Veli Pekka Toropainen Aviottoman lapsen synnyttäneet äidit saattoivat 1600-luvulla päätyä lapsenmurhaan pelätessään yhteiskunnan halveksuntaa. Paljastuessaan he saattoivat joutua pyövelin kirveen alle ja roviolle. Mutta kuka suoritti kuolemansyyntutkimuksen vastasyntyneiden tapauksessa?  Kuolemansyyntutkijat Turussa tapahtui 1600-luvulla lapsenmurha lähes joka vuosi. Lapsia löytyi Aurajoesta, lantatunkioista, kellareista, saunan välikatosta, kirkkomaalta ja naimattomien naisten arkuista. Pahimmillaan siat kantoivat lasten jäännöksiä kaduilla.…

Lue lisää

Ulla Moilanen Lautanauhat ovat nimensä mukaisesti lautojen avulla kudottuja, usein hyvin koristeellisia, nauhoja, joiden historia ulottuu ainakin parin tuhannen vuoden taakse. Nauhojen jäännöksiä on löytynyt mm. rautakautisista haudoista, minkä vuoksi niiden kutomisesta on tullut suosittua historianelävöittäjien keskuudessa. Monet historianharrastajat ja -elävöittäjät haluavat lautanauhojen muistuttavan mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä löytöjä, ja tähän tarpeeseen vastaa Salakirjojen kustantama Nauha-aarteita…

Lue lisää

HEDVIG VON HAARTMAN (1862-1902)Joidenkin ihmisten elämä ei kulje kulkuaan tasaisena pitkänä virtana, vaan kuohuvana koskena, joka päättyy yhtäkkiä jyrkkänä vesiputouksena. Joidenkin elämä palaa sellaisella liekillä, että se loistaa ensin hämmästyttävällä kirkkaudella ja sitten hiipuu haihtuen pimeään. Näin erityisesti silloin, kun jonkun elämä nuoresta pitäen palaa asialle, joka on hänen omaa elämäänsä suurempi. Tällainen oli Hedvig…

Lue lisää

Turun museokeskuksen numismaattisen kokoelman digitoinnin yhteydessä nousi esiin Suomen kulttuurihistoriaan liittyvä rintamerkki. Merkki itse on hopeaa ja siihen kuuluu silkkinen, mutta hyvin kulunut ruusukenauha. Viisikulmaisessa merkissä lukee etupuolella AURORA...ja takana kryptinen merkintä DXVI-MVIII sekä kenties jokin hyönteinen (?) lentämässä kohti aamuruskon säteitä.Eikä tämä enempää eikä vähempää olekaan kuin Henrik Gabriel Porthanin perustaman salaseura Auroran tiettävästi…

Lue lisää

 Vuosien varrella eräs museokeskuksen ryijy on kirvoittanut kävijöiltä kommentteja ja arvauksia. Oivallus parhaasta päästä on ollut ryijyn ristiminen ”Turun linnan pommituksen muistoryijyksi”. Näppärä päätelmä, onhan kuva-aiheena Turun linna ja ryijyn yläreunaan merkitty vuosiluku 1941 juuri se kohtalokas vuosi, jolloin linna joutui satamaa pommitettaessa sivulliseksi uhriksi. Kukaan ei ole tiennyt kertoa ryijyn oikeaa nimeä saati suunnittelijaa, emme myöskään…

Lue lisää

Opin jo kouluikäisenä Suomen muinaistaideseuran retkellä, että tuulenkaatojen juurakot ovat hyvä kurkistus pintaturpeen alaiseen maailmaan. Kaatuneet puut saattavat paljastaa maasta arkeologisia löytöjä ja rakenteita, joten katson aina metsässä kulkiessani juurakot läpi. Vaikka tämä on ollut tapanani jo parikymmentä vuotta, en ole aiemmin tehnyt juurakoista löytöjä. Tuulenkaadot on hyvä aina kurkata läpi arkeologistenlöytöjen varalta. Tästä tuulenkannosta tärppäsi.…

Lue lisää

Alfred ja Hélène Jacobssonin kotimuseo Ett Hem on siitä erikoinen, että pariskunnan alkuperäistä kotitaloa Hämeenkadulla ei enää ole, vaan kokoelmat on sijoitettu tähän Piispankadulla sijaitsevaan puurakennukseen.Esillä olevat interiöörit alkavat biedermeier-tyylisestä Kingelin huoneesta. Kalusto on kuulunut Abraham Kingelinille, jota pidetään 1800-luvun alkupuolen merkittävimpänä turkulaisena liikemiehenä, ja joka oli rouva Jacobssonin äidinisä.Konsulin huoneen sohva ja tuolit ovat…

Lue lisää

Kemissä oli 1980-luvun alussa vain yksi Alko, mutta muutettuani Turkuun 1982 havaitsin että niitä oli keskustassa kerrassaan neljä. Turunkin Alkot noudattivat samaa arkkitehtuurista tyyliä: matala rakennus suurin ikkunoin. Kai ainakin joissain tapauksissa funktionalismi saneli myös ovenkahvojen muoidon, koska viinakaupat tunnettiin "pitkäripaisina". Siinä missä Kemin Alko oli aivan kauppatorin reunalla, tuntuivat Turun myymälät sijoitellun hiljaisempien poikkikatujen…

Lue lisää

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko on ollut kaikin puolin kummallinen, mutta kaikkien koronarajoitusten keskellä olen saanut olla mukana kahdessa kiinnostavassa hankkeessa: keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteita tutkivassa projektissa ja kehittämässä Aurajoen pyhiinvaellusreittejä. Liedon Vanhalinnan linnavuori hallitsee kahta vanhaa kulkureittiä, Hämeen Härkätietä (vas.) ja Aurajokea. Vanhalinna on yksi Aurajoen pyhiinvaellusten kohteista. Kuva: Ilari Aalto. Joku voisi kysyä, mitä annettavaa…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Ilotulitus Lontoossa vuonna 1749. Lähde Wikimeda Commons, Public DomainOtsikko Helsingin Sanomissa kertoi, että ilotulitteet tulivat Suomeen 1810-luvulla. Törmäsin siihen kirjoittaessani aiemmin ilotulitusmestari Tryggistä, ja ihmettelin epäuskoisena. Ei kai niin myöhään vasta! Tunnettiinhan ilotulitteet Euroopassa jo keskiajalla ja muistammehan Ilotulitusmusiikin, jonka G. F. Händel sävelsi esitettäväksi Lontoossa vuonna 1749 järjestetyn ilotulituksen oheismusiikiksi (se osoittautui onnistuneemmaksi kuin itse näytös,…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää

Mustakantinen, vanha valokuva-albumi lepää työpöydällä kirjapinoin tuettuna. Huoneen hiljaisuuden rikkoo vuoroin näppäimistön naputus, vuoroin hiiren kliksutus. Hetkeksi on noustava selaamaan kirjapinoa, joka on kertynyt torniksi työhuoneen lipaston päälle. Vihdoin myös paksun kuva-albumin sivu kääntyy varovasti, puuvillahanskoin suojatuin käsin. On vielä varhainen syksy ja olen juuri aloittanut uudessa tehtävässäni Turun museokeskuksen valokuvakokoelmien korkeakouluharjoittelijana. Edessäni oleva albumi…

Lue lisää

Vuonna 1914 Turkuun muutti sairaanhoitaja Anna Eriksson (19.11.1880 - 24.3.1934). Hänen jäämistöistään on Turun museokeskuksen kokoelmiin päätynyt turkulaista sairaalaelämää kuvaava albumi, jonka Turku-kuvien digitointiprojektin yhteydessä luetteloin. Pienessä jo ajan myötä sivuiltaan hapertuneessa albumissa oli kuvia niin sairaalan alueelta, sisätiloista, potilaista, sairaanhoitajista, kuin muusta henkilökunnasta. Albumi oli siis mielenkiintoinen katsaus 1900-luvun alkuvuosikymmenten sairaaloiden toimintaan, jolloin nykyinen…

