suomesta, vaan miehitetyltä…
Heikki Ylikankaan näytelmät Tie talvisotaan ja Kun Summa petti ovat varsin kriittisiä Suomen johtoa kohtaan.
Jasmina Ollikainen Tuskin mikään muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yhtä paljon kuin keskiaika. Keskiaika on nähty synkkänä ja mystisenä ajanjaksona, ja niinpä se on ollut innostava lähtökohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeistä ja linnanneidoista ynnä muusta keskiaikaan liittyvästä. Itse en ole tätä…
Kendra Willson 26.-27. syyskuuta 2019 pidettiin Turun yliopistossa konferenssi otsikolla ”Medievalism between east and west”. Pääjärjestäjänä oli Reima Välimäen johtama työryhmä, jonka hanke ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa” on saanut rahoitusta Emil Aaltosen säätiöltä vuosille 2019-2021. Erilaisten medievalismien jäljillä Keskustelun keskiössä oli keskiajan käsitysten hyväksikäyttäminen ja politisointi. Esimerkkejä oli poimittu…
Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.
Joni Skiftesvikin Luotsin tarina kuvaa sisällissodan henkisiä haavoja ja Yli tuulen ja sään pakoa metsien läpi Neuvostoliitosta Suomeen ennen sotaa ja pakoa meren yli Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen.
23.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
18.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Gund von Numers-Snellmanin jatkosodan aikana ilmestyneessä romaanissa Kartanon naiset yhdistyy kartanoromantiikka ja ihannoitu sodan kuvaus.
TV-sarjaa Sodan ja rauhan miehet pidetään käännekohtana ”suomettumisessa”, mutta todellisuudessa sen tulkinta oli varsin paasikiviläinen.
20.6.2019
FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]
Enni Mustosen Sotaleski kuvaa, miten sota ja erossaolo vaikuttaa onnelliseenkin avioliittoon.