Vilaisin Helsingin kävelyfestivaalin ohjelman, vaikka harvoin jaksan opastuksille lähteä tai niitä loppuun asti kuunnella. Ex-eiralaisena hämmennyn Eira-kierroksen kuvauksen ensimmäisestä virkkeestä: "Eira on ennen kaikkea huvilakaupunginosa: siellä ei liiemmin ole yksiöitä, kaksioita – ei edes kolmioita." Hbl 3.11.1912Asuin vuosikymmenen Eiran "vuokrakasarmissa" asunnossa, joka oli alunperin huone ja keittiö, joten näkökulmani on toinen. Ja kattaa muutakin kuin yhden asunnon,…

Lue lisää

 Taannoisen Töölön Taipale -proggikseni yhteydessä kiinnosti monen muun asian lomassa mahdollisuus liikkua Taipaleeseen ja sieltä pois polkupyörällä. Luulin, että löytäisin Helsingissä vuodesta 1895 alkaen rekisteröityjen polkupyörien määrän kätevästi Helsingin kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta, mutta ainakin vuoden 1920 osa tuotti pettumyksen, sillä numerosarja alkoi vuodesta 1905. Alaviitteessä tietona "Poliisikamarissa otettuja numeromerkkejä: vuosina 1907, 1912, 1914 ja 1918…

Lue lisää

Tämä lista sopisi paremmin Wikipediaan, mutta koska en viitsi yhtenäistää kielenkäyttöä... Suluissa tynnyrinalat vuosien 1846/47 ilmoituksista, joiden murto-osien tulkinnassa voi olla virheitä, sillä painojäljessä on tulkinnanvaraa. Tulkinnanvaraa on myös pienimmissä numeroissa, jotka voivat olla sekä paikallista/vanhempaa sarjaa tai laajempaa/tuoreempaa. N:o 1 ÅnäsN:o 2 ForsbyN:o 3 AnnebärgN:o 4 ArabiaN:o 8 Töölön tontti, joka osa (?) tonttia 56N:o…

Lue lisää

Erilaisten Kansalliskirjaston digitointihakujen tuloksena on tullut eteen varhaisen 1800-luvun tehdasluetteloita, mutta kun niitä olen tarkoituksella lähtenyt hakemaan en löydä mitään. Joten aika tehdä edes puutteellinen listaus. Vastaavat tiedot ovat varmasti (tai ehkä?) jossain asiallisemmassakin paikassa, mutta toisinaan (koskaan?) ei jaksa lähteä kotikonetta kauemmaksi.Folkwännen 7.4.1884Statistiska Upplysningar rörande Helsingfors 1841 och 1842 (Helsingfors Tidningar 21.5.1842) ei ole varsinainen…

Lue lisää

 Upein Töölön Taipaleesta otettu valokuva on Signe Branderin (HKM). Sen etualalla on pieni rakennus Läntisen Viertotien ja Teurastamontien (eli Mannerheimintien ja Eteläisen Hesperiankadun) risteyksessä. Pöydällä erottuu kahvikuppeja, joten epäilen, että kyseessä on kahviputka. Kahvinjuonti näkyy selvemmin toisessa Branderin kuvassa Viertotieltä (HKM). Vastaavia on varmasti enemmän, mutta museon kuvailussa rakenteet eivät ole olleet kirjaamisen arvoisia.Ainakin kahviputkassa Sörnäisissä…

Lue lisää

Zacharias tai tuttavallisemmin Sakari Topelius syntyi Uudenkaarlepyyn lähellä, Kuddnäsin tilalla vuonna 1818 ja kuoli Sipoossa 1898. Tuskin on ketään yli 60-vuotiasta tässä maassa, joka ei olisi lukenut hänen tuotantoaan. Toki hän on tuttu myös nuoremmille sukupolville. Saamansa kotikasvatuksen pohjalta hän korosti omassa elämässään ahkeruuden ja avuliaisuuden ihanteita. Hänen kerrotaan olleen

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto ANDERS SILFVAST (1829-1891)Evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Niinpä on enemmän kuin aiheellista puhua miehestä, jonka ajatusten pohjalta koko yhdistyksen idea alkoi kehittyä. Hän ei ollut liikkeen perustaja, sillä herätysliike oli syntynyt jo noin 30 vuotta aiemmin. Hän ei ollut pappi eikä teologi. Tämä itäisen Uudenmaan Lapinjärveltä syntyisin…

Lue lisää

Helsingfors Tidningar kertoi 12.7.1837, että puoli kahdeksan aikaan maanantai-iltana 10.7. oli höyrylaiva Storfursten tuonut Tallinnasta huvimatkalle noin 240 henkeä. Näiden joukossa oli iso joukko Viron aatelisia, jotka olivat olleet Tallinnan markkinoilla. Laivalla oli myös Frank Hall Standish, joka kirjassaan Notices on the northern capitals of Europe kuvaa saapumista näin half of the population flocked to…

Lue lisää

Uuden Suomettaren teksti jatkuu eilisestä:Siirrymme nyt museon suureen saliin. Siellä on kaksi pitkää pöytää katettu kaluilla, joita ovat tuoneet tutkimusmatkoiltaan arkeologisen komissionin stipendiatit, maisteri Hj. Appelgren Länsi-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä sekä maisteri Th. Scwindt Laatokan puolisesta Karjalasta. Otamme tällä kertaa katsellaksemme ainoastaan maist. Appelgrenin runsasta esinekokoelmaa.Silmään pistää ensin n. s. Raittiushuoneen mäestä Laitilassa tavatut hautalöydöt.…

