Forum Marinumin sotalaivat aukenivat taas yleisölle heinäkuun alusta. Tässä ollaan tykkivene Karjalan kannella, ja tuossa oikeallahan on miinalaiva Keihässalmi.Karjalan aseistuksena tuon keulan 120 mm Boforsin lisäksi laivasta löytyy tämä sukellusveneiden torjuntaan käytetyt syvyysraketinheittimet, tässä paapuurin puolella aluksen sisään käännettynä (vasemmalla heittimen ammuksia, oikealla 120 mm kranaatti)...ja tässä tyyrpuurin puolella taisteluasentoon käännettynä.Laivasta löytyy myös kaksi 40…

Lue lisää

Vuonna 1968 valmistunut Sibelius-museo edustaa aikakautensa betonibrutalismia. Musiikkimuseon esineistössä ovat tietysti pääosassa soittimet. Epämusikaalisena ihmisenä en niistä paljoa ymmärrä, mutta hienoja käsityötaidon näytteitähän ne ovat.Jousimonokordi oli jousi- ja kosketinsoittimen yhdistelmä. Ranskalaisen Joseph Poussotin 1880-luvulla keksimästä soittimesta ei tullut suosittua - miksiköhän... hienon näköinen kapistus se kyllä on.Sibelius - the one and only on näyttelyn uusi…

Lue lisää

Turun Tuomiokirkkomuseo sijaitsee kirkon etelälehterillä, kappeleiden yläpuolella.Rakentamisen aikajana. Ajoituksen tulkinnat ovat vaihdelleet, ja onkin esitetty uutta rakennushistoriallista turkimusta seuraavan restauroinnin yhteydessä.Museo vetää kirkollisissa aarteissaan vertoja Euroopan muille katedraaleille. Kuuluisimpia ovat Turussa keskiajalla valmistetut Ejbyn kalkki ja pateeni, aikoinaan tanskalaisten ryöstämät ja sittemmin palauttamat.Kookospähkinä oli keskiajan Pohjois-Euroopassa melko eksoottinen hedelmä. Siitä tehtiin mm. ciboriumeja eli ehtoollisleivän…

Lue lisää

Ulla Moilanen Turkulaisen Merikeskus Forum Marinumin vaihtuva näyttely Lemmikit laineilla – Eläimet merenkulkijoiden seurana johdattaa laivakissojen, -koirien ja muiden merimatkoilla mukana olleiden eläinten tarinoihin. Kissoilla ja koirilla on toki ollut laivoilla käytännön tehtävä esimerkiksi rottien karkottajana, mutta eläimistä on ollut merillä myös seuraa. Näyttelyn taustana toiminee Forum Marinumin henkilökuntaan kuuluvan Sari Mäenpään tutkimus, joka on…

Lue lisää

Nina Manninen Turun linnaan jouluna 1562 saapunut Katariina Jagellonica sai todennäköisesti asuttavakseen uuden, Juhana-herttuan vuonna 1557 rakennuttaman kerroksen länsipäädyn, jossa sijaitsevat nykyään Kuningattarensalin ja -kamarin nimillä tunnetut tilat. Kerroksen itäpäädyssä sijaitsivat herttuan huoneet, ja käynti molempiin oli keskellä olevan pienen eteisen kautta. Molemmilla puolilla astuttiin ensin saliin, jonka jälkeen herttuattaren tiloissa kamariin ja sieltä pieneen…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Itäharjulla sijaitsevaa Mikkolanmäen patteria lähestyimme etelästä käsin, joten ensin tuli vastaan ilmatorjuntakonekivääriä varten rakennettu betoniasema.Melkoinen määrä graffitiartistien "hylsyjä" lojui tälläkin taistelukentällä.Etäisyysmittarin asema palveli nuorison kokoontumispaikkana meidän siellä mäellä käydessämmekin.1. tykkiasema.Yhdistetty etäisyysmittari- ja tulenjohtoasema, edellisen vasemmalla, jälkimmäinen oikealla.2. tykkiasema. Betonin loputtua täällä oli spreijattu kalliotakin.Mikkolanmäki on kolmesta patterista lähinnä keskustaa, ja täältä olikin hienot näköalat aina…

