Julkaisuseuranta
Carl Alfred Löfgren (Löwegrén, Löfvegren, yms.) syntyi Helsingissä 19.10.1836. Vanhempansa eli porvari Johan Löfgren ja Maria Gustava Sandberg olivat menneet naimisiin 24.10.1833. Perhe ei kuulunut kaupungin kermaan, mutta Carl Afredin isä sai ostettua vuoden 1844 lopussa nykyisen Unioninkatu 43 kohdalla sijainneen Hevonen-korttelin tontin (HKA kiinteistökortisto). Johan Löfgrén ei ehtinyt ostoksestaan kauaa nauttimaan, sillä hän kuoli 51-vuotiaana ja haudattiin…
Wikipedia kertoo, että kauan tuntemani viisaan lausahduksen on Abraham Maslow vuonna 1966 kirjoittanut muotoon: "jos käsillä on vain vasara, on houkuttelevaa lähestyä kaikkea, kuin se olisi naula". Suku- ja historiantutkimuksessa tämä tarkoittaa sitä, että lukkiudutaan tiettyihin lähteisiin ja työtapoihin. Eli tullaan sukututkimusryhmiin ihmettelemään, mistä löytyy 1600-luvun rippikirjat. Tai väännetään taulukkolaskentaohjelmalla, vaikka relaatiotietokannalla saisi aikaan enemmän.Joskus selityksenä…
Kaupunginarkiston kiinteistökortiston mukaan Heikinkatu 13:n tontin osti kaupungilta vuonna 1852 Carl Johan Ekroos, joka myi sen eteenpäin keväällä 1856 veljelleen kauppias Gustaf Fredrik Ekroosille. Tämä teetti vuonna 1858 piirustukset, joiden näköinen kivitalo tontille myös nousi.Elintarvikekauppiaiden sarjassa G. F. Ekroos kuului vuoden 1863 verotuksen perusteella ylempään keskiluokkaan (HD 27.5.1863). Julkisesti kerrottiin myös, että "Näinä päivinä on -…
Wanold Wrydon Wilkman 1934, HKMHelsingin kaupunginarkiston kiinteistökortiston mukaan optikko Johan Wallman sai ensimmäisen lainhuudon Sokoksen pohjoisnurkan paikalla sijainneeseen tonttiin rakennuksineen kesäkuun alussa 1861. Kauppasumma oli 13600 hopearuplaa.Johan Wallman oli muistokirjoituksensa perusteella syntynyt vuoden 1805 tienoilla ja tullut Helsinkiin vuoden 1830 tienoilla Tallinnasta (SWL 17.9.1890). Ajoitukselle ei löydy varsinaista vahvistusta. Varhaisin todennäköinen sanomalehtiosuma on Helsingin postikonttorille…
Ote. Foto Roos 1939, HKMEsimerkiksi Helsingin historiasivusto kertoo, että "Sokoksen taloa alettiin rakentaa kesällä 1939, ja se oli tarkoitus saada valmiiksi vuoden 1940 kesäolympialaisia varten." Vasta tuolloin purettiin Heikinkadun varrelta matalampi (15) ja korkeampi (13) rakennus, joissa molemmissa oli kolmiolisäke julkisivussaan. Näistä ei ole tullut vastaan valmista tietoa, joten hutkitaan.Helsingfors Tidningar 1.10.1851Helsingin kaupunki huutokauppasi korttelin 99…
Emilin elämän alku ei ollut millään mittarilla paras mahdollinen. Hän syntyi 3.1.1867 Tampereella vanhempinaan Finlaysonin työläinen Axel Jeremiasson Palmgren (s. 17.10.1842 Pirkkala) ja vaimonsa Vilhelmina Elisabet (s. 16.6.1836 Urjala). He olivat varmaankin kohdanneet Tampereella, jossa menivät naimisiin 5.11.1865. (Tre RK 1860-66, 191; 1867-1876, 1091) Emilin isä kuoli 7.6.1868 ja äiti 22.11.1868, joten heistä ei jäänyt…
