Saunojia 1900-luvun alun Helsingissä. Kuva: tuntematon / Wikimedia Commons. Mökillä saunan ikkuna oli lauteiden tasolla niin, että jos istui ylimmällä lavolla, näkyi pylly pihalle. En tiedä kuka ikkunan aukotuksen tai lauteiden paikat mökillemme oli suunnittelut niin, mutta saunan käyttöä se ei juuri haitannut. Löylyä heittäessä ikkuna joka tapauksessa huurustui. Jos painoi posken vasten kylmää ikkunaa,…

Lue lisää

In the new security political situation of Europe, medieval borders, battles and ethnicities are being reinterpreted. The most prominent examples come, unsurprisingly, from Russia and Ukraine. After Russia’s unprovoked attack on Ukraine in February and the following brutal war, political commentators and scholars have been forced to revisit Putin’s rhetoric that for years has questioned…

Lue lisää

1      Juhlan aihe Jukka Kekkonen jäi eläkkeelle syksyllä 2021. Hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1972, joten fuksivuoden ja läksiäisseminaarin väliin mahtui lähes 50 vuotta opiskelua, opetusta, tutkimusta, yliopistohallintoa ja yhteiskunnallisia kannanottoja. Siinä ajassa Kekkonen oli merkittävällä tavalla tekemässä suomalaisesta oikeushistorian tutkimuksesta kansainvälisestikin poikkeuksellisen vilkasta ja laaja-alaista. Osoituksena tästä ovat sadat pro gradu…

Lue lisää

Juho Kusti Paasikivi tunnetaan suomalaisen realistisen idänpolitiikan ”isänä”. Tämä ei ollut sattumaa, sillä Venäjä ja venäläisyys oli Paasikivelle vahva kiinnostuksen kohde.  Paasikivi tunnetaan oikeustieteen tohtorina ja pankkimiehenä.  Harvempi muistaa, että hän suoritti ensimmäisen kandidaattitutkintonsa Helsingissä venäjän kielestä ja historiasta. Paasikivi ymmärsi Venäjää tavalla, joka ei aina hyväksytty Suomessa. Vuonna 1904 Eugen Schauman surmasi kenraalikuvernööri Bobrikovin.…

Lue lisää

Somevaikuttajat Anna-Rosa, Veera ja Anna. Kuvat: kirjoittajat Humanistina Porissa -Instagramissa. Anna-Rosa: Digitaalinen kulttuuri ja sosiaalisen median maailma. Siinä on kaksi asiaa, joista voisin puhua tuntikausia. Kun sain aloittaa maisterinopinnot Turun yliopiston Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmassa (DMKT) syksyllä 2022, tiesin että kokemus tulisi olemaan ainutlaatuinen. Niinkin ainutlaatuinen, että siitä olisi mukava päästä kertomaan muillekin…

Lue lisää

Muisteluillan järjestäjät Onerva, Siiri, Wilmandra ja Ada. Kuva: Pirita Frigren. Päästyäni opiskelemaan Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkinto-ohjelmaan minulla oli selkeä visio siitä, mitä kursseja haluan sisällyttää opintoihini. Yksi näistä kursseista oli Kulttuurituotannon toimijat, jonka kimppuun hyökkäsin heti, kun ilmoittautuminen siihen aukesi. Tällä kurssilla toteutetaan aina jokin tapahtuma ja olin aivan innoissani siitä, sillä kulttuurituotanto ja tapahtumajärjestäminen…

Lue lisää

Ensimmäinen kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma on Merja Isotalon vuonna 1979 kirjoitettu ”Suomen kouluissa käytetyt yleisen historian oppikirjat 1649–1843”. Aihe yllätti, sillä se sopisi yhtä hyvin Suomen historian kuin yleisen historiankin tutkielman aiheeksi. Isotalo esittelee johdannossa tehtävikseen luoda pohja yleisen historian oppikirjojen sisällönanalyyttiselle tutkimuksille ja löytää kullekin ajanjaksolle ”tyypillinen yleisen historian oppikirja”. Loppukatsauksessa hän kirjoittaa: ”Suomen…

