Julkaisuseuranta
Tapahtuma järjestettiin 26.4.2024 Turun linnan Bryggman-salissa.Kemiönsaari valmistautuu 700-vuotisjuhliinsa vuonna 2025, joten viime kesänä arkeologinen kiinnostus oli kohdistunut siihen nykyisin kuuluvaan entiseen Hiittisten kuntaan. Sen kahta pääsaarta Hiittistä ja Rosalaa erottaa muinaisena kauppapaikkana tunnettu Kyrksundet, mutta siellä ei käyty, sen sijaan Hiittisten kirjonkylää ja Rosalan kylää inventoivat Georg Haggrén ja kumppanit huhtikuussa. Hangon kesäyliopisto puolestaan kaivoi…
Kannakselaissyntyinen, mutta Uudessakaupungissa vaikuttanut Eva Illoinen (1934-1987) julkaisi 1978 romaanin Rinkeblummat kukkivat. Kirjan päähenkilö on nimellisesti Vikke Ström, mutta käytännössä koko Linnanfältille 1900-luvun alussa rakennetun työväenasuntoyhtiö Onnelan väki. Kertomuksen kaari kattaa Viken elämän vuosisadan alusta sodanjälkeiseen aikaan ja kuolemaan.Aika haikeaa ja surumielistä kirjan kerronta on, eikä itselleni erityisempi lukuelämys. Aloitin Turku-romaanien sarjan tästä kirjasta oikeastaan…
Kesäkuisena hellepäivänä 2023 tutustuttiin Mikko Laaksosen opastamana Turun palossa (1827) säästyneisiin puutaloihin. Sellaisia on erityisesti Linnankadun ja Läntisen Rantakadun varrella, sillä palo pysähtyi Aurakadun tietämille.Heti kättelyssä tapaamme oikealta vasemmalle Kempen talon vuodelta 1796, Apteekkimuseona toimivan Qwenselin talon (dendrologinen ajoitus 1730-luvulle) sekä Petreliuksen talon vuodelta 1809. Kaikkien ulkonäkö on vuosisatojen varrella muuttunut, mutta Qwensel palautettiin 1700-luvun…
Omakuva (1900). Lähde: Kansallisgalleria, Wikimedia Commons. Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa edeltäneen vuosikymmenen ajan, värin…
Aloitetaan sukutaustalla, sillä en sitä verkosta kokonaisena löytänyt. Varhaisimman henkilön eli Ulvilan kappalaisen Johan Pavoleniuksen (k. 1722) sukutaustaa ei ilmeisesti ole selvitetty. Raimo Ensio kertoi SukuForumilla, että Pavoleniuksen poikien "Johan Johaninpoika, s. n. 1676 ja Mårten Johaninpoika, s. n. 1680" vaiheista ei ole tietoa. Paremmin tunnetaan poika Jakob, joka kävi kääntymässä Turun akatemiassa, mutta pääsi Porissa porvariksi 1698…
Pansion lentomajakan luokse tuli kiivettyä jo syksyllä 2022, mutta kun ei sitä silloin tullut blogiin ikuistettua, niin tehdään se nyt.Majakka oli osa ketjua, jota 1930-luvulla suunniteltiin Helsingistä Tukholmaan, mutta joka ei ehtinyt valmistua ennen sodan syttymistä 1939. Pansion lisäksi jäljellä ovat vain Iniön ja Kumlingen majakat, Maarianhaminan Kasbergetiin rakennettu on purettu. Lentomajakat ohjasivat öistä lentoliikennettä…
Uutinen Euroopan ensimmäisen biodiversiteettipuiston perustamisesta Turun Skanssin alueelle sai kaivelemaan viimekesäisiä kuva-arkistoja, sillä tulihan tuollakin silloin käytyä, alkaen alueen eteläpäästä.Alueen nähtävyys on tämä (entinen?) pelastusalueen harjoitusalue, jossa myös perheen entinen VPK:n nuoriso-osastolainen muisteli harjoitelleensa henkilön etsintää.Vähän matkaa eteenpäin löytyy myös paikka "kuulumisten vaihtamiseen".Paikalta löytyi myös ohjeet puuhengitykseen. Sinänsä sopivaa tulevalle biodiversiteettipuistolle.Pohjoispäässä maasto nousee korkeammalle, josta…
