Opetus siirtyi väistötiloihin Huittisten Lauttakylän koulusta (arkkitehti Henno Kamppuri, 1952) sisäilmaongelmien vuoksi vuonna 2013. Purkamislupa myönnettiin vuonna 2015 RKY-alueella sijaitsevalle ja asemakaavassa suojellulle rakennukselle. Koulua ei vielä tammikuussa 2021 oltu purettu. Kuva: Liisa Nummelin (2014). Uuden museolain tullessa voimaan viime vuoden alussa siirryttiin kulttuuriympäristösektorilla aivan uuteen aikaan. Työnsä aloittivat alueelliset vastuumuseot, jotka korvasivat 1970-luvulta asti…

Lue lisää

Juhlavuodet ja merkkipäivät tarjoavat ja parhaimmillaan stimuloivat mahdollisuuksia katsauksille, juhlapuheille, analyyseille ja tutkimukselle, jossa saadaan luontevasti esille juhlan aihepiiriin liittyviä trendejä ja yleisempiä kehityskulkuja. Seuraavassa esitän muutaman havainnon siitä, miten vuonna 1990 perustetun Matthias Calonius -seuran kiinnostuksen kohteena olevat oikeushistorian alan tutkimus, opetus ja yleinen tunnettuisuus ovat muuttuneet ja miten muutokset näkyvät laajemmin yhteiskunnassa.[1] Luontevimmat…

Lue lisää

Walter Runebergin Laki-veistos on suomalaisen oikeusvaltion keskeinen symboli. Alunperin se tehtiin Aleksanteri II:n patsaaseen Senaatintorille. Toinen versio on presidentin linnassa. Tässä Säätytalon portaikko. Kuvaaja Kari Hakli. Museovirasto. Syyskuussa 1943 kävi ilmi, että Gestapo aikoi kuljettaa kaikki Tanskan juutalaiset tuntemattomaan päämäärään eli keskitysleirien ”lopulliseen ratkaisuun”. Kun tieto asiasta levisi, syntyi vastarintaliike, jossa olivat mukana kirkot ja…

Lue lisää

Monien joulunodotukseen kuuluvan Whamageddon-pelin säännöt ovat yksinkertaiset.Kuva: Wikimedia Commons. Perinteinen on jotain sellaista, mitä on tehty tai mitä on tapahtunut jo pitkään. Niin pitkään, ettei kukaan oikein tiedä, kuinka kauan. Välillä asiat, joita pidämme perinteisinä, eivät välttämättä ole vanhoja tai laajalle levinneitä. Me vain kutsumme niitä perinteisiksi ilman parempaa tietoa ja omiin kuvitelmiimme luottaen. Joulu…

Lue lisää

Joulurauhan julistaminen Brinkkalan talon parvekkeelta Turun Vanhalla Suurtorilla on kuulunut suomalaisen joulunvieton vankkumattomiin kulmakiviin jo noin 150 vuoden ajan. Muutkin kuin turkulaiset ovat saaneet nauttia perinteestä radion ja sittemmin television välityksellä. Perinteen mukaan joulurauhan julistaminen on Turussa jatkunut keskeytymättä jo keskiajalta lähtien. Vain tietyt kriisivuodet, kuten 1700-luvun isoviha ja talvisota jouluna 1939, ovat muodostaneet tästä…

Lue lisää

The proclamation of the Christmas peace from the balcony of the Brinkkala Mansion at the Old Great Square in Turku has been a cornerstone of Finnish Christmas celebrations for about 150 years. Inhabitants of the rest of Finland have been able to take part in the custom first through the radio and later the television…

Lue lisää

This is a guest post by Sherine Hamade with consultations from the Hades beta tester, Cian Sutherland. Sherine Hamade (they/them) is a graduate student studying Public History at the University […]

Lue lisää

Heijastuksia poikkeusoloissa. Kuva: Tommi Kakko. Kuten kaikki muutkin yliopistolaiset, olen pohtinut yliopistojen työskentelykulttuuria paljon viime aikoina. Yliopisto on melko kova paikka opiskella ja työskennellä. Yliopistoon on vaikea päästä sisään, opiskelu on rankkaa ja tapahtuu usein työn ohessa, määräaikaiset sopimukset tekevät työurista rikkonaisia ja kilpailu rahoituksesta ja resursseista on hurjaa. Pandemia ei ole helpottanut asioita. Se…

Lue lisää

Kävin aamutuimaan läpi Ruotsin kuningatar Margareta Leijonhufvudin kirjeitä sisarelleen Märtalle. 15 vuotta sitten luin niitä Lundin yliopiston kirjastossa, mutta nykyään onneksi monet tekstit voi saada ulottuvilleen kotoa käsin. (Lundissahan olisi mukava olla, mutta aina ei pääse käymään ja varsinaan ei nyt.) – Margaretan kirjeitä on julkaistu myös Wieselgrenin 1830-luvulla toimittamassa lähdejulkaisusarjassa Dela-Gardiska Archivet, mutta kirjeistä…

Lue lisää

Vuosi lähenee loppuaan, on yksi akateemisen työläisen ”kiiresesongeista”. Sähköposti ruuhkautuu ja moodle laulaa tehtävien palautuksia, mutta ihmiskontaktit pysyvät etätyössä maltillisina, jopa olemattomina. Ruuhkassa rasittunein lienee takalisto. Se tervehtii ilolla edessä häämöttävää taukoa raa’asta täyspuutuolista ja ruokapöydällä lepäävästä läppäristä, joka plimpahtelee ja plompahtelee muistuksineen. Herkistyminen etätyöajan työperäiselle jomotukselle saa katseeni kohdistumaan empatialla pöydällä lepääviin tutkimusaineistoihini. Tokikai…

Lue lisää

Suomen kielessä on monia pikkusanoja – partikkeleita ja muita kiteytyneitä ilmauksia – jotka ovat kehittyneet jostakin verbimuodosta. Tällaisia ovat esimerkiksi varsin laajasti puhekielessä käytössä olevat kato ja kuule, joiden tausta on katsoa– ja kuulla-verbien 2. persoonan imperatiivimuodoissa. Muodoltaan vastaavanlainen on myös tietsä-ilmaus, joka on muodostettu tietää-verbin yksikön 2. persoonan kysymysmuodosta. On varsin tyypillistä, ettei kato- ja…

Lue lisää

Digiteknologian käyttöä maastopyörälenkillä keväällä 2020. Kuva: Riikka Turtiainen. Valitse itsellesi mieluinen reitti ja tee sama lenkki kahtena eri päivänä viikon aikana. Kokeile yhden lenkkikerran aikana erilaisia itsensämittaamisen muotoja. Voit tallentaa lenkkisi pituuden ja keston liikuntasovelluksella tai esimerkiksi mitata sykettäsi tai askeleidesi määrää aktiivisuusrannekkeella. Jätä toisella lenkkikerralla kaikenlaiset teknologiat kokonaan pois. Miten kokemukset erosivat toisistaan ja kumpi…

Lue lisää

Koronapandemian vuoksi Turun yliopistossa jouduttiin keväällä 2020 muuttamaan äkisti totuttuja suoritustapoja. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta saada lisäpisteitä tenttiin oikeushistoriallisella blogikirjoituksella. Tämä innosti ilahduttavan monia opiskelijoita, ja julkaisemme tässä blogissa opiskelijoiden luvalla tekstien parhaimmistoa. Kukin kirjoittaja vastaa itse tekstinsä oikeellisuudesta, kuten tässä blogissa on tapana. Aukusti Mäkipeska (1812-1887) toimi talonpoikaissäädyn puhemiehenä kolmilla valtiopäivillä: 1863-64, 1867 ja 1872. Kyseinen…

Lue lisää

tai kuuluuko maisema-arkkitehtuuri säilytettäväksi Suunnitelmapiirustuksien ja arkistorullien estetiikkaa bureau des paysages -toimistolla, kesäkuu 2020. Kuva: Hanna Sorsa-Sautet. Arkisto on kaikille tuttu. Puhelimesta löytyy suuri kuvakokoelma, kaapista ja tietokoneelta iso kasa papereita ja tiedostoja. Merkintä: säilytettäväksi. Massaan voi lisätä esine- tai taidekokoelmat, teokset ja astiat. Kirjat ja kirjeet. Sitten on se päivä. Se hetki, jolloin etsit…

Lue lisää

Merikarvialla merellinen kulttuuriperintö on keskeinen osa paikan identiteettiä. Matkalla entiselle Ouran luotsiasemalle kesäkuussa 2020. Kuva: Maarit Grahn. Kun kulttuuriperinnön tutkijalla on aiemmasta elämästään yrittäjätaustaa, ei liene yllätys, että tutkimusaiheeksi saattaa valikoitua kulttuuriperintöyrittäjyys. Aloitin kaksivuotisen post doc -tutkimukseni vuoden 2020 alussa, ja olen kuluneen vuoden aikana tehnyt tutkimusta Liikesivistysrahaston myöntämän apurahan turvin. Tutkimukseni on perin poikkitieteellinen.…

Lue lisää

16.11.2020 Tehtävä: M. A. Castrénin kirjeet Breakout rooms, n. 10 min:Lukekaa alla olevat neljä lyhyttä otetta M. A. Castrénin kirjeistä. Keskustelkaa pienryhmissä seuraavista kysymyksistä. Tehtävä puretaan yhteisessä keskustelussa. Miten henkilökohtainen ja kansallinen limittyivät M. A. Castrénin teksteissä? Miten hän näki oman roolinsa kansallisessa aatteessa, entä tulevan vaimonsa roolin? M. A. Castrén J. V. Snellmanille 18.10.1844…

Lue lisää

Vastakkainasettelu on päivän sana, ja sosiaalisen median väittelyissä ei tunnetusti ole voittajia. Onneksi inkvisiittori Petrus Veronalainen (k. 1252) voi tarjota oppeja siitä, miten täysin päinvastaista mieltä olevien kanssa voi keskustella rakentavasti ja toista kunnioittaen. Petrus itse oli vieraan kohtaamisen ammattilainen. Hän oli nuorena liittynyt dominikaanisääntökuntaan, joka tuolloin keskittyi saarnaamaan ja käännyttämään kerettiläisiä ympäri Eurooppaa. Petrus…

Lue lisää

Teksti ja kuvat: Marika Räsänen Jos keskiajalla halusi suojella arvotavaraa, voiman ja vallan välineitä – olivatpa ne pyhäinäänteitä tai asiakirjoja – varmin tapa näyttää olleen sulkea ne vähintään kolmen avaimen taakse. Olkoon seuraava Etelä-Italiaan sijoittuva tapaus esimerkkinä niin suojaamisesta, varastamisesta kuin kiinnijäämisen pelostakin. Eräänä talvisena yönä 1368 Fondin dominiaanikonventin läheisessä talossa tapasivat kuusi miestä, kolme…

Lue lisää

Taiteilija Hanna Koikkalaisen kuvaan (2019) Koiviston maalaiskunnasta Suomenlahdelle rajan taakse jääneessä Karjalassa kietoutuvat ihmiskohtalot, muistot, tulevaisuus ja aika. Aloittaessani työt Rauman taidemuseon museointendenttinä noin kaksi vuotta sitten halusin pohtia paikallisuutta ja alueellisuutta avoimin mielin, kokeilla uusia asioita. Olin saapunut Raumalle ja samalla koko Satakuntaan vailla sen suurempia sidoksia maakuntaan. Aiemmat kiinnepisteeni olivat olleet Pohjois-Pohjanmaalla synnyinkotini…

Lue lisää

Vainajainpäivä lähestyy ja siitähän pitää sanoa jotain mediassa. Hyvä niin, haastatteluja on kiva antaa. Olen viime viikkoina puhunut ainakin siihen podcastiin joka tullee ulos jossain vaiheessa, Oulun ylioppilaslehdelle, Lännen medialle, Kirkolle ja kaupungille ja Hengelle ja elämälle. Kaksi viimeistä alla erillisinä linkkeinä. Laitan loputkin kun saan ne, epäilemättä pian. https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/haudoille-viedaan-puutarhatonttuja-ja-my-little-ponyja-laheisten-muistaminen-on-muuttunut-2000-luvulla#23d2630c Osa elämää

Lue lisää