Seppo Suihko kertoo teoksessaan Sodasta ja rakkaudesta vanhempiensa Olli Suihkon ja Leena Kuusen tarinan jatkosodan aikana ja jälkeen.

Lue lisää

Eva Ahl-Waris Vara-amiraali Carl Olof Cronstedtin (1756–1820) maine on kärsinyt Suomen sodan 1808–09 aikaisesta Viaporin luovuttamisesta venäläisille. Esimerkiksi J. L. Runeberg on tuominnut hänet hyvin jyrkästi – ja kaikkihan lukivat Vänrikki Stoolin kertomuksia, ainakin pari sukupolvea sitten. Kuka oli tämä epäsuosittu mies, minne hänet on haudattu ja mikä lienee hänen hautakappelinsa laita tällä hetkellä? Carl…

Lue lisää

Sörnäisten metrotunnelia kunnostetaan, ja rakennustyöläisten pystyttämät tilapäisseinät kertovat mielenkiintoisia tarinoita:

Lue lisää

Muutama vuosi sitten kaivelin 1800-luvun sanomalehdistä Helsingissä tehtyjä maalöytöjä, kun en valmista listaa ollut löytänyt. En ole löytänyt vieläkään, mutta tietoon tuli sentään (vihdoin) Wilhelm Lagusin keräämä listaus Suomen kolikkolöydöistä (Bidrag tili Kännedom av Finlands Natur och Folk 60. 1900), jonka hakemistolla pääsee helposti käsiksi yhden paikkakunnan löytöihin. Ilokseni havaitsin, että Helsingin osalta vanhimmat tiedot olivat…

Lue lisää

Viime syksynä tarkastelin Etu-Töölön koilliskulman Villa Jonasbergia valokuvista ja lähteistä, jotka kertoivat enimmäkseen 1870-luvun ravintolatoiminnasta. Rikkaamman kuvan sain Heikki Paunosen kirjasta Stadin mestat. Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen. Osa 2 (2010). Hakusanan Tölikan Vennu kohdalla, sivulla 941:Varsinaisesti Tölikan Vennun [Arbetets Vänner i Tölö] yhdistystalona tunnettiin kuitenkin Villa Jonasberg Töölönkadun ja Apollonkadun kulmassa,…

Lue lisää

Erinomaisen sekavasti liikkuneen arkistokaiveluni lopuksi pari aineistoa "omalta ajaltani eli 1700-luvulta. Muistutuksena osissa 2 ja 3 todettu: on digitoitu kortistoja, joiden avulla voi 1700-luvun osalta hakea sekä ihmisiä että paikkoja. Lisäksi edelleen pätee se, että Kaupunginarkistolla on digitoituna Maistraatin pöytäkirjat vuosilta 1709-1905, Kämnerinoikeuden pöytäkirjojen liitteet (allegaatit) vuosilta 1702-1868 ja karttoja 1700-luvultakin. (Kansallisarkistolla tietenkin renovoituna raastuvanoikeuden pöytäkirjat ja kämnerinoikeuden pöytäkirjat,…

Lue lisää

Neljäs osa, joten korkea aika opetella jotain uutta. Juha Vuorela on eilen mainitun perukirjaesittelyn lisäksi tehnyt myös videon Kunnallisverojen kantokirjoista, joihin en ole koskaan koskenut. Esittelyn perusteella Rahatoimisto. Kunnallisverojen kantokirjat anti ei merkittävästi eroa henkikirjoista.Varmuuden vakuudeksi yritin etsiä Töölön asukkaat varhaisimmasta eli vuodelta 1875. Koska kirjat oli palasteltu kertoen pelkät sivunumerot, piti avata kaksi isoa pdf:ää ennen…

Lue lisää

Jatkan edellisen osan kortistoteemaa ekassa osassa mainitun Helsingin kaupungin historiatoimikunnan Helsingin kaupungin historiaa koskevan aineiston puitteissa.Ensinnäkin täällä on varsinainen väestökortisto rajavuosin 1667 - 1827: A - F, G - L, M - Sj, Sk - Ö. Tämän suhteen suosittelen reipasta lähdekritiikkiä eli kirkonkirjoista kerätyt ja yhdistellyt tiedot kannattaa ottaa enemmänkin mahdollisuutena kuin totena. Siis syytä tarkistaa aina varsinaisista lähteistä.Aikanaan…

