Helsingin Uudenmaankatu 34 ja 36 tunnettiin 1800-luvun lopulla Antipoffin taloina. En ole löytänyt niistä valokuvaa, yllä on 1860-luvun maisemaa lähikortteleista Fredrikinkadulla (Gustaf Edvard Hultin, Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0). Ina Langen salanimellä Daniel Sten kirjoittamassa kirjassa Bland ödebygder och skär (1884) Antipoffin "kivimuuri" esitellään näin:Se on syrjäisen kadun vieressä, ja sisältää pari sataa henkeä, kun…

Lue lisää

Maria Hertz syntyi Muolaassa 2.11.1824 äitinään Anna Maria Hofström ja isänään nimismies Nils Henrik Hertz. Muistitiedon mukaan hän sai opetusta ensin kotiopettajalta ja kävi sitten Viipurissa saksankielistä tyttökoulua (Töchterschule zu Wiburg). Muitakin lapsia koulutettiin, isoveli Johan kävi Porvoon lukiota ja kirjoittautui yliopistoon vuoden 1841 lopussa. Seuraavana vuonna perheen isä kuoli 48-vuotiaana.Perheen toiseksi vanhimpana lapsena Maria on…

Lue lisää

  Björk ja Valkama (Joel Mäkinen ja Miro Apostolakis). Näyttämökuvat ovat Iloisten sielujen hotellin kenraaliharjoituksesta viime keväältä. Björk-sarja on edennyt seitsemänteen osaansa, joka ilmestyy ensi kesänä. Romaanien sisäisessä ajassa on edetty maaliskuusta 1921 vuoden 1922 huhtikuun alkuun. Reaaliaikaa ensimmäisen romaanin ilmestymisestä vuonna 2014 on kulunut kuusi ja puoli vuotta. Tein jo ensimmäistä romaania kirjoittaessani päätöksen,…

Lue lisää

Blogini herää nyt talviunestaan, koska elämää loppukesästä asti häirinnyt ja minut kodistani karkottanut putkiremontti on päättymässä ja olen jälleen saanut asettua rakkaan työpöytäni ääreen. Käsistäni on myös poistunut edellinen työprojekti ja keskityn seuraavaan Björk-romaaniin. On siis otollinen hetki virvoittaa myös blogi ja postata sinne jatkossa kaikkea sellaista, mitä tulee mieleen kaivellessa esiin materiaalia 1920-luvun Helsingin…

Lue lisää

Museoliitto järjesti tiistaina ja keskiviikkona koulutuksen, jossa ensimmäisenä päivänä teemana oli Kokoelmat talteen ja käyttöön. Päivän aloitti Tapani Sainio kertomalla kaikenlaista yleistä ja organisatorista. Kansallisen digitaalisen kirjaston mainitseminen toi muiston vuosien takaa Helsingistä, mukavan hämärän auditorion, jossa visioitiin tulevaisuutta joka lopulta konkretisoitui Finnassa. Finna muistuttikin itsestään samaan aikaan tulleesta tiedosta korkean käyttöasteen aiheuttamasta hitaudesta, hieno…

Lue lisää

Heikki Ylikankaan näytelmät Tie talvisotaan ja Kun Summa petti ovat varsin kriittisiä Suomen johtoa kohtaan.

Lue lisää

Heidi Köngäksen Mirjami ei kerro sodasta mitään uutta, vaikka perheen isän menneisyys ja Mäntän luokka- ja kielierot olisivat tarjonnut kosolti ainesta.

Lue lisää

TV-sarjaa Sodan ja rauhan miehet pidetään käännekohtana ”suomettumisessa”, mutta todellisuudessa sen tulkinta oli varsin paasikiviläinen.

Lue lisää

Enni Mustosen Sotaleski kuvaa, miten sota ja erossaolo vaikuttaa onnelliseenkin avioliittoon.

Lue lisää

Moninaisten ja pitkäaikaisten tutkimusteni kohteen, Vera Hjeltin ja hänen ystäväpiirinsä, pitkäaikainen haave ja projekti toteutui, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nainen, ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858–1940), Nils Holgerssonin ja Gösta Berlingin rakastettu ”äiti,” saapui jäänsärkijän saattelemana matkustajahöyryalus Borella Turkuun sunnuntaina 4. päivänä helmikuuta 1912.     Odottelevien aamupäivä laiturilla oli viluisa ja he kulkivat laiturilla…

Lue lisää

Jännitys tihenee. Ensi-ilta on jo ensi viikolla! Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksissa hiotaan viimeisiä yksityiskohtia ja paikataan viimeisiä aukkoja koreografiassa ja kohtausten rakenteessa. Olen edelleen seurannut melko tiiviisti harjoituksia ja kunnioitukseni työryhmässä puurtavia musiikkiteatterin ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään. Näyttelijät ja kuorolaiset, kaikki freelancereita, osaavat näytellä, laulaa ja tanssia ja jaksavat tosi ammattilaisten tavoin tehdä…

Lue lisää

Videopäiväkirjani Iloisten sielujen hotelli -musikaalista on edennyt jo osaan 9. Tänne en ole vielä ehtinyt päivittämään tapahtumia, mutta voitte seurata itse päiväkirjoja sekä Iloisten sielujen hotellin Facebook-sivun että YouTuben kautta (haulla ”the making of Iloisten sielujen hotelli” tai käyttäjänimelläni damescholar). Tällä kertaa vuorossa on taas arkkitehtuuriarvoitus, koska edellinen selvisi niin nopeasti. Valitan kuvan hämäryyttä, valo…

Lue lisää

Aleksanterin teatteri, entinen Kansallisooppera. Kuva Charles Riis 1880, Helsingin kaupunginmuseo. Tällä viikolla Iloisten sielujen hotellin harjoitukset jatkuivat Aleksanterin teatterissa Bulevardilla, missä musikaali maaliskuun lopussa myös esitetään. Olin paikalla kaikkiaan kolmena päivänä viikon alussa, ja videopäiväkirjaan syntyi kaksi uutta osaa. Ne ovat katsottavissa kirjailijasivullani Facebookissa ja myös Youtubessa (haulla The Making of Iloisten sielujen hotelli), ja…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Paikallisen kirjaston uutuuskirjahylly ei petä. Nyt se tarjoili Jukka Viikilän romaanin Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016).  Teos on Viikilän esikoisromaani ja nykyisen muodin mukaisesti kirjailija poseeraa näyttäväsi kirjan kansilehdellä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä villityksestä mainostaa kirjoja niiden tekijöillä. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus nykyisen kirjallisuusmarkkinoinnin tilasta verrattuna vaikkapa kirjallisuudentutkimuksen uusimpiin virtauksiin. Mikä on tekijän…

Lue lisää

”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää