Muistan isäni joskus kertoneen, että kirkkoon kuulumattomat ja rikolliset haudattiin sivummalle, pois näkyvistä. Oliko tämä yleinen tapa? – Lukijan kysymys Rikollisten, itsemurhan tehneiden ja kastamattomien lasten hautaaminen on aiheuttanut kristillisen kirkon piirissä […]

Lue lisää

Tuija Kirkisen (Helsingin yliopisto) tuore väitöskirja Between skins – Animal skins in the Iron Age and historical burials in Eastern Fennoscandia käsittelee turkisjäänteitä sekä turkisten käyttöä ja merkitystä Suomessa, Karjalassa ja Lapissa […]

Lue lisää

Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…

Lue lisää

Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…

Lue lisää

Euran Luistarin rautakautisen kalmiston löytymisestä tulee vuonna 2019 kuluneeksi 50 vuotta. Juhlavuoden aikana Eurassa järjestetään runsaasti erilaisia tapahtumia. Vuoden aikana avautuu myös Luistarin oma nettisivu, jolla esitellään kalmiston löytöjä ja pitkää tutkimushistoriaa. […]

Lue lisää

FT Veli Pekka Toropainen Uudenkaupungin saariston Putsaaressa sijaitsee metsän keskellä syvässä kalliorotkossa pieni saarnahuone. Itse saari sijaitsee Ahvenanmaalta Pohjanlahden rannikolle vuosisadat kulkeneen purjehdusreitin varrella ja sen rannalla on suojaisa ankkuripaikka. Kappelin seinät […]

Lue lisää

FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]

Lue lisää

FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]

Lue lisää

Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…

Lue lisää

VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).

Lue lisää

Kouluissa tarjotaan Suomessa päivittäin lämmin, riittävä, monipuolinen ja ravitseva ruoka kaikille lapsille. Ilman erillismaksua ja riippumatta siitä, millainen tulotaso lapsen perheellä on. Suomalainen kouluruokailu täyttää tänä vuonna 70 vuotta, ja siihen sisältyy monen tasoisia kerrostumia. Pureudutaan hieman syvemmälle. Ruoka ei ole itsestäänselvyys Koulun ja kouluruokailun juuret johtavat kahden sadan vuoden taakse, jolloin aikuistenkin lukutaito ja…

Lue lisää

Suomalaisen muotoilun historian merkkipaaluna pidetään 1950–1960-luvuille sijoitettua ns. kultakautta. Muotoilumenestystä verrataan edelleen näihin kahteen vuosikymmeneen menneisyydessä, vaikka muotoilun maailma on muuttunut esinesuunnittelusta menetelmiin ja kokonaisuuksiin. Vertaamisen keskiössä on mediamenestys: suomalainen muotoilu esiintyi sekä kotimaan että ulkomaiden lehdissä kultakaudella, mutta nykyisin suomalainen muotoilu tulee maailmalla harvoin huomatuksi. Harvoin on tutkittu sitä, miten 1950-luvulla syntynyttä mediahuomiota käytettiin…

Lue lisää

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien joukkoon kuuluu tällä hetkellä 17 instituuttia, muiden muassa Pariisissa sijaitseva Suomen Ranskan instituutti. Suurin osa instituuteista perustettiin 1990-luvun alussa, jolloin taustalla vaikuttivat sekä Suomen kulttuuridiplomatian tila että bilateraaliset suhteet eri maiden kanssa. Ranskan-instituutin perustaminen oli moniääninen prosessi, jossa oli mukana monia toimijoita, tavoitteita ja toivomuksia. Artikkeli tarkastelee prosessissa mukana olleita toimijoita,…

Lue lisää

Filosofian maisteri Katariina Parhin aate- ja oppihistorian väitöskirja ”Syntyneet poikkeaviksi: Psykopatiadiagnoosin historiasta Suomessa” tarkastettiin 16.6.2018 Oulun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Elizabeth Lunbeck (Harvardin yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Pietikäinen (Oulun yliopisto).   Arvoisa kustos, […]

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Pappismunkki Paavali (Yrjö Olmari 1914-1988) valittiin Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan apulaispiispaksi 1955, ja arkkipiispaksi Hermanin (Aav) jälkeen 1960. Paavali oli erityisen tunnettu liturgisesta uudistuksestaan, johon liittyi eräänlainen paluu bysanttilaiseen perinteeseen, tai […]

Lue lisää

Vuoden 2018 ensimmäisen numeron teemana on Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa. Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon menneisyyttä tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

Lue lisää

Suomen ortodoksisessa kirkossa virisi 1990-luvun alussa keskustelu samaa sukupuolta olevien parisuhteista ja laajemminkin homoseksuaalisuudesta. Keskustelussa on noussut esiin sekä perinteiseksi esitetty tuomitseva kanta homoseksuaalisuutta kohtaan että pyrkimys seksuaalivähemmistöjen hyväksymiseen. 2010-luvulle tultaessa Suomen ortodoksinen kirkko on tilanteessa, jossa kirkon johto etsii uudenlaista tapaa jäsentää paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja myös omien jäsentensä paikkaa aiempaa moniarvoisemmassa elämäntodellisuudessa.

Lue lisää

  Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä 1880–1930-luvuilla. Kansallistaminen oli monitahoinen prosessi, jossa yksi keskustelun uoma käsitteli jumalanpalvelusta ja sen muutostarpeita suomalaiskansallista henkeä vastaavaksi. Esiin […]

Lue lisää

Väitöskirjani on yksi askel eteenpäin yrityksessä tuottaa tutkimustietoa suomalaisesta maksukyvyttömyydestä ja ymmärtää sitä paremmin. Se sai alkunsa kysymyksestä, onko suomalaisten suhde vararikkoon ollut aina yhtä ambivalentti ja kivulias kuin nykyään. Päätin keskittyä tarkastelemaan maksukyvyttömyyttä suomalaisissa kaupungeissa esiteollisen ja teollisen aikakauden murroskaudella 1800-luvulla.

Lue lisää