Dinner for attendees of Konvooi festival at the harbor of Bruges. Picture: Iida Laiho. At the start of 2022 I made a big choice in my life and decided to move abroad. It was because of my relationship that I ended up moving to the gorgeous medieval city of Bruges in Belgium. I was very…

Lue lisää

Posiolla syntyneen Altti Majavan (1932–2022) lapsuus päättyi toiseen maailmansotaan. Altin isä menehtyi sotavankeudessa. Evakosta palattuaan hän itse vammautui pihalta löytyneestä räjähteestä. Onneksi 12-vuotias lapsi pääsi hoidettavaksi Oulun sotilassairaalaan. Majava valmistui 1959 Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi. Vuosina 1961–64 hän toimi Ruotsissa avustavana tutkijana prof. Gunnar Myrdalin Etelä-Aasian väestökysymyksiä selvittävässä hankkeessa. Kolmiosaisesta Asian Drama-kirjasarjasta Altti kirjoitti peräti…

Lue lisää

Kuva 1_Engelska parken:Työskentelemme Uppsalassa historian laitoksella, joka sijaitsee Engelska parkenissa. Kuva: Noora Viljamaa. Tämän tekstin ilmestyessä torstaina olemme Förfalskarna-hankkeessa väitöskirjaansa tekevän Josefine Sjöbergin kanssa rantautuneet Viking Linella Tukholmaan ja ehkä jo saapuneet Uppsalaan, jossa vietämme tutkijavaihdossa seuraavat kolme kuukautta. Odotamme seuraavilta kuukausilta inspiroivia ja antoisia kirjoitushetkiä, monia ruotsinkielisiä keskusteluja ruotsalaisten kollegoiden kanssa, kahvitteluja (ja taivaallista…

Lue lisää

Nalleneuvoston pelien ja leikkien kokemukselliset ulottuvuudet. Projektin suunnittelua Porin yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman leikillisessä PLoP-laboratoriossa huhtikuussa 2023. Kuva: Annukka Saarva. Pori, Björneborg, tuttavallisemmin Karhukaupunki. Porilaisessa urbaanissa maisemassa karhuilta ei voi välttyä. Karhut, otsot ja mesikämmenet eri muodoissaan suorastaan vilisevät kaupungin katukuvassa. Karhukaupungin karhut raamikkaine olemuksineen kutsuvat mukaan satakuntalaisiin maisemiin, osaksi moninaista, nallekarhumaista…

Lue lisää

Voisiko jokin niin arkinen ja tavallinen asia kuin ruoka olla taidetta? Kysymys on kiinnostava ja moniulotteinen. Se tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia sekä taiteen olemusta ja estetiikkaa että historiallisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi kattauksessa, tarjoilemistavoissa ja kokin luovuuden mahdollisuuksissa. Prue Leith’n (1987) mukaan ammattikokit ovat kautta historian pyrkineet tekemään ruoasta suurenmoisen näköistä sen maittavuuden…

Lue lisää

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on monta ikonista kanahahmoa: on Agricolan Aapiskukko, Seitsemän veljeksen ”paras kukko koko kihlakunnassamme”, Immi Hellénin Punahilkka-kana sekä Asmo Alhon ja Mika Waltarin kukkopojat Kieku ja Kaiku. Nykyään broileri eli lihantuotantoa varten jalostettu kana on Suomen yleisin lintu. Väitöstutkimuksessani halusin selvittää, miten broilereita kuvataan kirjallisuudessa. Miltä teollinen eläintuotanto näyttää, kun sitä tarkastellaan kulttuuri-ilmiönä? Tutkimuksen aineistoksi kertyi yhteensä…

Lue lisää

Thames-joki, Parlamenttitalot ja Big Ben marraskuussa 2023. Kuva: Mira Norokallio. Englannin kieli ja Iso-Britannia ovat kiehtoneet minua jo pienestä pitäen. Voisin sanoa imeneeni kiinnostukseni jo äidinmaidosta, sillä olen englannin opettaja jo toisessa polvessa. Ensimmäistä kertaa olen matkustanut Englantiin äitini kanssa jo parivuotiaana, ja teinivuosista lähtien olen sittemmin vieraillut useasti, ja hetkellisesti asunutkin maassa aikuisvuosieni varrella. …

Lue lisää

Johdanto Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on käynyt viime viikkoina kovilla kierroksilla. Vilkkaasta mielipiteidenvaihdosta on ”kiittäminen” Venäjää, jolla on kovasti halua ja pyrkimystä työntää kolmansien maiden siirtolaisia rajan yli Suomeen. Maamme on sulkenut rajan määräaikaisesti, ja tästä kärsivät erityisesti täällä asuvat Venäjän kansalaiset. Lähestyvät presidentinvaalit ovat myös kirvoittaneet presidenttiehdokkaiden kielenkantoja. Osa ehdokkaista haluaisi poistaa kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä. Tasavallan presidenttikin…

Lue lisää

Olisi helppoa, kun ei tietäisi muusta eikä osaisi haikailla, millaista opetustyö ennen oli. — Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa. Näemme sen jatkumon, joka toi tähän päivään. Osaamme eritellä hyvin selkeästi, mikä kaikki on mennyt pieleen. (Rytisalo & Kinnunen 2023, s. 12) ”Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa” muistuttaa tunteesta, joka valtaa, kun uutisia lukiessa huomaan miettiväni, luenko oikeasti…