Lue lisää

Aksel Warénin Torpparioloista Suomessa (1898) on suomalaisen yhteiskuntatutkimuksen varhainen klassikko. Teos on myös oikeushistoriallisesti mielenkiintoinen, sillä kirjoittaja omistaa siinä suuren osan maanomistajan ja torpparin väliselle oikeudelliselle suhteelle. Asia oli kirjoitushetkellä sekä tärkeä että ajankohtainen. Sosiaalihistorian ja yhteiskuntahistorian näkökulmasta teos on kohtalaisen hyvin tunnettu, mutta sen oikeushistoriallinen ja erityisesti sopimusoikeudellinen puoli on jäänyt enemmän tai vähemmän…

Lue lisää

Suomalaiset olivat siirtyneet maalta kaupunkiin 1960-luvulla ja moderni palveluyhteiskunta yleistyi. Vapaa-aika lisääntyi, elintaso kohosi ja ravintoloilla oli uusia haasteita vastata asiakkaiden kysyntään. Uusi alkoholilaki ja laki keskioluesta tulivat voimaan 1969 ja ravintolan anniskeluikärajaksi tuli 18 vuotta. Kaikki tämä valmisteli ravintoloita uudenlaiseen vaiheeseen, kun siirryttiin 1970-luvulle.  1970 -luvulla ravintolaelämä puhututti suomalaisia. Ravintoloilla oli pukeutumista koskevia sääntöjä…

Lue lisää

Saksalaisten sotilaiden sota-aikaan ottamista valokuvista välittyy päivittäinen elämä Porissa. Kuva: Luftgau Finnland -tutkimushankkeen kuvakokoelma. Suomen sotia tarkastellaan usein rintaman taisteluiden kautta. Sodalla oli kuitenkin merkittävä vaikutus myös kotirintamalla, missä vallinnut poikkeustila näkyi mahdollisten pommitusten ohessa myös muun muassa mottitalkoiden, säännöstelyn ja koulunkäynnin katkonaisuuden kautta. Sota-aikaan liittyi myös laajat rakennushankkeet, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen ympäri…

Lue lisää

Kotimainen media on pitänyt meidät hyvin ajan tasalla sotatapahtumista Ukrainassa. Se uutisoi varsin tarkasti kansainvälisten uutistoimistojen sekä Ukrainan ja Venäjän puolustusministeriöiden antamiin tiedotteisiin nojaten ensin Venäjän Mustanmeren lippulaivan Moskvan kärsimistä vaurioista kiirastorstaina 14.4. ja myöhemmin aluksen uppoamisesta pitkäperjantaina 15.4. Lehdet ja uutissivustot ovat korostaneet Moskvan uppoamisen suurta symbolista tappiota Venäjälle sekä menetetyn aseistuksen, lähihistorian että…

Lue lisää

Kirjoitimme yhdessä Sari Katajala-Peltomaan ja Jenni Kuulialan kanssa tutkimuksen, joka sai nimekseen Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä. Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022). Teos avaa myöhäiskeskiajan ihmisten arkea ja arjen logiikkaa merkillisten ihmekertomusten kautta. Teoksessa syvennytään analysoimaan ihmeitä, joissa pyhimykset toimivat jumalaisen voiman välittäjinä parantaen erilaisista sairauksista ja pelastaen kiperistä tilanteista. Kertomusten mukaan esimerkiksi ramman…

Lue lisää

Pääsiäiskortti vuodelta 1905,HKM 2018, Helsingin kaupunginmuseo, Finna. Sain tällä viikolla pääsiäisen kynnyksellä sähköpostia Aalto-yliopistossa opiskelevalta Nina Forsmanilta. Hän on tekemässä dokumenttielokuvaa munivista kukoista ja pyysi apuani erään keskiaikaisen oikeusjutun kanssa. Nimittäin vuonna 1474 Baselin kaupunkilaiset saivat ihmetelläkseen harvinaisen, suorastaan luonnonvastaisen tapauksen. Paikallinen kukko (tai kukko-oletettu) oli muninut munan, ja se olisi sitten viety oikeuteen syyttäjän…

