Karl Emil Carger syntyi Oulussa 22.7.1811 piirilääkäri Johan Herman Carger ja Johanna Katarina Brovallin pojaksi. Isoveljensä suoritti ylioppilastutkinnon Turussa vuonna 1825 ja Karl Emil seurasi jälkiään vuonna 1828. Myöhemmin testamenttimääräyksiensä lomassa hän muisteli, ettäkun minä 16 vuotta vanhana pääsin ylioppilaaksi arvolauseella optimae spei ja kotiintullessani annoin isälleni ylioppilaskirjani muassa lompakkoni siinä olevine sinisine ja punaisine…

Lue lisää

Viikko sitten pidetyn Museoliiton 2-päiväinen "Esinetuntemus museossa" -kurssin ensimmäinen päivä vietettiin Ludviginkatu 6:ssa. Ohjelman aloitti Alex Snellmanin väkevä saarna (yliopistojen) esinetutkimuksen puolesta. Se oli viettänyt hänen mukaansa hiljaiseloa 1990-2010, mutta oli nyt nousussa ja kuka ties 2020-luvusta tulee "kokoelmien vuosikymmen".Tämän jälkeen seurasi kaksi esimerkkiluentoa, joista ensimmäisessä Aki Arponen kertoi Turun tuomiokirkon reliikkitutkimuksesta ja siinä käytetyistä…

Lue lisää

Hesperianpuiston (1828, 1835, 1844, 1848, 1859, 1874, 1884, 1893) tultua käsiteltyä, aika vihdoin palata sen ja nykyisen kotini naapuristossa sijainneeseen tehtaaseen, kuten jo toukokuussa 2016 (!) lupailin.Ainakin Hufvudstadsbladet raportoi 1.9.1882, että C. A. Robsahm, joka oli keväällä ostanut Taipaleen huvilatontin Töölöstä, oli rakentamassa sille panimoa. Rakennuksen suunnitteli erityisesti kirkoistaan tunnettu Josef Stenbäck. Heinäkuussa 1882 hän…

Lue lisää

Pusulassa vuonna 1790 syntynyt Samuel Jansson muutti Suomen sodan jälkeen Helsinkiin. Hänestä puhutaan teurastajana, mutta kaupungin historiaan hän on ensisijaisesti jäänyt Kaisaniemen ravintolan toisena perustajana. (Esim. E. Nervander: I de dödas stad : en vägledning för vandraden på Helsingfors' lutherska begrafningsplatser, s. 42)Rudolf Åkerblom. Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0Perhe-elämänsä sijoittui vuonna 1818 ostamalleen Korkeavuorenkadun tontille…

Lue lisää

Forströmin vuokrakausi, jonka aikana Hesperiassa oli nähty 19 afrikkalaisen seurue, sioux-intiaaneja ja cowboyratsastajia, päättyi vuokrasopimuksen myötä maaliskuussa 1892. Selim A. Lindqvist päiväsi 1892 ravintolarakennukselle, jossa vuonna 1896 alkoi toimia Hesperian kansakoulu.Kaupunginarkiston tarjoama tuhruinen digitointi.HKA. Helsingin maistraatti. Kartat ja piirrustukset. Alue 61 B, Hesperia, MannerheimintieHKA. Kuten alkuvuodesta jo kerroin, ravintolan henkilökunnan käytössä ollut mökki annettiin 1890-luvun alussa raittiusseurojen…

Lue lisää

TV-sarjaa Sodan ja rauhan miehet pidetään käännekohtana ”suomettumisessa”, mutta todellisuudessa sen tulkinta oli varsin paasikiviläinen.

Lue lisää

Enni Mustosen Sotaleski kuvaa, miten sota ja erossaolo vaikuttaa onnelliseenkin avioliittoon.

Lue lisää

Jännitys tihenee. Ensi-ilta on jo ensi viikolla! Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksissa hiotaan viimeisiä yksityiskohtia ja paikataan viimeisiä aukkoja koreografiassa ja kohtausten rakenteessa. Olen edelleen seurannut melko tiiviisti harjoituksia ja kunnioitukseni työryhmässä puurtavia musiikkiteatterin ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään. Näyttelijät ja kuorolaiset, kaikki freelancereita, osaavat näytellä, laulaa ja tanssia ja jaksavat tosi ammattilaisten tavoin tehdä…

Lue lisää

Videopäiväkirjani Iloisten sielujen hotelli -musikaalista on edennyt jo osaan 9. Tänne en ole vielä ehtinyt päivittämään tapahtumia, mutta voitte seurata itse päiväkirjoja sekä Iloisten sielujen hotellin Facebook-sivun että YouTuben kautta (haulla ”the making of Iloisten sielujen hotelli” tai käyttäjänimelläni damescholar). Tällä kertaa vuorossa on taas arkkitehtuuriarvoitus, koska edellinen selvisi niin nopeasti. Valitan kuvan hämäryyttä, valo…

Lue lisää

Aleksanterin teatteri, entinen Kansallisooppera. Kuva Charles Riis 1880, Helsingin kaupunginmuseo. Tällä viikolla Iloisten sielujen hotellin harjoitukset jatkuivat Aleksanterin teatterissa Bulevardilla, missä musikaali maaliskuun lopussa myös esitetään. Olin paikalla kaikkiaan kolmena päivänä viikon alussa, ja videopäiväkirjaan syntyi kaksi uutta osaa. Ne ovat katsottavissa kirjailijasivullani Facebookissa ja myös Youtubessa (haulla The Making of Iloisten sielujen hotelli), ja…

Lue lisää

Blogin seuraajille jälleen arkkitehtuuriarvoitus. Mikä rakennus on kyseessä? Myöhemmin tänään ilmestyy myös uusi päivitys Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksista.

Lue lisää

Kauppatori Esplanadilta päin katsottuna. Kuva F. Jonasson, Helsingin kaupunginmuseo. Olen seurannut edelleen ”Iloisten sielujen hotelli” -musikaalin harjoituksia. Keskiviikkona ja perjantaina olin paikalla kuvaamassa ja molemmista päivistä syntyi video, jotka liitän tähän kirjoitukseen. Kohtasin uusia roolihenkilöitä, joista voin postata Björk-kirjojen ystäville kuvia. Itse herra Björkiä en ole vielä harjoituksissa tavannut — ehkä ensi viikolla onnistaa! Keskiviikkona…

Lue lisää

Musiikkiharjoitukset Reetan työhuoneella. Reetta toinen vasemmalta. Olen ryhtynyt hurjaan hankkeeseen: pidän videopäiväkirjaa Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksista (Making of… Iloisten sielujen hotelli), kunnes projekti pääsee ensi-iltaansa. Koska rakastan elokuvia, päätin tehdä videopäiväkirjan ja postittaa videot Youtubeen. Siltä ne löytyvät Iloisten sielujen hotelli -haulla. (Olen pitkään ollut Youtubessa läsnä nimellä damescholar, mutta en ole tätä ennen…

Lue lisää

Minun täytyy puhua hiukan miehestä, joka antoi Iloisten sielujen hotelli -musikaalille sen nimen. Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888-1933) oli viihdetaiteilija, joka sävelsi, sanoitti ja esitti kupletteja. Hänen loistoaikaansa oli 1920-luvun loppupuoli ja 1930-luvun alku, mutta hän kuoli jo 44-vuotiaana ja jäi tuotteliaamman J. Alfred Tannerin varjoon. Rafu Ramstedtista on hämmästyttävän vähän elämäkertatietoa. Hän syntyi Turun seudulla…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Paikallisen kirjaston uutuuskirjahylly ei petä. Nyt se tarjoili Jukka Viikilän romaanin Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016).  Teos on Viikilän esikoisromaani ja nykyisen muodin mukaisesti kirjailija poseeraa näyttäväsi kirjan kansilehdellä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä villityksestä mainostaa kirjoja niiden tekijöillä. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus nykyisen kirjallisuusmarkkinoinnin tilasta verrattuna vaikkapa kirjallisuudentutkimuksen uusimpiin virtauksiin. Mikä on tekijän…

Lue lisää

”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää