Mikropaikallishistoriaharjoituksessani olen selvitellyt maita Töölön Taipaleen eteläpuolella, itäpuolella, koillispuolella, pohjoisessa ja kauempanakin. Länsi eli Strömstenin plantaasi on jäänyt paitsioon, sillä siitä on vähiten sanottavaa. Mutta on sitä tikusta ennenkin tänne juttua väännetty.Ote 1866 asemakaavakartastaVarhaisin löytämäni liitos Strömstenin ja Töölön välille on hakemiston Maistraatin pöytäkirjat 1809 - 1874 Paikannimihakemisto A - Å Töölö-kortin merkintä siitä, että 21.8.1837…

Lue lisää

Torstai-iltapäivänä oli Helsinki Region Infosharen Arkistojen aarteet -aiheinen kehittäjätapaaminen. Monta keskeistä toimijaa puhumassa, joten menin linjoille kuuntelemaan.Ekana oli vuorossa pitkäaikainen sukututkijatuttavani Arto Hautala Vantaan kaupunginarkiston edustajana. Selvisi, että tekevät yhteistyötä SSHY:n kanssa ja vuosi sitten aloitetusta digitoinnista tulee aikanaan SSHY:n sivuille veronkantoluetteloja, vanha kouluaineistoa (mm. todistukset) ja hallinnon aineistoja (mm. vanhat pöytäkirjat). Helsingin kaupunginarkiston Panu Haavistolta kysyin rakennuspiirustusten…

Lue lisää

Onnekkasti minulle Tapio Salminen taannoin jakoi uudelleen Töölöön liittyvän twiittiketjun maaliskuulta 2015, jolloin asuin vielä historiattomassa Eirassa. Nyt esittelemänsä Tallinnassa vuonna 1476 tehty porvari Olof Lauressonin testamentti oli erinomaisen mielenkiintoinen. Sillä vaikka tiedän paremmin, tuntuu Helsingin seutu täysin asumattomalta ennen voudintilien alkua ja kaupungin perustamista.Backlund, Bengt /UpplandsmuseetCC BY-NC-NDHakematta käsiini Salmisen tiiliskiveä Helsingin pitäjän keskiajasta esimerkiksi…

Lue lisää

Heli Maijanen Forensinen antropologia tutkii ihmisen luita viranomaisten pyynnöstä rikostapauksissa tai ihmisoikeuskysymyksissä. Se pyrkii vainajan tunnistamiseen ja kuolinolosuhteiden selvittämiseen. Oleellista tutkimuksissa ovat menetelmät, joiden perusteella voidaan määritellä tunnistamisessa käytettyjä piirteitä eli ikää, sukupuolta ja pituutta (ks. esim. Heli Maijasen aiemmat kirjoitukset luuanalyysin apuna käytetyistä tietokoneohjelmista). Nämä menetelmät vaativat vertailuaineistoa, joiden pohjalta määrityksiä voidaan tehdä. Aineistojen…

Lue lisää

Päivän juhlakalun elämästä Maila Talvio kirjoitti Lokakuun 1 p:nä 1832 muutti Runeberg silloisen Ramstedtin, sittemmin professori J. J. Tengströmin ja vihdoin professori J. Å. Estlanderin taloon Maneesi- ja Konstantiininkatujen kulmassa Kruunuhaassa, huoneustoon, jossa oli 8 huonetta ja kyökki. Vuokra oli omituisesta syystä sangen halpa. Täällä oli nim. edellisenä vuonna ollut koleerasairaala, ja kaikista kärvennyksistä huolimatta ei…

Lue lisää

Oluen teollinen valmistus lähti Suomessa käyntiin 1800-luvulla. Ammattitaitoisia oluenpanijoita, panimomestareita, saapui uuden teollisuudenalan palvelukseen etenkin naapurimaasta Ruotsista ja saksankielisestä Keski-Euroopasta. Suomessa toimineita ulkomaalaisia panimomestareita tunnetaan nimeltä jo 1820-luvulta lähtien, ja arkistoissa säilyneet asiakirjat kertovat jonkin verran heidän työstään ja elämästään. Vanhin Suomessa edelleen toimiva panimoalan teollisuusyritys on kauppias Nikolai Sinebrychoffin Helsinkiin perustama, hänen sukunimeään yhä…

Lue lisää

HEDVIG VON HAARTMAN (1862-1902)Joidenkin ihmisten elämä ei kulje kulkuaan tasaisena pitkänä virtana, vaan kuohuvana koskena, joka päättyy yhtäkkiä jyrkkänä vesiputouksena. Joidenkin elämä palaa sellaisella liekillä, että se loistaa ensin hämmästyttävällä kirkkaudella ja sitten hiipuu haihtuen pimeään. Näin erityisesti silloin, kun jonkun elämä nuoresta pitäen palaa asialle, joka on hänen omaa elämäänsä suurempi. Tällainen oli Hedvig…