Lue lisää

Suomen maahanmuuttohistoriaa sävyttää pakolaisuus. Maaliskuussa 1921 Venäjältä tuli parissa päivässä noin 7 000 laivaston sotilasta kävellen jään yli Suomeen. Kronstadtin merisotilaat  olivat hävinneet kapinansa uutta kommunistihallintoa vastaan. Tulijat sijoitettiin punavankien leireille itäiseen Suomeen. Heistä 1 600 jäi maahamme, loput jatkoivat matkaansa tai palasivat takaisin Neuvosto-Venäjälle. Vuonna 1973 tuli pari sataa chileläistä, jotka aluksi sijoitettiin Auraan Käyrän koulukotiin.…

Lue lisää

Kun pari vuotta sitten viimeistelin väitöskirjaani arkeologisille maastokohteille suuntautuvasta matkailusta ja sen tulevaisuudesta, oli yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti esillä ilmastonmuutos Australian ja Amazonin alueiden laajojen maastopalojen sekä Venetsian tulvien takia. Ilmastonmuutokset ääri-ilmiöt kuten maastopalot ja tulvat alettiin ymmärtää lähitulevaisuuden uhkiksi paitsi asutuksen ja elinkeinojen myös kulttuuriperinnön osalta (linkki). Turisteja tulvat eivät Venetsiassa kuitenkaan estäneet, vaan kulttuuriperintökohteita…

Lue lisää

Yhteishaun sävelet soivat keväisessä Porissa! Muutto Helsingistä Poriin vuonna 2020 tuntui vähintäänkin mielenkiintoiselta. Valmistuin lukiosta vuonna 2018, jonka jälkeen ajatus opiskelusta tuntui kaukaiselta. Halusin pitää ainakin yhden välivuoden, jonka jälkeen armeijan arki kutsuisi. Ensimmäisen välivuoteni aikana työskentelin pätkätöissä eri aloilla, mutta nopeasti sitä alkoi kaivata taas opiskelun pariin. Nuorempana haaveammattini vaihtelivat urheilijan, FC Barcelonan valmentajan…

Lue lisää

Digitaalinen maailma yhdistää ja erottaa, myös koulumaailmassa.Kuva: pixabay mohamed_hassan. Maailma on digitalisoitunut 2000-luvulla hurjaa vauhtia ja vaikka erilaiset digitaaliset ympäristöt helpottavat viestintää toistemme kanssa, ne luovat myös negatiivisia ilmiöitä. Kouluissakin painitaan nettikiusaamisen ja muiden digitaalisen maailman lieveilmiöiden kanssa. Lasten tulisi oppia ja opiskella uudenlaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja samalla, kun he opettelevat käyttämään uusia teknologioita. Kuinka…

Lue lisää

Pitkästä aikaa blogissa ja suoraan asiaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vaikuta loppuun saakka suunnitellulta sotilasoperaatiolta ja tiedustelu on pettänyt varsinkin ukrainalaisten taistelutahdon osalta. Kirjoitan kuitenkin siitä mistä jotakin ymmärrän eli kuolleiden kohtelusta. Olen luonnollisesti satunnaisten lähteiden varassa, mutta syntynyt kuva lienee oikeansuuntainen. Neuvostoliitto ei erityisesti huoltanut kaatuneitaan toisessa maailmansodassa, minkä suomalaiset huomasivat esimerkiksi jatkosodan etenemisvaiheessa…

Lue lisää

Kuvakaappaus Turun yliopistossa järjestettävän kurssin dioista. Kuva: Rami Mähkä. Meitä kehotetaan jatkuvasti käyttämään sosiaalista mediaa vaikuttamiseen, osallistumiseen ja, tosin usein implisiittisesti, (itsemme) brändäämiseen. Yhdyn kehotukseen täysin, mutta on selvää, etteivät kaikki pidä asiaa yhtä, tai edes kovin, tärkeänä ja toisaalta tyypillisesti kyse on työhön, yrittäjyyteen, opintoihin tai muuhun ”päätoimeen” liittyvästä toiminnasta. Tämän rinnalla on nykyisin…

Lue lisää

The notion of legitimate self-defence, that persons or countries being violently and unjustly attacked may rightfully defend themselves by force, is ancient. The ongoing war of aggression against Ukraine has made the question most topical in the international law context. Through my own research, I can offer some facts of the history of this legal…

Lue lisää