Upein Töölön Taipaleesta otettu valokuva on Signe Branderin (HKM). Sen etualalla on pieni rakennus Läntisen Viertotien ja Teurastamontien (eli Mannerheimintien ja Eteläisen Hesperiankadun) risteyksessä. Pöydällä erottuu kahvikuppeja, joten epäilen, että kyseessä on kahviputka. Kahvinjuonti näkyy selvemmin toisessa Branderin kuvassa Viertotieltä (HKM). Vastaavia on varmasti enemmän, mutta museon kuvailussa rakenteet eivät ole olleet kirjaamisen arvoisia.Ainakin kahviputkassa Sörnäisissä…

Lue lisää

Taipale-proggiksessani törmäsin Kansalliskirjaston digitoinneissa 1800-luvun painettuihin osoitekalentereihin, joista on iloa niille, jotka tutkivat ylioppilaita. Förteckning öfver embets- och tjänstemän samt närvarande studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland painettiin ensi kertaa syyslukukaudeksi 1828. Nimensä mukaisesti se listaa läsnäoleviksi ilmoittautuneet opiskelijat. Jossain vaiheessa mukaan tulee osoitteet, jotka löytyvät ainakin viimeisestä kevätlukukauden 1876 luettelosta.Ilmarinen 18.3.1870Suomeksi saatiin Luettelo virka- ja palvelusmiehistä…

Lue lisää

 Vapaita lehtisiä 20.2.1902:Sanomalehtien kertomuksista on jo näkynyt, että Runebergin päivä pääkaupungissa tänä vuonna oli pääasiallisesti samansuuntainen kuin ennenkin: sama juhlallinen mieliala, sama loistava tulitus, samat rauhallisesti ja siivosti liikkuvat kansanjoukot kaduilla j. n. e. Siltä se näytti pinnalta katsoen. Mutta pianpa kuultiin, että ainakin talonomistajat sinä päivänä olivat saaneet kokea kuinka suuressa määrässä järjestysvalta kaupungissa…

Lue lisää

Albertina Saarela astui julkisuuteen helmikuussa 1883 ilmoittaessaan 8-vuotiaan Maija-tamman kilpa-ajoon (US 2.2.1883). Hänessä ei ollut poikkeuksellista ainoastaan sukupuoli, vaan myöskin sääty, sillä hän oli maitokuski. Jokapäiväinen harjoitus ei kuitenkaan auttanut kilpailussa, jossa hän jäi muutaman sekunnin päähän karsintarajasta eikä päässyt varsinaiseen kilpailuun (Helsingfors Dagblad 7.2.1883). Nimensä jäi mieleen ja seuraavan vuoden liikenneonnettomuutta raportoidessa muisteltiin yhdessä…

Lue lisää

Tekstiini Henkikirjojen ajoitus eli tarkista, äläkä arvaa sain Outi Kostelta hyvän kommentinJossain tapauksessa on hyvä, että henkikirjoituksista kuulutettiin lehdissä. Helsingin henkikirjan 1884 lopussa on päiväys 22.12.1884, mutta henkikirjoitus alkoi jo 21.4.1884 keskustakortteleista ja sitä jatkui puoliväliin toukokuuta. Koska usein muuttavalla vuokralaisväellä yleinen muuttopäivä oli 1.kesäkuuta, oli apua tiedosta, että seuraamani huusholli oli muuttanut korttelista Makrilli jo…

Lue lisää

Kommentteihin voi laittaa lisäehdokkaita, joita ehkä itsellenikin tulee jossain vaiheessa mieleen. Mutta mitalisijoissa on kyllä kiinni Helsingin koulurekisteri-palvelu. En tykästynyt siihen alunperinkään ja Töölön Taipaleen puitteissa yritetty tosikäyttö heikensi näkemystäni.Palvelun piti tarjota mahdollisuus etsiä entisajan kouluja. Taipaleessa asui pari vuotta ylemmän kansakoulun opettajaksi kuutisen vuotta aiemmin valittu mies. En tiennyt oliko positionsa muuttunut, mutta häntä…

