Sigfriduksen ja Britan kohtauspaikka kaupungin pelloilla. Kansallisarkisto.Villi luonto ilmenee 1600-luvun tuomiokirjoissa yleensä erämaina ja suurina metsäalueina, joissa villipedot raatelivat karjaa ja laajat metsäpalot raivosivat päiviä polttaen myös kaukoniittyjen lehmille tärkeän heinän. Hieman toisenlaisen kuvan saa, kun tarkastelee ihmisen muokkaamaa luontoa saman vuosisadan Turussa, jossa hakeuduttiin puutarhoihin ja peltojen laidalle viettämään aikaa ja seurustelemaan. Kaisaniemen edeltäjät…

Lue lisää

Margaretha Blom syntyi vuosien 1679 paikkeilla Turussa tai sen ympäristössä. Isänsä Jakob Blom (aik. Florinus) aloitti samoihin aikoihin Turun meritullikamarin tullikirjurina. Margaretan äidinpuoleinen isoisä oli Nousiaisten kirkkoherra Albert Spensenius. Äitinsä Margaretha menetti 13-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1696, kun veli aloitti yliopisto-opintojaan,  Margaretha solmi ensimmäisen avioliittonsa Raision kappalaisen Henric Wasteniuksen kanssa. Tämä kuoli suuren Pohjan…

Lue lisää

Turun museokeskuksen kokoelmapäivää vietettiin hotelli Kakolan kokoustiloissa, ja ohjelma käsitti iltapäivällä myös opastetun kierroksen mäellä.Tarkalleen ottaen hotelli eli entinen lääninvankila ei ole Kakolaa, sitä on vain viereinen keskusvankila.Tunnelmallista aulakäytävää...asianmukaisin rekvisiitoin.Teema jatkuu kokolattiamatossakin.Suurin osa selleistä on muutettu tavallisiksi hotellihuoneiksi, mutta muutamassa voi viettää hieman elämyksellisemmän yöpymisen.Alkuperäisiä seinäkirjoituksia ei ole jäljellä, mutta kokoustiloihin vievässä tilassa on niitä…

Lue lisää

Kiinnostukseni sukuhistoriaan johtuu varmaankin siitä, että vanhempani olivat evakkoja Karjalan kannakselta ja kotona Vaasassa kuulin paljon kertomuksia ja muisteluksia siitä, millainen paikka siellä sodassa menetetyllä alueella oli. Ehkä tämä johti siihen, että lähdin opiskelemaan historiaa Turun yliopistoon. Myöhemmin minusta tulikin yliopistolainen ja historiantutkija, kuitenkin yleisen historian oppiaineen puolella. Omat akateemiset aiheeni liittyivät vähemmistöjen historiaan, Pohjois-Amerikkaan…

Lue lisää

Ylioppilas  Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Pari viikkoa sitte oli ilmoituslippuja naulattu sillalle ja kadunnurkkiin; näissä luettiin seuraavaa: Onnettomat turkulaiset, varokaa itseänne, sillä ennen pitkää on kaupunkinne oleva tuhkaläjänä. Kostaja. Turun ainoa silta Turku 1827 -mallissa Kirkon ovella tai tarkemmin sillä, joka aukee urkulehterille ja tuomiokapitulin istuntosaliin, oli myös…

Lue lisää

Turun kaupungilla on hupaisa sivu Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa. Tietoihin luvataan ottaa korjauksia, joten niillä on jonkinasteista luotettavuutta. Uskotaan siis, että vuonna 1773 "Kansalaiset nauttivat maamme ensimmäisestä julkisesta konsertista Turun Akatemian juhlasalissa." Myöhemmästä konserttielämästä on varmasti huolellista selvitystä, mutta laiskuudessani lainaan käsillä olevaa Panu Savolaisen väitöskirjaa: "Säännölliset ’julkiset’ konsertit Turussa alkoivat vuonna 1791 Turun soitannollisen seuran…

Lue lisää

Kun olin toisella luokalla, Turun Kähärin kansakoulussa, lähimmästä kirjastosta eivät lainanneet minulle aikuistenosaston kirjoja. Kyseessä oli kirjastonhoitajan pikkumaisuus, mutta jos ei käy, että kahdeksan vuotta täyttänyt on kiinnostuneempi geologiasta kun Barbababasta, nauttii enemmän antiikin historiasta kuin Muumipeikosta, niin ei sitten.  Turun pääkirjasto, julkisivu Kun lähin kirjasto oli paljastanut harvat karvansa, kävelin kolmasti viikossa Kähäristä Itäpellontietä…

