Eri paikkakuntien asukkaille on muodostunut varsinkin varhemmin omia haukkumanimiään, pitäjänköllejä, joista osa on siirtynyt myöhemmin miltei eräänlaisiksi kunnianimiksi. Yksi näistä on Varsinais-Suomen Sauvon asukkaiden nimitys Sauvon hakkiset, joka nykyään näkyy paikkakunnalla eri tavoin, kuten ruokapaikka Hakkisherkkuna, jalkapallokenttä Hakkispaanana ja ansioituneen sauvolaisen tittelinä Sauvon hakkinen. Koska nimitykseen liittyy kirkollisiakin piirteitä ja koska hakkinen, monelle naakkana tutumpi…

Lue lisää

Varmaan kaikki ovat kuulleet ristiretkistä, ja monet varmaan myös siitä, että niitä tehtiin Lähi-Idän lisäksi myös muualle, kuten Suomeen, vaikka ainakin ensimmäisen retken osalta yksityiskohdat ovatkin monella tapaa kiistanalaisia. Mutta monelle voi olla vierasta se, että täältä Pohjoismaista käsin suunniteltiin vakavasti hyvin mielikuvituksekasta hanketta, nimittäin ristiretkeä Grönlannin kautta Intiaan! Vieläpä aikana, jolloin ristiretket eivät enää…

Lue lisää

Tässä vaalikone uskonnonvapaudesta: https://uskonnonvapaus.fi/vaalit/kunta21/

Lue lisää

Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ensimmäinen kirjastoni oli Luvian kunnankirjasto (nykyään Eurajokea), jonka lastenosaston luin A:sta Ö:hön 1970-luvun alussa. Sitten siirryin Porin kaupunginkirjaston aikuisten osastolle, jossa luin kaikki ne romaanit, joita itseään kunnioittavan punkkarin piti lukea, pitkät pätkät filosofiaa ja runoutta sekä palan painikkeeksi scifiä ja dekkareita. Turkuun muutettuani paikalliset kirjastot Martissa ja Nummella…

Lue lisää

Nikolai Kasatkin (1836-1912) päätyi diakonin pojasta Japanin arkkipiispaksi. Miten se tapahtui selviää lukemalla.Wikimedia Commons. Monessa maassa kristillistä lähetystyötä on syytetty, joskus hyvästä syystä, kolonialismin käsikassarana toimimisesta. Tämän vuoksi myös sellainen lähetystyö, jonka tekijöiden motiivi on ollut puhtaasti iankaikkisuusasioissa on saanut monella kentällä epäilyttävän leiman. Mitä tulee keisarilliseen Venäjään ei sen taholta tehty ortodoksisen kirkon lähetystyö ollut suinkaan vapaana tästä…

Lue lisää

SEVERIINA SANTASALO (1848-1933)Jo aiemmin tässä blogissa ollaan saatu nähdä, etteivät hengellisten liikkeitten johtajat ole välttämättä kotipitäjiensä kuohua ja kermaa. Johtajuus ei myöskään aina merkinnyt sitä, että kyseessä olisi ollut väkevä sananjulistaja, vaan varsinkin paikallistasolla kyse saattoi olla pikemmin kokeneen sielunhoitajan ja hengellisen ohjaajan  arvovallasta, joka keskustelu kerrallaan ohjasi luokseen tulleita ja nosti esiin niitä, joista…

Lue lisää

Tuskin nykypäivän sekularisoituneessa maailmassa on enää tilaa uskonnolle ainakaan politiikassa. Uskontohan on yksityisasia eikä ihmisen uskonkäsityksellä pitäisi olla mitään tekemistä esim. pätevyyden kanssa kunnanvaaleissa.

Lue lisää

Tänään, 10.4., viettää ortodoksinen kirkko Konstantinopolin vuonna 1821 kuolleen patriarkan Gregorios V:n muistoa. Tänä vuonna tulee puolestaan 200 vuotta siitä, kun Kreikan itsenäisyyssota alkoi. Nämä kaksi asiaa liittyvät elimellisesti yhteen. Gregorioksen kuolema oli näet osa niiden tapahtumien alkua, jotka johtivat Kreikan valtion syntymiseen ja hänen kohtalonsa inspiroi erästä hänen piispakollegaansa yli sata vuotta myöhemminkin tämän…

Lue lisää

[…] Ella Poutiainen. […]

Lue lisää

 Mennään lyhyen ajan sisällä heti uudestaan Varsinais-Suomen Sauvoon, mutta ainakin omasta mielestäni hyvästä syystä. Törmäsin Sauvon kirkkoherrana vuosina 1936-1950 toimineen Albert Johan Soverin (1873-1961) vuonna 1939 Vartija-lehdessä julkaisemaan artikkeliin Huomioita Sauvon seurakunnan tarkastuspöytäkirjoista ajalta 1778-1878. Siinä Soveri tekee kiinnostavia nostoja seurakunnan tilanteesta eri aikoina noitten tarkastusten valossa, joten haluan poimia siitä joitain osia blogiinkin tarkasteltavaksi.…

Lue lisää

 TORSTEN LEONARD SALMINEN (1891-1933) Seuraavaksi esitelty pappismies ei kuulu kirkkohistoriamme tunnetuimpiin. Työuransa hän teki pääasiassa Vesilahdella ja Sauvossa ja päätti päivänsä hieman yli 40-vuotiaana Sauvon kappalaisena. Kuitenkin hän nautti omana aikanaan ilmeistä suosiota ja arvostusta, mikä näkyi myös hänen massiivisiksi muodostuneista hautajaisistaan. Ennen kaikkea hän oli mies, jolla oli vahva kutsumustietoisuus, minkä lisäksi blogistin kotiseuturakkaus…