Lue lisää

A.M. Frostin Jang-sarjassa Suomen sotavuodet on paketoitu toimintajännärin muotoon historiallisista tosiseikoista juurikaan välittämättä. Näkymätön kuolema (2018) ja Likaista peliä (2019) sijoittuvat talvisotaan ja Kohtalokas ystävä (2020) välirauhan syksyyn 1940. Kaksi ensimmäistä osaa on kustantanut Bazar. Ensimmäisen osan Näkymätön kuolema kansikuvat on kokoelma kuvia, joiden yleisvaikutelma on sotakirja. Mukana on sekä rintama että kotirintama (Helsingin Suurtorille…

Lue lisää

Korona on hiljentänyt blogin toimintaa, mutta syksyn myötä Björk palaa ajatuksiin ja työpöydälle ja samalla blogissakin alkaa tapahtua. Uusi Björk-romaani on tekeillä ja Björk kääntää uuden lehden elämässään. Hän on vaurastunut saatuaan paremman työn ja palkankorotuksen ja edessä on muutto pois Nikolainkadun asunnosta. Lähtö on vaikea, koska pikkuruinen vuokra-asunto on Björkin ensimmäinen oma koti, ja…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

  Björk ja Valkama (Joel Mäkinen ja Miro Apostolakis). Näyttämökuvat ovat Iloisten sielujen hotellin kenraaliharjoituksesta viime keväältä. Björk-sarja on edennyt seitsemänteen osaansa, joka ilmestyy ensi kesänä. Romaanien sisäisessä ajassa on edetty maaliskuusta 1921 vuoden 1922 huhtikuun alkuun. Reaaliaikaa ensimmäisen romaanin ilmestymisestä vuonna 2014 on kulunut kuusi ja puoli vuotta. Tein jo ensimmäistä romaania kirjoittaessani päätöksen,…

Lue lisää

Blogini herää nyt talviunestaan, koska elämää loppukesästä asti häirinnyt ja minut kodistani karkottanut putkiremontti on päättymässä ja olen jälleen saanut asettua rakkaan työpöytäni ääreen. Käsistäni on myös poistunut edellinen työprojekti ja keskityn seuraavaan Björk-romaaniin. On siis otollinen hetki virvoittaa myös blogi ja postata sinne jatkossa kaikkea sellaista, mitä tulee mieleen kaivellessa esiin materiaalia 1920-luvun Helsingin…

Lue lisää

Moninaisten ja pitkäaikaisten tutkimusteni kohteen, Vera Hjeltin ja hänen ystäväpiirinsä, pitkäaikainen haave ja projekti toteutui, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nainen, ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858–1940), Nils Holgerssonin ja Gösta Berlingin rakastettu ”äiti,” saapui jäänsärkijän saattelemana matkustajahöyryalus Borella Turkuun sunnuntaina 4. päivänä helmikuuta 1912.     Odottelevien aamupäivä laiturilla oli viluisa ja he kulkivat laiturilla…

Lue lisää

Jännitys tihenee. Ensi-ilta on jo ensi viikolla! Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksissa hiotaan viimeisiä yksityiskohtia ja paikataan viimeisiä aukkoja koreografiassa ja kohtausten rakenteessa. Olen edelleen seurannut melko tiiviisti harjoituksia ja kunnioitukseni työryhmässä puurtavia musiikkiteatterin ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään. Näyttelijät ja kuorolaiset, kaikki freelancereita, osaavat näytellä, laulaa ja tanssia ja jaksavat tosi ammattilaisten tavoin tehdä…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Helsingin nopea kasvu ja muutos 1800-luvun jälkipuolella herätti vaihtelevia tunteita uusissa kaupunkilaissukupolvissa. Kaunokirjailijat löysivät nopeasti tuon uudenlaisen tunneilmaston, ja he alkoivat luoda helsinkiläiselämää mielikuvituksessaan. Helsinki-fiktiossa todellisuuden palasia kudottiin osaksi tarinoita ja kaupungin tutut paikat toimivat kulisseina. Vanhin Helsinki-fiktio oli pääosin lehtimiesten kirjoittamaa. Helsinki-kuvaukset olivat ihanteellisia piirroksia (teckningar) ja luonnoksia (skisser) kaupunkielämästä. Romantiikan hengessä dramatiikka oli…

Lue lisää

Millaisia tunteita näyttely saa herättää? Uudessa Helsingin kaupunginmuseossa tunteet ovat vahvasti esillä. Halutaan ihmisten rakastuvan Helsinkiin. Halutaan herättää muistoja ja uteliaisuutta historiaa kohtaan koskettamalla tunteita. Mutta millaisia tunteita? Entä jos joku pahoittaa mielensä? Museoissa toimii usein hiljainen ennakkosensuuri, joka karsii näyttelyistä särmät. Näyttelytyöryhmissä käydään keskustelua siitä, mitä ja miten asioita esitetään, ettei kukaan vaan loukkaannu.…

Lue lisää

”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää