(JOHAN POMLIN (1776-1836)Suomessa on ollut vuosisatojen varrella monenlaista pappia. Jotkut ovat tulleet vanhoista pappissuvuista, toiset ovat olleet pappeina sukunsa ensimmäisiä. Jotkut ovat hakeneet itselleen menestyksekästä virkauraa, toisilla taas on saattanut olla kutsumuksena toiminta vuosikymmenet samalla paikkakunnalla. Jotkut ovat olleet tasaisia puurtajia, joitten työstä ei ole jäänyt valittamista, mutta ei suuria muistojakaan, kun taas toiset ovat…

Lue lisää

Olen osallistunut lukuisiin luovan kirjoittamisen ryhmiin ja kursselle, olen myös opettanut luovaa kirjoittamista opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville. Kaikille kohtaamisille on ollut ominaista ja merkityksellistä se, että ryhmä on samassa tilassa, toisilleen läsnä. Kirjoittajana olen saanut tukea ja iloa minua ympäröiviltä kirjoittajilta ja opettajana olen iloinnut intensiivisestä hiljaisuudesta, joka syntyy kaikkien ryhmäläisten keskittyessä kirjoittamaan. Opettajana Kun keväällä…

Lue lisää

Nuori tyttö katoaa pyöräillessään illalla kotiin. Hänet löydetään vasta kuukausia myöhemmin haudattuna suolle. Suurin osa suomalaisista tunnistaa, että tässä on kyse Kyllikki Saaren murhasta. Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari (ei sukua) selvittää tässä Gaudeamuksen julkaisemassa tutkimuksessa Kuuluisan kuoleman varjo (2020) sitä, miksi ja miten Kyllikki Saaren murhasta tuli osa suomalaista mentaalihistoriaa. Teoksen…

Lue lisää

[…] Ihmisoikeudet mielenterveyspolitiikassa […] TykkääTykkää

Lue lisää

Jokin aika sitten kirjoitin tässä blogissa Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan erikoisen syntytarinan: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/10/kirkonpaikkakiistasta-suomen.html . Liikumme tässäkin kirjoituksessa aivan lähiseudulla, samalla vuosikymmenellä ja jopa samassa aihepiirissäkin, mutta silti tämänkertainen tapauksemme on hyvin erilainen. Siihen kuuluu Vuoksenrannan tavoin oman evankelis-luterilaisesta kirkosta erillisen seurakunnan perustaminen, mutta myös kokonaisen kirkon siirtäminen ja aseellista rukoushuoneen oven vartiointia. Olemme taas Vuoksen rantamilla, mutta…

Lue lisää

 Monen suomalaisenkin herätyksen alkuvaiheisiin kuuluu erilaisia ihmeellisiä ilmiöitä sekä kertomuksia niistä.  Osa niistä on tunnetumpia, osa tuntemattomampia. Vaihtelevaa on myös se, miten eri liikkeet suhtautuvat näihin varhaisvaiheittensa tapahtumiin ja niistä esitettyihin väitteisiin. Yksi tällainen merkittävä, mutta samalla monelle ristiriitaisia ajatuksia herättänyt kertomus on Pohjois-Karjalan herännäisyyden alkusoitto, rautavaaralaisen Paavo Kuosmasen (1761-1837) näky. Nyt tutustumme siis siihen.…

Lue lisää

 Suomessa vaikuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi useita muitakin kristillisiä kirkkokuntia, joilla on seurakuntia ympäri maata. Näiden seurakuntien syntyhistoriat ovat hyvin moninaisia, osan kehittyessä pikkuhiljaa, osan käynnistyessä voimakkaan herätyksen siivittäminä. Yksi omalaatuisemmasta päästä olevista tarinoista on kuitenkin Vuoksenlaakson metodistiseurakunnalla, joka syntyi hyvin paikallisten kahinoitten tuloksena, mutta onnistui kuitenkin osoittamaan elinvoimaisuutensa jopa juuriltaan temmattuna. Seurakuntarajat muuttuvat, kylät…

Lue lisää

Dosenteista puhutaan julkisuudessa usein halveksien. Päivystäviksi dosenteiksi sanotaan henkilöitä, jotka esiintyvät tiuhaan mediassa. Edellisessä hallituksessa taas suhtauduttiin halveksivasti tieteelliseen tietoon ja puuskahdettiin kaiken maailman dosenteista, jotka määräävät, mitä pitäisi tehdä ja mitä ei. No, onneksi meillä on nyt hallitus, joka luottaa tieteelliseen tutkimukseen. Ties minkälainen tilanne muuten olisi vaikkapa covid19-epidemian suhteen. Olen aikaisemmin kirjoittanut siitä,…

Lue lisää

 Aina silloin tällöin internet-keskusteluissa ja varmaan muuallakin putkahtaa esiin väite, että kristillisessä kirkossa olisi jossain vaiheessa kiistelty siitä, onko naisella lainkaan sielua ja että naisen sielun olemassaolo olisi tunnustettu vasta eräässä varhaisessa kirkolliskokouksessa niukalla enemmistöllä. Väite on hurja, ja se on luonnollisesti ollut oikea herkkupala kristinuskon kriitikoille jo vuosisatojen ajan. Mutta onko väitteessä mitään perää?…

Lue lisää

Tämä blogiteksti on kirjoitettu yhdessä pitkällä, liki puoli vuorokautta kestäneellä automatkalla Kuusamosta Turkuun. Tiinan ajaessa Jaana kirjoitti. Haamukirjoittajana Tiina antoi ajattelemisen aiheita, avainsanoja, muistoja reitiltä ja yksityiskohtaisia tiedonjyväsiä, ja lopuksi vielä täydensi tekstiä. Kuvat ovat Tiinan, paitsi kakkakuva Jaanan. Teksti julkaistaan samalla kertaa sekä tässä että Jaana Kourin Näkykynä-blogissa. Suomen uusimmassa kansallispuistossa Suomussalmen Hossa on…

Lue lisää

Osallistuin Kuusamon-viikollamme Kuusamo Nature Photography’n järjestämälle luontovalokuvausretkelle, oppaanamme Mikko Oivukka. Meidän onneksemme saimme nauttia yksityisopastuksesta, sillä meidän lisäksemme tämän päivän retkelle ei ollut muita ilmoittautuneita. Retkeen sisältyi kuljetus ja maukas retkilounas. Opas oli osaava ja rento. Ei tullut missään vaiheessa tuntua, että minua tässä nyt opetetaan, vaan päivä kului mukavan jutustelun merkeissä, ohjeet ja neuvot…

Lue lisää

 Viime sotiemme aikana ja pian niiden jälkeen maassamme oli monenlaista kuohuntaa ja levottomuutta. Samaan aikaan ympäri Suomen esiintyi hengellistä herätystä. Monesti kävi kuitenkin niin oudosti, ettei tämä välttämättä pelkästään ilahduttanut vanhempia uskovia, sillä sodan kauhut kokeneet sukupolvet kokivat, että kristillisyyden oli aivan uudella tavalla kohdattava uuden ajan haasteet. Osa näistä vaatimuksista oli hyvin radikaaleja, mikä…

Lue lisää

Valtavaara on 492 metriä korkea vaara Kuusamossa, Rukatunturin vieressä. Se on Pohjois-Pohjanmaan korkein kohta. Valtavaaran huiputus on 5,7 kilometriä pitkä, rengasmainen vaellusreitti, jonka lähtö ja paluu tapahtuvat Itä-Rukalta löytyvältä Saaruan parkkipaikalta. Se on osa pitkää Karhunkierrosta ja sitä kuvataan vaativaksi. Se pitääkin paikkansa, ainakin alkupäässä reittiä. Seuraavassa kuvaus Valtavaaran huiputuksesta keski-ikäisen, korkeanpaikankammoisen, ei-aivan-timmissä-kunnossa-olevan henkilön näkökulmasta:…

Lue lisää

Hindulaisuus on rauhan uskonto, jonka keskeinen eettinen periaate on väkivallattomuus. Väärin. Tai ainakin vakavasti yksipuolinen väite, minkä toteamiseksi riittää, että seuraa uutisia äärihindujen väkivallanteoista tämän päivän Intiassa. Hindunationalismi haastaa länsimaissa vallitsevat mielikuvat hindulaisuudesta ja liittää Intian osaksi laajempaa fundamentalismien ja nationalismien nousua kirjoittaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Jyri Komulainen puheenvuorossaan. Maailmanuskontoja kuvataan usein stereotypioiden kautta.…

Lue lisää

I de nordiska länderna har man forskat i folksägner under hela 1900-talet, men det stora sägenmaterial som finns i våra arkiv har fortfarande mycket kvar att ge. I synnerhet det erotiska materialet har förbisetts i finlandssvenska forskningssammanhang, skriver Catarina Harjunen som nyligen disputerat i folkloristik vid Åbo Akademi. Betydelser av genus och sexualitet i folksägner I…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

Vuodesta 2020 näyttää muodostuvan vuosi, jolloin kaikki mahdollinen ja osin mahdotonkin tapahtuu virtuaalisesti ja etänä. Opetus, pienemmät ja suuremmat kokoukset, ystävien tapaamiset, luovan kirjoittamisen ryhmät, väitöstilaisuudet, valintakokeet, konferenssit, festivaalit ja messut. Kaikki etänä, kaikki virtuaalisesti. Keväällä, kun kalenteri yhtäkkiä tyhjentyi, kaikki peruutettiin tai siirrettiin myöhäisempään ajankohtaan, tilanne oli outo ja pelottava. Nyt syksyllä, kun on…

Lue lisää

Uuden etsijöiden tutkija, kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen julkaisi elokuussa laajaan arkistotyöskentelyyn pohjaavan kirjan 1800-luvun lopulla Suomenkin tavoittaneesta spiritismi-innostuksesta. 1890-luvun Helsinkiin saapui maailmankuulu meedio Madame d’Esperance ja erilaisia näytöksiä ja istuntoja järjestettiin niin pääkaupungissa kuin muualla. Kaartinen kytkee spiritismi-innostuksen laajan kulttuurihistorialliseen kontekstiin fin de sièclen...

Lue lisää

Kesäkuussa julkaistiin vuoden 2019 kesäkuussa Donner-instituutissa pidetyn konferenssin pohjalta julkaisu sarjassa Scripta Instituti Donneriani Aboensis. Julkaisun toimittivat Donner-instituutin Ruth Illman ja Björn Dahla sekä Uuden etsijät -hankkeen Tiina Mahlamäki ja Maarit Leskelä-Kärki. Julkaisun artikkeleissa korostuvat konferenssin teemat eli esoteerisuus ja mystiikka, mutta myös erityisesti...

Lue lisää

Marjo Kaartinen 2020. Spiritistinen istunto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Spiritualismin taustaa Kautta ihmiskunnan historian on ajatus kuolleiden kanssa kommunikoinnista ollut läheisensä menettäneiden toiveissa. Eri uskontoperinteissä on kehitetty erilaisia kommunikaation muotoja, vaikkapa tapa viedä haudoille antimia tai kattaa tiettynä päivänä ateria myös suvun vainajille. Ruotsalainen tiedemies ja mystikko Emanuel Swedenborg (1688–1772) kehitti sellaisen mallin tuonpuoleisesta, joka helpotti…

Lue lisää