Lue lisää

Erik Gullman 2020. Totuus on korkein hyve. Pekka Ervastin elämäkerta. Ruusu-Ristin Kirjallisuusseura ry. 333 s. Erik Gullmanin vuosikymmeniä tekemään tutkimustyöhön pohjautuva, Ruusu-Ristin kirjallisuusseuran toimikunnan huolellisesti toimittama, teosofi Pekka Ervastin elämäkerta Totuus on korkein hyve julkaistiin juhlistamaan Ervastin perustaman Ruusu-Risti-järjestön 100-vuotispäivää. Teos on tarkka ja yksityiskohtainen, kauttaaltaan lähdeviitoitettu kuvaus Suomen tunnetuimman, merkittävimmän ja tuotteliaimman totuudenetsijän elämästä.  Kirjailija ja runoilija…

Lue lisää

Anneli Kanto 2021. Rottien pyhimys. Gummerus. Anneli Kanto 2021. Rottien pyhimys. Kirjan kansikuva tallennettu sähkökirjasta (BookBeat) Kuuntelin Erja Manton pehmeästi ja eläytyen lukeman Anneli Kannon romaanin Rottien pyhimys. Se vei minut aikamatkalle paitsi 1500-luvulle myös muutaman vuoden takaiselle kesäretkelle hämäläisiin maisemiin ja Hattulan kirkolle. Kannon edelliset historialliset romaanit ovat sijoittuneet lähihistoriaan, sisällissodan vuosiin, mutta tässä…

Lue lisää

Annina Holmberg & Olli Löytty 2020. Ina ja Tito. Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Helsinki: Kirjapaja. 246 sivua. Ina ja Tito Colliander olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä – sekä niihin liittyviä säröjä ja murtumia – kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat ja asettavat yhteiskunnalliseen, kulttuuriseen ja historialliseen kontekstiinsa. Teoksen kertojan…

Lue lisää

 Kuten monet ehkä tietävätkin, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä useita herätysliikkeitä. Monesti asia yksinkertaistetaan toteamalla, että niitä on perinteisesti viisi: rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys. Tosiasiallisesti näiden lisäksi on muitakin, minkä lisäksi edellä mainitutkin ovat historiansa aikana jakautuneet moneen haaraumaan. Ei ihme, että monella menee näiden eri porukoiden kanssa sormi suuhun eikä selkeän käsityksen…

Lue lisää

 Jo aiemmin ollaan blogissa vierailtu Laitilassa rukoilevaisten herätysliikkeen parissa. Nyt mennään jälleen samoihin maisemiin, 1800-luvun aivan loppuun ja 1900-luvun alkupuolelle Soukaisten kylään, jossa voimakastahtoinen opettaja sai yhdistettyä tuekseen eripuraiset rukoilevaisryhmittymät ja sai siten luotua kouluunsa järjestyksen, joka oli ilmeisesti ainutlaatuinen koko sen aikaisessa Suomessa.Tässä kirjoituksessa liikutaan Laitilan maisemissa, mutta aivan erityisesti Soukaisten kylässä. Kuvassa Soukaisten kyläkirkko vuonna…

Lue lisää

 Lähestyvän Saamelaisten kansallispäivän (6.2.) johdosta ajattelin jakaa pienen kuvauksen Utsjoen saamelaisten jumalanpalveluksesta vuoden 1821 alusta. Siitä on näet silloinen Utsjoen ja Inarin kirkkoherra Jakob Fellman (1795-1875) kirjoittanut kuvauksen. Hän oli astunut virkaan 1820 ja toimi siinä aina vuoteen 1831, jolloin joutui siitä terveyssyistä luopumaan. Kuvattava jumalanpalvelus sekä siellä mukana ollut vanha kirkonisäntä vaikuttivat voimakkaasti myös…

Lue lisää

 JOHAN KAHL (1721-1746)Joittenkin ihmisten luovuus puhkeaa kukkaansa jo aivan nuorella iällä, toisten taas saavuttaessa tärkeimmät saavutuksensa vasta kypsemmällä iällä. Sitten on heitä, joiden elämänlanka katkeaa varhain ja äkkinäisesti, mutta jotka ennen sitä, edes tietämättä varhaista lähtöään, saavuttavat jotakin pysyvää ja kestävää. Näin oli nuoren ruotsalaisen kirjurin Johan Kahlin laita. Tosin meillä suomalaisilla on ollut merkittävä…

Lue lisää

Vuoden 2004 tammikuun 28. päivän iltana istun Turun kaupunginteatterin lämpiössä odottamassa kreikkalaisen tragedian, Medeian, alkamista. Käsilaukussani surahtaa. Äänettömällä olevaan kännykkään on tullut viesti ystävältäni: Eeva Joenpelto on kuollut. Katson näytelmää omituisen tunteen vallassa. On kuin olisin menettänyt jotain. Kuin olisin kadottanut jonkun, jota en ollut koskaan edes tavannut, enkä koskaan oppinut tuntemaan. Medeia tuntuikin koskettavan…

Lue lisää

Aikaisempiin julkaisuihin perustuva alustus Päivälehden museossa järjestetyssä verkkotapahtumassa Esoteeriset iltamat 14.1.2021. Museossa avattiin samalla näyttely Uuden ja salaperäisen edessä. Kirjailijat ja esoteria modernisoituvassa Suomessa. Näyttelyn mainos Päivälehden museon ulkoseinässä Kirjallisuus ja esoteria Esoteerisuus, okkultismi ja henkisyys tuottavat paljon kirjallisuutta. Kirjakaupoista ja kirjastoista löytyy niihin liittyviltä hyllyiltä monenlaista aineistoa: lehtiä, tietokirjoja, romaaneja, omaelämäkerrallisia henkisen kehityksen ja…

Lue lisää