Karin Erlandsson 2022. Sininen lanka. Mitä tiedän neulomisesta. Alkuteos: Det Blå Garnet: en bok om att sticka. Käsikirjoituksesta suomentanut Ulla Lempinen. S&S. Mielenkiintoista, että sinisestä langasta kertovan teoksen kansikuvan pohjaväri on vihreä suomenkielisessä ja punainen ruotsinkielisessä painoksessa. Koska olen itse juuri viimeistelemässä neulomisesta kertovan teoksen käsikirjoitusta, tartuin hyvin jännittyneenä tähän kirjailija Karin Erlandssonin teokseen –…

Lue lisää

Olen lukenut viime aikoina kirjoja, jotka pyrkivät vastaamaan siihen, miksi ihmiset uskovat mielikuvituksellisia salaliittoteorioita maailmaa hallitsevista liskoihmisistä, satanistipedofiileista tai, että maailman litteys salataan? Tähän asti vakiintunein vastaus on, että tämäntyyppiset vailla todellisuuspohjaa olevat salaliittoteoriat eivät ole teorioita tieteellisessä mielessä, vaan uskonnollisen ajattelun tavoin toimivia myyttejä. Myyteillä en tarkoita, että nämä salaliittoteoriat ovat valheellisia, vaikka ovatkin,…

Lue lisää

Vietin suurimman osan syyskuuta yhden hoitolaitoksen yhdessä huoneessa. Myös niinä päivinä ja hetkinä, kun olin huoneen ulkopuolella, kulkivat ajatukseni kohti sitä. Siinä huoneessa äitini teki kuolemaa, mutta en kirjoita nyt siitä. Se ei olisi oikein, eikä mahdollistakaan näin lyhyen ajan jälkeen. Kirjoitan itsestäni, siitä minkälaista oli olla läsnä ja saattaa, olla paikalla ja tehdä työtä…

Lue lisää

Ludvig Feuerbach sanoi, että millaisia ovat ihmisten toiveet, sellaisia ovat heidän jumalansa. Karl Marx toi tähän yhteiskunnallisen ulottuvuuden kuuluisilla sanoillaan, että uskonto on oopiumia kansalle. Tiivistetysti voi sanoa, että uskonnot ovat ihmisen epätoivoisia yrityksiä vapautua luonnonlaeista. Mikä on suurin ihmistä uhkaava luonnonvoima? Kuolema. Siksi useimmat uskonnot lupaavat tavalla tai toisella vapautusta siitä. Tästä olen kirjoittanut…

Lue lisää

Aivan! Olisiko syytä enemmänkin tutkia ja selvittää tuota sitaatteihin oheisessa jutussa merkitty käsite ”oikea uskonnollisuus”? Ihan kasvatustieteitä opiskelleena ja käytännössä maalaiskunnissa eri perheissä huutolaisena asuneena pohdiskelin sisältä näiden viiden erilaisen perheen uskonnollisia käsitteitä. Jokainen niistä oli omanlaisensa, mutta myös jokainen ”ainoa oikeassa oleva” – tilanne kuvastui: ”Minä, MINÄ ja NE muut!” Myös kunkin perheen sisällä…

Lue lisää

Olen 61-vuotias helsinkiläis mies. Minut kastettiin kun synnyin mutta vanhempani erosivat kirkosta kun olin kolme vuotias. Kansakoulussa piti lukea uskontoa mutta minulle ne olivat vaín tarinoita tarinoiden joukossa. Minusta muumien tarinat olivat paljon mielenkiintoisempia ja väitän että niistä olen annostanut aimo annoksen nykyistä maailmankuvaani. Keskikoulussa oli ensimmäisellä luokalla vielä osallistuttava uskonnon tunneille, jossa opettaja vain…

Lue lisää

Mikään ei viittaa siihen, että uskonnollisuutta tarvittaisiin enää mihinkään. Historiallisena kuriositeettina se on mielenkiintoinen, mutta samalla puistattava kertomus pakottamisesta yhdenmukaisuuteen.

Lue lisää

Kirjassa Ujuni Ahmed ja Elina Hirvonen, Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin, annetaan varsin ikävä kuva itähelsinkiläisten koraanikoulun toiminnasta, johon kuului myös säännöllinen fyysisten rangaistusten käyttö.

Lue lisää

[…] aiheesta tuoreessa Katsomukset.fi-blogissa yhdessä väitöskirjatutkija Jussi Ikkalan kanssa. Tarkastelemme ilmiötä erityisesti islamin […]

Lue lisää

Tom Erik Arnkilin Kuninkaan korva -sarjan kolme ensimmäistä osaa. Vuonna 2010 Yhteiskuntapolitiikka-julkaisun päätoimittaja, suuresti arvostamani Matti Virtanen otti minuun yhteyttä. Hän pyysi, että kirjoittaisin lehteen arvion romaanista, joka käsitteli uskonnollisia teemoja. Vastasin hänelle, että en ole ennen kirjoittanut romaaneista arvioita, enkä oikein tiennyt, miten sellainen tehtäisiin. Mutta hän luotti minuun ja tehtävänanto oli kiinnostava, joten…

