Julkaisuseuranta
Jarkko Saipio Löytökontekstilla on arkeologiassa suuri merkitys, sillä se vaikuttaa huomattavalla tavalla löytöjen tulkintoihin. Niin myös pronssikausitutkimuksessa. Alla olevassa kuvassa näkyy viisi koristelematonta pronssipellin kappaletta, joista neljä on vallitsevan arkeologisen tulkinnan mukaan […]
9.9.2019
Nina Maaranen Kuoliniän määritys on osa osteologista perustutkimusta. Yhdessä muun kerätyn aineiston kanssa se muodostaa kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tulkita yksilöiden elämänhistorioita ja luoda demografista tietoa populaatioista. Tästä syystä iänmääritysmenetelmiltä vaaditaan tarkkuutta […]
Mökkeilyssä ei vaikuta olevan kyse mukavasta lomailusta. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä eikä aina sähköäkään. Vaikka tuottavuutta ihannoidaan, kaupungit tyhjenevät mökkikauden huipun aikaan. Elämän perusasiat ovat vaivalloisempia mökillä: jopa lämmitys ja ruoanlaitto vaativat ruumiillista työtä. The post Mökkeilyn avulla menneisyyteen appeared first on AntroBlogi.
Mitkä väestöryhmät/löytöpaikat liittyvät muinaishämäläisten esi-isiin? Miten hämäläisten synty määritellään? Ovatko hämäläiset niitä asukkaita, jotka saamelaisten ja lappalaisten kanssa alueella liikkuivat? Mikä tämä alue voisi olla? Millä vuosisadalla arvellaan hämäläisten heimon muotoituneen? Ovatko […]
29.8.2019
Ulla Moilanen Muinaissuomalaisten geeniperimää tutkiva Sugrige-projekti ja uralilaisten kielten evoluutiota tutkiva Bedlan-hanke järjestivät elokuussa 2019 Seilissä Contacts and dispersal in the Uralic Area –työpajan. Työpajaan oli kokoontunut kansainvälinen joukko biologeja, kielitieteilijöitä ja […]
23.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
18.8.2019
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Gund von Numers-Snellmanin jatkosodan aikana ilmestyneessä romaanissa Kartanon naiset yhdistyy kartanoromantiikka ja ihannoitu sodan kuvaus.
Olen nähnyt Lapissa metsiä samoillessani ihmisten tekemiä, noin metrin korkuisia kivilatomuksia. Milloin näitä rakennettiin? Mikä niiden tarkoitus mahtaa olla? Voiko latomusten tekoaikaa määritellä ja millä tarkkuudella? – Lukijan kysymys. Lapin metsistä löytyy […]
Heli Etu-Sihvola Kahdeskymmenes kvartäärigeologian kattojärjestön INQUAn (International Union for Quaternary Research) kongressi järjestettiin Dublinissa 25-31.7.2019. Neljän vuoden välein järjestettävään tapahtumaan otti tänä vuonna osaa noin 2400 osallistujaa yli 70 maasta. Seuraavan tapahtuman […]
Kysymykseni liittyy unikekoon ja unikeonpäivään. Unikeonpäivää kerrotaan vietetyn perhepiirissä vielä 50-luvulla. Siihen ei ilmeisesti liittynyt mitään kristillistä kuten Lucian päivään vaan vapunkaltaista karnevaalia. Etukäteen valittu unikeko sai vedelläheittelyherätyksen ja kaikilla oli hauskaa. […]
TV-sarjaa Sodan ja rauhan miehet pidetään käännekohtana ”suomettumisessa”, mutta todellisuudessa sen tulkinta oli varsin paasikiviläinen.
20.6.2019
FM Reetta Eirasen historian alaan kuuluva väitöskirja ”Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä” tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.6.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Tiina Kinnunen […]
Enni Mustosen Sotaleski kuvaa, miten sota ja erossaolo vaikuttaa onnelliseenkin avioliittoon.
Ei ole kovinkaan liioiteltua sanoa, että Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa. Tästä huolimatta Ranskan historian tutkimusta tehdään EU-Suomessa melko vähän ja hajanaisesti. Tässä numerossa luodaan katsaus tutkimuksen nykytilaan ja viitoitetaan suuntia uudelle tutkimukselle. Idea Ranskan historian teemanumerosta sai alkunsa Helsingin yliopistolla kesäkuussa 2017 pidetystä Suomen ja Ranskan historialliset suhteet -symposiumista. Artikkelit pohjautuvat symposiumissa pidettyihin…
Mikä oli velkakirja? Entä vekseli? Mitä tarkoitettiin tililuotolla? Mistä oli kyse, jos asiakirjassa luki förskrivning tai jos velkakirja juoksi? 1800-luvulla velka oli kuin rakas lapsi: velkasitoumuksilla oli useita nimityksiä. Lisäksi kirjallisia velkasitoumuksia oli useaa lajia, jotka saattoivat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Aikakauden lainaamista ja luotottamista tutkiva kohtaa lähes väistämättä tämän kirjallisten velkasitoumusten moninaisuuden ja osin jopa…
6.1.2019
FM Pekka Varjen väitöskirja ”Cracks in the mirror: The ideal worker and the labor process in Finnish working life after the Second World War” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 13.12.2018. Vastaväittäjänä toimi […]
27.12.2018
FM Aaro Saharin väitöskirja : ”Valtio ja suurteollisuuden synty: laivanrakennusteollisuuden kehittyminen yhteiskunnallisissa teknopoliittisissa järjestelmissä Suomessa 1918–1954” tarkastettiin Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 15.12.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Jari Eloranta, Helsingin yliopisto, ja […]
15.12.2018
Virolainen tanssitaiteilija Ella Ilbak (1895–1997) oli Suomessa usein nähty ja juhlittu esiintyjä (1922, 1930, 1932, 1933 ja 1936). Kansainvälinen näkyvyys oli tärkeää vastaitsenäistyneelle Virolle. Nuoria tieteen ja taiteen opiskelijoita koulutettiin ulkomailla ja valjastettiin viestimään uudesta itsenäisestä valtiosta. Ilbak valittiin uuden tanssin edustajana tulevien atomifyysikoiden ja insinöörien joukkoon. Hänestä tuli Suomessa aikansa ilmiö erityisesti 1930-luvun alkupuolella.…
26.11.2018
VTM, FM Riikka Taavetin väitöskirja Queer Politics of Memory: Undisciplined Sexualities as Glimpses and Fragments in Finnish and Estonian Pasts tarkastettiin Helsingin yliopistossa 5.10.2018. Vastaväittäjänä toimi professori Tone Hellesund (Bergenin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto).