JOHAN FREDRIK FINGERROOS 1845-1912Tarvasjoen vuonna 1911 valmistunut seurakuntatalo seisoo kertooomaa tarinaansa suurten herätysten ajasta sekä rakennuttajastaan,herätyksen miehestä. Itse otettu.Varsinais-Suomessa nykyään Lietoon kuuluvan Tarvasjoen keskustassa on Tarvasjoen ylittävän sillan vieressä komea valkoinen rakennus, Tarvasjoen seurakuntatalo. Vähän matkan päässä omalla kummullaan seisoo Tarvasjoen keltainen puukirkko paikalla, jossa se Mikael Piimäsen suunnittelemana on seissyt vuodesta 1779. Sen ylemmän…

Lue lisää

Osallistuin syksyllä 2019 Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ystävien järjestämään seminaaripäivään, Toisten elämät, jossa kirjailijat kertoivat siitä, minkälaista on kirjoittaa (bio)fiktiota olemassaolevista tai -olleista henkilöistä. Käsiteltävinä kohdehenkilöinä olivat Sylvi Kekkonen, Paavo Nurmi ja Alex Stubb. Kirjailijoina Johanna Venho ja Karo Hämäläinen. Yksi osallistujista oli historiallisia romaaneja kirjoittava Kristiina Vuori. Vielä elossa olevia henkilöitä voi haastatella ja…

Lue lisää

Olen kotoisin vetäytyvän veden kaupungista, aikoinaan meren rannalle ja joen varrelle rakennetusta. Näin lapsena unessa, miten meri aaltoili Käppärän hautausmaan aidan vieressä, mutta minun syntyessäni meri oli vetäytynyt jo kauas Mäntyluodon ohi, Tahkoluotoon saakka. Ja se jatkaa vetäytymistään. Porin – Björneborgin – kirjoitettu historia alkaa Juhana Herttuan ajalta ja sen nykypäivä kantaa mukanaan nimiä ja…

Lue lisää

Helena Sinervon Tytön huone on yhdenpäivänromaani, joka äidin näkökulmasta tarkastelee tilannetta, jossa aikuistuva lapsi muuttaa pois kotoa. Tuttu tilanne itsellenikin, joten ajattelin romaanista löytyvän paljon samastumispintaa. Tuttua onkin suru ja ihmetys siitä, miten nopeasti aika on kulunut. Juuri äsken lapsi oli pieni, kaipasi tukea ja läheisyyttä. Aikuistuva lapsi haluaa pärjätä omillaan ja olla itsenäinen. Onneksi…

Lue lisää

Asianajaja Marie Benedict (s. 1968) on kirjoittanut useita kirjoja historian naisista ja heihin liittyvistä salaisuuksista, kuten puolisonsa monet kerrat pelastanusta Clementine Churchillistä, Hedy Lamarrista, joka oli paitsi näyttelijä myös tutkija sekä palvelijatar Clara Kelleystä, voimahahmosta Andrew Carnegien taustalla. Hän on myös kirjoittanut historiallisia romaaneja kirjailijanimellä Heather Terrell. Tänä keväänä ilmestyi Kaisa Haatasen suomentamana romaani Rouva…

Lue lisää

Irlantilainen draamatutkija ja apulaisprofessori Emilie Pine on julkaissut laajasti tutkimusta modernista draamasta mutta myös muistamisesta ja traumoista. Laajemmalle yleisölle hän on tullut tunnetuksi ja myös palkituksi hyvin henkilökohtaisia asioita käsittelevällä esseekokoelmallaan Tästä on vaikea puhua (Atena, 2020. Alkuteos Notes to Self, 2018). Teoksen on suomentanut Karoliina Timonen. Kuuntelin teoksen äänikirjana, jossa lukijana on Karoliina Niskanen.…

