Nykypäivänä on selvää, että ammattijärjestöt tarjoavat jäsenilleen oikeudellista apua. Näin tekee muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, joka kertoo verkkosivuillaan ”auttavansa ja puolustavansa, jos sukset menevät ristiin työnantajan kanssa”. Jos näin ikävästi sattuisi käymään, ovat OAJ:n juristit jäsenistönsä apuna. Liiton juristin apu ei kuitenkaan aina ole ollut itsestään selvä asia. Tässä kirjoituksessa tutkin opettajien oikeusavun ensivaiheita…

Lue lisää

Koronapandemian vuoksi Turun yliopistossa jouduttiin keväällä 2020 muuttamaan äkisti totuttuja suoritustapoja. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta saada lisäpisteitä tenttiin oikeushistoriallisella blogikirjoituksella. Tämä innosti ilahduttavan monia opiskelijoita, ja julkaisemme tässä blogissa opiskelijoiden luvalla tekstien parhaimmistoa. Kukin kirjoittaja vastaa itse tekstinsä oikeellisuudesta, kuten tässä blogissa on tapana. Nürnbergin oikeudenkäynnin vaikutukset kansainväliseen oikeuteen Nürnbergin oikeudenkäynnit olivat seurausta toisesta maailmansodasta, jossa vuosina…

Lue lisää

Suojatessa itseämme ja läheisiämme koronavirukselta olemme jo tottuneet siihen, että lyhyelläkin aikataululla suunnitelmat muuttuvat. Lapsen nuha siirtää koko perheen etätöihin, karhea kurkku peruuttaa mökkiviikonlopun. Siinä missä aiemmin alkavaa flunssaa hillittiin parilla buranalla ja bailaamalla, olemme nyt joutuneet oppimaan elämää viruksen ehdoilla. Tämä on meille uutta mutta lähempänä esimodernien ihmisten kokemusta kuin vanha normaalimme. Sairaudet, sekä…

Lue lisää

via Sirpa Kähkönen: Mustat morsiamet, Rautayöt, Jään ja tulen kevät

Lue lisää

Koronakevään jälkeen harvinaista herkkua on Helsingin yliopistolla tällä viikolla 17.–18.8.2020 järjestettävä ”Sukulaiset ja ystävät – verkostoja setvimässä” -symposium. Turvavälit, käsidesit ja etäyhteydet kuuluvat asiaan, mutta täällä ollaan, tutkimuksellisia ajatuksia ja ideoita vaihtamassa. Kummallista mutta kivaa! Esitelmöin otsikolla ”Perhe- ja ystävyysverkostot 1800-luvun yhteiskunnallisessa ja kansallisessa toiminnassa”. Esitykseen liittyvä sukupuu löytyy täältä.

Lue lisää

Teksti: Marika Räsänen Voisiko käydä niin, että viime vuosisadat pimeänä pidetyltä keskiajalta tulisi valaistus, joka auttaisi parantamaan vaikeita ihotulehduksia, esimerkiksi haavaumia, jotka eivät reagoi antibiootteihin? Miten silloin suhtautua niihin keskiajalla eläneisiin, pyhimyksinä pidettyihin naisiin, joiden voiteiden sanottiin parantavan silmäsairaita ja niitä, joilla oli tulehdushaavoja jaloissaan? Helsingin Sanomat uutisoi 2. elokuuta keskiaikaisella reseptillä tehdystä salvasta, jonka…

Lue lisää

Teksti: Marika Räsänen ”Askel painaa” kuuluu suomen kielen fraseologiaan. Sillä tarkoitetaan yleensä sitä, että painavan askelen omaava henkilö tuntee olonsa fyysisesti tai henkisesti väsyneeksi. Oma kiinnostukseni painavaa askelta kohtaan on materiaalinen. Se kohdistuu jalanjäljen painaumaan kivessä, tänään päivälleen 1433 vuotta vanhaan, jos luotamme pian seuraavaan, romanttissävyiseen kertomukseen. Ikä ei kuitenkaan ole se asia, mikä jäljessä…

Lue lisää

Terraforming Mars, the tabletop game, has been out for several years now. Since its initial release in 2016, several expansion packs have been released. In the game, you and your […]

Lue lisää

”Minä vain toisinaan mietin miten elämässä lopulta kävi ja miten minä  jouduin tähän ja kaikkea mitä ei koskaan tapahtunut.” (Karin Stolpe teoksessa Polta nämä kirjeet) Useimmiten elämä menee toisin kuin oli kuvitellut, eikä se aina tarkoita, että elämä olisi mennyt paremmin kuin oli ajatellut tai kuvitellut. Karin Stolpen elämän ulkoiset puitteet, jotka voi nähdä vaikkapa…

Lue lisää

The University of Helsinki launched a research theme regarding urban sustainability in May 2020. The theme is produced in cooperation by the two institutes Helsinki Institute of Sustainability Science (HELSUS) and Helsinki Institute of Urban and Regional Studies (Urbaria) and it includes four overlapping subthemes. Urban sustainability webinar The first subtheme of the urban sustainability theme are equitable, engaged and empowered…

Lue lisää

Koronapandemian vuoksi Turun yliopistossa jouduttiin keväällä 2020 muuttamaan äkisti totuttuja suoritustapoja. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta saada lisäpisteitä tenttiin oikeushistoriallisella blogikirjoituksella. Tämä innosti ilahduttavan monia opiskelijoita, ja julkaisemme tässä blogissa opiskelijoiden luvalla tekstien parhaimmistoa. Kukin kirjoittaja vastaa itse tekstinsä oikeellisuudesta, kuten tässä blogissa on tapana. Ahdistaako pääsykoeaika? Vilkaisu Ming- (1368-1644) ja Qing-dynastian (1644-1911) aikaiseen keisarilliseen tutkintojärjestelmään tuo ainakin…

Lue lisää

Thanatos 1/2020 on ilmestynyt, ohessa linkki julkaisuun. Kiinnostavia artikkeleita saattohoidosta ja elokuvatutkimuksesta sekä hyvin ajankohtainen puheenvuoro koronaviruksesta mediassa. Seuraava numero on Samira Saramon ja Franseska Lahdenrannan toimittama Histories of death -symposiumin teemanumero. 1/2021 on jälleen vapaan teeman numero, joten lähettäkää ideoita artikkeleiksi ja muiksi jutuiksi!

Lue lisää

LATAA NÄKÖISPAINOS TÄSTÄ (1.91MB) Thanatoksen vuoden 2020 ensimmäinen numero sisältää kaksi artikkelia, tutkimuskatsauksen ja kirja-arvion. Julia Kritz ja Anna Liisa Aho käsittelevät artikkelissaan vanhempien ammattihenkilöstöltä saamaa ja toivomaa tukea lapsen saattohoidossa. Kyselytutkimuksessa selvisi, että vaikka vanhemmat saivat ammattihenkilöstöltä tukea, he myös toivoivat kokonaisvaltaisempaa ja laaja-alaisempaa tukea. Artikkeli sisältää suosituksia lasten saattohoidon kehittämiseksi. Heikki Rosenholmin artikkeli…

Lue lisää

Pohjoisen syrjäseudun nuorten paikat ja tilat Anna-Liisa Haakanan 1980-luvun nuortenkirjoissa Ykä yksinäinen, Ykköstyttö, Kukka kumminkin, Kehnompi Kettunen ja Ruman tytön rakkaus Tarinoiden kautta voimme antaa äänen sellaisille, joilla sitä ei ole. Näin tekee myös sodankyläläinen kirjailija Anna-Liisa Haakana (s. 1937), jonka 1980-luvulla ilmestyneet nuortenkirjat Ykä yksinäinen (1980), Ykköstyttö (1981), Kukka kumminkin (1983), Kehnompi Kettunen (1986)…

Lue lisää

1990-luvun alussa Euroopan kartalla ja erityisesti silloisessa Neuvostoliitossa ja Baltiassa tapahtui suuria muutoksia. Tällöin kansatieteessä elettiin mielenkiintoisia hetkiä, sillä emeritus professori Talve seurasi synnyinmaansa tapahtumia reaaliajassa. Kuunneltuaan Viron uutisia edellisyön ja aamun Talve kertasi tapahtumat oppiaineen iltapäiväkahvilla. Näitä virolaisen emigrantin näkökulmasta olevia katsauksia riitti aina Viron uudelleen itsenäistymiseen asti, jonka jälkeen myös professori Talve pääsi…

Lue lisää

Koronaviruksen takia tehtyjä rajoituksia aletaan vähitellen purkaa. Uloslainaus alkaa kirjastoista, oppilaat siirtyvät lähiopetukseen, terassit aukeavat. Moni suositus on edelleen, voimassa, kuten yli 70-vuotiaiden pidättäytyminen sosiaalisista kontakteista. 10 hengen kokoontumisrajoitus muuttuu 50 hengen rajoitukseksi kesäkuun ensimmäisenä. Suomalaiset hautajaiset ovat pitkään olleet pienenemässä – suuria, yli sadan hengen maahanpanijaisia taidetaan harrastaan lähinnä Pohjanmaalla. Silti kymmenen hengen rajoitus…

Lue lisää

 – Eräs keskiaikainen metodi Teksti: Marika Räsänen Kysymys ”voiko hullun hallitsijan parantaa”, on kiinnostanut läpi historian kaikkia niitä läheisiä ihmisiä ja alamaisia, jotka ovat joutuneet kosketuksiin hallitsijan hulluuden kanssa. 1300-luvun lopun Ranskaa hallitsi kuningas Kaarle VI, joka 24-vuotiaana, hallittuaan valtakuntaansa 12 vuotta, sai tiettävästi ensimmäisen hulluuskohtauksensa. Vuosi oli 1392 ja kuningas oli matkalla kurittamaan niskuroivaa…

Lue lisää

Iltalehdestä soittivat. Oli fiksu toimittaja ja keksi tittelinkin omasta päästä oikein. Juttu aukeaa tästä, alla kuvakaappaus jotta tämä postaus ei olisi niin nafti.

Lue lisää

Animal Crossing New Horizons has been out for about a month now and there are several new updates which have been announced. In my previous post on Animal Crossing, I […]

Lue lisää

Otin tänä keväänä lukulistalle 1300-luvun lopun prahalaisen paastosaarnakokoelman, josta kirjoitin jo aikaisemmassa blogikirjoituksessa. Olen lukenut kokoelmaa suurin piirtein samassa tahdissa, kuin saarnoja on aikanaan paastonaikana saarnattu. Tarkoitus oli lukea vailla tutkimuksen tuottavuuspaineita jotain keskiajan tekstiä, jota ei muuten tulisi systemaattisesti käytyä läpi. Saarnatekstit ovat eräs parhaita lähderyhmiä myöhäiskeskiajan kulttuurihistoriaan. Prahan kaltaisessa kaupungissa kuuluisat saarnaajat, kuuluisimpana…

Lue lisää