Carin Bryggman (1920-1993) teki uran sisustusarkkitehtina, ja suunnitteli myös koko joukon tuoleja. Hänen Turun museokeskuksen kokoelmiin tulleen valokuvakokoelmansa digitointi  viime aikoina on tuonut Finnaan joukon Carinin suunnittelmia tuoleja, tässä otos, kuvaaja ja kuvausaika suluissa.Muhkea Sab-nojatuoli hankittiin taannoin museon esinekokoelmaankin. (Otso Pietinen 1950)Taittuva tuoli (tuntematon kuvaaja 1954)Rottinkipunostuoli. (Otso Pietinen 1950)Tämä toi itselleni mieleen hieman talonpoikaisemman tyylin.…

Lue lisää

Ulla Moilanen Paiserutto levisi Eurooppaan 1340-luvulla, jolloin se surmasi vähintään kolmanneksen Euroopan väestöstä. Ensimmäiset tautitapaukset havaittiin Italian satamakaupungeissa, joissa tartunnat yhdistettiin nopeasti kauppalaivoihin ja niiden miehistöihin. Vaikka tartunnan mekanismeja ei vielä tunnettu, huomattiin pian, että taudilta saattoi välttyä pysymällä erossa sairastuneista tai esineistä, jotka olivat olleet kosketuksissa sairaisiin. Koska kuolleisuus oli varsinkin 1340-luvun ensimmäisessä ruttoepidemiassa…

Lue lisää

Posttidningarissa 1730- ja 1740-luvuilla yksi yleisimpiä ilmoitustyyppejä oli kirkon sisäisten hautojen myynti (erityisesti Tukholmassa) ja kuulutukset haudoista, joiden perillisiä seurakunnat eivät tunteneet. Jälkimmäistä laatua edustaa turkulaisten ilmoitus, joka julkaistiin 11.5.1738.Jöns Kurckin ja Gustaf Hornin komeita hautoja oli ylläpidetty seurakunnan rahoilla, mutta nyt oli päätetty, että ellei omistajia löydy marraskuuhun mennessä, niin haudat myytäisiin edelleen. Turun…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Epidemioita on esiintynyt kautta vuosituhansien ja niihin on puututtu esivallan puolelta voimakkaasti. Ruton lähtöalue sijaitsee Aasian vuoristoissa, joissa sen alkulähteenä on ollut turkiksensa takia metsästetty siperianmurmeli (tarbagani). Aika ajoin tauti on siirtynyt metsästäjiin ja levinnyt edelleen. Jo aikaisessa vaiheessa huomattiin, että rutto levisi paikkakunnalta toiselle suuria kulkureittejä myöten, ensin satamakaupunkeihin ja niistä…

Lue lisää

Kuokkamiehen matkamuistelmista (Sanomia Turusta 4.9.1863):Jos esimerkiksi menemme Raunistulan tietä "Rieskalähteen" sivutten; niin johtuu kohta mieleeni se lahkokunta, joka noin viisikolmatta vuotta takaperin Turun ympäristöllä ilmaantui: niin kutsutut "siirappijumaliset", joittenka johdattaja ja pääpappi, N. niminen suutari, näillä tienoilla asuntoansa piti. Mitkä näitten lahkolaisten oikiat pääkappaleet autuuden asiassa liene olleet; jos samalaatuset kun nykyaikain tekopyhien eli toisten, sitä…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää

Turun museokeskuksen Turun linnan kansainvälisestä naistenpäivästä naistenpäivään 8.3.2019–8.3.2020 kestävä näyttely Muutama sananen naisista kertoo muun muassa kuuden 1600-luvulla Turussa eläneen johtavaan porvaristoon kuuluneen naisen tarinan. He ovat myös eräitä kirjan 39 tarinaa 1600-luvun turkulaisnaisista päähenkilöitä. Nämä tulokset perustuvat väitöskirjaani Päättäväiset porvarskat – Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623−1670, jossa selvitin kaupungin lähinnä ulkomaalaistaustaisen valtaporvariston…