Lue lisää

Löysimme Ruohonpään patterin vahingossa, geokätkeilyn merkeissä, mikä myöhemmin innosti kiertämään kaikki kolme eri puolilla Turkua sijaitsevat toisen maailmansodan aikaiset ilmatorjuntapatterit. Mutta aloitetaan siis Ruohonpään Pirunmäen patterista. 2. tykkiasema.Ilmatorjuntakonekiväärin asema.Etäisyysmittarin asema.1. tykkiasema ja sen kyljeen 1944 rakennettu amputarvikesuoja.Auki murrettu ampumatarvikesuoja on nyttemmin kranaattien sijasta täyttynyt spraymaalipurkeilla.Tulenjohtoasema.3. tykkiasemaRinteestä löytyi vielä yksi maakellari, mahdollisesti ammusvarasto.Aseistuksena Ruohonpäässä, kuten myös…

Lue lisää

Ilotulitus Lontoossa vuonna 1749. Lähde Wikimeda Commons, Public DomainOtsikko Helsingin Sanomissa kertoi, että ilotulitteet tulivat Suomeen 1810-luvulla. Törmäsin siihen kirjoittaessani aiemmin ilotulitusmestari Tryggistä, ja ihmettelin epäuskoisena. Ei kai niin myöhään vasta! Tunnettiinhan ilotulitteet Euroopassa jo keskiajalla ja muistammehan Ilotulitusmusiikin, jonka G. F. Händel sävelsi esitettäväksi Lontoossa vuonna 1749 järjestetyn ilotulituksen oheismusiikiksi (se osoittautui onnistuneemmaksi kuin itse näytös,…

Lue lisää

Ruotsin valtakunnassa oli 1600-luvulla halu uudistaa kaupunkien keskiaikaiset asemakaavat. Taustalla vaikuttivat uudet eurooppalaiset kaupunkisuunnittelun ihanteet ja paloturvallisuus. Ihanteellisessa kaupungissa kadut olivat suoria ja väljiä, ja asemakaava oli tiukan säännöllinen. Tätä asemakaavojen säännönmukaistamista kutsutaan reguloinniksi. Suomessa kaupunkien regulointia edisti erityisesti Pietari Brahe, jonka kuvernöörikausilla (1637–1640 ja 1648–1654) Suomen keskiaikaisten kaupunkien asemakaavoja alettiin reguloida ja uudet kaupungit…

Lue lisää

Geokätköily vie usein syrjäisiin ja unohdettuihin paikkoihin, mutta tällä kertaa myös paikkaan, jolla on kerrassaan kosmisia ulottuvuuksia. 1935-36 rakennetusta Iso-Heikkilän tähtitornista käsin fysiikan ja tähtitieteen professorin Yrjö Väisälän työryhmä löysi aikoinaan 807 pikkuplaneettaa ja 7 komeettaa. Turun kaupunki valosaasteinen laajeni kuitenkin niin lähelle että uusi observatorio oli rakennettava Piikkiöön Tuorlaan 1952. Nykyisin tähtitorni toimii Turun…

Lue lisää

25.5.2020

Mitä mieleenne sitten tuleekaan, tulee palli tässä sanasta pallo, ja vaha taas merkitsee lounaismurteissa isoa kiveä tai rajakiveä. Pallivahankivi on suuri siirtolohkare Turun Kärsämäen kaupunginosassa, Pallin eli Pallivahan alueella. Kovin edukseen se ei nyt ainakaan valokuvissa ole, ympäille kasvaneen ryteikön takia.Toiselta puolen sen seurana koko joukko pienempiä mutta silti varsin suuria murikoita...toiselta puolen kivi kohoaa…

Lue lisää

Blogiluonnoksistani löysin tämän kokoelman, johon olin poiminut tetoja otsikon Sjöfarande alta. Mutta olinko käynyt kaikki lehdet järjestelmällisesti läpi vai tehnyt hakuja? Todennäköisesti jälkimmäistä. Opetus: merkkaa muistiin! (Juu, olisin voinut tarkistaa selatessani kyseisen vuosikerran noin viikko sitten, mutta oli muuta mielessä. Mahdollisimman tarkkoja muistiinpanoja tehdessäni.)Inrikes tidningar 28.5.1761: Turkuun suolaa Portugalin SetúbalistaInrikes tidningar 15.6.1761: Helsinkiin Tallinnasta maltaita,…

Lue lisää

Helatorstain geokätköily vei paikkaan jossa aikoinaan majaili 2. Turun tarkk'ampujapataljoonan reservipiirin 5. Maarian reservikomppania, silloin kun se kesäisin harjoituksiaan piti. Kasarmi on jo aikaa kadunnut ja paikalla on nyt hiekkakuoppa, suoranainen rotko, jonka pohjalta saattaa löytää pittoreskeja näkymiä, kuin Louisianan rämeiltä ikäänIsompikin jorpakko alueelta löytyi.Jäljelle jääneitä hiekkatöyräitä oli hyödynnetty maastopyöräilyn harjoitusratana. Pari nuorukaista siellä nytkin…

