Vuonna 1915 painettu pelilauta aloittaa pelin Helsingistä, jota kuvittaa Runebergin patsas. Helsinki on blogini käytetyimpiä tunnisteita. Pieni valikoima vanhemmasta päästä, jolloin (jo) kopsasin mielelläni vanhoja lehtitekstejä ja esitin ne minimaalisella kontekstoinnilla.Kirje Helsingistä kesällä 1903 (10.7.2014)Kun Kauppahallin seinästä sai kuumaa maitoa (9.2.2014)Helsingin torielämää 1907 (7.11.2011)Kelpaako Helsingin kauppiaaksi 1791? (10.9.2008)

Lue lisää

Saatuani esille Helsingin kartan vuodelta 1810 katselin sitä tietenkin tarkemmin ja kiinnitin huomioni isoon alueeseen "Lampenius plantage", josta katsoen tien toisella puolella oli "Lampenii trädgård"Vuoden 1776 kartassa ensiksi mainittu alue oli "Trädgårdsmästare Nybergs plantage" ja puutarha-alue saman mallinen, mutta ilman tunnistetta. Tarkoitettu puutarhurimestari lienee Jonas Nyberg, joka meni Helsingissä 5.6.1759 naimisiin puutarhurimestari Olof Filmerin lesken Christina Jungin…

Lue lisää

I Jba:30, 1841:186Johanna syntyi vuonna 1811. Helmikuussa 1837 Helsingissä kirjoitetun muuttotodistuksen perusteella työläisen tyttäreksi "Eknäsissä", myöhempien Helsingin rippikirjojen mukaan Lohjalla. Tarkkaa syntymäpäiväänsä ei Helsingissä tunnettu.Varhaisin löytämäni asiakirja on juuri tuo muuttokirja, jonka Johanna Qvarnström otti 20.2.1837 lähtiessään Preussiin. Tai tarkemmin sanottuna Bonniin, jonne hän seurasi professori F. W. A. Argelanderin perhettä (Hbl 8.6.1892)Jostain syystä Johannasta tai oikeastaan…

Lue lisää

Helteinen iltapäivä Pohjois-Haagassa ensimmäisen maailmansodan aikaisella linnoitteella. Joukko ihmisiä häärii metsäpuiston vallihaudoissa ja pientareilla. Meneillään on siivoustalkoot, jotka ovat osa kaupunginmuseon ympäristöohjelmaa ja Mestat ja huudit – Näe Helsinki toisin -näyttelyä. Talkoolaisten mukana paikalla on kaupunginmuseon arkeologit Heini Hämäläinen ja Tiina Mikkanen sekä tapahtumatuottaja Päivi Makkonen. Tapahtuman alussa osallistujille kerrotaan linnoitteen historiasta. Siivouskohteeksi on valikoitunut…

Lue lisää

Ammattikuntalaitos oli keskiajalla Euroopassa vallinnut järjestelmä, jonka mukaan vain tietyn ammattikunnan jäsenet saivat harjoittaa ammattiaan. Suomessa ammattikuntalaitos toimi 1600-luvulta vuoteen 1868 asti, jolloin elinkeinovapauslaki lakkautti ammattikunnat. Ammattikuntien tehtävät Ammattikunnat olivat eri käsityöläisammattiryhmien muodostamia yhdistyksiä, joilla oli tärkeä rooli

Lue lisää

SNS-lehti 16.7.1947Kevään museouutinen oli, että tamperelainen Lenin-museo muuttuu Nootiksi. Kävin museossa kerran ennen viimeisintä uudistusta, mutta en muista, että siellä olisi ollut esillä töölöläisen olohuoneen kalusteita. En löytänyt niistä merkkejä myöskään tässä kuussa tekemälläni kierroksella. Kalusteet lahjoittivat Emilia (s. 1876) ja Arthur Blomqvist, jotka majoittivat Töölönkatu 46:ssa Leninin noin kuuden viikon ajan syksyllä 1917. Emilia Wilhelmina…

