Nordiska museetin FB-promon kuvitusViime viikolla Nordiska museet julkisti ison digiarkiston, jonka pitäisi vielä kasvaakin. Sisältölistassa huomioni kiinnitti Årstan rouvan päiväkirjat, joiden kirjana julkaistu versio on Helsingin kirjastoissa hankalasti saatavilla. Selasin sitä 1802-kirjaa tehdessä ja työlistalle jäi merkinnöissä mainittu suomalainen piika. Verkkoympäristöön ei oltu tuotu painettua ja toimitettua kirjaa vaan koneellakirjoitettu versio, johon oli tehty ei-aivan-täydellinen…

Lue lisää

Kyläkirjaston kuvalehdissä 6-9/1888 julkaistussa tekstissä Nuoruuden muistelmia nimimerkki J. A. B. jakoi (ainakin mukamas) 90-vuotiaan tätinsä tarinoita. Tämän isä oli ollut kruununvouti Kokkolassa tai sen läheisyydessä vuonna 1819. Kokonaisuudessa esitettyjen tietojen perusteella muistelija lienee ollut Korsholman pohjoisen kihlakunnan kruununvouti, sotakamreeri ja kollegiasessori Fredrik Basilierin ja Brita Gustava Schroderuksen tytär Karolina Fredrika (s. 1808).... päivänä moniahana, astui…

Lue lisää

Opin jo kouluikäisenä Suomen muinaistaideseuran retkellä, että tuulenkaatojen juurakot ovat hyvä kurkistus pintaturpeen alaiseen maailmaan. Kaatuneet puut saattavat paljastaa maasta arkeologisia löytöjä ja rakenteita, joten katson aina metsässä kulkiessani juurakot läpi. Vaikka tämä on ollut tapanani jo parikymmentä vuotta, en ole aiemmin tehnyt juurakoista löytöjä. Tuulenkaadot on hyvä aina kurkata läpi arkeologistenlöytöjen varalta. Tästä tuulenkannosta tärppäsi.…

Lue lisää

Alfred ja Hélène Jacobssonin kotimuseo Ett Hem on siitä erikoinen, että pariskunnan alkuperäistä kotitaloa Hämeenkadulla ei enää ole, vaan kokoelmat on sijoitettu tähän Piispankadulla sijaitsevaan puurakennukseen.Esillä olevat interiöörit alkavat biedermeier-tyylisestä Kingelin huoneesta. Kalusto on kuulunut Abraham Kingelinille, jota pidetään 1800-luvun alkupuolen merkittävimpänä turkulaisena liikemiehenä, ja joka oli rouva Jacobssonin äidinisä.Konsulin huoneen sohva ja tuolit ovat…

Lue lisää

Kemissä oli 1980-luvun alussa vain yksi Alko, mutta muutettuani Turkuun 1982 havaitsin että niitä oli keskustassa kerrassaan neljä. Turunkin Alkot noudattivat samaa arkkitehtuurista tyyliä: matala rakennus suurin ikkunoin. Kai ainakin joissain tapauksissa funktionalismi saneli myös ovenkahvojen muoidon, koska viinakaupat tunnettiin "pitkäripaisina". Siinä missä Kemin Alko oli aivan kauppatorin reunalla, tuntuivat Turun myymälät sijoitellun hiljaisempien poikkikatujen…

Lue lisää

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko on ollut kaikin puolin kummallinen, mutta kaikkien koronarajoitusten keskellä olen saanut olla mukana kahdessa kiinnostavassa hankkeessa: keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteita tutkivassa projektissa ja kehittämässä Aurajoen pyhiinvaellusreittejä. Liedon Vanhalinnan linnavuori hallitsee kahta vanhaa kulkureittiä, Hämeen Härkätietä (vas.) ja Aurajokea. Vanhalinna on yksi Aurajoen pyhiinvaellusten kohteista. Kuva: Ilari Aalto. Joku voisi kysyä, mitä annettavaa…

