Lokakuussa 2024 saimme surullisen tiedon, että hankolainen valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg oli kuollut. Tässä kirjoituksessa avaan niitä polkuja, jotka johdattivat meidät Meri ja Tove -kirjan tekijät Runebergin Tove Janssonista ja Klovharusta ottamien kuvien äärelle ja kerron, mitä kaikkea yhden kuvan takaa avautuu. Teksti on kirjoitettu Johannes Runebergin muistolle kunnioittamaan valokuvaajien panosta kulttuurihistorian tallentajina ja…

Lue lisää

Lauantaina 28.9.2024 tarkastettiin Arcanumin Aava-salissa FM Marika Ahosen väitöskirja The Storyteller of the Possible. Music and Narrative Ethics of Singer-Songwriter Christina Rosenvinge. Vastaväittäjänä toimi professori Sarah Hill Oxfordin yliopistosta. Vastaväittäjä lausuu. Kuva: Hannu Salmi. Christina Rosenvinge on espanjalainen muusikko, joka on etenkin espanjankielisessä maailmassa erittäin tunnettu. Hänen uransa on kestänyt jo neljäkymmentä vuotta. Rosenvingen musiikki…

Lue lisää

The project Rethinking the Late Medieval Relic and the Centre for Medieval and Early Modern Studies are jointly organizing a workshop focused on hagiographical sources and their research methods. The keynote will be delivered by Thomas Devaney, Associate Professor at the University of Rochester, and scholars at various stages of their careers—from MA students to senior…

Lue lisää

Koulukartta Suomen ja Pohjoismaiden historiasta ja rajamuutoksista keskiajalta 1900-luvulle. Historian oppiaineen opetuskarttakokoelma, Helsingin yliopisto. Kuva Anu Lahtinen. Ruotsalainen historiatuotanto Historien om Sverige, tarina Ruotsin historiasta, sai Suomessakin huomiota jo ennen kuin se tuli nähtäville Yle Areenaan (https://areena.yle.fi/1-67591648). Sarjaa ehdittiin kesällä puida iltapäivälehdistössäkin, koska toteamus ”Suomen liittymisestä Ruotsiin” vaikutti hiukan koomiselta ja ärsyttävältäkin: aivan kuin keskiajan…

Lue lisää

Ehdin aiemmin kesällä pohtia, miten Candace Bushnellin Kynsin hampain (2005) New Yorkissa uraa tehneille naisille kuuluisi nykyisinä some- ja digiaikoina (ks. arvio https://anulah.wordpress.com/2024/07/09/oivaltava-mutta-ontto-huulipunaviidakko/). Asiasta antaa vihjeitä toisen chick lit -kirjailijan teos, Lauren Weisbergerin Paholainen puuttuu peliin (When Life Gives You Lululemons, 2018, suom. TiinaTalvitie, Otava 2022) – siinä eräät toiset 00-luvun naiset kipuilevat sukupolvien muutoksessa…

Lue lisää

Kairon väestökonferenssissa 30 vuotta sitten luotiin tavoitteet väestöllisen tasa-arvoisuuden puolesta. Maailman väestöpäivänä YK näkee tekoälyn suurena mahdollisuutena.     YK:n väestöpäivää vietetään vuosittain heinäkuun 11. päivänä. Perinne alkoi vuonna1989. Laskelmien mukaan tuolloin maapallon väkiluvun arvioitiin ylittäneen viiden miljardin rajan.  Väestöpäivänä YK julkaisee teeman, jolla se haluaa edistää väestöön liittyviä uudistuksia. Tänä vuonna järjestö palauttaa mieliin vuonna…

Lue lisää

Neljä vuotta sitten kesällä ilmestyi kollegoideni kanssa yhdessä toimittamani kokoelma Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen. Kirjoitin siihen artikkelin ”Eletyn ja fiktiivisen rajamailla – Eeva Kilven Naisen päiväkirja kirjailijan tunnustuksena”.  Alunperin minun piti kirjoittaa kirjaan äitini päiväkirjoista. Hänen sairastuessaan 2010-luvun kuluessa muistisairauteen ja lopulta Alzheimerin tautiin, varustauduin huolehtimaan hänen jäljelle jäävistä papereistaan: kirjeistä, valokuvista,…

