Julkaisuseuranta
Kuinka kauan kesysika on ollut Suomessa? – Lukijan kysymys Muinais-DNA-tutkimusten mukaan eurooppalaiset kesysiat ovat sukua Lähi-Idässä yli 10 000 vuotta sitten kesytetyille sioille (Ukkonen & Mannermaa 2017: 153; ks. myös Kalmistopiiristä Kivikauden kesysiat tulivat Lähi-Idästä ja risteytyivät eurooppalaisten villisikojen kanssa). Ahvenanmaan vanhimmat ajoitetut sianluulöydöt ovat kivi- ja pronssikauden taitteesta (n. 1500 eaa.), mutta todennäköisesti sika…
Heikki Turusen trilogian kolmas osa Nenkoset kuvaa Hyrsylänmutkan evakkojen vaiheita ja suhteita paikkakuntalaisiin Juukassa 40-luvulta nykypäivään ja samalla suurten ikäluokkien maalaislapsuutta.
Marja Ahola & Ulla Moilanen Syksyllä 2020 historianopettaja Antti Koskinen tuskaili Twitterissä sitä, miten saisi takarivin opiskelijoiden silmät pysymään auki kampakeramiikasta kerrottaessa. Yhdeksi herätyskeinoksi ehdotettiin meemejä, ja myös Kalmistopiiri pyydettiin tässä yhteydessä apuun. Seurauksena oli pitkä ketju, joka sisälsi sekä kampakeramiikkameemejä että keskustelua kivikauden kiinnostavuudesta ja arkeologiasta osana historianopetusta. Keramiikan ilmestyminen Suomen kivikautiseen aineistoon (noin…
15.9.2020
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan puolueettomana sotarikosten selvittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä, tunnistanut onnettomuuksien uhreja sekä vaikuttanut siihen, että konfliktialueilla työskentely tapahtuu eettisesti kestävin tavoin. Tässä Kalmistopiirille antamassaan haastattelussa Ranta kertoo arkeologien kanssa tekemästään yhteistyöstä. Rannan lapsuudesta ja urasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Naisten ääni -hankkeen…
Nelli-Johanna Saari Raision Kansakoulunmäen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto ajoittuu noin 1100-luvulle. Kalmisto sijaitsee Ihalassa, Raisionjoen länsipuolella, vanhan kansakoulun pihamaalla ja osittain koulun rakennusten alla. Kansakoulunmäen läheltä tunnetaan samanaikainen asuinpaikkakohde, Mullin eduspelto (Siirinpuisto), jonka kaivauksista löytyi hyvin säilyneitä rakennuksen jäänteitä sekä muita myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajan arjesta kertovia löytöjä. Onkin ajateltu, että Mullin eduspellon asukkaat saattoivat haudata vainajansa juuri…
11.9.2020
Ulla Moilanen Vuonna 1963 Satakunnan museoon toimitettiin pieniä poltettuja savikiekkoja (SatM 17390), jollaisia oli löydetty viitisentoista kappaletta Harjavallan Torttilan kylästä Nurkkalan tilalta ojaa kaivettaessa. Seuraavan vuoden toukokuussa Unto Salo teki paikalle tarkastusmatkan ja löysi ojan reunasta lisää kiekkoja. Savikiekot olivat 25–35 cm syvyydessä maassa, jossa erottui tummia juovia. Harjavallan Torttilasta on löytynyt kappaleita ainakin kolmestakymmenestä…
Heikki Turusen trilogian Kuokka ja kannel toinen osa Vinoristin kansa jatkaa kuvausta hyrsylämutkalaisten vaiheista: talvisodan aikaista sotavankeutta, evakkoutta välirauhan aikana Pohjanmaalla, paluuta Hyrsylään jatkosodan aikana, toista evakkomatkaa ja asutustilojen syntyä Juukassa.