Lue lisää

17.7.2020

Laivahostellina Aurajoessa toimiva Bore taitaa useimmille suomalaisille olla tutumpi edellisestä elämästään risteilijänä nimellä Kristina Regina.Vuonna 1960 valmistuneessa aluksessa on majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi myös yksi Forum Marinumin näyttelyistä. Näyttelytekstit ovat kattoon ripustetuissa plekseissä, lisäksi on kuvia ja filmejä. Kurkistamaan pääsee mm. laivan rakennuttaneen Hans von Rettigin varustamohyttiin (sisustus ei toki ole Rettigin aikainen). Tilat käsittävät…

Lue lisää

Brinkhallin kartano sijaitsee Turussa Kakskerran saarella, ja on saanut nimensä Turun Suurtorin Brinkkalan talosta, sen jonka parvekkeelta julistetaan joulurauha.Vuonna 1793 valmistuneeseen ja nyttemmin kunnostettuun päärakennukseen pääsee sisään vain opastetuilla kierroksilla. Niitä on tänä kesänä joka päivä maanantait pois lukien klo 13 ja 15. Opastus kustantaa 9,50 €. Opastus alkoi ala-aulasta.Kulmahuone oli sisustettu lahjoituksena saaduin kirjoin ja…

Lue lisää

Ruissalon saaren päästä päähän kulkee paitsi maantie, myös asfaltoitu pyörätie sekä päällystämätön kävelytie, edellinen maantien eteläpuolella, jälkimmäinen sen pohjoispuolella. Kävelytien länsipää näyttää tältä, ja sille pääsee helpoimmin jäämällä pois bussista hotellin pysäkillä.Kartan mukaan tummansinistä viivaa riittää edessä 6,4 kilometriä.Vaan eihän sitä yhteen menoon tarvitse paarustaa. Reitin varrelta löytyy mm. Ruissalon kahvila Punainen Tupa.Kuuvan tienhaaran vanhan,…

Lue lisää

Forum Marinumin sotalaivat aukenivat taas yleisölle heinäkuun alusta. Tässä ollaan tykkivene Karjalan kannella, ja tuossa oikeallahan on miinalaiva Keihässalmi.Karjalan aseistuksena tuon keulan 120 mm Boforsin lisäksi laivasta löytyy tämä sukellusveneiden torjuntaan käytetyt syvyysraketinheittimet, tässä paapuurin puolella aluksen sisään käännettynä (vasemmalla heittimen ammuksia, oikealla 120 mm kranaatti)...ja tässä tyyrpuurin puolella taisteluasentoon käännettynä.Laivasta löytyy myös kaksi 40…

Lue lisää

Vuonna 1968 valmistunut Sibelius-museo edustaa aikakautensa betonibrutalismia. Musiikkimuseon esineistössä ovat tietysti pääosassa soittimet. Epämusikaalisena ihmisenä en niistä paljoa ymmärrä, mutta hienoja käsityötaidon näytteitähän ne ovat.Jousimonokordi oli jousi- ja kosketinsoittimen yhdistelmä. Ranskalaisen Joseph Poussotin 1880-luvulla keksimästä soittimesta ei tullut suosittua - miksiköhän... hienon näköinen kapistus se kyllä on.Sibelius - the one and only on näyttelyn uusi…

Lue lisää

Turun Tuomiokirkkomuseo sijaitsee kirkon etelälehterillä, kappeleiden yläpuolella.Rakentamisen aikajana. Ajoituksen tulkinnat ovat vaihdelleet, ja onkin esitetty uutta rakennushistoriallista turkimusta seuraavan restauroinnin yhteydessä.Museo vetää kirkollisissa aarteissaan vertoja Euroopan muille katedraaleille. Kuuluisimpia ovat Turussa keskiajalla valmistetut Ejbyn kalkki ja pateeni, aikoinaan tanskalaisten ryöstämät ja sittemmin palauttamat.Kookospähkinä oli keskiajan Pohjois-Euroopassa melko eksoottinen hedelmä. Siitä tehtiin mm. ciboriumeja eli ehtoollisleivän…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Itäharjulla sijaitsevaa Mikkolanmäen patteria lähestyimme etelästä käsin, joten ensin tuli vastaan ilmatorjuntakonekivääriä varten rakennettu betoniasema.Melkoinen määrä graffitiartistien "hylsyjä" lojui tälläkin taistelukentällä.Etäisyysmittarin asema palveli nuorison kokoontumispaikkana meidän siellä mäellä käydessämmekin.1. tykkiasema.Yhdistetty etäisyysmittari- ja tulenjohtoasema, edellisen vasemmalla, jälkimmäinen oikealla.2. tykkiasema. Betonin loputtua täällä oli spreijattu kalliotakin.Mikkolanmäki on kolmesta patterista lähinnä keskustaa, ja täältä olikin hienot näköalat aina…

