Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…

Lue lisää

Yleisradion tekemä kolmiosainen sarja kuoleman historiasta, jota varten minäkin kömmin Kymin hautausmaalla keväällä, on viimein päässyt esitykseen. Mukana ovat myös Johanna Ilmakunnas, Ulla Moilanen, Kaarina Koski, Riikka Miettinen ja Anu Koskivirta. Suosittelen! Suomen Tukholman instituutti on listannut kirjallisuuden tärppejä ja sijoittanut teoksemme kakkoseksi tietokirjojen top 5:ssä. Hienoa että huomataan! Onhan Sisuradiokin asiasta tiedottanut.

Lue lisää

Julmuudesta ja vihasta jää paljon herkemmin jälki kuin arkisesta välittämisestä ja huolenpidosta. Tätä miettii varmasti jokainen historioitsija, joka tutkii oikeuslähteitä tai joka yrittää tavoittaa arjen historiaa. Välillä lähteisiin on kuitenkin jäänyt satunnaisia sivuhuomioita, jotka ovat menneiden elämien sirpaleita. Ehkä siksi, että olen kuluneen kevään taluttanut, kärrännyt ja välillä kantanut omaa taaperoani ympäri kaupunkia, muistin yhtäkkiä…

Lue lisää

Roosa Kallunki ja Anna Vuolanto ”Rautatie on suuri keksintö. Hitaalla matkustamisella, jalkapatikalla tai purjehtimisella on omat erikoiset viehätyksensä, joita mikään muu ei korvaa, mutta viehättävää on myös rynnätä 20:nnen vuosisadan tapaan 100 kilometriä tunnissa nykyaikaisessa pikajunassa. Ihmiset, jotka eivät osaa nauttia semmoisesta matkasta, ovat vieraita omalle ajalleen, ovat anakronismeja.”Matkakirja, Yrjö Koskelainen (1921) Elämäntahti on yhä…

Lue lisää

Väittelen pe 14.6.2019 Tampereen yliopistolla tutkimuksellani Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. Väitöskirja on vapaasti luettavissa myös verkossa.

Lue lisää

Pläräsin apurahahakemushommia tarkemmin Tauno Saarelan teosta Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 (SKS 2008). Tiesin tietysti ennestään varsinkin kommunistien kielteisen kirkkosuhteen, siinä missä sosiaalidemokraattien parissa uskonto vei voiton (Pikkusaari 1998). Ja olin oppinut Nils G. Holmin ja Tuomo Lahtisen tutkimuksista, että polttohautausta pidettiin 1980-luvullakin vasemmistolaisena hautaustapana (1985, 1989). Mutta ei ollut tullut mieleeni, että tuhkaaminen olisi…

Lue lisää

Makkara on perinneruoka, jonka alueelliset versiot kertovat suomalaisen ruokakulttuurin monipuolisuudesta. Sen tehdasvalmisteinen versio puolestaan on kyseenalainen ruokaikoni, jota ei valtiovierailuilla esitellä. Lännessä ja idässä oli omat makkaransa Täytettyinä paistetut eläinten suolet, makkarat, ovat yleiseurooppalainen perinneruoka, joita on syöty Suomessakin jo keskiajalla. Makkaroiden täytteet ovat vaihdelleet alueittain. Länsi-Suomen karjatalousalueilla verimakkara on kuulunut teurastussesonkiin, ja makkaroita on…

Lue lisää

Titta Kallio-Seppä Keskiaikaisen St. Mungon katedraalin pihamaa näyttää kirkkoa lähestyessä kauniin keväisen vihreältä nurmialueelta. Todellisuudessa lähes koko kirkon eteläinen piha-alue on kuitenkin päällystetty hautakivilaatoilla. Vuosisatoja jatkunut sekä kirkkoon että hautausmaalle hautaamisen perinne on peittänyt pihamaan muistokivillä, joista useimpien tekstit alkavat perinteen mukaan: ”Here lies…”. Osasta kaiverretut tekstit ovat jo pois syöpyneet, toiset taas ovat jossakin…

Lue lisää

Eilen maanantai-iltana järkytyin niin monen muun lailla uutiskuvista, joissa Pariisin Notre Damen katedraali on ilmiliekeissä. Tulipalo on ollut yksi pääuutisia myös suomalaisessa mediassa. Suomalaisessa uutisoinnissa pisti silmään ja särähti korvaan yksi piirre. Sekä Yle että Helsingin Sanomat puhuvat uutisoinnissaan kirkosta pelastetuista taideaarteista. Esimerkkinä mainittiin Ylen tämän aamun radiouutisissa “Ranskan kuninkaalle 1200-luvulla kuulunut viitta.” Esineiden taiteellinen…

Lue lisää

Tiina Väre Maaliskuisen SPMA:n (Society of Postmedieval Archaeology) vuosikokouksen yhteyteen oli helppo liittää uusintavierailun Glasgow’n yliopiston Hunterian museoon. Oulun yliopisto edustaa. Kerrankin tunsin itseni pieneksi.Jos joskus rakennan, niin tämä voisi toimia esikuvana. En varmaan rakenna. Museo perustettiin vuonna 1807 tohtori William Hunterin (1718 – 1783) toiveesta tämän testamentattua varojaan, sekä nykyisen kokoelman ytimen Glasgow’n yliopistolle.…

