PEKKA BRAKS (1881-1937)Ruotsin hallitessa 1600-luvulla nykyisen Pietarin kaupungin ympäristöä tuolle Inkerinmaana tunnetulle alueelle suuntautui merkittävissä määrin suomalaista siirtolaisuutta. Vaikka Ruotsi menetti nämä alueet 1700-luvun alkupuolella suomalaiset jäivät ja heistä muodostui inkerinsuomalaisten eli inkeriläisten kansanryhmä. Siellä he sitten elivät rinnakkain muitten alueen kansallisuuksien kanssa kasvavan Pietarin tuodessa heille runsaasti työmahdollisuuksia. Samalla he säilyttivät suomen kielen ja…

Lue lisää

 Tässä blogissa on jo aiemmin kerrottu pariin otteeseen luterilaisista vapaakirkoista, joita on ollut maassamme 1920-luvulta lähtien. Ne ovat mielenkiintoinen osoitus siitä, että luterilaista kristillisyyttä on mahdollista harjoittaa ja on harjoitettukin ainakin pienimuotoisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkopuolella jo liki sadan vuoden ajan, vaikka monelle nämä vaihtoehtoiset seurakunnat ovatkin varmasti vieraita. Mutta vielä useammalle on vierasta se,…

Lue lisää

(JOHAN POMLIN (1776-1836)Suomessa on ollut vuosisatojen varrella monenlaista pappia. Jotkut ovat tulleet vanhoista pappissuvuista, toiset ovat olleet pappeina sukunsa ensimmäisiä. Jotkut ovat hakeneet itselleen menestyksekästä virkauraa, toisilla taas on saattanut olla kutsumuksena toiminta vuosikymmenet samalla paikkakunnalla. Jotkut ovat olleet tasaisia puurtajia, joitten työstä ei ole jäänyt valittamista, mutta ei suuria muistojakaan, kun taas toiset ovat…

Lue lisää

Jokin aika sitten kirjoitin tässä blogissa Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan erikoisen syntytarinan: https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2020/10/kirkonpaikkakiistasta-suomen.html . Liikumme tässäkin kirjoituksessa aivan lähiseudulla, samalla vuosikymmenellä ja jopa samassa aihepiirissäkin, mutta silti tämänkertainen tapauksemme on hyvin erilainen. Siihen kuuluu Vuoksenrannan tavoin oman evankelis-luterilaisesta kirkosta erillisen seurakunnan perustaminen, mutta myös kokonaisen kirkon siirtäminen ja aseellista rukoushuoneen oven vartiointia. Olemme taas Vuoksen rantamilla, mutta…

Lue lisää

 Monen suomalaisenkin herätyksen alkuvaiheisiin kuuluu erilaisia ihmeellisiä ilmiöitä sekä kertomuksia niistä.  Osa niistä on tunnetumpia, osa tuntemattomampia. Vaihtelevaa on myös se, miten eri liikkeet suhtautuvat näihin varhaisvaiheittensa tapahtumiin ja niistä esitettyihin väitteisiin. Yksi tällainen merkittävä, mutta samalla monelle ristiriitaisia ajatuksia herättänyt kertomus on Pohjois-Karjalan herännäisyyden alkusoitto, rautavaaralaisen Paavo Kuosmasen (1761-1837) näky. Nyt tutustumme siis siihen.…

Lue lisää

 Suomessa vaikuttaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi useita muitakin kristillisiä kirkkokuntia, joilla on seurakuntia ympäri maata. Näiden seurakuntien syntyhistoriat ovat hyvin moninaisia, osan kehittyessä pikkuhiljaa, osan käynnistyessä voimakkaan herätyksen siivittäminä. Yksi omalaatuisemmasta päästä olevista tarinoista on kuitenkin Vuoksenlaakson metodistiseurakunnalla, joka syntyi hyvin paikallisten kahinoitten tuloksena, mutta onnistui kuitenkin osoittamaan elinvoimaisuutensa jopa juuriltaan temmattuna. Seurakuntarajat muuttuvat, kylät…

Lue lisää

 Aina silloin tällöin internet-keskusteluissa ja varmaan muuallakin putkahtaa esiin väite, että kristillisessä kirkossa olisi jossain vaiheessa kiistelty siitä, onko naisella lainkaan sielua ja että naisen sielun olemassaolo olisi tunnustettu vasta eräässä varhaisessa kirkolliskokouksessa niukalla enemmistöllä. Väite on hurja, ja se on luonnollisesti ollut oikea herkkupala kristinuskon kriitikoille jo vuosisatojen ajan. Mutta onko väitteessä mitään perää?…

Lue lisää

 Viime sotiemme aikana ja pian niiden jälkeen maassamme oli monenlaista kuohuntaa ja levottomuutta. Samaan aikaan ympäri Suomen esiintyi hengellistä herätystä. Monesti kävi kuitenkin niin oudosti, ettei tämä välttämättä pelkästään ilahduttanut vanhempia uskovia, sillä sodan kauhut kokeneet sukupolvet kokivat, että kristillisyyden oli aivan uudella tavalla kohdattava uuden ajan haasteet. Osa näistä vaatimuksista oli hyvin radikaaleja, mikä…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

Vuosien varrella ovat useat tahot ja henkilöt yrittäneet luoda omia ehdotuksiaan uusiksi maailmankieliksi, jotka tarjoaisivat puolueettoman välineen eri kielistä ja kulttuureista tulevien ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Suurin osa näistä on jäänyt hyvin marginaalisiksi. Esperanto puolestaan on tässä joukossa pitkäikäisemmästä ja levinneemmästä päästä, mutta sekin on jäänyt kauaksi alkuperäisistä tavoitteistaan. Suomessa se oli kuitenkin mielenkiintoisella tavalla välikappaleena…

Lue lisää

Savitaipaleen sijainti kartalla. Wikimedia Commons. 1800-luvulla Suomessa voimallisesti levinneisiin herätysliikkeisiin suhtauduttiin tuohon aikaan hyvin vaihtelevasti. Osan ottaessa sanoman vastaan moni suhtautui niihin välinpitämättömästi ja osa suorastaan vihamielisesti. Niitten kokoontumisia häirittiin ja estettiin, ja esiintyipä myös väkivaltaa niin sanankuulijoita kuin myös sananjulistajia kohtaan. Kuitenkin suuremmat väkivallanteot olivat harvinaisempia, ja siksi lestadiolaissaarnaaja Emanuel Välikankaan murha seuratalon pihalla Savitaipaleella…

Lue lisää

JOHAN FREDRIK FINGERROOS 1845-1912Tarvasjoen vuonna 1911 valmistunut seurakuntatalo seisoo kertooomaa tarinaansa suurten herätysten ajasta sekä rakennuttajastaan,herätyksen miehestä. Itse otettu.Varsinais-Suomessa nykyään Lietoon kuuluvan Tarvasjoen keskustassa on Tarvasjoen ylittävän sillan vieressä komea valkoinen rakennus, Tarvasjoen seurakuntatalo. Vähän matkan päässä omalla kummullaan seisoo Tarvasjoen keltainen puukirkko paikalla, jossa se Mikael Piimäsen suunnittelemana on seissyt vuodesta 1779. Sen ylemmän…

Lue lisää

ANDERS BJÖRKQVIST 1741-1809Vaikka Anders Björkqvistin muisto näytti alkuunpainuvan historian hämärään nousi hänen jälkivaikutuksensa niin suureksi, että 1934 pystytettiinVehmaan kirkon seinustalle muistomerkki hänenkunniakseen. Kirjasta "Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan.Suomen kirkon paimenien elämäkerrasto".Suomen papeista moni on paimensauvansa laskettuaan painunut historian hämärään niin, että heidän saarnojensa ja opetustensa sisältö on iäksi jäänyt unholaan. Osa heistä oli vaikuttavia saarnaajia…