Lue lisää

Löysimme Ruohonpään patterin vahingossa, geokätkeilyn merkeissä, mikä myöhemmin innosti kiertämään kaikki kolme eri puolilla Turkua sijaitsevat toisen maailmansodan aikaiset ilmatorjuntapatterit. Mutta aloitetaan siis Ruohonpään Pirunmäen patterista. 2. tykkiasema.Ilmatorjuntakonekiväärin asema.Etäisyysmittarin asema.1. tykkiasema ja sen kyljeen 1944 rakennettu amputarvikesuoja.Auki murrettu ampumatarvikesuoja on nyttemmin kranaattien sijasta täyttynyt spraymaalipurkeilla.Tulenjohtoasema.3. tykkiasemaRinteestä löytyi vielä yksi maakellari, mahdollisesti ammusvarasto.Aseistuksena Ruohonpäässä, kuten myös…

Lue lisää

Ilotulitus Lontoossa vuonna 1749. Lähde Wikimeda Commons, Public DomainOtsikko Helsingin Sanomissa kertoi, että ilotulitteet tulivat Suomeen 1810-luvulla. Törmäsin siihen kirjoittaessani aiemmin ilotulitusmestari Tryggistä, ja ihmettelin epäuskoisena. Ei kai niin myöhään vasta! Tunnettiinhan ilotulitteet Euroopassa jo keskiajalla ja muistammehan Ilotulitusmusiikin, jonka G. F. Händel sävelsi esitettäväksi Lontoossa vuonna 1749 järjestetyn ilotulituksen oheismusiikiksi (se osoittautui onnistuneemmaksi kuin itse näytös,…

Lue lisää

Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja väljiä, ja asemakaava oli tiukan säännöllinen. Tätä asemakaavojen säännönmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikausilla (1637–1640 ja 1648–1654) Suomen keskiaikaisten kaupunkien asemakaavoja alettiin reguloida ja uudet kaupungit…

Lue lisää

HEGESIPPUS HIPPOLYTUS HJERPE (1831-1888)Hegesippus Hippolytus Hjerpen kuva Wennerströminkirjoittamasta muistoartikkelista.Sauvon kirkon pääsisäänkäyntiä kohti kuljettaessa vasemmalla, lähellä hautausmaan aitaa on hieman erikoisen näköinen hautakivi, jossa yksi nimistä on kiinnittänyt varmaan yhden jos toisenkin huomion: "Provasti Hegesippus Hippolytus Hjerpe". On siinä miestä nimellä paiskattu, on saattanut moni ajatella. Mutta kuka hän oli? Sitä lähdemme nyt selvittämään, ja sen…

Lue lisää

KLEOFAS IMMANUEL NORDLUND (1849-1883)Kleofas Immanuel Nordlundin kuvaBjörklundin kirjoittamasta elämäkerrasta.Varsinais-Suomen Marttilassa saattaa kuulla evankelisen liikkeen seuroissa edelleen jonkun ehdottavan, että lauletaan "Heikolan pojan laulu".  Laulu on "Mun kanteleeni kauniimmin", joka on monelle liikkeen ulkopuolisellekin tuttu esimerkiksi muistoadresseista. Itse asiassa kyse on Siionin kanteleen laulun numero 318 "Oi, minkä onnen, autuuden" 4. säkeistöstä, sillä tuossa laulussa on…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää