Julkaisuseuranta
Fennougristiikka on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimusta. Fennougristisen tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan kuuluvien kielten sukulaissuhteita ja niiden alkuperää sekä rekonstruoida kantakieliä, joista eri kielet ovat kehittyneet. Kielikuntaan kuuluvat kielet ovat lähtöisin samasta kantakielestä, ja eri kielet ovat kehittyneet jokainen omanlaisekseen ajan myötä. Kielissä on kuitenkin niin paljon samaa niin kieliopissa kuin sanastossakin, että ne…
Vaikka murteet voivat olla vaikeaselkoisia, niillä on merkitystä, asuipa sitten missä päin Suomea vain. Se käy ilmi 23 monikulttuurisen suomenpuhujan kokemuksista, jotka on kerätty Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeessa. Haastatellut ovat hyvin eri kohdissa polkuaan suhteessa murteisiin. Yksi on ollut Suomessa kaksi vuotta, muutamat koko ikänsä. 11 on muuttanut maahan aikuisiällä, kahdeksan viimeistään kouluiässä. Vanhin…
Kuule, sinä taidat tykätä ruuasta? Tykkää vaan se on hyvä. Minun kai täytyy opetella laittamaan oikeita raritétia vai kuinka? Minä niin mielelläni laittaisin sinulle ruokaa. – Hm! Eikö hassua?Aino Järnefelt Jean Sibeliukselle kihlausaikana 1892. Aino ja Jean Sibeliuksen ensimmäinen yhteinen koti oli vuokrattu huoneisto Vladimirinkadulla Helsingissä, jonka he vuokrasivat häämatkalta palattuaan. Yhdessä apulaisen kanssa Aino…
Posiolla syntyneen Altti Majavan (1932–2022) lapsuus päättyi toiseen maailmansotaan. Altin isä menehtyi sotavankeudessa. Evakosta palattuaan hän itse vammautui pihalta löytyneestä räjähteestä. Onneksi 12-vuotias lapsi pääsi hoidettavaksi Oulun sotilassairaalaan. Majava valmistui 1959 Helsingin yliopistosta valtiotieteen kandidaatiksi. Vuosina 1961–64 hän toimi Ruotsissa avustavana tutkijana prof. Gunnar Myrdalin Etelä-Aasian väestökysymyksiä selvittävässä hankkeessa. Kolmiosaisesta Asian Drama-kirjasarjasta Altti kirjoitti peräti…
Kuva 1_Engelska parken:Työskentelemme Uppsalassa historian laitoksella, joka sijaitsee Engelska parkenissa. Kuva: Noora Viljamaa. Tämän tekstin ilmestyessä torstaina olemme Förfalskarna-hankkeessa väitöskirjaansa tekevän Josefine Sjöbergin kanssa rantautuneet Viking Linella Tukholmaan ja ehkä jo saapuneet Uppsalaan, jossa vietämme tutkijavaihdossa seuraavat kolme kuukautta. Odotamme seuraavilta kuukausilta inspiroivia ja antoisia kirjoitushetkiä, monia ruotsinkielisiä keskusteluja ruotsalaisten kollegoiden kanssa, kahvitteluja (ja taivaallista…
Voisiko jokin niin arkinen ja tavallinen asia kuin ruoka olla taidetta? Kysymys on kiinnostava ja moniulotteinen. Se tarjoaa meille mahdollisuuden pohtia sekä taiteen olemusta ja estetiikkaa että historiallisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka näkyvät esimerkiksi kattauksessa, tarjoilemistavoissa ja kokin luovuuden mahdollisuuksissa. Prue Leith’n (1987) mukaan ammattikokit ovat kautta historian pyrkineet tekemään ruoasta suurenmoisen näköistä sen maittavuuden…
