Kiirastorstai on päivä, jolloin muistellaan erityisesti Jeesuksen viimeistä ateriaa opetuslastensa kanssa ja ehtoollisen asettamista. Päivä on ainakin Norjassa ja Tanskassa virallinen pyhäpäivä, mitä se oli Suomessakin vuoteen 1774 asti. Sen jälkeenkin se säilyi hiljaisena puolipyhänä iltajumalanpalveluksineen ja työrajoitteineen. Tehdään nyt pieni katsaus päivän sisältöön sen nimien ja perinteiden kautta.Puhtaat oksatSana 'kiira' päivän nimessä herättää usein…

Lue lisää

Suomen Rooman instituutti sijaitsee Rooman parhaalla paikalla, Gianicolon kukkulan renessanssihuvilassa. Juuri nyt rakennus on peruskorjattavana, joten instituutti sijaitsee väistötiloissa läheisen, valtavan suihkulähteen takana. Ei huono paikka sekään. Olen asunut reilut kolme viikkoa residenssivieraana vuodenvaihteessa 2016–2017 ja siltä ajalta ovat myös Villa Lantea esittävät kuvat tässä kirjoituksessa. Tuolloin kirjoitin antroposofi-kirjailija Kersti Bergrothia käsittelevää teosta ja tarkkailin…

Lue lisää

Kiirastuli on katolisen kirkon oppi, joka määriteltiin 1200-luvulla. Se viittaa tilaan, jonne sellaiset sielut menevät, jotka eivät ole tarpeeksi täydellisiä pääsemään suoraan taivaaseen. Kukapa meistä olisi. Kiirastulessa sielut käyvät läpi puhdistusprosessin, jonka jälkeen tie taivaaseen avautuu. Skolastikot väittelivät aikanaan paljon siitä, onko kiirastuli todellinen paikka vai onko se ennemmin henkinen ja puhtaasti immateriaalinen tila. Monet…

Lue lisää

Kun ennen Roomaan lähtöäni ja vielä Roomassakin kyselin ihmisiltä vinkkejä esoteerisista ja okkulteista paikoista, miltei järjestään ensimmäiseksi ehdotukseksi nousi Porta Alchemica tai Porta Magica -niminen ovi, joka sijaitsee puistossa nimeltä Piazza Vittorio. Se on rakennettu 1600-luvun loppupuolella, eikä se johda mihinkään. Alkemiallinen ovi, Porta Alchemica Ovi on oletettavasti kohdannut ei-toivottua huomiota, sillä se ja viereinen…

Lue lisää

Miksi Rooma? Olen ollut nyt kaksi viikkoa Suomen Rooman instituutin residenssissä Roomassa, Monteveren kaupunginosassa. Olen työskennellyt valmiiksi joitain keskeneräisiä projekteja, suunnitellut luentoa, pitänyt alustuksen ja osallistunut kokouksiin, mutta myös kirjoittanut suomalaista paranormaalin kenttää käsittelevää tietokirjaani. Mutta kirjoittaa voi missä tahansa. Miksi siis juuri Roomassa? Tietysti residenssipaikkaa hakiessani hahmottelin, miksi juuri Rooma on oikea paikka kirjoittaa.…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoKristillinen tapakulttuuri ja sen historia on kiehtonut minua jo pitkään, varsinkin kun itselleni se on monin osin tuttua vasta aikuisiältä. Nyt haluan jakaa palasen tutkisteluistani teillekin. Pahoittelen pitkää tekstiä, ehkä joskus voisin pilkkoa joitain kokonaisuuksia omiksi artikkeleikseen. Olkoon tämä nyt jonkinlainen kokoava esitys.Ristinmerkki, siis tapa piirtää kädellään ristin kuvio itsensä tai jonkin henkilön…

Lue lisää

Olen juuri nyt kirjoittamassa suomalaisesta rajatiedon kentästä, erityisesti 1970–1980-luvuilla vallinneesta laajasta kiinnostuksesta paranormaaleihin ilmiöihin. Olen hankkinut aikamoisen kattauksen tuolloin julkaistuja yliluonnollisia ilmiöitä, meedioita ja selvänäkijöitä, parapsykologiaa ja telepatiaa, jälleensyntymiä ja ufoja käsitteleviä teoksia. Yksi teoksista oli Aikki Perttola-Flinckin (Tammi 1972) Ihmistiedon rajamailla, joka pohjautui kahteen radio-ohjelmaan: Ihmistiedon rajamailla ja Arkipäivän telepatiaa. Suosituissa ohjelmissa haastateltiin taiteilijoita,…

Lue lisää

 "Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi" on luultavasti monelle tuttu sanonta. Tuttua voi olla myös se, että Nuutinpäivänä loppuu joulun viettäminen ja joillain alueilla kiertävät nuuttipukit. Kalenterista puolestaan voi perinteitä huonomminkin tunteva tarkistaa, että Nuutin nimipäivä on 13. tammikuuta.Mutta miten kyseinen päivämäärä liittyy jouluun? Entä kuka oli Nuutti? Ja miksi tämän kirjoituksen…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto6.1. on loppiainen, ja nyt tutustumme tämän juhlan taustoihin ja perinteisiin.Päivän suomenkielinen nimi viittaa siihen, kuinka se päättää 12 päivän joulujakson sen viimeisenä juhlapyhänä. Esimerkiksi Virossa päivä on "kolmekuningapäev", mikä viittaa Matteuksen evankeliumissa esiintyvään kertomukseen idän tietäjistä, jotka toivat Jeesus-lapselle lahjoja. Näitä on kutsuttu myös kuninkaiksi, tästä "kolmen kuninkaan päivä". Itse asiassa Matteus…

Lue lisää

Kirjoittaja: Ossi Tammisto Varsinais-Suomen Tarvasjoelta löytyy nähtävyys, joka voi hätäiseltä jäädä tyystin huomaamatta. Kun Valtatieltä 10 suuntaa Tarvasjoen SEOn kohdalta Hämeen Härkätietä pitkin kohti Tarvasjoen keskustaa kulkee reitti Paimionjoen vartta myötäillen. Vastaan tulee taloja, sitten risteys, josta pääsee Juvan vesivoimalaitokselle, jonka patoluukkujen mahdollista aukioloa kirjoittaja jännitti lapsuuden sukuloimisreissuilla. Ei kuitenkaan käännytä sinne, vaan jatketaan kohti keskustaa.Talojen…

Lue lisää

Hyvää alkanutta vuotta! Vuoden vaihtumiseen liittyvien perinteiden sijasta kerron teille kuitenkin tämän päivän kirkollisista traditioista. Lopuksi kuitenkin kerron sanasen myös vuoden vaihtumisesta sekä sen jälkeen annan maistiaisen yhden suomalaisen kirkkohistorian merkittävän evankelisen julistajan saarnasta, jossa hän kertoo muun muassa kumman nimi pelastaa, Hitlerin vai Jeesuksen. Monta teemaa, mutta lyhyehkö teksti, eli aloitetaan!Ympärileikkauksen muisto1. tammikuuta on…

Lue lisää

Vuosi oli oikeastaan ihan hyvä, varsinkin jos vertaa edellisiin vuosiin – jos ei ajattele maailmantilannetta. Terveyttä riitti itsellä ja läheisillä. Työrintamalla riitti puuhaa. Pidin alustuksen neljässä kansainvälisessä konferenssissa (Turku, Malmö, Vilna, Zoom), julkaisin yhden kirjan (Neuloosi), lähetin yhden yhdessä kirjoitetun ja yhden yhdessä toimitetun kirjan käsikirjoitukset kustantajalle vertaisarviointiin. Toinen tulikin jo takaisin hyväksyttynä. Allekirjoitin kustannussopimuksen…

Lue lisää

Neuloin vuonna 2023 yli 60 neuletyötä. Aivan tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska osa valmistuneista neuleista on jäänyt dokumentoimatta. Kevät- ja kesäkuukausina neuloin vähemmän, talvikuukausina enemmän. Neuloin kahdeksan paria merino-silkkimohair-lapasia tai -kynsikkäitä, noin 20 paria villasukkia ja seitsemän paria vauvansukkia. Syntyneille ja pian syntyville vauvoille tein kahdet prinsessa Estellen vauvannutut, yhden vauvanpeiton, yhden Musta susi…

Lue lisää

 Näin joulun alla on hyvä kirjoittaa sananen tai pari kyseisen juhlan taustoista. Ainakin täällä internetin ihmemaailmassa nimittäin joulun epäkristillisyyttä yrittävät vakuuttaa niin uskonnottomat, vanhoja pakanauskontoja elvyttävät, muslimit, Jehovan todistajat ja eräät kristillisetkin tahot. Joku syyttää vanhojen pakanallisten juhlien omimisesta, joku varoittaa pakanallisista vaikutteista. Mutta onko syytteillä perää?Pienenä etukäteisnostona omasta näkökulmastani sanoisin, että en näe niin…

Lue lisää

Olen nyt kolmena vuonna tarkkaillut lintuja pyrkimyksenäni suorittaa BirdLifen 100-lintulajia -haasteen. Tänä vuonna saaliiksi tuli ennätysmäiset 95 tunnistettua lintulajia. Sadan lajin haamuraja jäi saavuttamatta, mutta tunnistin yhden lajin enemmän kuin viime vuonna ja peräti 15 lajia enemmän kuin vuonna 2021. Ehkäpä ensi vuonna ylittyy tuo maaginen sadan lajin raja. Joka vuosi kuitenkin oppii lisää ja…

Lue lisää

Kuuntelin ensimmäisenä pandemiakeväänä 2020 ruotsalaisen Patrik Svenssonin tarinallista tietokirjaa nimeltä Ankeriaan testamentti. Hän kuvaa siinä ankeriasta salaperäisenä ja kehitykseltään täysin omanlaisenaan eläimenä, jonka salaisuus ei ole vieläkään aivan täysin ratkennut. Kirja kertoo myös ankeriaan tutkimisen eri vaiheista sekä vuosisadasta toiseen jatkuneesta pyrkimyksestä selvittää se, miten, missä ja millä tavoin ankerias lisääntyy – ja tuloksettomista yrityksistä…

Lue lisää

Recension av Jødisk: Identitet, praksis og minnekultur redigerad av Cora Alexa Døving (Oslo: Universitetsforlaget, 2022). 344 s.

Lue lisää

Nekrolog över Svante Hansson (1938-2023).

Lue lisää

Editorial for the Volume 34, Issue 2

Lue lisää

The captivating painting of Helene Schjerfbeck, Fête juive / Lehtimajanjuhla (1883), is considered to this day an exceptional piece of art with significant cultural value. It already carries great value, aside from its artistic quality and how it showcases the Jewish feast of Sukkot. What is not evident from simply looking at the artwork, however,…

Lue lisää