Lue lisää

Piia Leino 2022. Aarteidesi aikakirjat. S & S. Akaasiset aikakirjat tai akaasinen arkisto on erityisesti teosofiaan ja new age -henkisyyteen kytkeytyvä käsitys, jonka mukaan kaikki maailman tapahtumat aikojen alusta sen loppuun tallentuvat erityiseen arkistoon. Tietyt, erityisen henkiset yksilöt voivat näistä aikakirjoista hankkia tietoa menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Esimeriksi Helena Petrovna Blavatsky, Annie Besant tai Rudolf…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoARVID UTTER (1836-1898)Vien teidät lukijani jälleen Sauvon kirkkomaalle, jonka vainajia olen ennenkin esitellyt. Nyt nostan esiin peräti kaksi pappishautaa, joista vanhempi kytkeytyy vahvasti uudempaan. Uudemmassa lepää kirkkoherra, jota ei enää varmaan juuri missään muisteta, mutta joka aikanaan oli vahvasti osallisena siinä, että evankelinen herätysliike levisi Tampereelle ja kasvoi vahvaksi liikkeeksi Mynämäellä. Muutakin merkityksellistä…

Lue lisää

Leena Krohn 2004. Unelmakuolema. Teos. Naistenviikon päätteeksi tartun ystävältäni lainaksi saaneeseen, miltei 20 vuotta sitten julkaistuun teokseen. Tästä alkaa matkani Leena Krohnin kirjallisiin maailmoihin. Katsotaan, minne se vie. Unelmakuolema on lähitulevaisuuteen – oikeastaan juuri tähän aikaan, jota nyt elämme – sijoittuva teos, jonka päähenkilö, Lucia, on anestesialääkäri. Hän työskentelee kolmessa uneen ja kuolemaan kytkeytyvässä instituutiossa.…

Lue lisää

Taina & Janne Saarikivi 2021 (toim.) Turhan tiedon kirja. Tutkimuksista pois jätettyjä sivuja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Teos sopinee naistenviikolle hyvin, sillä toinen toimittaja ja noin puolet kirjoittajista on naisoletettuja. Teoksen taustalla on yhtäältä pitkään jatkunut ja edellisen hallituksen aikana yleistynyt tiedettä ja tutkimusta (sekä dosentteja) halveksiva puhe sekä toisaalta tutkimustulosten kaupallista potentiaalia korostava innovaatiopuhe sekä…

Lue lisää

Johanna Venho 2021. Syyskirja. Wsoy. Kun saaressa kulkee eteenpäin, päätyy väistämättä veden ääreen, kuten elämässä surun.Johanna Venho 2021: Syyskirja, s. 137. Monet muistavat, millainen on jonkin merkittävän tilanteen tai tapahtuman ensimmäinen kerta, mutta viimeinen kerta saattaa tapahtua huomaamatta. Tässä Johanna Venhon biofiktiossa, elämäkertaromaanissa, Tove Jansson ja hänen elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilä – Tove ja Tooti –…

Lue lisää

Satu Rämö 2022: Hildur. WSOY. Satu Rämö on islantiin muuttanut ja siellä perheen perustanut suomalainen, joka on sosiaalisen median julkaisuillaan, blogiteksteillään ja omaelämäkerrallisilla tietoteoksillaan tehnyt suomalaisille tutuksi islantilaista elämäntapaa, maisemia, kulttuuria ja käsitöitä. Ehkä juuri häntä on kiittäminen siitä, miten niin monet suomalaiset neulovat villapaitoja juuri islantilaislangoista ja islantilaisin ohjein. Nyt Rämö on ottanut haltuunsa…

Lue lisää

Terttu Autere 2022. Lumen kätkemä. Karisto. Cosy crime on kevyttä jännitystä sisältävän kirjallisuuden lajityyppi, jota suomeksi kuvataan myös hyvänmielen dekkariksi. Cosy crime -dekkareissa ei mässäillä väkivallalla, jännityksellä tai seksillä, vaan pääpaino on rikoksen ja siihen liittyvän juonittelun selvittämisessä sekä ihmissuhteissa – sellaisia, joita vaikkapa Agatha Christie tai Maria Lang kirjoittivat. Omia cosy crime -suosikkejani ovat…

Lue lisää

Noora Mattila 2022. Heränneet. Maailma salaliittoteoreetikon silmin. Otava. Olen aiemmin lukenut tuoreita, suomalaisia salaliittoteorioita käsitteleviä teoksia. Joissain niistä haastateltiin myös suomalaista toimittajaa, jonka yhdysvaltalainen anoppi oli yksi monista kaninkoloon tipahtaneista. Nyt on mahdollisuus lukea koko toimittaja Noora Mattilan teos, jossa hän hyvin omakohtaisella tavalla pyrkii ymmärtämään, mistä salaliittoteorioissa oikeastaan on kyse ja miksi sellaisiin voi…

Lue lisää

Recension av @Stoltjude - om judiskt liv i Sverige, Nina Tojzner och Malin Norrby (red.), Micael Bindefeld (förord), Samuel Adler (berättartext), Daniel Leviathan (uppslagsdel), Isabelle Falck (grafisk formgivning) (Stockholm: Hillelförlaget och Judiska Ungdomsförbundet i Sverige, 2022).

Lue lisää

Editorial for Vol. 33 Issue 1 of Nordisk Judaistik / Scandinavian Jewish Studies.

Lue lisää