A-Talk Yle Areena 29.2.2024 Vladimir Putin linjasi tulevaa vuotuisessa puheessaan samalla, kun Venäjä valmistautuu valitsemaan hänet näytösvaaleissa uudelle kaudelle. Kuinka tiukka ote Putinin propagandalla on Venäjästä? A-Talkissa entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg, asiantuntijat Kristi Raik ja Jussi Lassila, sekä Ylen entinen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Juontajana Sakari Sirkkanen. The post A-talk: Venäjä valmistautuu näytösvaaleihin appeared first on…

Lue lisää

Kullakin ihmisellä on tavallisesti 23 kromosomiparia eli yhteensä 46 kromosomia. Joskus yhden tietyn kromosomiparin tilalla voikin olla kolme kromosomia, jolloin puhutaan trisomiasta. Trisomioiden vakavuus vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia ja kehityshäiriöitä. Maailman yleisin trisomia on Downin syndrooma, joka johtuu ylimääräisestä 21. kromosomista. Nykyisin Downin syndrooma diagnosoidaan yhdellä noin 800–1000:sta syntyvästä lapsesta. …

Lue lisää

Antti RäihäKielitoimiston sanakirjan mukaan ’talonpoika’ on ”omistamaansa, vuokraamaansa tms. maata viljelevä ja siitä pääasiallisen toimeentulonsa saava mies, maanviljelijä”. Suomen etymologisessa sanakirjassa maanviljelijäksi määritelty talonpoika-sana periytyy kantasanaan ’talo’. Talo-sanan johdannaisia ovat muun muassa talollinen, talous, talonmies ja talonpoika. Sana ’talo’ on etymologisesti samaa sanuetta kuin ’talas’, joka pohjautuu sekä erä- ja pyyntitalouteen viittaavaan sanastoon että tukemiseen…

Lue lisää

Suomen Kuvalehti 20.1.2024 Viktor Jerofejevin uusi kirja on tilinteko ja ilkikurinen voimannäyte, kirjoittaa René Nyberg. Hän auttoi kirjailijaa pakenemaan Venäjältä ja päätyi itsekin romaanin sivuille. Venäjän tunnetuimpiin nykykirjailijoihin kuuluvan Viktor Jerofejevin (s. 1947) uuden kirjan nimi avautuu vain venäläisille. Toisaalta ilmaisu gopnik voisi hyvinkin siirtyä muihinkin kieliin, kuten esimerkiksi sputnik. Gopnik on lyhenne, joka alun…

Lue lisää

Miia KuhaJyväskylän yliopistossa viime vuosina toiminut, professori Petri Karosen johtama ja Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat: Bibliometrinen ja kvalitatiivinen analyysi varhaismodernista Ruotsin valtakunnasta Ruotsin ja Suomen historiografiassa 1860–2020 (Hirsu) on julkaissut tänä syksynä pääteoksensa. Brittiläisen Routledgen kustantama englanninkielinen artikkelikokoelma Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809: Shared Past, Different…

Lue lisää

Jani Oravisjärvi Rahanlyönti ja rahatalous syntyivät Välimeren alueella noin 2 500 vuotta sitten, mutta vasta vuosisatoja myöhemmin ne levisivät länsimaiseksi ilmiöksi Rooman valtakunnan valloituksien myötä. Rooman valtakunnan rajat eivät koskaan yltäneet Skandinaviaan saakka, sillä Rooman valtakunnan eteneminen pohjoiseen pysähtyi Teutoburgin taistelussa vuonna 9 jaa. germaaniheimojen liittouman tuhotessa kolmen legioonan suuruisen sotajoukon. Samalla hetkellä Teutoburgin metsään…

