Julkaisuseuranta
Kuinka yleisiä kotieläimiä olivat kanat Suomessa noin vuosina 800–1100 (viikinkiajalla)? – Lukijan kysymys Kesykana (Gallus domesticus) polveutuu kaakkoisaasialaisesta viidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka kesykana levisi Etelä-Eurooppaan jo 4500 vuotta sitten (Ukkonen & Mannermaa 2017: 175), kesti linnun kulkeutuminen Pohjois-Eurooppaan paljon kauemmin. Skandinaviassa ja Virossa ensimmäiset kanalöydöt ajoittuvat rautakauden alkuun, ajanlaskun alun tienoille (Bläuer 2015: 145; Ehrlich…
Veli Pekka Toropainen Turun oikeuslähteissä mainitaan usein vamman aiheuttaneita onnettomuuksia sekä erilaisia vammoja kehossaan kantaneita henkilöitä. Vammaisten elämä tai heidän hoitonsa jää sen sijaan yksittäisten mainintojen varaan. Näistä maininnoista on kuitenkin mahdollista rakentaa kuva vammaisen henkilön arkipäivästä ja kohtelusta. Keskityn tässä artikkelissa ruumiinvammoihin ja jätän mielen sairaudet mainintojen tasolle. Artikkelissa esiintyy 1600-luvun sanastoa, joka nykykielenkäytössä…
Mikko Moilanen Tarina miekasta kirkossa Kun Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle pyhitettyä Huittisten keskiaikaista kivikirkkoa remontoitiin vuonna 1959, tehtiin kirkon sisältä yllättävä löytö. Kirkon itäosassa sijainneen, nykyään puretun miestenparven penkin ja seinän välistä löytyi noin metrin mittainen miekka. Museoviraston puolesta remonttia olivat valvomassa Nils Cleve ja Reino Palmroth. He määräsivät miekan nykyiseen paikkaansa sakariston oven yläpuolelle, ja…
Pauli Jokinen julkaisi viime vuonna tietokirjan “Verikoirat: ja muita terroristeja sortokauden Helsingissä”, joka käsittelee 1899–1905 suomalaisia terroristeja, jotka yrittivät turvata Suomen autonomian Venäjän imperiumissa. Kirjan otsikko tulee Verikoirat -nimisestä terroristiryhmästä, joka salamurhasi venäläisiä poliiseja ja suoritti pommi-iskuja venäläisiä virastoja vastaan Helsingissä. Syy terroriaaltoon oli Venäjän imperiumin venäläistämistoimet, jotka kavensivat Suomen autonomiaa. Ajanjaksoa kutsutaan populaaristi ”sortokaudeksi”.…
Miten puut kietoutuvat osaksi arkeamme tänä päivänä? Antropologi Kaisa Vainio kertoo ihmisten ja yksittäisen puiden välisiin suhteisiin kohdistuvasta tutkimuksestaan ja Suomen Metsämuseo Luston amanuenssi Tuomas Juva valottaa suomalaisten monipuolista metsähistoriaa. The post Antropodi: Katajainen kansa appeared first on AntroBlogi.
Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…
30.8.2022
Volker Heyd Suomi on Euroopan pohjoisin maantieteellinen alue, jonne nuorakeraaminen kulttuuri ylsi. Nuorakeraamisen väestön saapuessa noin 2850 eaa., kyseessä oli ensimmäinen kerta jääkauden päättymisen jälkeen, kun selkeästi lounaan suunnasta tullut väestö kulttuureineen levisi alueelle. Ennen tätä – ja myös moneen otteeseen tämän jälkeen – yhteydet itään olivat vallitsevia. Nuorakeraaminen kulttuuri liitti Suomen alueen parin vuosisadan…
23.8.2022
Elina Salmela Monet ihmiset ovat viime vuosina teettäneet itsestään kaupallisen DNA-analyysin. Samaan aikaan myös ammoin eläneiden ihmisten DNA-tutkimuksia on julkaistu yhä enemmän, Suomessa mm. Levänluhdan vesihaudan vainajista (Lamnidis ym. 2018, Sikora ym. 2019). Luonnollisesti monia kiinnostaa, voisivatko he tunnistaa kaupallisen geenidatan perusteella muinaisyksilöiden joukosta kaukaisia sukulaisiaan, esimerkiksi ”Euran emännän ” – Euran Luistarin kalmistoon viikinkiajalla…
Ulla Moilanen Vilusenharjun alue sijaitsee nykyisin Tampereen Kaukajärven kaupunginosassa, mutta rautakaudella kalmisto sijaitsi melko poikkeuksellisella paikalla: korkealla hiekkaharjulla, josta se löydettiin hiekanoton yhteydessä vuonna 1961. Arkeologisia kaivauksia paikalla tehtiin vuosina 1961–1962. Vuonna 1971 seulottiin vielä kaivinkoneella kasattu maa-aines, joka sisälsi runsaasti rautakautista esineistöä. Kalmistossa on ollut ainakin viitisenkymmentä ruumishautaa ja tuntematon määrä polttohautauksia, mutta koska…
Teemu Väisänen Vaikka arkeologinen tutkimus perustuu suurelta osin materiaaliseen kulttuuriin, ihmisiltä kerättyä suullista tietoa on hyödynnetty arkeologiassa jo pitkään. Perimätiedon merkitys on ollut erityisen vahva Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä perimätiedon ja arkeologisten tutkimusten kautta on voitu mm. haastaa vallinneita käsityksiä alkuperäiskansojen historiallisista vaiheista (esim. McDonald et al. 1991: 72). Myös Suomessa perimätietoa on hyödynnetty jo…
