Sara Pollesello Suomen Rooman-instituutin blogia selaillessani yllätyin, ja suorastaan järkytyin, kun huomasin, ettei kirjoitusta Rooman jäätelöbaareista löytynyt. Miten kukaan ei ole vielä kirjottanut tästä elintärkeästä asiasta? Noh, ei huolta, sillä olen tämän seitsemän kuukauden jakson aikana tehnyt suhteellisen perusteellista empiiristä tutkimusta aiheesta. Omasta mielestäni minua voisikin jo kutsua oikeaksi jäätelöconnoisseuriksi. Saapuessani Roomaan harjoitteluun tavoitteeni oli…

Lue lisää

Cherchez la femme! – ”Etsikää naista / Kaiken takana on nainen!”  Tämä ajatus on kirjallisuudesta ja elokuvista tuttu, mutta välillä tuo nainen on kyllä aika monen kiven takana, ei vähiten arkistoreissulla. Olin Ruotsissa arkistoreissulla viime heinäkuussa, etsimässä muutamaakin 1600-luvun naista, joista piti oleman joitakin jälkiä arkistossa. Lähteitähän löytyi, kun aikani perkasin, mutta aika harvasta naisesta…

Lue lisää

Sun Tzun Sodankäynnin taito antaa esimerkin uhrattavista agenteista, vakoilijoista, joille annetaan harhaanjohtavia tietoja, mutta tiedot eivät voi vahingoittaa agentin palvelemaa hallitsijaa, eikä hänelle ole isoa vahinkoa, jos agentti menetetetään. Sun Tzun esimerkissä muuan tuomittu mies puetaan munkiksi ja hänen mukaansa annetaan viesti, jossa on muka liittolaiskirje eräälle vihollisen päällikölle. Viesti löydetään, munkkivakooja saa surmansa ja…

Lue lisää

Seuraava Surukonferenssi järjestetään 23.-24.4.2020 teemalla Kenellä on oikeus surra? Konferenssissa käsitellään sitä, kenen surua pidetään yhteiskunnassamme oikeutettuna tai kenen jää äänioikeudettomaksi. Konferenssissa jaetaan myös tietoa ja käytännön menetelmiä surevien tukemiseen ja oman surun käsittelyyn. Tieteelliset sessiot ovat jälleen mukana ohjelmassa. Lähetä tiivistelmä viimeistään sunnuntaina 20.10.2019 sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen: surut(at)surut.fi. Tieto tiivistelmien hyväksymisestä lähetetään 4.11.2019 mennessä. Tiivistelmistä koottava abstraktikirja…

Lue lisää

Terhi Tanska Keminmaan vanha kivikirkko on seissyt samalla paikalla 1500-luvun alkupuolelta lähtien, siis noin 500 vuoden ajan. Vuosisatojen kuluessa kirkonseudun maisema on kokenut monenlaisia muutoksia, jotka piirtyvät esiin alueen vanhoilla kartoilla.   Ortoilmakuva 2016 (Maanmittauslaitos). 1800-luku. Pitäjänkartaston lehdet 2541 08+05 ja 09. (Kansallisarkisto, digitaaliarkisto.) Ortoilmakuvaa ja 1800-luvun kartoitusta voit vertailla toisiinsa täällä: https://cdn.knightlab.com/libs/juxtapose/latest/embed/index.html?uid=3a4511c4-c7c5-11e9-b9b8-0edaf8f81e27 Maisemassa näkyvin…

Lue lisää

Titta Kallio-Seppä Kuluneen kesäloman aikana yhtenä tavoitteenani oli tutustua matkan varrella vastaan tuleviin hautausmaihin ja niiden vanhimpiin hautamuistomerkkeihin. Työn alla oleva artikkelikäsikirjoitus on vaatinut perehtymistä valuraudasta 1800-luvun loppuvuosikymmenten ja 1900-luvun alun välisenä aikana tehtyjen muistomerkkien tuottajiin. Lähteiden tarjoama tieto siitä, millaisia leimoja valmistajat tuotoksissaan tekijänmerkkinä käyttivät on melko niukkaa, joten päätin tutustua aiheeseen paremmin hautausmaiden…