Lue lisää

Anu KoskivirtaKulttuurihistorioitsija Marjo Kaartinen totesi vuonna 2005 historiantutkimuksen eettisen käänteen palauttaneen toden, hyvän ja oikean kaltaiset ihanteet avoimesti tutkimusprosessin lähtökohdiksi. Samaan ilmiöön kietoutui uudenlainen tietoisuus tutkijan subjektiviteetista. Se on korostanut tarvetta tunnustaa historioitsijan moraalinen toimijuus ja vastuu. Kaartinen katsookin, että menneisyyden luonnetta koskevien käsitysten uudelleenarvioiminen on osittain muuttanut historiantutkijan työn suuntaa. Perinteisten menneisyyden tulkitsemiseen liittyvien…

Lue lisää

Timo Salminen Aarne Michaël Tallgren (1885–1945) johti ensimmäiset omat kaivauksensa ja muutkin kenttätyönsä kesällä 1906. Kaivaukset olivat Harjavallassa, Köyliössä ja Uskelassa.[i] Viimeisen kerran hän kaivoi kesällä 1932 kotipitäjässään Maariassa. Vuosien 1906–1919 kotimaiset kenttätyöt olivat Muinaistieteellisen toimikunnan virkatöitä, eikä Tallgren voinut mainittavasti vaikuttaa kohteiden valintaan. Suurempi vapaus hänellä oli professorina Tartossa 1920–1923 ja Helsingissä 1923 jälkeen,…

Lue lisää

Anu KoskivirtaKuolemanrangaistusta vastustetaan tänä päivänä oikeuseettisin perustein erityisesti kahdesta syystä: rangaistus on peruuttamaton ja sisältää syyttömänä tuomitsemisen riskin. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus vuodelta 2002 kieltää kuolemanrangaistuksen. Varhaismoderniin aikaan verrattuna nykyiset käsitykset oikeasta ja väärästä eroavat suuresti, kun puhutaan kuolemanrangaistuksesta.Menneisyyden ja nykyisyyden ristiriitaisuus korostuu siinä, kuinka syvästi kirkon suhtautuminen kuolemanrangaistukseen on muuttunut. Katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkkokunta…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Ansiotarkoituksessa kesytetyillä ja esiintymään opetetuilla karhuilla on pitkä historia, josta on kuitenkin jäänyt varsin vähän lähteitä. Vasta 1800-luvulta on tietoja Suomessa tanssitetuista karhuista, vaikka hyvin todennäköisesti niitä on kuljetettu kaupunkiemme ja markkinapaikkojemme välillä jo aiempina vuosisatoina. Eurooppalaisilla markkinoilla esiintyi karhuja jo antiikin aikaan. Keskiajan kirjallisuus ja kuvat kertovat esiintyvistä karhuista eri puolilla Eurooppaa…

Lue lisää

Putin ja Kirill väittävät, että #sotaUkrainassa on pyhä tehtävä ja Jumalan tahto. Myyttiä retoriikan takana ovat avaamassa "Putinin alttaripoika" @Otavamedia julkaissut @merilainen_juha & suurlähettiläs @nyberg_ren. @yleradio1 su klo 15, @yleareena???? https://t.co/i8dRYSS8O9 pic.twitter.com/bmqJG0dkiD— Horisontti (@horisontti_yle1) November 4, 2023 Hyökkäyssota Ukrainaan paljasti kiinteän liiton nykyvenäjän valtiollisen ja kirkollisen johdon välillä. Putinin Venäjällä valtiovallan tehtävänä on suojella kirkkoa…

