Veli Pekka Toropainen Myös menneinä vuosisatoina käytettiin riitatilanteissa haukkumasanoja, joiden tarkoitus oli loukata toista ja tehdä tämä epäilyttäväksi toisten silmissä. Usein haukkumasanat heitettiin kovassa humalatilassa esimerkiksi illanistujaisissa. 1600-luvun Turussa pormestareiden ja raatimiesten sekä varakkaiden kauppiaiden kollatseissa syötiin, tanssittiin ja ryypättiin. Illan edetessä alkoivat riidat, jotka päättyivät vähintään haukkumasanoihin. Kun pormestarin ruumista saatettiin kulkueessa kaupungin läpi…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola & Ulla Moilanen Romaneja asuu Euroopassa nykyään yli kymmenen miljoonaa ja he ovat yksi maanosan suurimmista vähemmistöistä. Euroopan romanien historia on ainakin tuhannen vuoden mittainen, joskin tarinoiden mukaan he lähtivät liikkeelle Pohjois-Intian alueilta jo 500-luvulla. Syitä siihen, miksi romaniväestö alunperin päätyi vaeltamaan on hankala tutkia, sillä sen alkujuurista ei ole olemassa varmaa kirjoitettua…

Lue lisää

Nina Maaranen Kaksi viimeaikaista julkaisua ovat tuoneet päivitettyä tietoa maanviljelyn alkutaipaleesta Suomen alueella. Santeri Vanhasen joulukuussa 2019 ilmestynyt väitöskirja perehtyy kasvien makrofossiiliaineistoon arkeologisilla kohteilla erityisesti kivikauden ja rautakauden välisenä aikana (Vanhanen 2019). Hieman aiemmin syksyllä ilmestyi SUGRIGE-projektin ensimmäinen laajemmin Suomea kattava julkaisu mitokondrio-DNA:sta (Översti et al. 2019), joka voi antaa viitteitä myös maanviljelyä harjoittaneista ihmisistä.…

Lue lisää

Riku Kauhanen Arkeologiasta kiinnostunut Kaisa Kyläkoski esitti 19.1.2020 Twitterissä hyvän kysymyksen liittyen tohtori Thomas Småbergin tviittiin, jossa tämä esitteli norjalaisen viikinkinaisen (#vikingwarriorwoman), jolla oli ilmeisesti taistelussa saatu vamma otsassaan (theguardian.com). Kyläkoski kysyi: ”Miten erotetaan taisteluvamma parisuhdeväkivallasta?” Arkeologian kannalta kysymys on erittäin tärkeä. Esihistoriallisissa luissa voi olla merkkejä väkivallasta, mutta miten erottaa, ovatko vammat syntyneet sodan,…

Lue lisää

Pisanvuoressa entisen Juankosken ja Nilsiän rajamailla Natura 2000 -suojelualueella sijaitsee kvartsikiveen louhittu, Pirunkellariksi nimitetty luola. Mikä se on, mihin sitä on käytetty ja milloin se on tehty? – Lukijan kysymys Kysyjän tarkoittama luolamainen, ihmisen tekemä muodostuma sijaitsee nykyisen Kuopion koillisosassa, Pisan luonnonsuojelualueella. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon, minkä lisäksi se on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Museoviraston…

Lue lisää

1.4.2020

Tuli mies Arimatiasta ja laukoi, että tilanne tulee olemaan pahin sitten toisen maailmansodan.Tai saattoi Tulla YK:sta, huipulta.Minulla on kotona tietokoneessa kaikki ”Kansa taisteli – miehet kertovat” -lehden numerot skannattuina. Maalla ne lehdet ovat lehtinä. Ne on sicotu siniseen kartonkiin, vuosi kerrallaan.Opin niistä lehdistä kirjoittamista ja toimittamista. Huono esimerkki vaikuttaa paljon vahvemmin kuin oma kokemus. Muualta…

Lue lisää

Suomessa eletään keväällä 2020 poikkeustilassa ensimmäistä kertaa sitten sotien. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema antoi Iltalehdessä 26.3.2020 kymmenen kohdan ohjeistuksen, jota seuraamalla jokainen voi omalta osaltaan auttaa tilanteessa. Päätimme kuvittaa nämä ohjeet pääosin antiikin ja keskiajan taidetta apuna käyttäen.