Lue lisää

4.–7.9. Death, Dying and Disposal 14, Bath, UK 26.–29.9. Dying and Death in 18th–21st Century Europe, Alba Iulia, Romania 5.10. Turun kirjamessut 15.–16.10. Kuoleman tanssit -tapahtuma, Helsinki 24.–26.10. Historiantutkimuksen päivät,  Oulu 27.10. Helsingin kirjamessut 16.1.2020 Tieteiden yö, Helsinki 19.–21.2.2020 Histories of Death Symposium, Turku 18.–21.3.2020 European Social Science History Conference, Leiden, Alankomaat Olen eri tapahtumissa jorisemassa Suomalaisen kuoleman historiasta, heiluttamassa puheenjohtajan…

Lue lisää

Uusia menetelmiä ja vanhoja legendoja Rungiuksen muumion tutkimusten tulokset ovat pian kiinnostuneiden lukijoiden saatavilla myös suomeksi. Tuore tietoteos julkaistaan Kemin historiallisella museolla järjestettävässä tilaisuudessa 12.9.2019, klo 16.30. Tule kuulemaan tutkimusten kohokohdat tiivistävä esitelmä ja tutustu samalla uuteen, kirkkohautaustapaa käsittelevään näyttelyyn “Rungius, kirkkoon haudattu”, jonka tutkimusryhmämme on koonnut yhteistyössä museon kanssa. Samana iltana klo 19 avautuu…

Lue lisää

Kun englantilaisen pubin hanoissa tarjolla on bitteriä, lageria ja stoutia, on suomalaisissa hanoissa perinteisesti “kolmosta” ja “nelosta”. Oluttyypit on pohjoismaiseen tapaan määritellyt alkoholilainsäädäntö. Keskiolut, keskiketterä, kepardi, mökäöljy. Suomalaisella juomainstituutiolla on monta nimeä, eikä ihme. Vuoden 1969 keskiolutlaki toi keskioluen kuppiloihin ja maitokauppoihin ympäri Suomen. Alkoholipoliittisesti määritelty juomatyyppi on saanut ympärilleen oman ravintolatyypin, lukuisia lempinimiä ja…

Lue lisää

Yleisradion tekemä kolmiosainen sarja kuoleman historiasta, jota varten minäkin kömmin Kymin hautausmaalla keväällä, on viimein päässyt esitykseen. Mukana ovat myös Johanna Ilmakunnas, Ulla Moilanen, Kaarina Koski, Riikka Miettinen ja Anu Koskivirta. Suosittelen! Suomen Tukholman instituutti on listannut kirjallisuuden tärppejä ja sijoittanut teoksemme kakkoseksi tietokirjojen top 5:ssä. Hienoa että huomataan! Onhan Sisuradiokin asiasta tiedottanut.

Lue lisää

Blogilastu on alun perin julkaistu Helsingin yliopiston Think Open -blogissa 14.6.2019 https://blogs.helsinki.fi/thinkopen/historian-graduseminaarilaiset-ja-datanhallinta/ Yliopiston yleiset ohjeet ja linjaukset kertovat, miten tietoa tulisi käsitellä vastuullisesti. Miten nämä ohjeet kääntyvät oman tieteenalan käyttöön? Historian professori Anu Lahtinen kertoo blogilastussaan, miten historian opetus hakee tuntumaa datanhallintaan ja sen opettamiseen. Graduseminaarissa tehty harjoite toi esiin sen, että uudet teknologiat muuttavat…

Lue lisää

Julmuudesta ja vihasta jää paljon herkemmin jälki kuin arkisesta välittämisestä ja huolenpidosta. Tätä miettii varmasti jokainen historioitsija, joka tutkii oikeuslähteitä tai joka yrittää tavoittaa arjen historiaa. Välillä lähteisiin on kuitenkin jäänyt satunnaisia sivuhuomioita, jotka ovat menneiden elämien sirpaleita. Ehkä siksi, että olen kuluneen kevään taluttanut, kärrännyt ja välillä kantanut omaa taaperoani ympäri kaupunkia, muistin yhtäkkiä…

Lue lisää

Roosa Kallunki ja Anna Vuolanto ”Rautatie on suuri keksintö. Hitaalla matkustamisella, jalkapatikalla tai purjehtimisella on omat erikoiset viehätyksensä, joita mikään muu ei korvaa, mutta viehättävää on myös rynnätä 20:nnen vuosisadan tapaan 100 kilometriä tunnissa nykyaikaisessa pikajunassa. Ihmiset, jotka eivät osaa nauttia semmoisesta matkasta, ovat vieraita omalle ajalleen, ovat anakronismeja.”Matkakirja, Yrjö Koskelainen (1921) Elämäntahti on yhä…

Lue lisää

Väittelen pe 14.6.2019 Tampereen yliopistolla tutkimuksellani Lähisuhteet ja nationalismi. Aate, tunteet ja sukupuoli Tengströmin perheessä 1800-luvun puolivälissä. Väitöskirja on vapaasti luettavissa myös verkossa.

Lue lisää

Pläräsin apurahahakemushommia tarkemmin Tauno Saarelan teosta Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930 (SKS 2008). Tiesin tietysti ennestään varsinkin kommunistien kielteisen kirkkosuhteen, siinä missä sosiaalidemokraattien parissa uskonto vei voiton (Pikkusaari 1998). Ja olin oppinut Nils G. Holmin ja Tuomo Lahtisen tutkimuksista, että polttohautausta pidettiin 1980-luvullakin vasemmistolaisena hautaustapana (1985, 1989). Mutta ei ollut tullut mieleeni, että tuhkaaminen olisi…

Lue lisää

Makkara on perinneruoka, jonka alueelliset versiot kertovat suomalaisen ruokakulttuurin monipuolisuudesta. Sen tehdasvalmisteinen versio puolestaan on kyseenalainen ruokaikoni, jota ei valtiovierailuilla esitellä. Lännessä ja idässä oli omat makkaransa Täytettyinä paistetut eläinten suolet, makkarat, ovat yleiseurooppalainen perinneruoka, joita on syöty Suomessakin jo keskiajalla. Makkaroiden täytteet ovat vaihdelleet alueittain. Länsi-Suomen karjatalousalueilla verimakkara on kuulunut teurastussesonkiin, ja makkaroita on…

Lue lisää

Titta Kallio-Seppä Keskiaikaisen St. Mungon katedraalin pihamaa näyttää kirkkoa lähestyessä kauniin keväisen vihreältä nurmialueelta. Todellisuudessa lähes koko kirkon eteläinen piha-alue on kuitenkin päällystetty hautakivilaatoilla. Vuosisatoja jatkunut sekä kirkkoon että hautausmaalle hautaamisen perinne on peittänyt pihamaan muistokivillä, joista useimpien tekstit alkavat perinteen mukaan: ”Here lies…”. Osasta kaiverretut tekstit ovat jo pois syöpyneet, toiset taas ovat jossakin…

Lue lisää

Eilen maanantai-iltana järkytyin niin monen muun lailla uutiskuvista, joissa Pariisin Notre Damen katedraali on ilmiliekeissä. Tulipalo on ollut yksi pääuutisia myös suomalaisessa mediassa. Suomalaisessa uutisoinnissa pisti silmään ja särähti korvaan yksi piirre. Sekä Yle että Helsingin Sanomat puhuvat uutisoinnissaan kirkosta pelastetuista taideaarteista. Esimerkkinä mainittiin Ylen tämän aamun radiouutisissa “Ranskan kuninkaalle 1200-luvulla kuulunut viitta.” Esineiden taiteellinen…

Lue lisää

Tiina Väre Maaliskuisen SPMA:n (Society of Postmedieval Archaeology) vuosikokouksen yhteyteen oli helppo liittää uusintavierailun Glasgow’n yliopiston Hunterian museoon. Oulun yliopisto edustaa. Kerrankin tunsin itseni pieneksi.Jos joskus rakennan, niin tämä voisi toimia esikuvana. En varmaan rakenna. Museo perustettiin vuonna 1807 tohtori William Hunterin (1718 – 1783) toiveesta tämän testamentattua varojaan, sekä nykyisen kokoelman ytimen Glasgow’n yliopistolle.…

Lue lisää

Salla Marjakangas 18.2.2019 Haukiputaalla pidettiin Haukipudas-seuran järjestämä avoin yleisötilaisuus, jossa esittelimme tutkimustuloksia Haukiputaan vanhan hautausmaan dokumentoinnista. Tilaisuus pidettiin Frosteriuksen salissa kirkkoherranvirastossa ja vaikka sää ei illalla suosinutkaan, oli paikalle saapunut sankoin joukoin kiinnostuneita haukiputaalaisia kuulemaan löydöksistämme. Pidimme tilaisuudessa kolme esitystä, jotka jakautuivat hautausmaan arkeologiseen kartoittamiseen, kasvillisuustutkimukseen, sekä muistitiedon ja haastattelujen tutkimustuloksiin. Ensimmäiseksi Titta Kallio-Seppä kertoi…

Lue lisää