Lue lisää

Naistenviikon aikana luetaan naisten kirjoittamaa kirjallisuutta ja kirjoitetaan siitä. Viikko jatkuu dekkaripainotteisesti ja käsittelyyn tulee Louise Pennyn Three Pines -kylään sijoittuvat teokset, jotka luokitellaan osastoon ”cosy crime” – siihen samaan, josta löytyvät niin Agatha Christiet kuin Virpi Hämeen-Anttilat. Niissä ei mässäillä verisillä yksityiskohdilla. Louise Penny julkaisi ensimmäiset teoksensa vasta keski-ikäisenä – hän oli työskennellyt journalistina…

Lue lisää

Kuten niin monena aikaisempanakin vuotena Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogi on julkaissut naistenviikon lukuhaasteen. Olen osallistunut siihen kaksi kertaa. Vuonna 2018 kirjoitin koosteen naistenviikolla lukemistani nais(oletettujen)kirjailijoiden teoksista. Viime kesänä innostuin julkaisemaan kirjapostauksen kaikkina seitsemänä peräkkäisenä päivänä. Ensimmäinen postaus löytyy täältä. Tänä vuonna olen niin sanotusti kaukaa viisas ja ryhdyn kirjoittamaan tekstejä jo hyvissä ajoin, heinäkuun alkupäivinä, jotta…

Lue lisää

ANDERS BJÖRKQVIST 1741-1809Vaikka Anders Björkqvistin muisto näytti alkuunpainuvan historian hämärään nousi hänen jälkivaikutuksensa niin suureksi, että 1934 pystytettiinVehmaan kirkon seinustalle muistomerkki hänenkunniakseen. Kirjasta "Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan.Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto".Suomen papeista moni on paimensauvansa laskettuaan painunut historian hämärään niin, että heidän saarnojensa ja opetustensa sisältö on iäksi jäänyt unholaan. Osa heistä oli vaikuttavia saarnaajia…

Lue lisää

Lars Magnus Engström (1867-1951), joka uhmasi Ruotsin hallitusta yli kymmenen vuotta. Wikimedia Commons.Kirkon historian murroskohdissa nousee usein esille voimakkaita persoonia, taistelijoita, jotka ovat valmiita puolustamaan kantaansa vaikka yksin suurta enemmistöä vastaan. Heidän kanssaan voi olla samaa mieltä tai heidän kantaansa voi pitää typeränä, mutta joka tapauksessa kukaan ei voi epäillä sitä, että he ovat vakaumuksessaan vilpittömiä. Blogisti törmäsi…

Lue lisää

Jos jostain syystä et tiennyt, voin nyt paljastaa, että olen syntyjään porilainen. Muutin Porista Turkuun vuonna 1988 ja Turusta Raisioon 1997, mutta luultavasti vastaisin edelleen mistä tulet -kysymykseen, että tulen Porista. Identifioidun sudeettiporilaiseksi. Vietin nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden merkittävät vuodet porilaisessa Rattaanpyörä-baarissa ja soitin tyttöbändissä nimeltä Lasten ristiretki. Ne kummatkin vaikuttivat paljon siihen, millainen minusta…

Lue lisää

SAARA MALINEN (1861-1923)Saara Malisen kuva hänenmuistokirjoituksensa yhteydessäNuorison ystävä-lehdessä 8/1923.Niille, joille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeisiin kuuluva evankelisuus on tuttu ei luultavasti tule tästä luterilaista tunnustusta korostavasta liikkeestä ensimmäisenä mieleen horrossaarnaajat, varsinkaan naispuoliset sellaiset, onhan liikkeen pääuoma tunnettu osaltaan siitä, ettei se hyväksy naisten pappeutta. Tämmöinenkin tapaus kuitenkin liikkeen historiasta löytyy, ja seuraavaksi suuntaamme Kainuun nälkämaille Kuhmoon…