Lue lisää

Lars Magnus Engström (1867-1951), joka uhmasi Ruotsin hallitusta yli kymmenen vuotta. Wikimedia Commons.Kirkon historian murroskohdissa nousee usein esille voimakkaita persoonia, taistelijoita, jotka ovat valmiita puolustamaan kantaansa vaikka yksin suurta enemmistöä vastaan. Heidän kanssaan voi olla samaa mieltä tai heidän kantaansa voi pitää typeränä, mutta joka tapauksessa kukaan ei voi epäillä sitä, että he ovat vakaumuksessaan vilpittömiä. Blogisti törmäsi…

Lue lisää

Joseph Alanen: Kukkien tarves, 1919–1920, öljy kankaalle. Yksityiskokoelma. Kuva: Milla Bergström. Milla Bergström Tampereella on toki aina mukava käydä, mutta juuri tänä kesänä kannattaa vierailla Tampereen taidemuseossa. Siellä on esillä suurelle yleisölle ehkä vähemmän tunnetun taiteilijan Joseph Alasen (1885–1920) tuotantoa. Joseph Alanen – Jugend • Kalevala • Tampere tuo näytille kaikkiaan miltei 140 teosta, pääasiassa…

Lue lisää

SAARA MALINEN (1861-1923)Saara Malisen kuva hänenmuistokirjoituksensa yhteydessäNuorison ystävä-lehdessä 8/1923.Niille, joille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeisiin kuuluva evankelisuus on tuttu ei luultavasti tule tästä luterilaista tunnustusta korostavasta liikkeestä ensimmäisenä mieleen horrossaarnaajat, varsinkaan naispuoliset sellaiset, onhan liikkeen pääuoma tunnettu osaltaan siitä, ettei se hyväksy naisten pappeutta. Tämmöinenkin tapaus kuitenkin liikkeen historiasta löytyy, ja seuraavaksi suuntaamme Kainuun nälkämaille Kuhmoon…

Lue lisää

Suomessa on vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen useita erilaisia luterilaisen kirkon sisäisiä herätysliikkeitä. Ne ovat yleensä saaneet alkunsa hengellisistä herätyksistä, joista osa on sittemmin järjestäytynyt joko kirkon sisäisiksi herätysliikkeiksi tai sitten omiksi kirkkokunnikseen. Kaikki herätykset eivät kuitenkaan ole järjestäytyneet, vaan ne ovat hetken roihuttuaan hiipuneet tai yhdistyneet osaksi laajempaa liikettä. Hiipuneinakin niillä on voinut olla syvällinen…

Lue lisää

Tällä kertaa loikataan kauas Suomesta aina Kaukasukselle asti ja siellä Armeniaan. Armenia on ainakin joittenkin määrittelyiden ja tietysti armenialaisten itsensä mielestä maailman vanhin kristitty valtio, ja Armenian apostolisella kirkolla onkin pitkä ja kunniakas historia. Siihen historiaan mahtuu myös iso liuta kirkon johtajia, joista kirkko käyttää arvonimeä katolikos. Matkan varrella virkaa on hallinnut monenlaisia persoonallisuuksia, minkä…

Lue lisää

Tunnelmia Suomen tiedekustantajien liiton opintomatkalta syyskuussa 2019. The Association of Learned & Professional Society Publishers -konferenssi pidettiin Old Windsorissa. Kahden ja puolen vuoden mittainen pestini Suomen kirkkohistoriallisen seuran sihteerinä päättyy tänä kesänä. Seura jää minun jälkeeni hyviin käsiin. Seuraajakseni on valittu TM Antti Luoma. Lisäksi seura on saanut keväällä uuden kustannusjohtajan. Tehtävään valittiin dos. Päivi…

Lue lisää

Tällä kertaa vuorossa on seikkailukertomus talvisodan ajalta. Tarinan sankarina on Viipurissa työskennellyt saksalaissyntyinen katolinen pappi, jonka sairaskäynti seurakuntalaisen luona Pohjois-Karjalassa miltei päättyi teloituskomppanian eteen. Miksi näin, se selviää tämän tarinan myötä.Unelma Suomesta ja unelmien SuomessaJohannes Schäfer oli syntynyt Saksan Berliinissä vuonna 1906. Hänet vihittiin katoliseksi papiksi Freiburgissa joulukuussa 1938. Jo opiskellessaan hän oli haaveillut pääsevänsä…

Lue lisää