Lue lisää

Turun linnan Bryggman-salissa pidettiin eilen seminaari aiheesta Turun synty - näkökulmia varhaiseen kaupunkiin. Tilaisuuden avasi Visa Immonen kertomalla miten otsikkoa voi lähestyä kahdesta näkökulmasta, ensinnäkin siitä mitä kaupungin perustamisaikoihin (mikä se sitten onkaan) tapahtui, ja toisaalta siihen miten asiaa on pähkäilty jo vuosikymmenien tai suorastaan -satojen ajan. Pyhänä kirjoituksena on toiminut paavi Gregorius IX:n 1229…

Lue lisää

Vuodenvaihteen harmaudessa taivaltava ja lumihankien hohteen sekä talvipäivän auringon kimalluksen puutteeseen pettynyt kulkija joutuu pakosta etsimään muita kohteita kauneudenkaipuunsa tyydyttämiseksi. Päädyin kaupungilla kulkiessani tutkailemaan minua ympäröiviä katunäkymiä, etenkin kun nykyaikaisen talven näköä hämärtävässä ja enemmän mieltä kuin ruumista hyytävässä harmaudessa ei juuri voi nähdä pidemmälle kuin kulkemansa kadun vastakkaiselle puolelle. Yllättäen tällaiset sumentuneet katunäkymätkin voivat…

Lue lisää

Mustakantinen, vanha valokuva-albumi lepää työpöydällä kirjapinoin tuettuna. Huoneen hiljaisuuden rikkoo vuoroin näppäimistön naputus, vuoroin hiiren kliksutus. Hetkeksi on noustava selaamaan kirjapinoa, joka on kertynyt torniksi työhuoneen lipaston päälle. Vihdoin myös paksun kuva-albumin sivu kääntyy varovasti, puuvillahanskoin suojatuin käsin. On vielä varhainen syksy ja olen juuri aloittanut uudessa tehtävässäni Turun museokeskuksen valokuvakokoelmien korkeakouluharjoittelijana. Edessäni oleva albumi…

Lue lisää

Vuonna 1914 Turkuun muutti sairaanhoitaja Anna Eriksson (19.11.1880 - 24.3.1934). Hänen jäämistöistään on Turun museokeskuksen kokoelmiin päätynyt turkulaista sairaalaelämää kuvaava albumi, jonka Turku-kuvien digitointiprojektin yhteydessä luetteloin. Pienessä jo ajan myötä sivuiltaan hapertuneessa albumissa oli kuvia niin sairaalan alueelta, sisätiloista, potilaista, sairaanhoitajista, kuin muusta henkilökunnasta. Albumi oli siis mielenkiintoinen katsaus 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaaloiden toimintaan, jolloin nykyinen…

Lue lisää

Emmi Fock syntyi Saksassa 1898 saksalaisille vanhemmille. Turkuun perhe muutti vuonna 1901 isän tullessa työskentelemään Kivipainoon faktoriksi. Fock aloitti Turun ruotsinkielisessä koulussa ja suoritti myös ”Fruntimmersskolanin” jossa nuorille neideille opetettiin mm. etikettisääntöjä ja taloudenpitoa. Vuosina 1913-1914 Emmi Fock opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja seuraavana vuonna kuusitoistavuotiaana lähti Saksaan opiskelemaan valokuvausta. Saksassa hän työskenteli eri…

Lue lisää

Osana Turun museokeskuksen Turku-kuvien digitointiprojektia on turkulaisen sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin valokuva-aineiston digitointi ja luettelointi. Carin Bryggmanin perikunta on lahjoittanut aineiston arkistolle vuonna 1997, kuvia aineistossa on kokonaisuudessaan päälle 800 kappaletta. Pääosin aineisto koostuu mustavalkovedoksista, mutta aineistossa on mukana myös muutamia värivedoksia, sekä negatiiveja ja diakuvia. Carin Bryggman (1920-1993) oli turkulainen sisustusarkkitehti, joka opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (myöhemmin…

Lue lisää

Millainen oli sadan vuoden takainen kuluttajan joulu? 2010-luvulla elävän silmin silloinen kuluttaminen ja joululahjojen markkinointi näyttävät kohtuullisen maltilliselta ainakin Turun Sanomien joulukuun 1919 numeroiden perusteella, mutta aivan kaikki ei ollut silloinkaan täysin toisin kuin nykyään. Nykyään tuntemamme moderni joulupukki oli tällöin melko uusi ilmiö: pukki ja lahjoja sen rinnalla jakavat tontut nimittäin kehittyivät 1800-luvun loppupuolella…