Lue lisää

Joonas TammelaTällä viikolla tulee kuluneeksi 130 vuotta Lundin yliopiston kirkkohistorian professori Hilding Pleijelin (1893–1988) syntymästä. Pleijel kehitti merkittävästi ruotsalaista kirkkohistorian tutkimusta. Samanaikaisesti hän toimi suunnannäyttäjänä sekä suomalaisen kirkkohistorian että osin profaanin historian kehitykselle. Pleijel otti läpi pitkän uransa aina kuolemaansa asti aktiivisesti osaa tieteelliseen keskusteluun. Hänen kuolemastaan tulee ensi kuun 15. päivänä kuluneeksi 35 vuotta.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiJulkaistujen väitöskirjojen hyväksyntä on Suomessa niin tavanomaista, ettei opinnäytteitä lukiessaan aina tule mieleen tarkistaa saavutettiinko niillä tavoiteltu tutkinto. Yksi tällainen varovaisuutta vaativa työ on Johan Wilhelm Ronimuksen (1865–1909) lisensiaattiväitöskirja vuodelta 1890. Sitä ei hyväksytty, mutta päätös ei lopettanut Ronimuksen uraa historiankirjoittajana.Johan Wilhelm Ronimus oli kotoisin Viipurista, jossa hänen isänsä oli vuodesta 1862 alkaen suomalaisen…

Lue lisää

 Suomalaista rasismia on tutkittu muun muassa teoksessa Rasismi, valta ja vastarinta — Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa, toim. Suvi Keskinen, Minnna Seikkula & FaithMkwesha (Gaudeamus, 2021).Kansanedustaja Teemu Keskisarja (PS) osallistui 6.9.2023 eduskunnan keskusteluun hallituksen ns. rasismitiedonannosta puheenvuorolla, jonka hän kertoi olevan ”Suomen rasismihistorian lyhyt tiedonanto”. Koska Keskisarja on tutkijakoulutuksen saanut ammattihistorioitsija, ja koska hän tätä…

Lue lisää

Petri KaronenHelsingin yliopiston Suomen, Venäjän ja Pohjoismaiden historian professorina (1884–1904) ja sittemmin Suomen ja Skandinavian historian professorina aina eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1911 toiminut Ernst Gustaf Palmén (1849–1919) on yksi 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun merkittävimmistä ja myös poliittisesti vaikutusvaltaisimmista suomalaisista historiantutkijoista. Palménin toiminta on saanut kuitenkin huomattavasti vähemmän huomiota osakseen kuin esimerkiksi kollegansa ja läheinen…

Lue lisää

På svenska: Bloggaren har deltagit i Nordiska dagar på Drakamöllan (7-8 augusti 2023, se programmet nedan) och rapporterar om presentationer och diskussioner som varierade från vetenskap och kultur till ekonomi och idrott. Många intressanta inlägg! Mera information om Drakamöllan går att hittas på hemsidan https://nordisktforum.com/ Drakamöllan on nähnyt monenlaista vuosisatojen mittaan – se on ollut…

Lue lisää

Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…

Lue lisää

Edesmennyt kenraaliluutnantti Heikki Koskelo (1935 – 2020) valittiin / kutsuttiin vuoden 2003 alussa toimintansa aloittaneen, 25.7.2002 perustetun Salpalinjan perinneyhdistys ry:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän kävi toimeen ripeästi. Hän järjesti yhdistykselle rahoitusta, kutsui tuntemiaan ihmisiä toimintaan mukaan ja käynnisti yhdistyksen valtakunnallisen käynnistämishankkeen. Ei juuri sellaista Salpalinja-esitelmää kenraali Koskelo pitänyt, missä hän ei puhunut Salpalinjasta itärajamme ennaltaehkäisevänä pelotteena.…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiAlpo Silanderia (1878–1944) kutsuttiin 1920-luvulla useassa yhteydessä “sanomistomme tunnetuimmaksi tutkijaksi”. Siitä huolimatta vuonna 1988 ilmestyneessä ja akateemista historiankirjoitusta edustavassa Suomen lehdistön historian ensimmäisessä osassa todetaan ainoastaan hänen kirjoittaneen “runsaan joukon lehdistöhistoriallisia artikkeleita”. Tässä kirjoituksessa täydennetään näitä kahta lausuntoa kertomalla sekä lehdistöhistoriasta, jota Silander ei kirjoittanut, että lehdistöhistoriasta, jota hän kirjoitti.Kirjoittamisen aloitusAlpo Silander syntyi Haminassa…

Lue lisää

Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…

Lue lisää