Lue lisää

Harjoittelun alkuvaiheessa, kun materiaalin kerääminen oli vasta alkanut ja työpiste oli vielä suhteellisen siisti. Kuva: Willy Reinhardt. Aloitin Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman opintoihini sisältyvän harjoitteluni Suomen pelimuseossa, Tampereen museokeskus Vapriikissa 15.1.2024. Olin jo ennakkoon tietoinen, että harjoitteluni aikana tulisin työskentelemän otsikossa mainitun näyttelyn parissa sen eri vaiheissa. Minulla ei kuitenkaan ollut käytännön kokemusta…

Lue lisää

Tutkinto-ohjelmamme opiskelijajärjestö Kulma ry:n TikTok-tilin kuvakaappauksissa on TikTok-trendi, johon kuuluu olennaisesti taustalla soiva musiikkikappale. Kesän saavuttua siirtyy kesäloman viettoon myös Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman tämän vuoden sometiimi, urakan tultua päätökseen. Tässä blogikirjoituksessaan sometiimi kertoo yhteishakumarkkinoinnin projektista ja sen kulusta sekä mietteitä siitä vapaalla tyylillä. Tervetuloa mukaan! Raija Kirjoittaessani #humanistinaporissa sometekstejä -yhteishaku 2024 -hakijamarkkinointikampanjaa…

Lue lisää

Matkustimme huhtikuussa vierailulle Norjaan Stavangerin yliopistoon humanistisen ympäristötutkimuksen keskukseen Greenhouse, jota johtavat professori Dolly Jørgensen ja professori Finn Arne Jørgensen. Dolly Jørgensen toimii yhteistyökumppanina dosentti Otto Latvan johtamassa tutkimusprojektissa ”Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan biodiversiteettiin (HumBio)”. Vierailua Stavangeriin oli suunniteltu jo vuosia, ja tänä keväänä se vihdoin toteutui. Matkaanlähdössä oli…

Lue lisää

Kerttu Torila Sakari Topelius (1818–1898) oli monipuolinen ja tuottelias kirjoittaja, jota arvostettiin satujen mestarina. Hän oli tärkeä mielipidevaikuttaja, ja hänellä oli huomattava pedagoginen ja moraalinen vaikutus. Tässä blogissa tarkastelen Topeliuksen kasvatusajattelua ja siihen vaikuttaneita seikkoja satujen näkökulmasta. Kansallisbiografian mukaan Topelius oli kansallismielinen, korosti isänmaanrakkautta ja painotti historiallista yhtenäisyyttä. Lisäksi hän nosti esiin kansan ja hallitsijan…

Lue lisää

Fennougristiikka on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta. Fennougristisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvien kielten sukulaissuhteita ja niiden alkuperää sekä rekonstruoida kantakieliä, joista eri kielet ovat kehittyneet. Kielikuntaan kuuluvat kielet ovat lähtöisin samasta kantakielestä, ja eri kielet ovat kehittyneet jokainen omanlaisekseen ajan myötä. Kielissä on kuitenkin niin paljon samaa niin kieliopissa kuin sanastossakin, että ne…

Lue lisää

Työskentelyä havainnekuvien kanssa. Kuva: Monna Laari. Maisemantutkimuksen Talking Ghosts – Haunting the Future City -kurssilla saimme syventyä kaupunkisuunnittelun nykytilanteeseen kahden helsinkiläisen kehityspaineen alla olevan kohteen, Makasiininrannan ja Elielinaukion, havainnekuvien kautta. Helsingin kaupunki on järjestänyt alueille arkkitehtuurikutsukilpailut siinä toivossa, että alueille nousisi Helsingin vetovoimaa ja houkuttelevuutta lisääviä rakennuksia. Kurssin keskeisiä kysymyksiä olivat: miten tulevaisuutta kyseisten paikkojen…

Lue lisää

Vaikka murteet voivat olla vaikeaselkoisia, niillä on merkitystä, asuipa sitten missä päin Suomea vain. Se käy ilmi 23 monikulttuurisen suomenpuhujan kokemuksista, jotka on kerätty Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeessa. Haastatellut ovat hyvin eri kohdissa polkuaan suhteessa murteisiin. Yksi on ollut Suomessa kaksi vuotta, muutamat koko ikänsä. 11 on muuttanut maahan aikuisiällä, kahdeksan viimeistään kouluiässä. Vanhin…

Lue lisää

Laitilan Keskuskatua kaupungintalolle päin. Kuva: Laitilan kaupunki. Maisemantutkimuksen opiskelu Miten maisemantutkija voi päätyä työskentelemään kaavoituksen pariin? Miten maisemantutkimuksen koulutusta pääsee hyödyntämään työssä? Opiskellessani puutarhuriksi kiinnostuin pihasuunnittelusta. Isäni puolestaan on rakennusarkkitehti ja hänen kauttaan olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut rakennuksista ja etenkin kaupunkisuunnittelusta. Vaikka isäni on tehnyt työnsä rakennusten suunnittelun parissa, koen edenneeni hänen jalanjälkiään kohti…

Lue lisää

Museotyö on antanut hyvää pohjaa ja ymmärrystä museokokoelmiin liittyvän tutkimuksen tekemiselle. Kuvassa Turun linnan opastustehtävissä kesällä 2019. Kuva: Arja Österlund 2019. Helmikuussa 2013 astuin ensimmäisen kerran sisään museoon työntekijänä. Olin innoissani siitä, että sain mahdollisuuden työskennellä museossa, sillä museot ja museokokoelmat ovat olleet intohimoni jo lapsuudesta lähtien. Aloitin museotyöni Satakunnan Museolla, jonka jälkeisinä vuosina olen…

Lue lisää

Dinner for attendees of Konvooi festival at the harbor of Bruges. Picture: Iida Laiho. At the start of 2022 I made a big choice in my life and decided to move abroad. It was because of my relationship that I ended up moving to the gorgeous medieval city of Bruges in Belgium. I was very…

Lue lisää

Posiolla syntyneen Altti Majavan (1932–2022) lapsuus päättyi toiseen maailmansotaan. Altin isä menehtyi sotavankeudessa. Evakosta palattuaan hän itse vammautui pihalta löytyneestä räjähteestä. Onneksi 12-vuotias lapsi pääsi hoidettavaksi Oulun sotilassairaalaan. Majava valmistui 1959 Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi. Vuosina 1961–64 hän toimi Ruotsissa avustavana tutkijana prof. Gunnar Myrdalin Etelä-Aasian väestökysymyksiä selvittävässä hankkeessa. Kolmiosaisesta Asian Drama-kirjasarjasta Altti kirjoitti peräti…

Lue lisää

Nalleneuvoston pelien ja leikkien kokemukselliset ulottuvuudet. Projektin suunnittelua Porin yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelman leikillisessä PLoP-laboratoriossa huhtikuussa 2023. Kuva: Annukka Saarva. Pori, Björneborg, tuttavallisemmin Karhukaupunki. Porilaisessa urbaanissa maisemassa karhuilta ei voi välttyä. Karhut, otsot ja mesikämmenet eri muodoissaan suorastaan vilisevät kaupungin katukuvassa. Karhukaupungin karhut raamikkaine olemuksineen kutsuvat mukaan satakuntalaisiin maisemiin, osaksi moninaista, nallekarhumaista…

Lue lisää

Suomenkielisessä kirjallisuudessa on monta ikonista kanahahmoa: on Agricolan Aapiskukko, Seitsemän veljeksen ”paras kukko koko kihlakunnassamme”, Immi Hellénin Punahilkka-kana sekä Asmo Alhon ja Mika Waltarin kukkopojat Kieku ja Kaiku. Nykyään broileri eli lihantuotantoa varten jalostettu kana on Suomen yleisin lintu. Väitöstutkimuksessani halusin selvittää, miten broilereita kuvataan kirjallisuudessa. Miltä teollinen eläintuotanto näyttää, kun sitä tarkastellaan kulttuuri-ilmiönä? Tutkimuksen aineistoksi kertyi yhteensä…

Lue lisää