Suomenkielisessä kirjallisuudessa on monta ikonista kanahahmoa: on Agricolan Aapiskukko, Seitsemän veljeksen ”paras kukko koko kihlakunnassamme”, Immi Hellénin Punahilkka-kana sekä Asmo Alhon ja Mika Waltarin kukkopojat Kieku ja Kaiku. Nykyään broileri eli lihantuotantoa varten jalostettu kana on Suomen yleisin lintu. Väitöstutkimuksessani halusin selvittää, miten broilereita kuvataan kirjallisuudessa. Miltä teollinen eläintuotanto näyttää, kun sitä tarkastellaan kulttuuri-ilmiönä? Tutkimuksen aineistoksi kertyi yhteensä…
Johdanto Keskustelu kaksoiskansalaisuudesta on käynyt viime viikkoina kovilla kierroksilla. Vilkkaasta mielipiteidenvaihdosta on ”kiittäminen” Venäjää, jolla on kovasti halua ja pyrkimystä työntää kolmansien maiden siirtolaisia rajan yli Suomeen. Maamme on sulkenut rajan määräaikaisesti, ja tästä kärsivät erityisesti täällä asuvat Venäjän kansalaiset. Lähestyvät presidentinvaalit ovat myös kirvoittaneet presidenttiehdokkaiden kielenkantoja. Osa ehdokkaista haluaisi poistaa kaksoiskansalaisuuden venäläisiltä. Tasavallan presidenttikin…
Olisi helppoa, kun ei tietäisi muusta eikä osaisi haikailla, millaista opetustyö ennen oli. — Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa. Näemme sen jatkumon, joka toi tähän päivään. Osaamme eritellä hyvin selkeästi, mikä kaikki on mennyt pieleen. (Rytisalo & Kinnunen 2023, s. 12) ”Tiedämme liikaa. Muistamme liikaa” muistuttaa tunteesta, joka valtaa, kun uutisia lukiessa huomaan miettiväni, luenko oikeasti…
Vuosituhannen vaihteessa kiinnitin huomiota siihen, että Osakunnan juhlasalissa Turun ylioppilastalolla soi usein laulu, jossa joku huusi apua mereltä päin. Se oli hyvin suosittu, eläytyen laulettava kertosäe. Maija Vilkkumaan levy, Pitkä ihana leikki, tuli myöhemmin vastaan ilmeisesti Yhteishyvän levysuosituksissa – sellainen leike on talletettuna oman levyn sanavihkon välissä. Jos 1990-lukuani sävyttivät CMX:n kulloisetkin levyuutuudet, 2000-luvun ensimmäinen…
Rasismin käsite on monisyinen ja varsin tuore sana kielessämme, sillä vuonna 2004 julkaistu suomen kielen etymologinen sanakirja ei tunne koko termiä. Vuoden 2022 painos selittää sanan pohjautuvan ranskan kielen sanaan ”racisme”. Kielten sekamelskaa osoittanee sekin, että rotu-sana on laina venäjän kielen sanasta rod, joka merkitsee mm. syntyperää ja sukua. Rotu ymmärretään käsitteeksi tai luokitteluksi. Sanan…
Yhdysvaltalainen huutokauppatalo Stack’s Bowers Galleries ilmoitti noin kuukausi sitten saaneensa huutokaupattavaksi erittäin merkittävän venäläisten kultarahojen kokoelman, joka huutokaupataan osana yrityksen vuotuista New York International Numismatic Convention (NYINC) -huutokauppaa. Lähes vuosisata sitten rakennettu ja julkisesti esittelemätön Rothschild-Piatigorsky kokoelma oli venäläissyntyisen ja kansainvälisesti tunnetun sellistin Gregor Piatigorskyn (1903-1976) ja hänen vaimonsa, paronitar Jacqueline de Rothschildin (1911-2012) yhteistyön…
21.12.2023
Monet viimevuotiset tutkimushankkeet toteutettiin pääosin pandemia-aikana, joka takuulla yllätti sitä ennen aloitetut projektit. Tallensimme ja pohdimme yhden ylirajaisen tutkimushankkeen kokemuksia koronavuosilta. Informationsflöden-hanke sai alkunsa syksyllä 2018, jolloin valmistelimme yhteistä suomalais-ruotsalaista tutkimusta Uumajan yliopiston tiloissa. Olimme aiemmin tutkineet sitä, miten suomalaiset sanomalehdet kopioivat toistensa tekstejä, ja nyt tarkoitus oli laajentaa tarkastelu myös ruotsalaisiin lehtiaineistoihin. Niitä voisi…