Lue lisää

Eilen alkuun saatu Helsingin kaupunginarkiston digitaalinen kaivelu jatkukoon ennestään tutulla aineistolla eli Berndt Aminoffin kokoelmalla, joka on hakulomakkeen Digitoitujen kokoelmien alavetovalikossa "Aminoffin kokoelma". Kyseessä on laiskan ja käsialalukutaidottoman mahdollisuus päästä kiinni Helsingin 1700-luvun ihmisiin ja tontteihin. (Olen kirjoittanut tästä esittelyn myös fyysisten korttien äärellä.) Kokoelmasta on digitoitu ensinnäkin Tonttikortisto omistajia koskevine tietoineen. Sen sisältö vastaa täysin…

Lue lisää

Kolme vuotta sitten tein katsahduksen Helsingin kaupunginarkiston digitoituihin aineistoihin ja siitä lähtien on ollut työlistalla perusteellisempi katsaus. Täydellistä tästä ei tule, sillä käyttöliittymässä seikkailu ei ole kovin helppoa eikä hauskaa ja en usko, että sain kaikkea yleisesti mielenkiintoista esiin edes käymällä läpi pudotusvalikon "Digitoidut aineistot". Arkiston omat esittelyt isompaa yleisöä kiinnostavasta aineistostaan eivät ole näkyvillä hakunäkymässä, jonne…

Lue lisää

Varhainen kuva, jossa nykyinen Yrjönkatu 23 pilkottaa on A. E. Rosenbröijerin otos 9.3.1895. (Huom! lumityöt)Helsingin kaupunginmuseoTalon ulkonäkö vastaa melko hyvin Helsingin kaupunginarkiston mikrokokoon digitoitua rakennuspiirrustusta, joka luettelon mukaan on vuodelta 1838.Palautettuani mieleen, että tonttikortit saa kaupunginarkiston systeemistä yhdistämällä sanaan Kiinteistökortisto korttelin numeron (tässä tapauksessa 64) sain tietää, että talon oli rakennuttanut kirvesmies Daniel Nyström, mutta pisimpään sitä…

Lue lisää

Fabergén kultasepänliikkeen tsaaritar Aleksandralle valmistama Keisarillinen kruunajaismuna vuodelta 1897. Kuva: Wipedia Commons.Sukunimi Fabergé tuo ensimmäisenä mieleen Pietarissa sijainneen kuuluisan kultasepänliikkeen ja etenkin sen tsaari- perheelle valmistamat upeat, jalokiviä säihkyvät pääsiäismunat. Postimerkkeilyn harrastaja osaa kuitenkin yhdistää nimen myös vertaansa vailla olevaan suomalaisten postimerkkien kokoelmaan, jonka keräsi Neuvostoliitosta Suomeen vuonna 1927 paennut Agathon Fabergé. Ranskalaista alkuperää olevan…

Lue lisää

Kun mikropaikallishistoriaprojektini alussa selvittelin Maria Causén aviomiehen saippuatehdasta luin jostain, että Humlebergin huvila oli ollut Humallahden rannalla eli lähes Meilahden huvilavyöhykkeellä. Siellä olikin Humlebergin huviloita 1800-luvun lopussa, mutta ensimmäinen ja päärakennus oli Turun tien varrella yhdellä (jo Töölön Kammion vaiheista tutuilla) vuonna 1822 erotetuista tonteista, jotka numeroitiin pohjoisesta etelään 5-9. Keskimmäisen eli numeron 7 näistä…

Lue lisää

Söderlundin (aik Rieksin) huvila 1894Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0Eilen Pekka Saurin Twitterissä jakama Siltasaaren kuva saatteella "Siltasaaressa komeilee vielä tapettitehtailija Georg Rieksin rakennuttama huvila, jonka Rieks myi 1885 Jonas Söderlundille siirtäessään tehtaansa Helsingistä Pietariin." sai Oula Silvennoisen toteamaan "Ilmeisesti nuorin [p.o. pojan]poikansa Norman Rieks syntyi Pietarissa 1903, palasi vallankumouksen jälkeen Suomeen ja päätyi saksan, venäjän…