Lue lisää

Maarit Leskelä-Kärki, Karoliina Sjö & Liisa Lalu (toim.) Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. Omat päiväkirjani Olen saanut 7-vuotissyntymäpäivänäni lahjaksi muovikantisen, pienellä lukolla varustetun päiväkirjan, johon aika ajoin kirjoitin läpi ala- ja yläkouluvuosien. Teksti on kovin kliseistä ja mietin, onko se nolostuttavaa vai kertooko se vain siitä, että olin lapsi. 7-vuotiaana luettelen…

Lue lisää

Mielenkiintoinen kirjoitus. Näin uskonnottomana ateistina minua kiinnostaa, mitä tarinoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä:”Näiden uskomusten ympärille rakentuvissa tarinoissa on monimuotoisuutta, jonka pintaa olemme vasta raapaisseet.” Oikeastaan myös olisin kiinnostunut siitä, mitä tarkoitetaan uskomuksilla. TykkääTykkää

Lue lisää

Hei! Tämä saattaisi ehkä kiinnostaa. https://www.secularsurvey.org/ TykkääTykkää

Lue lisää

Suomessa on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen useita erilaisia luterilaisen kirkon sisäisiä herätysliikkeitä. Ne ovat yleensä saaneet alkunsa hengellisistä herätyksistä, joista osa on sittemmin järjestäytynyt joko kirkon sisäisiksi herätysliikkeiksi tai sitten omiksi kirkkokunnikseen. Kaikki herätykset eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet, vaan ne ovat hetken roihuttuaan hiipuneet tai yhdistyneet osaksi laajempaa liikettä. Hiipuneinakin niillä on voinut olla syvällinen…

Lue lisää

Pidin keväällä 2020 miltei päivittäin päiväkirjaa, alkaen 17.3.2020, jolloin hallitus julisti maan poikkeustilaan. Päiväkirjamerkinnät harvenivat kesän lähestyessä, ja viimeinen merkintä on 8.6.2020. Kirjoitan päiväkirjan puhtaaksi tietokoneella ja lähetän Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, joka kerää koronapäiväkirjoja. Tähän blogipostaukseen olen koonnut yksittäisiä merkintöjä kevään ajalta. Teksti on täynnä toistoa, luonnon havainnointia ja hiljalleen kasvavaa uupumusta etätyöhön. 17.3.2020 Erityinen,…

Lue lisää

Tällä kertaa loikataan kauas Suomesta aina Kaukasukselle asti ja siellä Armeniaan. Armenia on ainakin joittenkin määrittelyiden ja tietysti armenialaisten itsensä mielestä maailman vanhin kristitty valtio, ja Armenian apostolisella kirkolla onkin pitkä ja kunniakas historia. Siihen historiaan mahtuu myös iso liuta kirkon johtajia, joista kirkko käyttää arvonimeä katolikos. Matkan varrella virkaa on hallinnut monenlaisia persoonallisuuksia, minkä…

Lue lisää

Ifall finländska ateister konsumerar ateistiskt innehåll skapat av amerikaner och britter, med vilka glasögon betraktar de då religionsfrågor i Finland? Om religioner ser olika ut på olika håll i världen, kan ateismen då vara lika för alla? Robin Isomaa, doktorand i religionsvetenskap vid Åbo Akademi, diskuterar ateistiska YouTube-kanaler och deras identitetsskapande betydelse idag. En av de…

Lue lisää

Suomen ruotsinkielistä rahvaanperinnettä on kerätty 1800-luvun lopulta lähtien länsirannikon ruotsinkielisiltä alueilta. Aineistoa säilytetään Svenska litteratursällskapetin arkistossa Helsingissä ja Vaasassa. Aineistosta on tehty myös Finlands svenska folkdiktning -julkaisu, joka on vapaasti luettavissa netissä. Kuva-, nauhoite- ja tekstiaineisto tarjoavat mielenkiintoisen katsauksen suomenruotsalaisiin uskomuksiin ja kertomuksiin sadan vuoden takaa, kirjoittaa uskontotieteen väitöskirjatutkija Karolina Kouvola.   Juhannuksen vieton alkulähteistä…

Lue lisää