Lue lisää

Salla Marjakangas 18.2.2019 Haukiputaalla pidettiin Haukipudas-seuran järjestämä avoin yleisötilaisuus, jossa esittelimme tutkimustuloksia Haukiputaan vanhan hautausmaan dokumentoinnista. Tilaisuus pidettiin Frosteriuksen salissa kirkkoherranvirastossa ja vaikka sää ei illalla suosinutkaan, oli paikalle saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita haukiputaalaisia kuulemaan löydöksistämme. Pidimme tilaisuudessa kolme esitystä, jotka jakautuivat hautausmaan arkeologiseen kartoittamiseen, kasvillisuustutkimukseen, sekä muistitiedon ja haastattelujen tutkimustuloksiin. Ensimmäiseksi Titta Kallio-Seppä kertoi…

Lue lisää

In the recent Medieval Herald there is an interview about my recent book “Heresy in Late Medieval Germany. The Inquisitor Petrus Zwicker and the Waldensians”. It sums up nicely the main themes in my book, so if you want to have a quick preview on what it is about, please check the interview. As a…

Lue lisää

Jaakoppi hirttäytyi 35-vuotiaana Tiina Väre Oulun Intiön hautausmaalla, eli vuonna 1781 käyttöön vihityssä Ståhleborgissa nukkuu ikuista untaan monta mielenkiintoista hahmoa kaupunkimme historiasta. Hautausmaalla on myös erikoisia hautakiviä ja muita muistomerkkejä, jotka houkuttelevat tutustumaan tarkemmin niiden omistajan elämään.  Jaakoppi Lagerkrantsin kieltämättä karmivahkot muistosanat toimivat juuri tällä tavalla. Hänen surullisen tarinansa myötä avaamme uuden blogitekstien sarjan, joka…

Lue lisää

Tuomo Nuorluoto Myöhäisantiikkinen piirtokirjoitus Bar S. Caliston nurkilta (CIL VI 1516). Monumentin pystytti Aur(elia) Publiana Elpidia, imettäjä (nutrix), rakkaalle emännälleen (patrona) ja ylhäissyntyiselle tytölle (clarissima puella) Lucia Septimia Patabiniana Balbilla Tyria Nepotilla Odaenathianalle. Kuten kuvasta näkyy, kiveä on sittemmin koristeltu myös nykyisten roomalaisten toimesta. Kuva: Tuomo Nuorluoto Syksy Roomassa tarjosi monenlaista jännittävää. Uusia ja vanhoja…

Lue lisää

Tiina Väre Kuten usein matkoillani, talvilomaillessamme Napolinlahden pohjoisosissa sijaitsevalla Ischian saarella, vierailimme myös hautausmaalla. Yksi Ischian käytössä olevista, moderneista hautausmaista sijaitsi vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä pääasiallisesta majapaikastamme. Hautausmaa näkyy kuvassa Castello Aragonesen etupuolella. Sen alueella on muutamia korkeampia puita. Cimitero Comunale di Ischia. Hautausmaa oli päivittäin auki vain 6 tuntia. Hautausmaat kertovat paljon meistä elävistä.…

Lue lisää

Annemari Tranberg Society for Historical Archaeology järjesti 52. konferenssinsa St. Charlesissa, Missourissa. Oulun yliopiston historiallisen arkeologian tutkijoille tätä joka tammikuista matkaa Yhdysvaltoihin voi kutsua jo perinteeksi. Tänäkin vuonna Timo Ylimaunun kaitsema tutkijaporukka edusti Oulua ja Suomea usean esityksen voimin. Väitöstutkija Tuuli Matila ja minä esitimme postereina tutkimuksiamme. Projektimme tutkimusta esiteltiin sessiossa ”Burial, Space, and Memory…

Lue lisää

Saara Tuovinen Tein Kirkko, tila ja muisti –projektiin liittyen pro gradu -tutkielmani Oulun yliopistoon Hailuodon kirkkoon tehdyistä lasten haudoista. Haudat on kaivettu 1980-luvulla paria vuosikymmentä aiemmin palaneesta kirkosta. Ennen tätä tein kandidaatin opinnäytetyöni Keminmaan kivikirkkoon haudatuista lapsista, joten kun minulle ehdotettiin tätä aihetta ajattelin, että miksipä ei. Tarkoitukseni oli alusta asti keskittyä juuri lasten hautoihin…

Lue lisää

Bloggaren skriver kort om hur Ebba Stenbock, Klaus Flemings maka, tog hand om en lite pojke, Henrik Fleming (1584-1650), vars lårben ”i mursk afbräkte” i en olycka på Åbo slott. För svenska versionen av Henrik Flemings egna memoartext samt litteraturtips på svenska: se slutet av blogginlägget. Klaus Flemingin (k. 1597) puoliso Ebba Stenbock muistetaan usein…

Lue lisää