Lue lisää

Mitä yhteistä on kahdella rakastamallani sisätilalla: Kansallisarkiston vanhalla tutkijasalilla ja Kansalliskirjaston Rotundalla? Molemmat ovat saman arkkitehdin suunnittelemia. Jos tämän olen aiemmin kuullut tai ymmärtänyt, niin ei ole pysynyt mielessä. Jospa nyt?Olin eilen Helsingin kaupunginmuseon tilaisuudessa, jossa juhlistettiin jo vuosi sitten ilmestynyttä Teppo Jokisen kirjaa Arvorakennusten arkkitehti. Gustaf Nyström suunnittelijana ja opettajana. Tutkimustyötä kirjaan ovat tehneet myös…

Lue lisää

Tositapauksia-otsikolla Uudessa Suomettaressa 2.3.1887:Matka-innoissaan puhalteli höyryä veturi, levotonna se kimakalla äänellään kirkasi joskus. Hevonen hevosen perästä lennätti matkustavaa yleisöä rautatien asemalle, joka jo ennestäänkin kiehui ihmisiä täynnä kuin muurahaispesä. Eivät ne sentähden kaikki kumminkaan matkustavia olleet — toiset olivat tuttaviaan ja ystäviään saattamassa, toiset kirjeitä tai kääreitä postiin tuomassa, kolmannet muita katsomassa ja itseään näyttämässä…

Lue lisää

Eilen luvatun mukaisesti vuorossa Tångin kauppa, jota pyöritti Richard Constantin Tång lehtitietojen perusteella viimeistään vuoden 1882 lopusta Etu-Töölön Fjälldalin huvila-alueella. Nykykäsityksellä kauppa sijaitsi nykyisen Kansallismuseon lähellä suunnilleen Museo- ja Aurorankadun kulmassa.Signe Branderin kuva Tångin kaupasta 1908Helsingin kaupunginmuseo. CC BYKaupanpidosta on joitakin jälkiä lehdissä, mutta päälähde on Asmo Alhon & Uljas Rauanheimon kirja Helsinki ennen meitä.…

Lue lisää

Läheskään kaikista kauppaliikkeistä ei ole säilynyt tietoa, mutta Helsinkiin vievältä Turuntieltä muistetaan muutama 1880-luvulta. Ensiksi mainitun rakennus on dokumentoitu juuri ennen purkamista ylläolevaan piirrokseen, joka julkaistiin Ilta-Sanomissa 23.3.1936. Jostain syystä paikkaan viitataan vanhentuneella osoitteella Turuntie 26, joka parhaan järkeni, karttojen vertailun ja rakennustietojen perusteella on nykyään Mannerheimintie 52, Kivelänkadun kulmassa, hotellialueen (eli entisen Tykistöpihan) pohjoispuolella. Ilta-Sanomien toimittaja…

Lue lisää

KA. Charta öfver Stapel Staden ÅboTurun ruotsalaisessa seurakunnassa kastettiin vuosina 1767-1785 puoli tusinaa nuppineulamaakari Erik Johan Skotten ja vaimonsa Anna Lillgrenin lasta. Näistä nuorimpiin kuului 19.12.1778 syntynyt Catharina Sophia. Sanomalehti-ilmoituksista näkyy, että perhe asui Uudenmaankadulla ja kerran mainitaan jopa numero 60 (ÅT 17.7.1797), joka suomalaisen rippikirjan avulla kääntyy tontiksi 233. Catharina Sophia menetti äitinsä joulukuun lopussa 1806…

Lue lisää

The 5th Seminar in History of Domestic Violence and Abuse series, organized by Juliana Dresvina & Anu Lahtinen, University of Oxford & University of Helsinki. October 1, 2021 at 10.00 LONDON TIME [Suomen aikaa klo 12!] Elena Chepel, ‘How to complain about violence if you are a woman: language and gender in Ptolemaic papyrus petitions’…

Lue lisää