Lue lisää

Jarkko Saipio Suomessa pronssikautiset kivikirveet ovat pronssikirveiden tavoin tyypillisesti irtolöytöjä niin rannikolla kuin sisämaassakin. Tunnetaan kuitenkin muutama poikkeus, jossa tällainen esine on ilmoitettu löytyneeksi röykkiön yhteydestä. Käytettiinkö niitä siis hauta-antimina joissakin erikoistapauksissa? Löytötiedot, tai oikeastaan niiden aukot, vihjaavat että selitys ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Vuonna 1894 torppari Nestori Koivisto Kiukaisten Paneliasta toimitti Muinaistieteelliselle toimikunnalle kaksi rombimaisen…

Lue lisää

Ulla Moilanen Paiserutto levisi Eurooppaan 1340-luvulla, jolloin se surmasi vähintään kolmanneksen Euroopan väestöstä. Ensimmäiset tautitapaukset havaittiin Italian satamakaupungeissa, joissa tartunnat yhdistettiin nopeasti kauppalaivoihin ja niiden miehistöihin. Vaikka tartunnan mekanismeja ei vielä tunnettu, huomattiin pian, että taudilta saattoi välttyä pysymällä erossa sairastuneista tai esineistä, jotka olivat olleet kosketuksissa sairaisiin. Koska kuolleisuus oli varsinkin 1340-luvun ensimmäisessä ruttoepidemiassa…

Lue lisää

Teemu Väisänen Vaikka arkeologia usein näyttäytyy kaivausten ja niiden kautta tehtyjen löytöjen kautta, kuuluu tieteenalaan myös laaja joukko sellaisia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä, joiden käyttö perustuu kohteiden paikantamiseen ja tutkimiseen maan pinnalta käsin. Tällaisia ovat esimerkiksi geofysikaaliset menetelmät, joiden avulla maan- ja vedenalaisia kohteita pyritään havaitsemaan maanpallon fysikaalisia omaisuuksia hyödyntäen. Historiallisesti menetelmät ovat saaneet alkunsa erityisesti öljyn…

Lue lisää

Jasmina Ollikainen Kiinnostus keskiaikaa ja historiaa kohtaan muutenkin lähtee usein tarinoista. Keskiajasta inspiroituneita kirjoja ja elokuvia taitaa olla olemassa lukematon määrä. Romantiikan ajasta, 1800-luvulta lähtien, ikivanhat linnat ovat herättäneet kiinnostusta tarinoiden keksijöissä ja niiden lukijoissa. Keskiaikaa on pidetty pimeänä ja tuntemattomana aikakautena. Siksi se on fiktiota kirjoittavalle kirjailijalle tai kansallista historiaa rakentavalle kiinnostava kohde josta…

Lue lisää

Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…

Lue lisää

Timo Sandbergin Tilinteossa osa työläisistä kieltäytyy omien tai perheensä vuoden 1918 kokemusten takia kieltäytyy lähtemästä talvisodassa rintamalle.

Lue lisää

Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?

Lue lisää

Heikki Ylikankaan näytelmät Tie talvisotaan ja Kun Summa petti ovat varsin kriittisiä Suomen johtoa kohtaan.

Lue lisää

Jasmina Ollikainen Tuskin mikään muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yhtä paljon kuin keskiaika. Keskiaika on nähty synkkänä ja mystisenä ajanjaksona, ja niinpä se on ollut innostava lähtökohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeistä ja linnanneidoista ynnä muusta keskiaikaan liittyvästä. Itse en ole tätä…

Lue lisää

Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.

Lue lisää

Joni Skiftesvikin Luotsin tarina kuvaa sisällissodan henkisiä haavoja ja Yli tuulen ja sään pakoa metsien läpi Neuvostoliitosta Suomeen ennen sotaa ja pakoa meren yli Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen.

Lue lisää

Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.

Lue lisää