Lue lisää

Kansalliskirjasto, entinen Helsingin yliopiston kirjasto: pääsali. Kuva: Kansalliskirjasto. On hienoa, että niin paljon historiallista materiaalia on nykyään digitoitu. Digitoiminen soveltuu parhaiten puhtaasti kirjalliseen tai kuvalliseen materiaaliin, mutta myös museot ovat tehneet parhaansa tarjotakseen virtuaalisia vierailuja, joissa kokoelmia esitellään usean median avulla. Tällä tavalla kuka vain, jolla on tietokone ja nettiyhteys, voi katsella ja selailla kotonaan…

Lue lisää

Mariankatu 26. Kuva Helsingin kaupunginmuseo. Vaikka kevät on ollut oikukas ja näyttää tällä hetkellä olevan myöhässä, kohta on toukokuu ja toukokuun lopulla ilmestyy aina uusi Björk. Tämän kevään uutuuden nimi on Hyvän miehen kuolema. Romaanin nimellä on kaksi merkitystä. En tee isoa juonipaljastusta, jos kerron, että romaanin alussa surmataan nuori mies, jonka murhalle Björk ja…

Lue lisää

Kuopiossakin on jo sulat asfaltit ja hiekoitushiekkoja puhdistetaan hiljalleen pois. Varsinainen kevät antaa kuitenkin vielä odottaa itseään. Kävin Helsingin matkalla hakemassa kasviterapiaa ja kesätunnelmia Kaisaniemen kasvitieteellisestä puutarhasta.Palmusali, aavikko, savanni-, sademetsä- ja monet muut teemahuoneet saivat pohtimaan, kuinka ihanaa olisi työskennellä tällaisessa ympäristössä. Kasvien keskellä, jossa olisi aina kesä ja vihreys. Pelkkää mielenrauhaa. Kunnes kävelin pienten…

Lue lisää

 Upein Töölön Taipaleesta otettu valokuva on Signe Branderin (HKM). Sen etualalla on pieni rakennus Läntisen Viertotien ja Teurastamontien (eli Mannerheimintien ja Eteläisen Hesperiankadun) risteyksessä. Pöydällä erottuu kahvikuppeja, joten epäilen, että kyseessä on kahviputka. Kahvinjuonti näkyy selvemmin toisessa Branderin kuvassa Viertotieltä (HKM). Vastaavia on varmasti enemmän, mutta museon kuvailussa rakenteet eivät ole olleet kirjaamisen arvoisia.Ainakin kahviputkassa Sörnäisissä…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi Tammisto ANDERS SILFVAST (1829-1891)Evankelisen herätysliikkeen keskusjärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Niinpä on enemmän kuin aiheellista puhua miehestä, jonka ajatusten pohjalta koko yhdistyksen idea alkoi kehittyä. Hän ei ollut liikkeen perustaja, sillä herätysliike oli syntynyt jo noin 30 vuotta aiemmin. Hän ei ollut pappi eikä teologi. Tämä itäisen Uudenmaan Lapinjärveltä syntyisin…

Lue lisää

Helsingfors Tidningar kertoi 12.7.1837, että puoli kahdeksan aikaan maanantai-iltana 10.7. oli höyrylaiva Storfursten tuonut Tallinnasta huvimatkalle noin 240 henkeä. Näiden joukossa oli iso joukko Viron aatelisia, jotka olivat olleet Tallinnan markkinoilla. Laivalla oli myös Frank Hall Standish, joka kirjassaan Notices on the northern capitals of Europe kuvaa saapumista näin half of the population flocked to…

Lue lisää

Uuden Suomettaren teksti jatkuu eilisestä:Siirrymme nyt museon suureen saliin. Siellä on kaksi pitkää pöytää katettu kaluilla, joita ovat tuoneet tutkimusmatkoiltaan arkeologisen komissionin stipendiatit, maisteri Hj. Appelgren Länsi-Suomesta, Satakunnasta ja Hämeestä sekä maisteri Th. Scwindt Laatokan puolisesta Karjalasta. Otamme tällä kertaa katsellaksemme ainoastaan maist. Appelgrenin runsasta esinekokoelmaa.Silmään pistää ensin n. s. Raittiushuoneen mäestä Laitilassa tavatut hautalöydöt.…

Lue lisää

Pian ilmestyvässä Björk-romaanissa Synnin jäljet Björk ja Valkama käyvät tiedustelumatkalla Kallion ja Sörnäisten raja-alueella, jonka maamerkkejä ovat Kurvi (Hämeentien ja Helsinginkadun kulmaus, jossa Hämeentie kääntyy Vilhovuoren kiertäen oikealle) ja Vaasanpuistikko eli kansanomaisemmin Piritori. Hämeentien nimi oli 1920-luvulla Itäinen Viertotie ja Kurvin ja Vaasanpuistikon tienoota kutsuttiin Kinaporin portiksi tai stadilaisittain Kinkan portiksi. Kinkan portilla oli tuolloin…

Lue lisää

"Finna on löytöretkiä" ja tänä keväänä se tarjosi mikropaikallishistoriaprojektiini erinomaisen kartan, jonka Helsingin kaupunginmuseo on arkistostaan digitoinut. Se oli varhainen ja selkeä, joten ainoa ikävä puoli oli kartan tarkoitus: vuonna 1853 suunniteltu läjityspaikka ihmisten ja eläinten p*skalle. Mutta ainahan on mahdollista, että jäi suunnitelmaksi, joten toiverikkaasti lähdin tutustumaan Helsingin kaatopaikkahistoriaan.Googlen ensimmäinen tarjous oli Ida Suolahden artikkeli…

Lue lisää

Uusi Björk-romaani, Synnin jäljet, on kohta menossa taittoon, ja jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, se on kaupoissa kesäkuun ensimmäisenä. Ajattelin kirjoitella siitä hiukan blogiin, niin että sarjaa seuraavat Helsingin historian ystävät saavat esimakua siitä, missä kaikkialla romaanissa tällä kertaa liikutaan. Yksi paikoista, joihin sijoittuu jännittävää toimintaa, on Kaisaniemen puisto. Lokakuisena yönä Björk, hänen apulaisensa Frans…

Lue lisää

Arkkitehtuuriarvoitukseen tuli kaksi vastausta, molemmat oikein. Kuvan rakennus on Mariankatu 11, joka on samaa tonttia kuin Kirkkokatu 8. Uusrenessanssityyliä edustanut talo rakennettiin 1877 Ruotsalaisen reaalilyseon käyttöön, ja arkkitehtina oli Axel Hampus Dalström, joka ahkeroi monien julkisten rakennusten suunnittelussa 1860- ja 1870-luvulla. Hänen töitään ovat ravintola Kappeli (1867), Vanha Ylioppilastalo (1870) ja Kaartin maneesi (1877). Mariankatu…

Lue lisää

 Aloitan ensi vuonna Collan -sukuun keskittyvän tutkimushankkeen "Pappilan naiset", jossa tutkin pappiloiden naisia 1800-luvun Suomessa. Hanketta tukee Jalmari Finnen säätiö. Kiitos tästä mahdollisuudesta!Collan -suvulla on Kansalliskirjastossa suuri arkisto, jossa on tuhansia kirjeitä ja päiväkirjoja sekä muuta materiaalia. Olen jo aloittanut hiukan selailla aineistoa. Vastaani tuli kirjeitä, joissa perheenjäsenet kertoivat joulustaan vuonna 1839. Seuraavassa pääsemme kurkistamaan…

Lue lisää

Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…

Lue lisää

Muistojen Kallio Hakasalmen huvilan ovet avautuivat aprillipäivänä Rikoksen ja rakkauden kaduilla -näyttelyyn. Kaupunkihistorian sijaan näyttely esittelee kuvitteellisia tarinoita, joita Pitkänsillan pohjoispuolisesta Helsingistä on esitetty elokuvissa ja televisiosarjoissa. Näyttelyssä tutustutaankin ennen kaikkea mielikuvien Kallioon, jonka rajat ulottuvat Kallion kaupunginosaa laajemmalle. Jokaisella kaupunkilaisella on omat muistonsa ja kokemuksensa, joten kaupunginmuseo haluaa tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden kommentoida elokuvien luomaa…

Lue lisää