Maria Julia syntyi 9.3.1793 todennäköisesti isänsä, everstiluutnantti Johan Bergstråhlen, virkatalossa Karlsdal Kirkkonummella. Ainakin kasteensa jo seuraavana päivänä merkittiin Kirkkonummen kirjoihin. Äitinsä Carolina Margareta von Christiersson kuoli kesällä 1799 ja vuosi myöhemmin 7-vuotias Maria Julia sai äitipuolen.Suomen sodan aikana Ruotsin armeijassa palveli isänsä lisäksi neljä isoveljeään. Sodan jälkeen ainakin isä ja äitipuoli olivat Ruotsin puolella. Mutta…

Lue lisää

Perjantaisen merihistoriasession keskustelussa mainittiin, että suomalaisia on ollut myös Alankomaiden Itä-Intian komppanian laivojen miehistöissä, joista on koottu tietokanta. Joku taisi aiheen kimpussa olla, mutta ryntäsin silti kokeilemaan itsekin. Turkua (tai sen näköistä) oli aivan liian pitkä lista, joten valitsin testaukseen kotikaupunkini. Paikannimien kirjoitusasuissa on tavanomaista variaatiota, joten Helsingiksi tulkitsemiini on voinut eksyä joku muukin.Gezicht op…

Lue lisää

1) Komea mainoskuva Helsingistä tuli vastaan kootessani listaa tiennäyttäjistä Gustaf Stålhandsken kirjasesta Vägvisare i Helsingfors och dess omgifningar (1895). Kyltti toi tietenkin mieleen syksyn Villa Klinehissa käynnistä syntyneet tekstit Villa Kleinehin emännästä ja Suomen ystävä Alankomaissa.2) Lokakuinen READ-iltapäivä jätti täysin avoimeksi miten koneluettu käsinkirjoitettu teksti tullaan saattamaan asiakkaiden käyttöön. Loppuvuodesta keräsin muistoni monesti luvatusta Kansallisarkiston käyttöliittymämuutoksesta. Ja…

Lue lisää

  Kuva SLS, Timo Huvilinna/HYM. Otsikko ei suinkaan vihjaa siihen, että Yliopistomuseon tyynien vitriinien lomassa muhisi jonkin sortin skandaali. Vaikka tällainen olisikin nykyaikana Se Uutinen, joka kerää huomiota, museossa on kaikki hyvin. ”Draama” on näytelmä ”Nuori Topelius”, josta puhuin edellisessä blogikirjoituksessani. Olen viime aikoina tosiaankin ahkeroinut näytelmäkäsikirjoitusten parissa, mutta älkää pelätkö, en ole unohtanut Björk-romaanisarjaa.…

Lue lisää

Tänään on ruotsalaisuuden päivä. Ruotsinkielen ja ruotsinkielisten asema on muuttunut paljon viimeisen sadan aikana paljon. 1920-luvun alussa Helsingissä suomenkielisten osuus ylitti ensi kerran ruotsinkielisten osuuden. Mutta nyt tahdon palata vielä sata vuotta taaksepäin. Toivon, että suomenruotsalaista kulttuuria muistaessa esille nostettaisiin muiden merkittävien hahmojen rinnalle myös Zachris Topelius (1818-1898). Tänä vuonna on kulunut 200 vuotta hänen…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Jos blogini ystävät ovat lainkaan seuranneet Facebook-päivityksiäni, he arvaavat, miksi blogissa on ollut hiljainen kevät. Mutta tässä johtolankoja niille, jotka ihmettelevät, minne 1920-luvun kirjeenvaihtaja oikein katosi. Johtolanka no 1. Johtolanka no 2. Johtolanka no 3. Nämä kolme projektia pantiin alulle toukokuun lopulla 2017, ja tuloksena työntäyteisin vuosi elämäni aikana — ja huom. olen tottunut tekemään…

Lue lisää

Olen asunut melkein kolme vuotta Hesperiankadulla, mutta Hesperianpuiston historiaan tutustuminen on vielä alkutekijöissään. Mieleen tulee ravintola ja varhaiset venetsialaiset.Joitakin vuosia venetsialaisten jälkeen ravintolan palvelusväen asuntolana toiminut rakennus luovutettiin kaupungin rahatoimikamarin toimesta ilmaiseksi raittiusyhdistys Rauhan käyttöön, kun seuran puheenjohtaja tohtorinrouva E. Nordqvist oli tätä pyytänyt. Rauhan toiminta ei ollut kovin aktiivista, joten muutaman vuoden kuluttua samaa mökkiä…

Lue lisää

Sund-tutkimuksen (tarpeettomassa) hienosäädössä aloin etsimään osoitetta Schönbergien talolle Hämeenkadulla Helsingissä. Kaupunginarkiston kortistot eivät auttaneet ja henkikirjaa vuodelta 1835 en sentään lähtenyt käymään läpi. Mutta kertasin sanomalehti-ilmoitukset ja sain näin kuvan asioista, joita kellosepän ja myöhemmin leskensä tontille tultiin hoitamaan, jokapäiväisemmän ohella.Ostamaan uutta ja hyvää 5 ja puolen oktaavin forte-pianoa (FAT 27.8.1822)Vuokraamaan yläkerran huonetta (FAT 23.9.1824)Ostamaan…

Lue lisää

Eilisen asunto-osakeyhtiön kokouksen innoittamana paikallishistoriaan paluu, joka ei liene lukuelämys, mutta ehkä kuitenkin toimii muistutuksena tilastojen antamista tiedoista.Harmittavasti Helsingin vuoden 1880 väestönlaskun yhteenvedossa keskusta esitetään osin korttelitasollakin, mutta "Töölö ja huvilat Espoon tullin ulkopuolella" on yhtenä klimppinä. Mutta eiköhän se enimmäkseen ole nykyistä Töölöä ja Taka-Töölöä.Taloja tai kiinteistöjä oli vuonna 1870 ollut 35 ja nyt…

Lue lisää

Helsingin kastettujen listassa on 10.2.1811 syntynyt isätön Gustaf Adolf, jonka äiti Ulrika Andersdotter on kauppias Sunnin piika. Näin ollen hänet löytää rippikirjan 1806-1819 sivulta 38, jossa talouden päänä on kauppias Carl Magnus Sunnin leski Beata Sophia Schildt. Hänen kanssaan asuivat kaksi aikuista lasta: tytär Anna Lovisa ja poika Adolf. Sunnin kuollessa heille oli jäänyt asuttavaksi…

Lue lisää

Näin Runebergin päivänä voi vaikka miettiä, että kenen ammattitaidon ansiosta patsaansa seisoo Espan puistossa. Vastauksen tarjoaa Suomen teollisuuslehti 2/1904, joka kertoo, että patsaan jalustan teki Stigellin kivihakkaamo. Saman tekstin julkaisi myös moni sanomalehti Henrik Johan Stigellin muistokirjoituksena.Stigellin sukutaustasta on Juha Vuorela kirjoittanut jo vuonna 2009. Esipolvensa olivat Nummen pitäjän talollisia, mutta isänsä oli vuoteen 1834…

Lue lisää

Tämä "Sotakuva Ateneumista" Fyrenin numerossa 11/1904 herätti kiinnostukseni. Mukana ei ollut otsikon lisäksi muuta tekstiä, mutta sitähän löytyy sanomalehdistä Lahden lehti 5.3.1904 tiivisti tiedon näin:Myrsky Ateneumissa. Eräs lähettäjä Hels. Postenissa kertoo m. m.: Ateneumin maalariatelierit ovat luovutetut oppilaiden, molempain sukupuolisten opinnolta varten ja yhteisesti siellä on opintoja harjotettava. Joku aika sitten tahtoivat miespuoliset oppilaat ottaa…

Lue lisää

Helsinkiä vuonna 1865. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0Suomettaressa syksyllä 1866 julkaistu jatkokertomus Minun matammini kertoo (*) näytti sellaiselta romantiikalta, joka ei minua lukijana kutsu. Mutta kehyskertomus oli kirjoitettu eri tyyliin ja paljasti aukon tiedoissani. Kaupungissa asuva nuori mies saattoi oman talouden ja palvelijan tai täysihoidon sijaan palkata matamin? Faktaa vai fiktiota? Sampo Haahtela kirjassaan Uskollinen sydän.…

Lue lisää

"Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen." http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää