Julkaisuseuranta
15.11.2019
Ulla Moilanen Suomensukuisten kansojen muinaisperimää tutkiva SUGRIGE-projekti on julkaissut paljon odotettuja muinais-DNA-tuloksia Suomen alueelta (Översti, Majander et al. 2019). Scientific Reports -sarjassa ilmestynyt tutkimus keskittyy erityisesti äideiltä lapsille perityviin haploryhmiin. Niiden avulla […]
13.11.2019
Kokemäen Villiönsuvannossa on vuonna 2019 tehty arkeologisia pelastuskaivauksia alueelle suunniteltujen uusien asuintonttien paikoilla. Alustavista tuloksista on kerrottu lehdistötiedotteessa 8.11.2019. Sen mukaan tutkimuksissa poistetun peltokerroksen alla oli säilynyt lähes kymmenen suurikokoista liesirakennetta tai […]
Jasmina Ollikainen Tuskin mikään muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yhtä paljon kuin keskiaika. Keskiaika on nähty synkkänä ja mystisenä ajanjaksona, ja niinpä se on ollut innostava lähtökohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeistä ja linnanneidoista ynnä muusta keskiaikaan liittyvästä. Itse en ole tätä…
Ommeltiinko haavoja Suomessa ennen ajanlaskun alkua? Onko siitä mitään todisteita? Koska haavoja ommeltiin jo muinaisessa Egyptissä, olisiko se ollut mahdollista myös Suomen alueella tuolloin? – Lukijan kysymys Patologioiden ja traumojen tunnistaminen luista […]
Kendra Willson 26.-27. syyskuuta 2019 pidettiin Turun yliopistossa konferenssi otsikolla ”Medievalism between east and west”. Pääjärjestäjänä oli Reima Välimäen johtama työryhmä, jonka hanke ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa” on saanut rahoitusta Emil Aaltosen säätiöltä vuosille 2019-2021. Erilaisten medievalismien jäljillä Keskustelun keskiössä oli keskiajan käsitysten hyväksikäyttäminen ja politisointi. Esimerkkejä oli poimittu…
28.10.2019
Ulla Moilanen Vuosittainen European Association of Archaeologists –konferenssi järjestettiin syyskuussa 2019 Bernissä, Sveitsissä. Konferenssiin oli jälleen kokoontunut satoja arkeologeja keskustelemaan eri aiheista. Perinteiseen tapaan esitelmäsessiot olivat toistensa kanssa päällekkäisiä, joten niiden joukosta […]
Ulla Moilanen Muumiot puhuvat on ensimmäinen suomalainen populaaritietokirja, jossa käsitellään perusteellisesti Suomen kirkkomuumioita ja suomalaista muumiotutkimusta. Teos perustuu Tiina Väreen vuonna 2017 valmistuneeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin Keminmaan kirkon lattian alle haudatun kirkkoherra […]
Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.
Joni Skiftesvikin Luotsin tarina kuvaa sisällissodan henkisiä haavoja ja Yli tuulen ja sään pakoa metsien läpi Neuvostoliitosta Suomeen ennen sotaa ja pakoa meren yli Suomesta Ruotsiin sodan jälkeen.
23.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
18.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Gund von Numers-Snellmanin jatkosodan aikana ilmestyneessä romaanissa Kartanon naiset yhdistyy kartanoromantiikka ja ihannoitu sodan kuvaus.
TV-sarjaa Sodan ja rauhan miehet pidetään käännekohtana ”suomettumisessa”, mutta todellisuudessa sen tulkinta oli varsin paasikiviläinen.
20.6.2019
FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]
Enni Mustosen Sotaleski kuvaa, miten sota ja erossaolo vaikuttaa onnelliseenkin avioliittoon.
Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…
Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…
6.1.2019
FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]
27.12.2018
FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]