Lainasin tänne kerran Kuokkamiehen muistelmia 1830-luvun Siirappi-jumalisista sanomalehdestä Sanomia Turusta 4.9.1863. En löytänyt ryhmästä tuolloin lisätietoa eikä sitä ole kertynyt muutenkaan.Mutta koin mielenkiintoiseksi, että kolme vuotta myöhemmin hyväntekeväisyyttä kritisoivassa jutussa kirjoitetaan "sekä käyvät virsikirja kainalon alla yhdesstä kahve pöydästä toiseen matkimassa jumalan sanaa ja haukkumassa toisia kansalaisiansa; piplian selityksissä ja muissa siirappi-seuroissa käydään myös ehtimiseen"(Sanomia Turusta 29.3.1866)Vaikuttaa…
Kirjoitan parhaillaan pientä elämäkertaa Turussa 1800-luvulla asuneesta miehestä. Asuinolonsa eivät ole jutulle keskeisiä, joten sorruin mutuiluun. Sanomalehti-ilmoitukset kertoivat isän verstaan muutosta ja perhe on siitä lähtien rippikirjassa kyseisessä osoitteessa, vaikka isä kuolee ja isäpuoli liittyy talouteen. Samoihin aikoihin, kun elämäkerran kohteesta tulee täysi-ikäinen ja hän perustaa perheen, sanomalehti-ilmoituksissa osoitteeksi muuttuu hänen talonsa eikä isäpuolen talo, kuten…
Aurajoen jäätyessä niin että förin toiminta keskeytyy, on sen lähelle tapana rakentaa puinen silta yli jään. Ei ensinkään jokatalvinen tapaus, viimeksi se rakennettiin 2018, mutta tänä talvena silta taas saatiin. Kenties ilmastonmuutoksen sekoittama polaaripyörre tekee sillasta jatkossa jokavuotisen. Varoituksista huolimatta...piti itsekin kokeilla jään kantavuutta, ja hyvinhän se kesti mennä ihmettemään helmikuun 1. päivänä uponnutta Espositoa,…
Suomen suurin kaupunki imi 1800-luvun alussa väkeä ympäri maan ja aina Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Itävallasta, Italiasta ja Venäjältä asti. Lovisa Herlin oli Perniössä vuonna 1798 syntynyt talonpoikaisnainen. Monen kansanihmisen tavoin palvelijan työ vei hänet ensi kertaa suureen kaupunkiin, tässä tapauksessa Suomen suurimpaan kaupunkiin Turkuun. Turussa Herlin palveli niin venäläisiä, baltiansaksalaisia kuin suomalaisiakin isäntiä ja emäntiä.…
Ei ole tullut tubettajaksi ruvettua, mutta erinäisten junavideoiden inspiroimana kuvasin Hämeenlinnasta palatessa matkan Turun päärautatieasemalta Turun satamaan, halki sateen kasteleman kaupungin. Jo aivan alussa näkyy Jukka Hakasen muraali, joka hieman nurinkurisesti toivottaa tervetulleeksi Turkuun muualta Suomesta matkanneet, jotka pian jatkavat matkaa laivalla. Nopeasti tämäkin jää historialliseksi dokumentiksi, noin 3 minuutin kohdalla Turun museokeskuksen keltainen tiilitalo,…
Turun päärautatieasema ei tosin raunio ole, eikä purku-uhankaan alla, mutta myynnissä se on, VR ei enää tarvitse sitä.1940 valmistunut rakennus edustaa aikansa tyylikästä funkista.Radanpuoleisen seinän vihreä kaakelointi puolestaan antaa itäurooppalaisen säväyksen. Puupanelointi on hieno sekin.Radan takana, Naantalin pikatien varressa sijaitsee puolestaan vanha tavara-asema.Enää ei tavaraa pureta ja lastata, päärakennuksessa toimii autokoulu ym. muuta pienempää yritystoimintaa.Asemalla…
Muhkurinmäen luonnonsuojelualue vertautuu lehtomaisuudessaan Ruissaloon ja Katariinanlaaksoon, tietää Wikipedia kertoa. Polku sinne vie Saukonojantieltä, Saukonojan ylittävän sillan vasemmalta puolelta. Muhkurin viidakossa (oikealta tuleva) Saukonoja yhtyy (suoraan edestä tulevaan) Kuninkojaan.Kuninkoja jatkaa virtaamistaan majesteettisen leveänä, joskaan ei kovin syvänä kohti Uudenkaupungin rataa (kolmas kuva ratapenkalta kuvattu).Pian radan jälkeen Kuninkoja tosin painuu maanalaiseen uomaansa, ja ilmestyy esiin vasta…
Pääskyvuoren linkkitorni on vuodesta 1964 alkaen hallinnut itäisen Turun maisemaa, tässä näkymä Littoistentien ylittävältä jalankulkusillalta.Reitti tornille lähtee Talvitieltä, jonka ruotsinkieliselle nimelle Fimbulvägen on Turun nimistörekisterin mukaan seuraava selitys: Vinterinaukio Vintersplan oli nimistössä jo aiemmin, joten Talvipuistikolle ja talvitielle on ollut annettava muu ruotsinkielinen vastine. Islantilaisissa saduissa esiintyy Fimbul niminen jättiläinen. Fimbul tarkoittaa myös erittäin kylmää…
Yliopistonkadulla sijaitsevan Hospits Betelin, nykyiseltä nimeltään hotelli Scandic Plazan, on piirtänyt Erik Bryggman, ja se valmistui 1929. Talon läpi johtaa ylös portaikko, jonka portit ovat auki vain päiväsaikaan.Ylhäällä sisäpihalla on Frithiof Strandellin luomus, 1906 valmistunut Betel-kirkko. Luodessaan kirkon ympärille klassisen arkkitehtuurin inspiroiman kokonaisuuden Bryggman piirsi myös kirkolle uuden tornin. Kuvassa kirkko torneineen vasemmalla, Hospits Betel oikealla,…
Tätä voi kai pitää trilogian neljäntenä osana, jatkona vuonna 2020 kierretyille manner-Turun kolmelle ilmatorjunta-asemalle (Ruohonpää, Mikkolanmäki, Uittamo). Värikästä oli myös täällä.Sisälle saattoi kurkistaa, mutta mennä ei mieli tehnyt.Toinen samanlainen pömpeli oli päässyt vielä enemmän kallion suojaan.Kallion korkeimmalla kohdalla oli tämä katoton rakennelma, jota oli yritetty kattaa lähistöltä löytyvällä materiaalilla.Nämä kaksi olivat kai ampuma-asemia, tosin kovasti…
Aurajokirannassa, Sibelius-museon takana kasvaa tämä muhkea tammi.Kyltti juurella kertoo sen olevan mahdollisesti Pehr Kalmin itsensä istuttama.Tammi säästyi Turun palossa 1827, mutta muu osa paikalla ollutta Turun akatemian puutarhaa tuhoutui. Sen muistoksi valmistui 2012 Jan-Erik Andersonin ympärsitötaideteos Pehr Kalm Revival johon on istutettu mm. Kalmin mukaan (latinaksi) nimettyjä kasveja.Puutarhan alue on jäänyt kirjaimellisesti betonin alle, mutta…
Turussa 1410-luvulla painettu abo-raha eli Eerik Pommerilaisen kuusinainen. Kuva: Museovirasto.Merirosvot terrorisoivat Itämerta 1400-luvulla väijyen etenkin sen satamakaupunkeihin pyrkiviä Hansan kauppalaivoja. Merirosvous oli niin yleistä, että Itämerellä liikkuneista laivoista 25–30 prosentin arvellaan joutuneen ryöstön kohteeksi. Suurin ja pahamaineisin rosvojoukko olivat Vitaaliveljet, joiden lymypaikka oli pitkään Gotlannin Visby.Merirosvot, piraatit, olivat taustaltaan kirjava joukko. Kaikki eivät olleet yhteiskunnan…
Tanja RatilainenEräänä elokuun työpäivänä vuonna 2014 rakennustutkija ja arkeologi kävivät dokumentoimassa Kakolan vankila-alueella sijainnutta kivilouhosta. Kohteena olivat mm. louhoksen kallio- ja kivihakkaukset, joita vangit olivat tehneet sen käyttöaikana. Vankila-ajan jälkeen louhoksessa oli kuvattu myös elokuvaa, josta oli jäänyt jäljelle kaikenlaisia rakennelmia. Ote ilmakuvasta vuodelta 1998. Keskellä kivilouhimo, josta saatiin rakennuskivenä käytettyä kakoliittia. Kuva: © Turun kaupunki,…