Lue lisää

Turun ratapihan pohjoispuolella, vanhoissa kartoissa Myllymäeksi nimetyllä kalliolla, Pitkämäen kaupunginosassa, sijaitsee tämä tätä nykyä varsin värikäs rautainen rakennelma.Sisään pääsee puikahtamaan kahdesta suunnasta.Sisäkaton mielenkiintoinen rakenne. Kopin kupoli on betonia. Seinien raoista näkee lisää graffiteja ratapihalla seisovien varsin hylätyn oloisten tavaravaunujen kyljissä.Tästä lännestä päin otetusta kuvasta saa käsityksen miten koppi on aivan jyrkänteen reunalla. Miksi sen vierssä…

Lue lisää

Turussa, Nahkurinkatu 8:ssa toimi K.G. Källströmin liivitehdas, sekin Mauno Mannelinin 1930-luvulla kuvaama.Jos makkaranteko oli ollut miesten työtä, olivat liivit ja korsetit naisten alaa, aina konttorista alkaen. Seinällä firman KGK-logo.Tuotekehittelyosastoko tms.? Kuten tavallista, tieto ei ole säilynyt.Tuotantopuolella surraavat ompelukoneet.Tuotteiden pakkausta. Etualalla vaikuttaisi olleen leveitä olkaimia miehille?Lähettämön puolelta voisi olla tämä, valmiiksi pakattuja tuotteita lähdössä myyntiin?Firman henkilöstön…

Lue lisää

Mauno Mannelinin valokuvatessa turkulaisia teollisuuslaitoksia 1930-luvulla Käsityöläiskatu 7:ssä toimi Suomen Makkaratehdas Oy (nimi oli vuodelta 1935, sitä ennen se oli Oy Turun Uusi Makkaratehdas).Tapansa mukaan Mannelin kuvasi myös konttorin toimijoita. Sihteeri kirjoittaa ja johtajat räknäävät. Ainakin mapit ovat siistissä rivissä.Tuotantopuolella painetaan duunia.Otetaankohan tuossa vasemmalla tilausta vastaan telefoonilla?Voimansiirtolaitteistot näissä vanhoissa tehtaissa hirvittäisivät nykyajan työsuojeluvastaavia.Kylmätilat ovat pullollaan…

Lue lisää

Kuten tiedetään, virtaa Jaaninoja majesteettisesti Aurajokeen Kuralan ponttonisillan luona. Ojan alkupistettä etsivä retkikuntamme ylitti Jaaninojan ensimmäisen kerran Kuralan kylämäen tervatun perinnesillan kautta. Silta valmistui 2005.Kuralan kylämäen luona onkin yksi näyttävimpiä maisemia joiden läpi Jaaninoja virtaa. Laitumille on tänä keväänä rakennettu uusia aitoja.Kuralasta eteenpäin Jaaninojan juoksu kulkee halki niittyaukeiden. Aina välillä ulkoilupolku vie sen ylittävälle sillalle.Edellisessä…

Lue lisää

HEGESIPPUS HIPPOLYTUS HJERPE (1831-1888)Hegesippus Hippolytus Hjerpen kuva Wennerströminkirjoittamasta muistoartikkelista.Sauvon kirkon pääsisäänkäyntiä kohti kuljettaessa vasemmalla, lähellä hautausmaan aitaa on hieman erikoisen näköinen hautakivi, jossa yksi nimistä on kiinnittänyt varmaan yhden jos toisenkin huomion: "Provasti Hegesippus Hippolytus Hjerpe". On siinä miestä nimellä paiskattu, on saattanut moni ajatella. Mutta kuka hän oli? Sitä lähdemme nyt selvittämään, ja sen…

Lue lisää

Äskettäin taas kerran alkaneeseen lukukausimaksukeskusteluun sopivasti tuli sanomalehtiläpikäynnissäni vastaan vuoden 1762 Inrikes Tidningareissa tilastoja yliopistojen ja lukioiden oppilaista. Turussakin tartuttiin trendiin ja kerrottiin syyslukukauden 1761 tilanne (IT 4.11.1762).Tuolloinen ikäjakauma varmasti eroaa nykyisestä, ainakin alle 20-vuotiaiden osuudessa. Mutta iäkkäitä oli opiskelemassa tuolloinkin, mikä yli 40-vuotiasta opiskelijaa lohduttaa.Lukukausimaksukeskustelussa luonnollisesti otettiin esiin se, miten korkeakouluihin edelleen hakeudutaan enimmäkseen…

Lue lisää