Veli Pekka Toropainen Aurajoki mahdollisti Turun kaupungin olemassaolon ja sen rannoilla tapahtui jatkuvasti jotakin. Tämä on viimeinen osa juttusarjasta, jossa kerrotaan siitä, miten monin tavoin Aurajoki oli osa 1600-luvun turkulaisten elämää. Sarjan kaikki osat löytyvät tästä linkistä. Onnettomuuksia ja itsemurhia Kaupunkilaisia hukkui jokeen sekä onnettomuuksissa että itsemurhissa. Jokaisesta kuolemasta oli suoritettava tarkka tutkimus, sillä ruumiin…

Lue lisää

Huoneiden kirja luo kulkijalleen ainutlaatuisen elämyksen. Monitaiteisessa Huoneiden kirja -teoksessa luodaan kirjailija Saila Susiluodon samannimisen proosarunoteokseen (2003) pohjaten immersiivinen, kokijansa taiteen sisäiseen todellisuuteen upottava teostapahtuma. Massiivinen toteutus kattaa vanhan Kivipainon tehdasrakennuksen pihapiireineen. Taideteokseen astumisen kynnyksellä Vanha taulukko -hahmo evästää yleisön taipaleelleen. Kulkijaa kehotetaan esittämään mielessään kysymys, johon toivoo taiteen äärellä saavansa vastauksen. Kysymys ja vastaus…

Lue lisää

Greta Caisa, joka myöhemmin oli kirkonkirjoissa myös Magrareta Catharina, syntyi Naantalin Taimossa 2.1.1747. Isänsä oli kapteeni Anders Hessling ja äitinsä Maria Hiilos. He olivat menneet naimisiin Naantalissa jo 5.12.1723, joten Caisa Greta oli iltatähtensä. Caisa Greta ehti kuitenkin kasvaa melkein teini-ikäiseksi, ennen kuin Maria kuoli 58-vuotiaana 27.2.1761.Tämän jälkeen Greta Caisa muutti Anders-veljensä ja leski-isänsä kanssa Sysmään (RK…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Aurajoki mahdollisti Turun kaupungin olemassaolon ja sen rannoilla tapahtui jatkuvasti jotakin. Tämä on neljäs osa viisiosaisesta juttusarjasta, jossa kerrotaan siitä, miten monin tavoin Aurajoki oli osa 1600-luvun turkulaisten elämää. Sarjan kaikki osat löytyvät tästä linkistä. Työssä jokirannassa Turkuun tuodut ja sieltä viedyt tuotteet purettiin ja lastattiin joen rannassa. Turun raadin asettamat virkamiehet…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Aurajoki mahdollisti Turun kaupungin olemassaolon ja sen rannoilla tapahtui jatkuvasti jotakin. Tämä on kolmas osa viisiosaista juttusarjasta, jossa kerrotaan siitä, miten monin tavoin Aurajoki oli osa 1600-luvun turkulaisten elämää. Sarjan kaikki osat löytyvät tästä linkistä. Aurajoen ainoa silta ylitti sen eteläpuolella olleen Turun torin ja pohjoispuolella olleen pienemmän aukion Hauenkuonon torin kohdalla.…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Aurajoki oli 1600-luvun Turulle suorastaan elinehto, sillä vaurautta tuova vienti sekä kaupungin tarvitsemat tuotteet saariston kaloista ja haloista ulkomaiden satamien ylellisyystuotteisiin kulkivat sen kautta. Jo yksittäinen oikeustapaus voi paljastaa asian monimuotoisuuden. Tarkastusmies Anders Gustafsson valitti kesäkuussa 1684 kankurinkisälli Johan Filipssonin kantaneen rukouspäivän yönä kuutosta laiturille lapselleen hankkimansa kehdon ja vaimonsa arkun. Tarkastajan…