Lue lisää

Puuseppien ammattikunnan kisällikirja 1700-luvun Turusta. Turun kaupunginarkisto. Veli Pekka Toropainen 2019.Kisällien elämään kuului kierto, jossa koulutuksensa päättäneet nuoret miehet harjoittivat työtään viikkopalkalla mestareiden alaisuudessa eri kaupungeissa, kunnes saivat itse vapaan mestarin paikan jostakin. Esimerkiksi kellosepän kisälli Kristian Rybner oli syntynyt Saksin Naumburgissa ja opiskellut ammattiin Unkarissa ja Kashoussa ennen saapumistaan Turkuun vuonna 1668. Nuorten miesten…

Lue lisää

Blogin eilinen lukijamatka Turku 1827 -digitaalimalliin ei muodostunut yleisömenestykseksi, mutta sain seurakseni kaksi immeistä. Lähes heti lähdettyämme liikkeelle linnan puolelta kävi ilmi, että oppaan kanssa mallissa liikkuminen oli paljon hauskempaa ja rentouttavampaa kuin yksinään seikkaillen. Ei tarvinnut karttaa tiiraillen pondeerata missä on ja klikkailla inforuutuja selvittääkseen mitä näkee. Minulle oli merkityksellisiä myös "julkkisbongaukset" kuten ylläolevassa…

Lue lisää

 Maaliskuussa 1883 vangittiin Turussa Uudenmaan tullin ulkopuolella asuneet naisihmiset Karolina Friberg ja Ulrika Silwander. Heidän mökistään löydettiin kasapäin naisten vaatteita, anturanahkoja, seteleitä ja sekalaista muuta vaatetavaraa. Asunnosta löytyi myös todisteita kellovarkaudesta, joka oli tehty hieman aiemmin Paimiossa.Edellisenä vuonna oli nimittäin sekä Paimiossa että Piikkiössä

Lue lisää

Turun kaupungintalo, entinen Seurahuone. Museovirasto.Fanny Mannsén oli harvinaisen lahjakas nuori taiteilija, joka opiskeli pianonsoittoa ja sävellystä. Hän konsertoi ja sai virtuoosin maineen jo teini-ikäisenä. Kaikki ainekset supertähteyteen olivat olemassa, mutta kohtalo päätti toisin.Fanny Johanna Carolina Mansén (sukunimeen lisättiin myöhemmin toinen n-kirjain) syntyi Helsingissä 4. joulukuuta 1834. Hänen vanhempansa olivat ylioppilas Johan Gustaf Mansén (1803–1845), syntyjään…

Lue lisää

Entisen tulliaidan perustuksia Ryssänmäellä. Museovirasto.Ruotsin valtakunnassa määrättiin vuonna 1622 perittäväksi veroa eli pikkutullia kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Turkua ympäröi kyseisestä vuodesta tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen Karjakadulla, josta tie johti Uudellemaalle ja Kajalaan, Hämeenkadulla, josta kuljettiin Hämeeseen, ja Aninkaistenkadulla, josta päästiin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lisäksi tavaroiden tuontia ja vientiä valvottiin Aurajoen Multavierulla ja Linnanpuomilla. Tulliaidan rakentaminen…

Lue lisää

Turun vuonna 1815 valmistunut akatemiatalo. J. J. Reinbergin sävylitografia noin vuodelta 1853. Kuva: Museovirasto.Joulukuussa 1821 sattui Turun akatemiassa maanlaajuista huomiota herättänyt murhayritys, jonka kohteeksi joutui akatemian lääketieteen professori Israel Hwasser. Jo teko sinänsä oli aivan ennenkuulumaton, mutta suuren yleisön mielenkiintoa lisäsi vielä se, että tekoon syyllistynyt ylioppilas Johan Emanuel Gadolin oli kuuluisan isän poika. Israel Hwasser.…