Lue lisää

Pian ilmestyvässä Björk-romaanissa Synnin jäljet Björk ja Valkama käyvät tiedustelumatkalla Kallion ja Sörnäisten raja-alueella, jonka maamerkkejä ovat Kurvi (Hämeentien ja Helsinginkadun kulmaus, jossa Hämeentie kääntyy Vilhovuoren kiertäen oikealle) ja Vaasanpuistikko eli kansanomaisemmin Piritori. Hämeentien nimi oli 1920-luvulla Itäinen Viertotie ja Kurvin ja Vaasanpuistikon tienoota kutsuttiin Kinaporin portiksi tai stadilaisittain Kinkan portiksi. Kinkan portilla oli tuolloin…

Lue lisää

"Finna on löytöretkiä" ja tänä keväänä se tarjosi mikropaikallishistoriaprojektiini erinomaisen kartan, jonka Helsingin kaupunginmuseo on arkistostaan digitoinut. Se oli varhainen ja selkeä, joten ainoa ikävä puoli oli kartan tarkoitus: vuonna 1853 suunniteltu läjityspaikka ihmisten ja eläinten p*skalle. Mutta ainahan on mahdollista, että jäi suunnitelmaksi, joten toiverikkaasti lähdin tutustumaan Helsingin kaatopaikkahistoriaan.Googlen ensimmäinen tarjous oli Ida Suolahden artikkeli…

Lue lisää

Uusi Björk-romaani, Synnin jäljet, on kohta menossa taittoon, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, se on kaupoissa kesäkuun ensimmäisenä. Ajattelin kirjoitella siitä hiukan blogiin, niin että sarjaa seuraavat Helsingin historian ystävät saavat esimakua siitä, missä kaikkialla romaanissa tällä kertaa liikutaan. Yksi paikoista, joihin sijoittuu jännittävää toimintaa, on Kaisaniemen puisto. Lokakuisena yönä Björk, hänen apulaisensa Frans…

Lue lisää

Arkkitehtuuriarvoitukseen tuli kaksi vastausta, molemmat oikein. Kuvan rakennus on Mariankatu 11, joka on samaa tonttia kuin Kirkkokatu 8. Uusrenessanssityyliä edustanut talo rakennettiin 1877 Ruotsalaisen reaalilyseon käyttöön, ja arkkitehtina oli Axel Hampus Dalström, joka ahkeroi monien julkisten rakennusten suunnittelussa 1860- ja 1870-luvulla. Hänen töitään ovat ravintola Kappeli (1867), Vanha Ylioppilastalo (1870) ja Kaartin maneesi (1877). Mariankatu…

Lue lisää

 Aloitan ensi vuonna Collan -sukuun keskittyvän tutkimushankkeen "Pappilan naiset", jossa tutkin pappiloiden naisia 1800-luvun Suomessa. Hanketta tukee Jalmari Finnen säätiö. Kiitos tästä mahdollisuudesta!Collan -suvulla on Kansalliskirjastossa suuri arkisto, jossa on tuhansia kirjeitä ja päiväkirjoja sekä muuta materiaalia. Olen jo aloittanut hiukan selailla aineistoa. Vastaani tuli kirjeitä, joissa perheenjäsenet kertoivat joulustaan vuonna 1839. Seuraavassa pääsemme kurkistamaan…

Lue lisää

Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…

Lue lisää

Muistojen Kallio Hakasalmen huvilan ovet avautuivat aprillipäivänä Rikoksen ja rakkauden kaduilla -näyttelyyn. Kaupunkihistorian sijaan näyttely esittelee kuvitteellisia tarinoita, joita Pitkänsillan pohjoispuolisesta Helsingistä on esitetty elokuvissa ja televisiosarjoissa. Näyttelyssä tutustutaankin ennen kaikkea mielikuvien Kallioon, jonka rajat ulottuvat Kallion kaupunginosaa laajemmalle. Jokaisella kaupunkilaisella on omat muistonsa ja kokemuksensa, joten kaupunginmuseo haluaa tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden kommentoida elokuvien luomaa…

Lue lisää

Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen  Taipaleeseen…

Lue lisää

Kesällä huomasin Hesarin tilaajille tarjottuja artikkeleita Helsingin historiasta ja kutkutti selvittää ainakin se, oliko tutkijoita mainittu tekstissä. Mutta ennen kuin ehdin toimeen mieleen palasi Hesarin "historiankirjoituksen" yleinen taso. (Edelleen muistaessa, että pitivät minuakin sopivana tietolähteenä aiheeseen, josta en tiennyt juuri mitään. Omaa idioottimaisuuttani oli suostua haastatteluun. En tehnyt vastaavaa virhettä tänä kesänä, kun yhteyttä otettiin…

Lue lisää

Suomen kuvalehti 95/1876Museovirasto, CC BY 4.0Se osa Runnipuistoa, joka oli suljettu näyttelön aituuksen sisään, oli laitettu erin-omaisella huolella. Hienoa heinää oli kylvetty nurmikoille ja se pidettiin alin-omaisella leikkaamisella aina tasaisena, kauniina. Lammikko oli puhdistettu, varustettu joutsenparilla, ja sen veteen oli Turun rautatehdas asettanut mitä somimman rautaisen huvimajan, joka oli sillalla yhdistetty rantaan. Tämä maja näytti…

Lue lisää

Keskushallin yläosa Spåren huvilan ja katolisen kirkon välissäHelsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0.(Jatkoa eiliseen Helsinkiin saapumiseen.)Seuraavana päivänä olimme yleisessä maanviljelyskokouksessa läsnä. Sen tapaukset ovat jo sanomalehdissä kerrotut. Sen kumminkin sanon, että ruotsinkieli sielläkin oli päällimmäisenä, eikä niinkuin yleisö edeltäpäin toivoi. Kyllä se jälemmin suomennettiin. Mutta eikös tuo jo aikaan nähden olisi ollut sopivampi päinvastoin, ainakin se…

Lue lisää