Heikki Ojansuu muistetaan Turun Suomalaisen Yliopiston ensimmäisenä suomen ja sen sukukielten professorina. Hän siirtyi Turkuun Helsingistä, jossa hän oli työskennellyt dosenttina, apulaisprofessorina ja professorin sijaisena. Professori oli Emil Nestor Setälä, jolla oli niin monta rautaa tulessa, että hän alituisesti tarvitsi sijaisia ja muita apulaisia perustehtäviensä hoitamiseen. Ojansuusta tuli monipuolinen opettaja, osittain olosuhteiden pakosta. Hän luennoi…
Yalen kampukselta löytyy kauniita arkkitehtuurin kontrasteja ja kerroksia. Elämä englanninkielisessä ympäristössä on taas syksyn aikana saanut minut pohtimaan kieliä ja kieli-identiteettejä. Tai ehkä ennen kaikkea sitä, mikä suomenkielisessä käsitteistössä määrittyisi vieraskielisyydeksi eli tässä yhteydessä englanninkielisyydeksi, kaikeksi siksi, mikä on siis vierasta ja kielellistä. Oikeastaan pohdintani lähti liikkeelle, kun huomasin yhtäkkiä ja yllättäen, ettei englanti olekaan…
Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…
The project Rethinking the Late Medieval Relic organises a lecture on environmental history (open to all, see more information from here) and a round-table discussion entitled “Marvels of the Premodern Forest” with the special guest Associate Professor Edward Schoolman. Time: Friday 8th December 14:15-16:30 Programme of the round-table: Short presentations by Ilari Aalto: ”Frightnening forests…
Katselin eilen vanhoja saksalaisen rahaliike Münzen und Medaillen myyntilistoja 1960-luvun alusta etsiessäni proveniensseja ja silmiini pisti sivu, joka oli otsikoitu ”The Bargain Page for Beginners”. Näillä sivuilla oli lähinnä edullisia alle 10 Saksan markan hintaisia rahoja, kun luettelon muut rahat vaihtelivat hinnoiltaan paristakymmestä useampaan tuhanteen Saksan markkaan. Reaktioni otsikointiin oli kaksijakoinen: huvittunut ja hieman hämmästynyt.…
27.10.2023
Osallistuin viime syksynä työpajaan Cinema as space of encounters before, during and after WWII. Se järjestettiin Kristiansandissa Norjassa 29.-30. syyskuuuta 2022. Loppuvuoteen sijoittunut väitökseni ja pian alkanut postdoc-tutkijuus piti minut kiireisenä, mutta nyt ennätin vihdoin kirjoittaa muutamia huomioitani elokuvakulttuurin ja toisen maailmansodan tutkimuksesta pohjoismaissa. Kyse oli ensimmäisestä kolme työpajan sarjassa, joka kulkee otsikolla Cinema, War…
Anatolian Seldžukeja Äskettäinen Turkin matkamme suuntautui seudulle, jotka olivat olleet Rūmin Seldžukien ydinaluetta. Siinä, missä Bysantin ja Osmani-dynastian keskus oli Bosporilla, niin Seldžukki-dynastian pääkaupunki Anatoliassa oli Konya (kreik. Ikonion), jossa piipahdimme lyhyesti. Myös Antalya (kreik. Attaleia) toimi sulttaanin residenssinä. Vuonna 1229 rakennettu Sultanhanı on suurin ja tunnetuin Seldžukki-dynastian aikaisista karavaaniseraljeista. Seldžukki-dynastia polveutui Keski-Aasian turkkilaisista. Vuonna…