Veli Pekka Toropainen Turkulaisissa 1600-luvun asiakirjoissa esiintyy muutama maininta kissoista, joiden arvostus ei kuitenkaan ulotu hyötynäkökohtia pidemmälle. Kissojen päätehtävä oli pitää kaupungin hiiri- ja rottakanta kurissa. Tämä ei varmastikaan tarkoita sitä, etteivätkö eläimet olisi eläneet ainakin osittain perheiden kanssa samoissa tiloissa ja saaneet mahdollisesti osakseen silittelyjäkin. Kuoltuaankin niiden oli kuitenkin tarkoitus hyödyttää ihmistä. Kissannahasta syntyi…
Kaisa KyläkoskiHistoriantutkimus perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Koska jokaisen yksityiskohdan omatoiminen selvittäminen on kuitenkin mahdotonta, tulee tutkimuksen perustua myös aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Erityisesti niin sanotut “yleisesti tunnetut” seikat on tapana poimia kirjallisuudesta niitä sen enempää kyseenalaistamatta. Esimerkiksi Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius (1708–1795) tunnetaan vuonna 1776 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Niinhän lukee joka paikassa.…
Anu KoskivirtaHistoriallinen kriminologia on menneisyyden rikosten, rikosmäärittelyjen, rikollisuuden ja rangaistusten tutkimusta, joka hyödyntää historiallisia alkuperäislähteitä ja lähitieteiden teorioita (Matikainen 2000). Käsitteen toi suomalaiseen tutkimuskenttään historioitsija Heikki Ylikangas (s. 1937) tutkimusmonisteessaan Väkivallanaallon synty – puukkojunkkarikauden alku Etelä-Pohjanmaalla (1973). Humboldt-stipendiaattina Länsi-Saksan yliopistoissa tutkimustaan valmistanut Ylikangas loi teoksensa aluksi katsauksen saksalaiseen historiallisen kriminologian tutkimusperinteeseen. Hän juonsi alan juuret…
Sally Salmisen Hiekalle rakennettu tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman talvisotaan, kun päähenkilö pakenee Ruotsiin. … Lue loppuun →
19.4.2022
Petteri NorringSuomalainen historiantutkimus kehittyi voimakkaasti 1800-luvulla. Tieteelliset menetelmät vankistuivat ja kansallisen historiakulttuurin kannalta keskeiset instituutiot aloittivat toimintansa. Johan Jakob Nordströmin (1801–1874) ura suomalaisen ja ruotsalaisen tiedemaailman keskiössä valaisee kiintoisalla tavalla aikakauden historiantutkimuksen historiaa sekä auttaa hahmottamaan eroja ja yhtäläisyyksiä Suomen ja Ruotsin historiakulttuurien välillä.Nordström syntyi Turussa vuonna 1801 vaatimattomiin oloihin. Taloudellisista haasteista huolimatta hänen opintiensä…
Paavo Rintalan Vänrikin muistoissa päähenkilö käy tiliä nuoruudestaan miehitetyssä Itä-Karjalassa.
Minna Sandelin & Kirsi Salonen Inledning Finlands medeltidshistoria, särskilt från och med den senare hälften av 1300-talet, är i huvudsak skriven på svenska. Den främsta anledningen härtill är den lag för städer som togs i bruk i det svenska riket efter år 1350, dvs. Magnus Erikssons stadslag (MESL). Stadslagen fastställde att alla juridiska dokument i…
15.2.2022
Antti RäihäRuotsi kehittyi 1600-luvun alkupuolen kuluessa sotilaalliseksi mahtivaltioksi Euroopassa. Ruotsalaisessa ja suomalaisessa 1900-luvun loppupuolen ja 2000-luvun historiantutkimuksessa varhaismodernin ajan Ruotsin kruunun ja alamaisten välinen suhde on esitetty perinteisesti mahti-/sotilasvaltio–vuorovaikutus -dikotomiana (maktstat/militärstat – interaktion). Mahtivaltionäkökulman edustajat ovat nähneet valtionrakentamisen ja yhteiskunnan toiminnan voimakkaasti ylhäältä ohjattuna, kun taas vuorovaikutusta painottavat tutkijat ovat korostaneet yhteiskunnan eri toimijoiden välistä…
7.12.2021
Kirsi LaineJoitakin vuosia sitten eräs loimaalaisisäntä kertoi saaneensa tehtyä tilallaan sukunsa 450. kylvöt. Näin ilmaistuna sukupolvien ketju kuulostaa vaikuttavalta, jopa uskomattomalta. Useimmilla maatiloilla ei ole useiden vuosisatojen ketjua sukulaisia. Niillä, joilla on, ylpeys juurista näkyy esimerkiksi sukutilaviireinä katonharjoilla. Kääntöpuolena osa maatilojen lapsista kokee painetta siitä, ettei sukupolvien ketju saisi katketa.Varhaismodernissa yhteiskunnassa maankäyttöoikeus ja maanomistaminen määrittivät…
Seppo Suihko kertoo teoksessaan Sodasta ja rakkaudesta vanhempiensa Olli Suihkon ja Leena Kuusen tarinan jatkosodan aikana ja jälkeen.