ALBERT OSKAR SUNDHOLM (1835-1876)Jollain alalla ensimmäisenä oleminen kantaa muassaan tiettyä hohtoa. Useinhan listataan alansa ensimmäisiä, ja ensimmäiset muistetaan historiikeissa. Kuitenkin sillä saralla voi olla omat taakkansa. On oltava pioneeri, joka raivaa entuudestaan kulkematonta tietä. On ensimmäisenä koettava vastuksia, joihin muut eivät ole voineet edelläkävijää valmistaa. Ja toisaalta epäonnistuminen uhkaa leimata koko sitä työalaa, jolle pioneeri…

Lue lisää

 WILHELM ADRIAN MANDELLÖF (1848-1916)Seuraava elämäntarina vie meidät Pohjois-Satakunnasta Kainuun korpimaille, Etelä-Pohjanmaan lakeuksille, Ahvenanmaan saaristoon, eteläiseen Satakuntaan, rapakon taa Yhdysvaltoihin, ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja Päijät-Hämeeseen. Hengellisessä maisemassa liikutaan niin evankelisen kuin lestadiolaisenkin herätysliikkeen parissa sekä ensiaskeliaan ottaneen amerikansuomalaisen luterilaisuuden parissa. Wilhelm Adrian Mandellöf ei ole kirkkohistoriamme tunnetuimpia pappeja, mikä johtuu varmaan osin siitä, ettei hän kuulunut minkään…

Lue lisää

 Eri paikkakuntien asukkaille on muodostunut varsinkin varhemmin omia haukkumanimiään, pitäjänköllejä, joista osa on siirtynyt myöhemmin miltei eräänlaisiksi kunnianimiksi. Yksi näistä on Varsinais-Suomen Sauvon asukkaiden nimitys Sauvon hakkiset, joka nykyään näkyy paikkakunnalla eri tavoin, kuten ruokapaikka Hakkisherkkuna, jalkapallokenttä Hakkispaanana ja ansioituneen sauvolaisen tittelinä Sauvon hakkinen. Koska nimitykseen liittyy kirkollisiakin piirteitä ja koska hakkinen, monelle naakkana tutumpi…

Lue lisää

Varmaan kaikki ovat kuulleet ristiretkistä, ja monet varmaan myös siitä, että niitä tehtiin Lähi-Idän lisäksi myös muualle, kuten Suomeen, vaikka ainakin ensimmäisen retken osalta yksityiskohdat ovatkin monella tapaa kiistanalaisia. Mutta monelle voi olla vierasta se, että täältä Pohjoismaista käsin suunniteltiin vakavasti hyvin mielikuvituksekasta hanketta, nimittäin ristiretkeä Grönlannin kautta Intiaan! Vieläpä aikana, jolloin ristiretket eivät enää…

Lue lisää

Nikolai Kasatkin (1836-1912) päätyi diakonin pojasta Japanin arkkipiispaksi. Miten se tapahtui selviää lukemalla.Wikimedia Commons. Monessa maassa kristillistä lähetystyötä on syytetty, joskus hyvästä syystä, kolonialismin käsikassarana toimimisesta. Tämän vuoksi myös sellainen lähetystyö, jonka tekijöiden motiivi on ollut puhtaasti iankaikkisuusasioissa on saanut monella kentällä epäilyttävän leiman. Mitä tulee keisarilliseen Venäjään ei sen taholta tehty ortodoksisen kirkon lähetystyö ollut suinkaan vapaana tästä…

Lue lisää

SEVERIINA SANTASALO (1848-1933)Jo aiemmin tässä blogissa ollaan saatu nähdä, etteivät hengellisten liikkeitten johtajat ole välttämättä kotipitäjiensä kuohua ja kermaa. Johtajuus ei myöskään aina merkinnyt sitä, että kyseessä olisi ollut väkevä sananjulistaja, vaan varsinkin paikallistasolla kyse saattoi olla pikemmin kokeneen sielunhoitajan ja hengellisen ohjaajan  arvovallasta, joka keskustelu kerrallaan ohjasi luokseen tulleita ja nosti esiin niitä, joista…

Lue lisää

Tänään, 10.4., viettää ortodoksinen kirkko Konstantinopolin vuonna 1821 kuolleen patriarkan Gregorios V:n muistoa. Tänä vuonna tulee puolestaan 200 vuotta siitä, kun Kreikan itsenäisyyssota alkoi. Nämä kaksi asiaa liittyvät elimellisesti yhteen. Gregorioksen kuolema oli näet osa niiden tapahtumien alkua, jotka johtivat Kreikan valtion syntymiseen ja hänen kohtalonsa inspiroi erästä hänen piispakollegaansa yli sata vuotta myöhemminkin tämän…