Lue lisää

Emmi Fock syntyi Saksassa 1898 saksalaisille vanhemmille. Turkuun perhe muutti vuonna 1901 isän tullessa työskentelemään Kivipainoon faktoriksi. Fock aloitti Turun ruotsinkielisessä koulussa ja suoritti myös ”Fruntimmersskolanin” jossa nuorille neideille opetettiin mm. etikettisääntöjä ja taloudenpitoa. Vuosina 1913-1914 Emmi Fock opiskeli maalausta Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja seuraavana vuonna kuusitoistavuotiaana lähti Saksaan opiskelemaan valokuvausta. Saksassa hän työskenteli eri…

Lue lisää

Osana Turun museokeskuksen Turku-kuvien digitointiprojektia on turkulaisen sisustusarkkitehti Carin Bryggmanin valokuva-aineiston digitointi ja luettelointi. Carin Bryggmanin perikunta on lahjoittanut aineiston arkistolle vuonna 1997, kuvia aineistossa on kokonaisuudessaan päälle 800 kappaletta. Pääosin aineisto koostuu mustavalkovedoksista, mutta aineistossa on mukana myös muutamia värivedoksia, sekä negatiiveja ja diakuvia. Carin Bryggman (1920-1993) oli turkulainen sisustusarkkitehti, joka opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa (myöhemmin…

Lue lisää

Aloitimme reprokuvaajina Turun museokeskuksen valokuvakokoelmissa Turku-kuvien digitointiprojektissa syyskuun alussa. Yksi ensimmäisistä tehtävistämme oli kuvauspaikan saattaminen reprokuvaamiselle sopivaksi. Tähän kuului kameran ja pöydän säätäminen vaakatasoon, valojen asennus ja valaistuksen säätö valotusmittarin kanssa. Valot asennettiin 45 asteen kulmaan pöytään nähden. Valojen sekä kameran linssin eteen laitoimme polarisaatiosuotimet heijastusten vähentämiseksi.Itse kuvaus tehdään aina aineiston mukaan. Olemme käsitelleet lasi-…

Lue lisää

Nyt vietetään mielenterveysviikkoa.  Viikko aloitettiin sunnuntaina 17.11. sytyttämällä kynttilöitä itsemurhan tehneiden muistolle eri puolilla Suomea. Viikon teemana on tänä vuonna ”Diagnoosina ihminen -sairauksista huolimatta”.Tarkastelemme lyhyesti Ruotsin ”hulluna kuninkaana” pidettyä Eerik XIV:tä ja sitä, miten taiteilijat ovat kuvanneet Eerikiä kolmessa teoksessa. Miten Eerik näyttäytyy katsojille, kun mielisairaus on vaikuttanut hänen maineeseensa vuosisatojen ajan?  Näkyykö teoksissa Eerik…

Lue lisää

Sää taitaa olla maailmanlaajuisesti ihmisten suosikkikeskustelunaihe. Suomessa on mitattu systemaattisesti sääoloja ja lämpötiloja 1800-luvulta lähtien, mutta sitä vanhemmat tiedot säästä ovat hyvin satunnaisia. Arkeologisista yhteyksistä ja vesistöjen pohjista löytyvät vanhat puunrungot ovat kuitenkin oivallisia sääkalentereita, jotka paljastavat ilmastotietoja paljon vanhemmilta ajoilta.Teimme Aboa Vetus & Ars Nova -museolla videon, josta selviää, miten puiden vuosirenkaita tutkimalla voidaan…

Lue lisää

Finnassa on Turku-kuvien digitointihankkeen myötä julkaistu Turun museokeskuksen valokuva-arkiston kuvia Ruissalon yleisen käytävän uimalasta 1900-luvun alkupuoliskolla.Uimalaitos käsitti kaksi allasta, suuremman miehille ja pienemmän naisille. Niinpä tytöt käyvät uimakoulua pienemmällä puolella...ja pojat suuremmalla.Vaan hauskaa on vedessä ollut yhtä kaikki. Tässä polskitaan ja poseerataan naisten puolella...ja tässä miesten puolella.Uimahyppytorni oli molemmilla puolilla, tässä hypätään miesten puolella.Eskil Hinderssonin…

Lue lisää