Lue lisää

Turkulainen makeistehdas Seres aloitti toimintansa 1917. Tehtaan tunnetuin tuote oli Sisu-pastilli, mutta se valmisti vuosikymmenten mittaan paljon muutakin. Etiketit ja pakkaukset tuotti useimmiten Turun Kivipaino Oy.Mauno Mannelin dokumentoi tuotantoa valokuvaamalla 1930-luvulla, jolloin tehdas toimi Hämeenkatu 18:ssa.Toimistossa työskennellään Billnäsin toimistopöytien ääressä...ja tuotantolinjalla ahkeroivat naiset, kuten tuon ajan turkulaistehtaissa usein, työnjohtajina toki miehet.Vuonna 1937 tehdas muutti osoitteeseen…

Lue lisää

Aloitimme reprokuvaajina Turun museokeskuksen valokuvakokoelmissa Turku-kuvien digitointiprojektissa syyskuun alussa. Yksi ensimmäisistä tehtävistämme oli kuvauspaikan saattaminen reprokuvaamiselle sopivaksi. Tähän kuului kameran ja pöydän säätäminen vaakatasoon, valojen asennus ja valaistuksen säätö valotusmittarin kanssa. Valot asennettiin 45 asteen kulmaan pöytään nähden. Valojen sekä kameran linssin eteen laitoimme polarisaatiosuotimet heijastusten vähentämiseksi.Itse kuvaus tehdään aina aineiston mukaan. Olemme käsitelleet lasi-…

Lue lisää

Nyt vietetään mielenterveysviikkoa.  Viikko aloitettiin sunnuntaina 17.11. sytyttämällä kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle eri puolilla Suomea. Viikon teemana on tänä vuonna ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”.Tarkastelemme lyhyesti Ruotsin ”hulluna kuninkaana” pidettyä Eerik XIV:tä ja sitä, miten taiteilijat ovat kuvanneet Eerikiä kolmessa teoksessa. Miten Eerik näyttäytyy katsojille, kun mielisairaus on vaikuttanut hänen maineeseensa vuosisatojen ajan?  Näkyykö teoksissa Eerik…

Lue lisää

Olemme heinäkuun aikana tutkineet Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksilla kiinnostavaa ilmiötä, 1800-luvun lopun puutarhakujaa. Tai kuten meille selvisi, kahta eri aikaista puutarhakujaa.Tontilla olleet vanhat kivitalot tuhoutuivat Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden rauniot purettiin ja peitettiin maalla. Tontti päätyi Rettigin tupakkatehtailijasuvun haltuun 1800-luvun puolivälissä, ja 1870-luvulla alue muokattiin enlgantilaistyyliseksi puutarhaksi, jossa kulki istutusten…

Lue lisää

Entinen Akatemiantalo. J.J. Reinbergin litografiasarja: Vyer af Åbo 1852-1853. Turun museokeskus/Seilo Ristimäki. Akatemian perustaminen Turkuun 1640 merkitsi tämän vanhan kauppa- ja hallintokaupungin intellektuaalin elämän voimistumista. Turku oli toki vanha koulukaupunki, mutta yliopiston perustaminen toi kaupunkiin uusia ihmisiä, aatteita ja virtauksia. Toisella puolella Pohjanlahtea sijaitsi Uppsalan yliopisto, jolle oli myönnetty privilegiot jo 1477. Näiden kahden yliopiston…

Lue lisää

Löysimme jo viime vuonna Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologisilla kaivauksilla keskiaikaisen kivitalon kellarista umpeenmuuratun oven. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Kun talo on ollut käytössä vuosisatoja, sille tehdään luonnollisesti isojakin remontteja ja rakenteellisia muutoksia. Toisaalta suljetut kulkutiet antavat kiinnostavia vihjeitä siitä, että rakennuksen käyttötarkoitukset ovat muuttuneet.Umpeenmuurattu oviaukko (vasemmalla) vuoden 2018 kaivauskartassa.Kuva: Ilari Aalto.Kivitalo…

Lue lisää