Lue lisää

Aboa Vetus Ars Nova -museon tutkimuskaivaukset ovat taas tämän kesän osalta ohi. Kesällä kaivauduttiin kahden kuukauden ajan Turun menneisyyteen museon sisäpihalla. Museo on tehnyt alueella kaivaustutkimuksia vuodesta 2017. Kaivaus ei tänäkään vuonna tapahtunut vain tutkijoiden voimin, vaan museon alueella myös yleisöllä on Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kaivamaan historiallista kaupunkia. Kesän aikana museo järjesti sekä aikuisten…

Lue lisää

Turun kaupunginvälskäri Gustaf Treudderin antama lääkärintodistus. Puuseppien ammattikunta. Turun kaupunginarkisto. Veli Pekka Toropainen 2019.Turussa asui ja työskenteli 1600-luvulla eritasoisia lääkäreitä, apteekkareita, välskäreitä, lääketieteen professoreita ja ylioppilaita, partureita ja saunottajia, jotka kaikki harjoittivat laillista parannustointa, josta he nauttivat palkkaa. Lisäksi monet kaupunkilaisnaiset osasivat parannuskeinoja ja heihin myös turvauduttiin, kun ammattimiesten hoidot olivat liian kalliita. Vaikka heitä…

Lue lisää

Pettuleipä. Suomen Metsämuseo Lusto.Me kaikki tiedämme raskaan nälkäkevään 1697 ajaneen ihmisiä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen hengissä. Maaseudun kihlakunnanoikeuksissa keväinen ravinnon loppuminen näkyy ruokatavaroiden ja elävän karjan varkauksina. Turussa suuri osa kaupunkilaisista oli varautunut hyvin katoon ruokavarastoilla, jotka olivat riittäviä ja monipuolisia. Huonompiosaiset kaupunkilaiset syyllistyivät varkauksiin, jotka kohdistuivat näihin varastoihin. Turun oikeuspöytäkirjat kertovat karua kieltään kerjäläislapsista, joilla…

Lue lisää

Kaisa KyläkoskiHistoriantutkimus perustuu lähteisiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Koska jokaisen yksityiskohdan omatoiminen selvittäminen on kuitenkin mahdotonta, tulee tutkimuksen perustua myös aihepiirin aiempaan tutkimukseen. Erityisesti niin sanotut “yleisesti tunnetut” seikat on tapana poimia kirjallisuudesta niitä sen enempää kyseenalaistamatta. Esimerkiksi Mynämäen kirkkoherra Anders Lizelius (1708–1795) tunnetaan vuonna 1776 julkaistun ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden toimittajana. Niinhän lukee joka paikassa.…

Lue lisää

Kesä on sujahtanut ohi hurjaa vauhtia! Kaivauksilla on saatu pääasiassa nauttia aurinkoisesta (välillä hieman liiankin kuumasta) säästä, mutta satunnaiset sateetkaan eivät ole haitanneet, päinvastoin. Tämän kesän kaivauksissa on keskitytty paljastamaan nk. Forsteenin kivitalon rauniota maamassojen alta sekä laajentamaan kuoppaamme talon pihamaalla, jotta pääsemme vähitellen kaivautumaan vanhempiin, syvemmällä oleviin kulttuurikerroksiin. Erityisesti meitä on tänä kesänä mietityttänyt…

Lue lisää

1930 alussa rakennetun Pansion satamaradan voi ajatella alkavan vaikka tästä Vientiväylän ja Vuoksenniskankadun risteyksestä, jossa rata Pansioon haarautuu vasemmalle, rata Turun satamaan oikealle.Crichton-Vulcan rakensi radalle ja Pansioon vievälle maantielle kääntösillat Raisionjoen yli 1931, jotta joen varressa sijaitsevalle telakalle säilyisi pääsy. Missä tuo telakka sijaitsi, ei tiedossani ole. 1933 kääntösillalla tapahtui onnettomuus, jossa Pansiosta päin tulevan…

Lue lisää

Leikkihevoset 1800-luvulta. Kansallismuseo.Asiakirjoihin on jäänyt erityisen vähän mainintoja lasten leikeistä 1600-luvulla. Leikkiminen mainitaan vain silloin, kun sen seurauksena jouduttiin oikeuden eteen. Ja nämäkin kerrat ovat äärimmäisen harvinaisia. Jopa lasten opiskelusta on enemmän tietoja. Tässä esittämäni tapaukset ovat lähes ainoita, jotka olen löytänyt runsaan 70 vuoden ajalta vuosilta 1623-1696 Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjoista. Esimerkiksi Åbo Akademin tontin…

Lue lisää