6.9.2020
Tuija Kirkinen & Karin Hemmann Suomenhevosen varhaisvaiheita tutkiva Biologisen kulttuuriperinnön monitieteiset tutkimusstrategiat — suomenhevosen historiallisten bioaineistojen kartoitus, keruu, tutkimus ja jakaminen on Alfred Kordelinin säätiön rahoittama suuri kulttuurihanke (2019–2021), jonka tavoitteena on tutkia suomenhevosrodun alkuperää ja jalostamista vuonna 1907 tapahtuneen kantakirjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä. Tätä varten hankkeemme on koonnut ja analysoinut ennen 1950-lukua eläneiden suomenhevosten jouhi-,…
Ulla Moilanen Rautakauden kalmistoista − erityisesti polttohautauksista − löytyy usein rikottuja esineitä. Tahallinen rikkominen onkin todennäköisesti ollut tärkeä osa polttohautausrituaalia. Rikottuja esineitä löytyy jo vanhemman roomalaisajan (n. 0−200 jaa.) hautauksista, ja tarkoituksellisen särkemisen tapa säilyi käytössä noin tuhannen vuoden ajan rautakauden lopulle saakka, jolloin polttohautaus alkoi väistyä ruumishautauksen tieltä. Esineitä on voitu rikkoa eri tavoin,…
Johanna Roiha Geoinformatiikalla tarkoitetaan paikkaan sidottua tietoa ja paikkatiedon hallintaa sekä analysointia eri paikkatietojärjestelmien tai paikkatieto-ohjelmien avulla. Geoinformatiikka lyhennetään usein kirjainyhdistelmällä GIS ja lyhennettä näkyy usein myös arkeologian yhteydessä. Paikkatieto koostuu sijaintitiedosta (esimerkiksi koordinaattitiedot) ja ominaisuustiedoista. Monet paikkatiedon analyysimenetelmät ovat tilastotieteellisiä menetelmiä, kuten esimerkiksi spatiaaliset analyysit. (Holopainen ym. 2015: 9–20.) Muinaisjäännöksiin liittyvä paikkatietoa tuotetaan usein…
Heikki Turusen Kuokka ja Kannel kuvaa Suojärven Hyrsylänmutkan ihmisiä 20-luvulta talvisotaan. Koska heitä ei evakoida, he joutuvat elämään puna-armeijan miehittämässä kylässä, kunnes heidät viedään sotavangeiksi rajan taa.
Eeva Kilven romaanit Talvisodan aika ja Välirauha, ikävöinnin aika kertovat sota-ajasta lapsen muistojen kautta. Jotkut muistot säilyvät kirkkaina vuosikymmeniä, kun taas joitakin tapahtumia on mahdotonta palauttaa mieleen.
Sirpa Kähkösen romaanien Mustat morsiamet, Rautayöt ja Jään ja tulen kevät teemoja ovat nuoren naisen kehitys, raja omien ja muiden välillä, vapauden haave ja rajat, työväestön isänmaallisuus, uskollisuus ja petos
Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…
8.2.2020
Pidin taannoin kovasti Lars Kraumen ohjaamasta elokuvasta Valtio vastaan Fritz Bauer (Der Staat gegen Fritz Bauer 2015), joka toi länsisaksalaisen Hessenin piirisyyttäjän Bauerin olohuoneisiin. Samaiseen peräänantamattomaan, Auschwitzin keskitysleirikompleksissa työskennelleille tuomiota hakeneeseen ja Eichmannin Argentinassa lymyilyn israelilaisille paljastaneeseen Baueriin liittyy myös Ylen muutama päivä sitten esittämä ja alkukevään ajan Areenassa katsottavissa oleva Barbara Necekin dokumentti Auschwitzin…
Timo Sandbergin Tilinteossa osa työläisistä kieltäytyy omien tai perheensä vuoden 1918 kokemusten takia kieltäytyy lähtemästä talvisodassa rintamalle.
20.12.2019
Tarkastelen tässä artikkelissa ilmiantamista sosiaalisena käytäntönä Suomen suuriruhtinaskunnassa vuosina 1899-1917. Kohdistan huomion ilmiantajiksi ryhtyneiden kansalaisten vuorovaikutukseen venäläisen virkavallan kanssa sekä tämän vuorovaikutuksen herättämiin reaktioihin julkisuudessa ja yleisemmin yhteiskunnassa. Esitän, että venäläisviranomaiset ja etenkin santarmihallinto osoittivat huomattavaa vastaanottavaisuutta suomalaisten tekemille ilmiannoille Nikolai Bobrikovin kenraalikuvernöörikaudesta lähtien. Santarmit käyttivät ilmiantoja tukemaan tiettyihin kansalaisiin kohdistuvia epäilyksiään ja varsinkin 1910-luvulla…
Tässä artikkelissa tarkastellaan suomalaisia Titanic-arkkiveisuja: millaisia ovat niiden temaattiset ja tyylilliset pääpiirteet, millaisia kirjallisia malleja ja esikuvia niissä hyödynnetään, kuinka kansainvälistä huomiota herättänyt, laajasti uutisoitu ja ajankohtainen historiallinen tapahtuma taipui kotimaista rahvaanrunoutta edustavien arkkiveisujen kielelle?
Turussa järjestettiin järjestyksessään toisen kerran Eurooppa-foorumi elokuun lopussa. Eurooppa-foorumin tarkoitus on edistää avointa, tutkittuun tietoon perustuvaa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken. Eurooppa-foorumi toimii alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa pohditaan Suomen tämän hetkistä ja tulevaa roolia Euroopassa ja Euroopan Unionissa pidemmän aikavälin perspektiivistä. Eurooppa-foorumissa tapaavat ihmiset elämän eri osa-alueilta: eri näkemyksiä edustavat poliittiset päättäjät, kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt,…
23.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.