Muutama vuosi sitten kohtasin vesikaupan fiktiossa, joka tuntui todenoloiselta. Vahvistusta sain viiveellä Pekka Karungin artikkelista Seurassa 34/1937:Eräät vanhat ja keski-ikäisetkin pääkaupunkilaiset muistavat vielä hyvin ajan, jolloin Riihimäeltä saapui punaiseksi maalattu erikoisvaunu aamujunan mukana ja vaunussa oli pari — kolmetuhatta litraa erinomaisen raikasta lähdevettä. Riihimäen vesi — oikeammin Riihimäen lähdevesi — oli sitii paitsi todettu hyvin…
Helteinen iltapäivä Pohjois-Haagassa ensimmäisen maailmansodan aikaisella linnoitteella. Joukko ihmisiä häärii metsäpuiston vallihaudoissa ja pientareilla. Meneillään on siivoustalkoot, jotka ovat osa kaupunginmuseon ympäristöohjelmaa ja Mestat ja huudit – Näe Helsinki toisin -näyttelyä. Talkoolaisten mukana paikalla on kaupunginmuseon arkeologit Heini Hämäläinen ja Tiina Mikkanen sekä tapahtumatuottaja Päivi Makkonen. Tapahtuman alussa osallistujille kerrotaan linnoitteen historiasta. Siivouskohteeksi on valikoitunut…
Kansalliskirjasto, entinen Helsingin yliopiston kirjasto: pääsali. Kuva: Kansalliskirjasto. On hienoa, että niin paljon historiallista materiaalia on nykyään digitoitu. Digitoiminen soveltuu parhaiten puhtaasti kirjalliseen tai kuvalliseen materiaaliin, mutta myös museot ovat tehneet parhaansa tarjotakseen virtuaalisia vierailuja, joissa kokoelmia esitellään usean median avulla. Tällä tavalla kuka vain, jolla on tietokone ja nettiyhteys, voi katsella ja selailla kotonaan…
Mariankatu 26. Kuva Helsingin kaupunginmuseo. Vaikka kevät on ollut oikukas ja näyttää tällä hetkellä olevan myöhässä, kohta on toukokuu ja toukokuun lopulla ilmestyy aina uusi Björk. Tämän kevään uutuuden nimi on Hyvän miehen kuolema. Romaanin nimellä on kaksi merkitystä. En tee isoa juonipaljastusta, jos kerron, että romaanin alussa surmataan nuori mies, jonka murhalle Björk ja…
Kirjoittanut: Ossi Tammisto ANDERS SILFVAST (1829-1891)Evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Niinpä on enemmän kuin aiheellista puhua miehestä, jonka ajatusten pohjalta koko yhdistyksen idea alkoi kehittyä. Hän ei ollut liikkeen perustaja, sillä herätysliike oli syntynyt jo noin 30 vuotta aiemmin. Hän ei ollut pappi eikä teologi. Tämä itäisen Uudenmaan Lapinjärveltä syntyisin…
Pian ilmestyvässä Björk-romaanissa Synnin jäljet Björk ja Valkama käyvät tiedustelumatkalla Kallion ja Sörnäisten raja-alueella, jonka maamerkkejä ovat Kurvi (Hämeentien ja Helsinginkadun kulmaus, jossa Hämeentie kääntyy Vilhovuoren kiertäen oikealle) ja Vaasanpuistikko eli kansanomaisemmin Piritori. Hämeentien nimi oli 1920-luvulla Itäinen Viertotie ja Kurvin ja Vaasanpuistikon tienoota kutsuttiin Kinaporin portiksi tai stadilaisittain Kinkan portiksi. Kinkan portilla oli tuolloin…
Uusi Björk-romaani, Synnin jäljet, on kohta menossa taittoon, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, se on kaupoissa kesäkuun ensimmäisenä. Ajattelin kirjoitella siitä hiukan blogiin, niin että sarjaa seuraavat Helsingin historian ystävät saavat esimakua siitä, missä kaikkialla romaanissa tällä kertaa liikutaan. Yksi paikoista, joihin sijoittuu jännittävää toimintaa, on Kaisaniemen puisto. Lokakuisena yönä Björk, hänen apulaisensa Frans…
Arkkitehtuuriarvoitukseen tuli kaksi vastausta, molemmat oikein. Kuvan rakennus on Mariankatu 11, joka on samaa tonttia kuin Kirkkokatu 8. Uusrenessanssityyliä edustanut talo rakennettiin 1877 Ruotsalaisen reaalilyseon käyttöön, ja arkkitehtina oli Axel Hampus Dalström, joka ahkeroi monien julkisten rakennusten suunnittelussa 1860- ja 1870-luvulla. Hänen töitään ovat ravintola Kappeli (1867), Vanha Ylioppilastalo (1870) ja Kaartin maneesi (1877). Mariankatu…
Aloitan ensi vuonna Collan -sukuun keskittyvän tutkimushankkeen "Pappilan naiset", jossa tutkin pappiloiden naisia 1800-luvun Suomessa. Hanketta tukee Jalmari Finnen säätiö. Kiitos tästä mahdollisuudesta!Collan -suvulla on Kansalliskirjastossa suuri arkisto, jossa on tuhansia kirjeitä ja päiväkirjoja sekä muuta materiaalia. Olen jo aloittanut hiukan selailla aineistoa. Vastaani tuli kirjeitä, joissa perheenjäsenet kertoivat joulustaan vuonna 1839. Seuraavassa pääsemme kurkistamaan…
Muistojen Kallio Hakasalmen huvilan ovet avautuivat aprillipäivänä Rikoksen ja rakkauden kaduilla -näyttelyyn. Kaupunkihistorian sijaan näyttely esittelee kuvitteellisia tarinoita, joita Pitkänsillan pohjoispuolisesta Helsingistä on esitetty elokuvissa ja televisiosarjoissa. Näyttelyssä tutustutaankin ennen kaikkea mielikuvien Kallioon, jonka rajat ulottuvat Kallion kaupunginosaa laajemmalle. Jokaisella kaupunkilaisella on omat muistonsa ja kokemuksensa, joten kaupunginmuseo haluaa tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden kommentoida elokuvien luomaa…
Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen Taipaleeseen…
Kesällä huomasin Hesarin tilaajille tarjottuja artikkeleita Helsingin historiasta ja kutkutti selvittää ainakin se, oliko tutkijoita mainittu tekstissä. Mutta ennen kuin ehdin toimeen mieleen palasi Hesarin "historiankirjoituksen" yleinen taso. (Edelleen muistaessa, että pitivät minuakin sopivana tietolähteenä aiheeseen, josta en tiennyt juuri mitään. Omaa idioottimaisuuttani oli suostua haastatteluun. En tehnyt vastaavaa virhettä tänä kesänä, kun yhteyttä otettiin…
Suomen kuvalehti 95/1876Museovirasto, CC BY 4.0Se osa Runnipuistoa, joka oli suljettu näyttelön aituuksen sisään, oli laitettu erin-omaisella huolella. Hienoa heinää oli kylvetty nurmikoille ja se pidettiin alin-omaisella leikkaamisella aina tasaisena, kauniina. Lammikko oli puhdistettu, varustettu joutsenparilla, ja sen veteen oli Turun rautatehdas asettanut mitä somimman rautaisen huvimajan, joka oli sillalla yhdistetty rantaan. Tämä maja näytti…
Keskushallin yläosa Spåren huvilan ja katolisen kirkon välissäHelsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.(Jatkoa eiliseen Helsinkiin saapumiseen.)Seuraavana päivänä olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa läsnä. Sen tapaukset ovat jo sanomalehdissä kerrotut. Sen kumminkin sanon, että ruotsinkieli sielläkin oli päällimmäisenä, eikä niinkuin yleisö edeltäpäin toivoi. Kyllä se jälemmin suomennettiin. Mutta eikös tuo jo aikaan nähden olisi ollut sopivampi päinvastoin, ainakin se…