Lue lisää

Taiteilijat ovat näyttävästi jo vuosia haastaneet monin tavoin – taiteen keinoin ja taideinstituutioita keskusteluun osallistamalla – käsittelemään kulttuurisen moninaisuuden ja yhdenvertaisuuden tarpeeseen liittyviä kysymyksiä. Kriittisinä aiheina ovat yhtä lailla niin yhteiskunnan syrjivät rakenteet kuin toiseuttavat ja marginalisoivat tavat esittää erilaisia kulttuurivähemmistöjä. Wäinö Aaltosen museo (WAM) on vastannut näihin haasteisiin inklusiivisella, erilaiset yhteisöt ja kulttuurit huomioon…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turun läpi virtaava väylä tunnetaan nykyisin Aurajokena. Toisin oli 1600-luvun Turussa, jossa jokea nimitettiin Turun joeksi, tai yksinkertaisesti vain joeksi, sillä senhän tunsivat kaikki. Joki merkitsi jokaiselle kaupunkilaiselle jotakin. Asuinpaikka ilmoitettiin sen mukaan isoksi eli torin ja tuomiokirkon puoleksi tai pieneksi eli Aninkaisten puoleksi. Voitiin sanoa myös, että jokin tapahtui täl pual…

Lue lisää

Turun uudesta konserttitalosta tehtiin tärkeä päätös 18.10., kun valtuusto äänesti hankintapäätöksen puolesta. Konserttitalon sijoitus Itsenäisyydenaukiolle on herättänyt vilkasta keskustelua ja moni on myös pohtinut, millainen aukion historia on. Tehdään siis katsaus alueen menneisyyteen, josta löytyy niin kunnianhimoisia suunnitelmia kuin kariutuneita rakennushankkeitakin. Varhaisia vaiheita Auransillan ja Myllysillan välinen rantakaistale oli 1600-luvulta lähtien käytössä laivojen lastauspaikkana. Viimeistään…

Lue lisää

Turun maakunta-arkiston Dahlströmin kortistoa selatessa törmäsin muutamaan karhukorttiin.Ensimmäiseen on poimittu raastuvanoikeuden pöytäkirjasta 2.9.1730 tieto, että karhu ja kaksi pentua olivat tulleet Gabriel Malmelinin pihalle. Viite on alkuperäiseen pöytäkirjaan, juttua ei näy puhtaaksi kirjoitetussa versiossa. Gabriel Malmelin ainakin selvisi kohtaamisesta. Viisi vuotta myöhemmin Turussa lastattiin Tukholmaan lähtevään laivaan karhua. Kolmekymmentäviisi vuotta myöhemmin Mynämäen ja Maskun kihlakuntien tuomiokunnan tuomari…

Lue lisää

Sanna Saunaluoma ja Tanja RatilainenJulkishallinnollisissa organisaatioissa toimivien arkeologien työnkuva on muuttunut radikaalisti viimeisten 140 vuoden aikana. Mielikuvamme arkeologiasta reilun sadan vuoden takaa, ikonisten suomalaisten arkeologien, kuten vaikkapa A.M. Tallgrenin, Hjalmar Appelgrenin, ja Juhani Rinteen aikakaudelta, on joukko vakavailmeisiä miehiä lapioineen kaivamassa auki massiivisen kokoisia alueita esinelöytöjen talteen ottamista varten. Tuohon aikaanhan arkeologin työhön kuului olennaisena…

Lue lisää

Aboa Vetus Ars Novan arkeologinen kaivaus on tämän kesän osalta päättynyt. Maan alta esiin kaivetut muuratut rakenteet suojataan vielä pakkasen varalta ja sen jälkeen kuoppa jää talvikaudeksi odottamaan tulevia tutkimuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tutkimustyö olisi tullut päätökseen. Nyt käynnistyvät kaivaukset jälkityöt. Tämä tarkoittaa kaiken kesän aikana kaivetun aineiston läpikäymistä; löytöjen puhdistusta ja luettelointia,…

Lue lisää

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta syksyllä 1818 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Näytännöt kestivät vielä minun tultuani tänne kolme päivää. Minä olin katselemassa joka kerran. Ah, mikä nautinto! Kustaa Adolf, Pumpernickel ja Rollan kuolema esitettiin. Jos olivat kappaleet hyvät, niin hyvät olivat näyttelijätkin. Useimmat olivat Ruotsista - Ruotsin parhaimmat. Suuttuneina siitä, että kruunu oli lakkauttanut "Stora…

Lue lisää

Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…

Lue lisää

Kuokkamies, jonka muistelmia Sellainen laitos Huhkon tienhaarassa ja Turun Siirappi-jumaliset 1830-luvulla olen jo aiemmin jakanut, kertoi Sanomissa Turusta 9.2.1866, ettäLikempanä Naantalia on "Kukolan" rustholli tunnettu hyvastä piimästänsä. Erittäinkin muutama vuosi takaperin oli se hyvinki peräänkysyttyä tavarata Turussa. Pyysivät kerran isännän vissinä määräpäivinä tuomaan piimänsä paatilla Turun jokea myöden koulun kohdalle. Isäntä kuitenkin keksi paremman keinon, jolla tulostansa…

Lue lisää

KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…

Lue lisää

Maanantaiaamun lyhyenä kahden tehotunnin vapaaehtoispäivänä ehdittiin pesemään vanhoja löytöjä toimistolla, kaivamaan noin 15-20 ämpärillistä liiterin aluetta, ottamaan tiiliä ja kiviä pois sekä tekemään mittaustyötä. Mittaukset tehtiin nyt ensimmäistä kertaa takymetrin sijaan vanhalla vaaituskojeella, jota kaivausjohtaja iloisesti kuvaili historianelävöittämiseksi. Kaivauksilla mennään yleensä ajassa taaksepäin ja nyt niin tehtiin myös teknologisesti. Toisaalta laite vaikutti äärettömän toimintavarmalta –…

Lue lisää

Perjantain kaivaukset alkoivat kuulaan syksyisessä säässä viikon tauon jälkeen. Puiden varjossa seuloessa oli ihan vilpoisaa, mutta museon ympärillä olevat muurit suojelivat meitä pahimmilta tuulenpuuskilta. Tyhjensimme aluksi ja kävimme läpi viime kerralta jääneet ämpärit. Löytöjä tuli niistä ihan mukavasti. Perinteistä lasia, luuta ja keramiikan siruja. Myöhemmin löytyi hienoa lasitettua kaakelia mm.Torstaina Ilari tosiaan piti mainion esitelmän…

Lue lisää

Löytörasian sisältö oli aika samanlainen viime torstaina kuin aiempina päivinäkin. Mukavana lisänä tosin vastaan tuli pieniä kuvioidun keramiikan siruja, helmi, liitupiipun paloja ja ilmeisesti melko kookkaan rotan luita. Lisäksi oli ilo pitkästä aikaa tunnistaa Hollannista kotoisin olevan virvoitusjuomapullon kappale, minkä muut olivat kaivaneet aiemmin esille. On sentään jotain oppia jäänyt päähän aiemmilta vuosilta! Siinä missä…

Lue lisää

Kaksi miestä polkupyörineen Turussa noin 1900. Kuvaaja Visi Korsström. Kuva: Museovirasto.Isoisäni, suutari ja kenkäkauppias Karl Ludvig Terho (alk. Johansson, 1872–1949) ja polkupyörätehtailija, teollisuusneuvos Kustaa Edvard Merilä (1875–1961) olivat tuttavia keskenään. He olivat suunnilleen saman ikäisiä, muuttivat Turkuun (isoisäni Paraisilta, Kustaa Mietoisista) 1890-luvun lopulla ja valmistivat kulkuvälineitä. Molemmat olivat myös innokkaita biljardin pelaajia ja mahdollisesti heidän…

Lue lisää