Lue lisää

Wikipedia tietää kertoa, että katolilainen pappi Johann Martin Schleyer "sai unettomana yönä ilmestyksen, jossa Jumala käski häntä luomaan kansainvälisen kielen". Aherruksestaan vuosina 1879-80 syntyi "ensimmäinen keinotekoinen kansainvälinen apukieli" volapük, joka Suomessa sekä ruotsiksi että suomeksi kirjoitettiin myös muodossa volapyk.Tieto uutuudesta näyttää saapuneen Suomeen vasta vuonna 1886. Tuolloin Finsk tidskrift julkaisi kielestä artikkelin ja esimerkiksi Hämeen Sanomat…

Lue lisää

Kun vuonna 2016 hahmottelin Espoon tullin historiaa, jätin sen viimeiseksi jäänteeksi hahmottuneen viiden pennin tullin kaupunginmuseon laatan varaan: "siirrettiin 1900-luvun alussa tälle paikalle". Korkea aika palata paikalle täydentämään tietoja. Signe Brander ikuisti kyseisen paikan vuonna 1908 (HKM)Ensinnäkin kertaus yleisimmin esitetystä maksuperusteesta:Sekä Läntisen Viertotien (nyk. Mannerheimintie) että Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) korjaamiseksi ajoneuvoja kestävään kuntoon Helsinki sai…

Lue lisää

Zacharias tai tuttavallisemmin Sakari Topelius syntyi Uudenkaarlepyyn lähellä, Kuddnäsin tilalla vuonna 1818 ja kuoli Sipoossa 1898. Tuskin on ketään yli 60-vuotiasta tässä maassa, joka ei olisi lukenut hänen tuotantoaan. Toki hän on tuttu myös nuoremmille sukupolville. Saamansa kotikasvatuksen pohjalta hän korosti omassa elämässään ahkeruuden ja avuliaisuuden ihanteita. Hänen kerrotaan olleen

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto ANDERS SILFVAST (1829-1891)Evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Niinpä on enemmän kuin aiheellista puhua miehestä, jonka ajatusten pohjalta koko yhdistyksen idea alkoi kehittyä. Hän ei ollut liikkeen perustaja, sillä herätysliike oli syntynyt jo noin 30 vuotta aiemmin. Hän ei ollut pappi eikä teologi. Tämä itäisen Uudenmaan Lapinjärveltä syntyisin…

Lue lisää

Eilisestä teemasta jatkaen ja muistellen jonkun historiapalstan keväistä tiedustelua: "Onko olemassa asiantuntijoiden kesken hyväksyttyjä arvioita Suomen väestömäärästä pronssikauden lopun ja myöhäisen rauta-keskiajan loppuun. Esim. 100 vuoden periodein." Eipä ole, kun ei ole sopivia lähteitä, ja seuraavien vuosisatojenkin osalta tieto sisältää epävarmuuksia. Luotettavuus toki lisääntyy ajan myötä, mutta täydellistä tietoa ei ole mistään. Varsinkaan, jos kaipaa…

Lue lisää

Kesän Töölö-aktiviteetissa heräsin vihdoin siihen, että venäläisten merkintä henkikirjoissa muuttuu 1800-luvun aikana. Sekä tietenkin riippuu siitä, onko Venäjältä tullut hakenut ja saanut Suomen kansalaisuuden.Esimerkkihenkilöni Ivan Matrosoff saapui - todennäköisesti perheineen - Helsinkiin vihanneskauppiaaksi 1850-luvun alussa. Tästä todistaa maistraatin pöytäkirjat sekä niistä koottu hakemisto.Ainoa viite siitä, että Matrosoff oli myös vihannestenviljelijä ja yksi monissa muistelmissa mainituista…

Lue lisää

Helsingfors Tidningar kertoi 12.7.1837, että puoli kahdeksan aikaan maanantai-iltana 10.7. oli höyrylaiva Storfursten tuonut Tallinnasta huvimatkalle noin 240 henkeä. Näiden joukossa oli iso joukko Viron aatelisia, jotka olivat olleet Tallinnan markkinoilla. Laivalla oli myös Frank Hall Standish, joka kirjassaan Notices on the northern capitals of Europe kuvaa saapumista näin half of the population flocked to…

Lue lisää

Uuden Suomettaren teksti jatkuu eilisestä:Siirrymme nyt museon suureen saliin. Siellä on kaksi pitkää pöytää katettu kaluilla, joita ovat tuoneet tutkimusmatkoiltaan arkeologisen komissionin stipendiatit, maisteri Hj. Appelgren Länsi-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä sekä maisteri Th. Scwindt Laatokan puolisesta Karjalasta. Otamme tällä kertaa katsellaksemme ainoastaan maist. Appelgrenin runsasta esinekokoelmaa.Silmään pistää ensin n. s. Raittiushuoneen mäestä Laitilassa tavatut hautalöydöt.…

Lue lisää

Pian ilmestyvässä Björk-romaanissa Synnin jäljet Björk ja Valkama käyvät tiedustelumatkalla Kallion ja Sörnäisten raja-alueella, jonka maamerkkejä ovat Kurvi (Hämeentien ja Helsinginkadun kulmaus, jossa Hämeentie kääntyy Vilhovuoren kiertäen oikealle) ja Vaasanpuistikko eli kansanomaisemmin Piritori. Hämeentien nimi oli 1920-luvulla Itäinen Viertotie ja Kurvin ja Vaasanpuistikon tienoota kutsuttiin Kinaporin portiksi tai stadilaisittain Kinkan portiksi. Kinkan portilla oli tuolloin…

Lue lisää

"Finna on löytöretkiä" ja tänä keväänä se tarjosi mikropaikallishistoriaprojektiini erinomaisen kartan, jonka Helsingin kaupunginmuseo on arkistostaan digitoinut. Se oli varhainen ja selkeä, joten ainoa ikävä puoli oli kartan tarkoitus: vuonna 1853 suunniteltu läjityspaikka ihmisten ja eläinten p*skalle. Mutta ainahan on mahdollista, että jäi suunnitelmaksi, joten toiverikkaasti lähdin tutustumaan Helsingin kaatopaikkahistoriaan.Googlen ensimmäinen tarjous oli Ida Suolahden artikkeli…

Lue lisää

Uusi Björk-romaani, Synnin jäljet, on kohta menossa taittoon, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, se on kaupoissa kesäkuun ensimmäisenä. Ajattelin kirjoitella siitä hiukan blogiin, niin että sarjaa seuraavat Helsingin historian ystävät saavat esimakua siitä, missä kaikkialla romaanissa tällä kertaa liikutaan. Yksi paikoista, joihin sijoittuu jännittävää toimintaa, on Kaisaniemen puisto. Lokakuisena yönä Björk, hänen apulaisensa Frans…

Lue lisää

Arkkitehtuuriarvoitukseen tuli kaksi vastausta, molemmat oikein. Kuvan rakennus on Mariankatu 11, joka on samaa tonttia kuin Kirkkokatu 8. Uusrenessanssityyliä edustanut talo rakennettiin 1877 Ruotsalaisen reaalilyseon käyttöön, ja arkkitehtina oli Axel Hampus Dalström, joka ahkeroi monien julkisten rakennusten suunnittelussa 1860- ja 1870-luvulla. Hänen töitään ovat ravintola Kappeli (1867), Vanha Ylioppilastalo (1870) ja Kaartin maneesi (1877). Mariankatu…

Lue lisää

 Aloitan ensi vuonna Collan -sukuun keskittyvän tutkimushankkeen "Pappilan naiset", jossa tutkin pappiloiden naisia 1800-luvun Suomessa. Hanketta tukee Jalmari Finnen säätiö. Kiitos tästä mahdollisuudesta!Collan -suvulla on Kansalliskirjastossa suuri arkisto, jossa on tuhansia kirjeitä ja päiväkirjoja sekä muuta materiaalia. Olen jo aloittanut hiukan selailla aineistoa. Vastaani tuli kirjeitä, joissa perheenjäsenet kertoivat joulustaan vuonna 1839. Seuraavassa pääsemme kurkistamaan…

Lue lisää

Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…

Lue lisää