Lue lisää

Vuosituhannen vaihteessa kiinnitin huomiota siihen, että Osakunnan juhlasalissa Turun ylioppilastalolla soi usein laulu, jossa joku huusi apua mereltä päin. Se oli hyvin suosittu, eläytyen laulettava kertosäe. Maija Vilkkumaan levy, Pitkä ihana leikki, tuli myöhemmin vastaan ilmeisesti Yhteishyvän levysuosituksissa – sellainen leike on talletettuna oman levyn sanavihkon välissä. Jos 1990-lukuani sävyttivät CMX:n kulloisetkin levyuutuudet, 2000-luvun ensimmäinen…

Lue lisää

Rasismin käsite on monisyinen ja varsin tuore sana kielessämme, sillä vuonna 2004 julkaistu suomen kielen etymologinen sanakirja ei tunne koko termiä. Vuoden 2022 painos selittää sanan pohjautuvan ranskan kielen sanaan ”racisme”. Kielten sekamelskaa osoittanee sekin, että rotu-sana on laina venäjän kielen sanasta rod, joka merkitsee mm. syntyperää ja sukua. Rotu ymmärretään käsitteeksi tai luokitteluksi. Sanan…

Lue lisää

Yhdysvaltalainen huutokauppatalo Stack’s Bowers Galleries ilmoitti noin kuukausi sitten saaneensa huutokaupattavaksi erittäin merkittävän venäläisten kultarahojen kokoelman, joka huutokaupataan osana yrityksen vuotuista New York International Numismatic Convention (NYINC) -huutokauppaa. Lähes vuosisata sitten rakennettu ja julkisesti esittelemätön Rothschild-Piatigorsky kokoelma oli venäläissyntyisen ja kansainvälisesti tunnetun sellistin Gregor Piatigorskyn (1903-1976) ja hänen vaimonsa, paronitar Jacqueline de Rothschildin (1911-2012) yhteistyön…

Lue lisää

Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…

Lue lisää

Paikkatietoa keräämässä pihlavalaisten päiväkotilasten kanssa taidelähtöisin menetelmin Turun yliopiston maisemantutkimuksen Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa syksyllä 2021. Lapset osoittivat mielipaikassaan, päiväkodin lähimetsässä, kehysten läpi kuvattavia paikkoja ja kohteita. Kuva: Laura Seesmeri Monilla humanistisilla aloilla käytetään paikkatietoa ja useammilla olisi siihen mahdollisuus. Paikkatieto liittyy tyypillisesti seuraaviin tutkimuskohteisiin: menneisyyden jälkiin, paikkamuistoihin, kokemuksellisuuteen, tuntemuksiin ja aisteihin, tilakäytäntöihin, rakennettuun ympäristöön, esitettyyn maisemaan, somepuheeseen tai…

Lue lisää

Heikki Ojansuu muistetaan Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäisenä suomen ja sen sukukielten professorina. Hän siirtyi Turkuun Helsingistä, jossa hän oli työskennellyt dosenttina, apulaisprofessorina ja professorin sijaisena. Professori oli Emil Nestor Setälä, jolla oli niin monta rautaa tulessa, että hän alituisesti tarvitsi sijaisia ja muita apulaisia perustehtäviensä hoitamiseen. Ojansuusta tuli monipuolinen opettaja, osittain olosuhteiden pakosta. Hän luennoi…

Lue lisää

Yalen kampukselta löytyy kauniita arkkitehtuurin kontrasteja ja kerroksia. Elämä englanninkielisessä ympäristössä on taas syksyn aikana saanut minut pohtimaan kieliä ja kieli-identiteettejä. Tai ehkä ennen kaikkea sitä, mikä suomenkielisessä käsitteistössä määrittyisi vieraskielisyydeksi eli tässä yhteydessä englanninkielisyydeksi, kaikeksi siksi, mikä on siis vierasta ja kielellistä. Oikeastaan pohdintani lähti liikkeelle, kun huomasin yhtäkkiä ja yllättäen, ettei englanti olekaan…

Lue lisää

Kulttuuriperinnön tutkimuksen väitöskirjatutkija Veera Mäkitalo kertoo kuinka kulttuuriperintö ja luonto yhdistyvät hänen tutkimuksessaan ja elämässään. Luonto. Se on ollut minulle aina läsnä elämässä. Nuoruuden leikit suuntautuivat useasti ulos ja varsinkin metsään. Ojista kerättiin mitä herkullisimpia luonnontuotteita yhdistettäväksi mitä mielikuvituksellisempiin ruokiin leikkimökissä. Toisinaan lasketeltiin pitkin kuusen oksia alas puusta. Siskoni vieläkin välillä pohtii, minkä takia Barbiet…

Lue lisää

Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…

Lue lisää

The project Rethinking the Late Medieval Relic organises a lecture on environmental history (open to all, see more information from here) and a round-table discussion entitled  “Marvels of the Premodern Forest” with the special guest Associate Professor Edward Schoolman. Time: Friday 8th December 14:15-16:30 Programme of the round-table: Short presentations by Ilari Aalto: ”Frightnening forests…

Lue lisää

Katselin eilen vanhoja saksalaisen rahaliike Münzen und Medaillen myyntilistoja 1960-luvun alusta etsiessäni proveniensseja ja silmiini pisti sivu, joka oli otsikoitu ”The Bargain Page for Beginners”. Näillä sivuilla oli lähinnä edullisia alle 10 Saksan markan hintaisia rahoja, kun luettelon muut rahat vaihtelivat hinnoiltaan paristakymmestä useampaan tuhanteen Saksan markkaan. Reaktioni otsikointiin oli kaksijakoinen: huvittunut ja hieman hämmästynyt.…

Lue lisää