Lue lisää

 Mennään lyhyen ajan sisällä heti uudestaan Varsinais-Suomen Sauvoon, mutta ainakin omasta mielestäni hyvästä syystä. Törmäsin Sauvon kirkkoherrana vuosina 1936-1950 toimineen Albert Johan Soverin (1873-1961) vuonna 1939 Vartija-lehdessä julkaisemaan artikkeliin Huomioita Sauvon seurakunnan tarkastuspöytäkirjoista ajalta 1778-1878. Siinä Soveri tekee kiinnostavia nostoja seurakunnan tilanteesta eri aikoina noitten tarkastusten valossa, joten haluan poimia siitä joitain osia blogiinkin tarkasteltavaksi.…

Lue lisää

 TORSTEN LEONARD SALMINEN (1891-1933) Seuraavaksi esitelty pappismies ei kuulu kirkkohistoriamme tunnetuimpiin. Työuransa hän teki pääasiassa Vesilahdella ja Sauvossa ja päätti päivänsä hieman yli 40-vuotiaana Sauvon kappalaisena. Kuitenkin hän nautti omana aikanaan ilmeistä suosiota ja arvostusta, mikä näkyi myös hänen massiivisiksi muodostuneista hautajaisistaan. Ennen kaikkea hän oli mies, jolla oli vahva kutsumustietoisuus, minkä lisäksi blogistin kotiseuturakkaus…

Lue lisää

 Kuten monet ehkä tietävätkin, on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä useita herätysliikkeitä. Monesti asia yksinkertaistetaan toteamalla, että niitä on perinteisesti viisi: rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus, lestadiolaisuus ja viidesläisyys. Tosiasiallisesti näiden lisäksi on muitakin, minkä lisäksi edellä mainitutkin ovat historiansa aikana jakautuneet moneen haaraumaan. Ei ihme, että monella menee näiden eri porukoiden kanssa sormi suuhun eikä selkeän käsityksen…

Lue lisää

 Jo aiemmin ollaan blogissa vierailtu Laitilassa rukoilevaisten herätysliikkeen parissa. Nyt mennään jälleen samoihin maisemiin, 1800-luvun aivan loppuun ja 1900-luvun alkupuolelle Soukaisten kylään, jossa voimakastahtoinen opettaja sai yhdistettyä tuekseen eripuraiset rukoilevaisryhmittymät ja sai siten luotua kouluunsa järjestyksen, joka oli ilmeisesti ainutlaatuinen koko sen aikaisessa Suomessa.Tässä kirjoituksessa liikutaan Laitilan maisemissa, mutta aivan erityisesti Soukaisten kylässä. Kuvassa Soukaisten kyläkirkko vuonna…

Lue lisää

 Lähestyvän Saamelaisten kansallispäivän (6.2.) johdosta ajattelin jakaa pienen kuvauksen Utsjoen saamelaisten jumalanpalveluksesta vuoden 1821 alusta. Siitä on näet silloinen Utsjoen ja Inarin kirkkoherra Jakob Fellman (1795-1875) kirjoittanut kuvauksen. Hän oli astunut virkaan 1820 ja toimi siinä aina vuoteen 1831, jolloin joutui siitä terveyssyistä luopumaan. Kuvattava jumalanpalvelus sekä siellä mukana ollut vanha kirkonisäntä vaikuttivat voimakkaasti myös…

Lue lisää

 JOHAN KAHL (1721-1746)Joittenkin ihmisten luovuus puhkeaa kukkaansa jo aivan nuorella iällä, toisten taas saavuttaessa tärkeimmät saavutuksensa vasta kypsemmällä iällä. Sitten on heitä, joiden elämänlanka katkeaa varhain ja äkkinäisesti, mutta jotka ennen sitä, edes tietämättä varhaista lähtöään, saavuttavat jotakin pysyvää ja kestävää. Näin oli nuoren ruotsalaisen kirjurin Johan Kahlin laita. Tosin meillä suomalaisilla on ollut merkittävä…

Lue lisää

SKHS:n uudet toimihenkilöt esittäytyvät Uusi sihteeri Antti Luoma Tervehdys hyvät lukijat! Olen Antti Luoma ja aloitin elokuussa 2020 SKHS:n sihteerinä. Tehtäviini kuuluvat monenlaiset yhdistyksen juoksevat asiat, kuten nettisivujen päivittäminen, yhteydenpito jäsenistöön, jäsenrekisterin ylläpito, tapahtumien suunnittelu sekä seuran hallituksen kokouksien valmistelut. Ensimmäiset kuukauteni sihteerinä olivat varsin vauhdikkaita, sillä väittelin teologian tohtoriksi marraskuussa. Väitöskirjani Inkerin kirkon nousu…

Lue lisää

 Entisinä aikoina ovat tulipalot olleet Suomenkin kaupunkien alituisena vaarana. Historiassamme tunnetuin on Turun palo vuonna 1827, mutta monet muutkin kaupungit ja kylät ovat joutuneet lieskojen saaliiksi. Roihun niellessä hohtavaan kitaansa kaiken tielle osuneen on jonkunkin rakennuksen pelastuminen ollut suuri ilon aihe. Siksi Porin palossa 1801 kirkon ihmeenomainen säästyminen liekeiltä jäi pysyvästi aikakirjoihin siitä huolimatta, että…

Lue lisää

 JULIANA SÖDERBORG (1745-1799) Suomalaisten herätysliikkeiden historialle ovat ominaista yllättävät johtohahmot ja merkkihenkilöt. Toisinaan johtajana ja kokoavana hahmona on voinut toimia paikallinen pastori, mutta hyvin usein nämä johtohenkilöt ovat nousseet mitä erilaisimmista taustoista. Tällä kertaa nostamme esiin satakuntalaisen porvarintyttären joka 25-vuotiaana aloitti toiminnan, joka ei oikeastaan synnyttänyt uutta liikettä, mutta voimisti olemassa olevaa liikehdintää ja lujitti…

Lue lisää

GUSTAF (KUSTAA) STENMAN (1754-1809)Suomen hengellisessä historiasta löytyy monenlaista väkeä. Nyt tutustumme mieheen, joka ei kuulu heistä tunnetuimpiin eikä omana aikanaankaan varmaan ollut tiedetty kotiseutunsa ulkopuolella, mutta hänen elämäntyönsä muistomerkkeinä seisoo edelleen yksi kokonainen puukirkko ja kahdestakin laulukirjasta löytyy tämän myllärin ja rakennusmestarin sanoituksia. Mennään siis Pirkanmaalle, Kangasalan ja Suoniemen seuduille yli 200 vuoden taakse.Tämä Suoniemen…

Lue lisää

HEDVIG VON HAARTMAN (1862-1902)Joidenkin ihmisten elämä ei kulje kulkuaan tasaisena pitkänä virtana, vaan kuohuvana koskena, joka päättyy yhtäkkiä jyrkkänä vesiputouksena. Joidenkin elämä palaa sellaisella liekillä, että se loistaa ensin hämmästyttävällä kirkkaudella ja sitten hiipuu haihtuen pimeään. Näin erityisesti silloin, kun jonkun elämä nuoresta pitäen palaa asialle, joka on hänen omaa elämäänsä suurempi. Tällainen oli Hedvig…

Lue lisää

 NIKOLAOS MYRALAINEN (N. 270-343)6. joulukuuta on suomalaisille luonnollisesti tutuin maamme itsenäisyyspäivänä. Katolisissa ja ortodoksisissa maissa tätä päivää kuitenkin muistetaan erityisesti vuonna 343 kuolleen nykyisen Turkin alueella olleen Myran kaupungin piispan kuolinpäivänä. Hänellä on ollut myös merkittävä välillinen vaikutus Suomeen ja koko maailmaan siinä mielessä, että hän on osaltaan vaikuttanut siihen, millaiseksi joulupukki-perinne on muotoutunut. Tehdäänpä…

Lue lisää

SAARA PATJAS (1888-1955)Tällä kertaa esiteltävä henkilö ei ole kuuluisuus. Hän oli opettajatar, joka oli syntyisin Karjalan Antreasta ja teki elämäntyönsä Varsinais-Suomen Sauvossa ja Perniössä. Ellen olisi törmännyt hänen muistokirjoitukseensa vanhassa vuosikirjassa en olisi itsekään koskaan kuullut hänestä. Kuitenkin sen luettuani ajattelin, että haluan kertoa hänen tarinansa, osin siksi, että se koskettaa  myös seutuja, jotka kiinnostavat…

Lue lisää