Carl Ferdinand Nordlund kertoi kirjansa Kuvaelmia menneitten aikojen eloista ja oloista (1885) yhdessä luvussa miehestä nimeltä Frimansky. "Alkuperäisesti oli hänen nimensä Friman, jota hän kunnialla kantoi monta herran vuotta. Tähän liitti hän sittemmin, en tiedä mikä hänen päähänsä yhtäkkiä pöllähti, oliko se humorinen juoni vai jonkun luullun voiton pyyntö, tuon hyvin tunnetun päätteen "sky"."Oman kertomansa mukaan Friman oli…

Lue lisää

Johan Henrik Heidenstrauch (1776-1847)  muistetaan Helsingissä nykyään lähinnä Pohjois-Esplanadin merkkitaloista. Nykyinen Presidentinlinna oli hänen ja veljensä vuoteen 1837, jonka jälkeen se komistettiin kenraalikuvernöörin residenssiksi. Vuonna 1842 valmistui Pohjois-Esplanadi 7:ään Heidenstrauchin rakennuttama kolmikerroksinen kivitalo, joka toimii nykyään Ruotsin suurlähetystö.Pohjois-Espa 7 vuoden 1910 tienoilla Ivan Timiriasewin valokuvaamana.Talon julkisivua oli alkuperäisestä uudistettu venäläisen arkkitehdin toimesta.Helsingin kaupunginmuseo. CC BY…

Lue lisää

Korona on hiljentänyt blogin toimintaa, mutta syksyn myötä Björk palaa ajatuksiin ja työpöydälle ja samalla blogissakin alkaa tapahtua. Uusi Björk-romaani on tekeillä ja Björk kääntää uuden lehden elämässään. Hän on vaurastunut saatuaan paremman työn ja palkankorotuksen ja edessä on muutto pois Nikolainkadun asunnosta. Lähtö on vaikea, koska pikkuruinen vuokra-asunto on Björkin ensimmäinen oma koti, ja…

Lue lisää

 Kirjaston uutuuslistassa osui silmiin Tapiolan aikaisen naapurini nimi. Hän oli toimittanut isänsä Juhani Pohjanmiehen (1893-1959) jäämistöstä löytyneen käsikirjoituksen Risto Kustaanpoika, lukkarikoululainen kuvitetuksi ja jossain määrin kommentoiduksi kirjaksi, jonka tietenkin lainasin.Hannele Pohjanmiehen mukaan käsikirjoitus on 1950-luvun alusta. Vaikka nimet on pääosin muutettu, kyseessä on totuutta esittävä muistelma 17-vuotiaana Lempäälästä Helsinkiin tulleen nuoren miehen kolmesta vuodesta 1911-1914.…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

Juha-Matti Granqvistin väitöskirjan porvarilistauksen mukaan Johan Ottman oli kaupunginviskaali, kun hänet vuonna 1750 otettiin Helsingin porvariksi. Samoihin aikoihin hän lienee mennyt naimisiin, sillä äidin nimeä mainitsematta kastelistoihin merkitään 1.4.1751 syntynyt Regina ja 30.11.1752 syntynyt Johannes. Johan Ericille (s. 20.3.1754) ja Adolphille (14.11.1754) on merkitty äidiksi Elisabet Altberg. Äidin tiedot puuttuvat jälleen 26.2.1759 syntyneeltä Johannalta. Granqvist kertoo…

Lue lisää

KLEOFAS IMMANUEL NORDLUND (1849-1883)Kleofas Immanuel Nordlundin kuvaBjörklundin kirjoittamasta elämäkerrasta.Varsinais-Suomen Marttilassa saattaa kuulla evankelisen liikkeen seuroissa edelleen jonkun ehdottavan, että lauletaan "Heikolan pojan laulu".  Laulu on "Mun kanteleeni kauniimmin", joka on monelle liikkeen ulkopuolisellekin tuttu esimerkiksi muistoadresseista. Itse asiassa kyse on Siionin kanteleen laulun numero 318 "Oi, minkä onnen, autuuden" 4. säkeistöstä, sillä tuossa laulussa on…

Lue lisää

  Björk ja Valkama (Joel Mäkinen ja Miro Apostolakis). Näyttämökuvat ovat Iloisten sielujen hotellin kenraaliharjoituksesta viime keväältä. Björk-sarja on edennyt seitsemänteen osaansa, joka ilmestyy ensi kesänä. Romaanien sisäisessä ajassa on edetty maaliskuusta 1921 vuoden 1922 huhtikuun alkuun. Reaaliaikaa ensimmäisen romaanin ilmestymisestä vuonna 2014 on kulunut kuusi ja puoli vuotta. Tein jo ensimmäistä romaania kirjoittaessani päätöksen,…

Lue lisää

Blogini herää nyt talviunestaan, koska elämää loppukesästä asti häirinnyt ja minut kodistani karkottanut putkiremontti on päättymässä ja olen jälleen saanut asettua rakkaan työpöytäni ääreen. Käsistäni on myös poistunut edellinen työprojekti ja keskityn seuraavaan Björk-romaaniin. On siis otollinen hetki virvoittaa myös blogi ja postata sinne jatkossa kaikkea sellaista, mitä tulee mieleen kaivellessa esiin materiaalia 1920-luvun Helsingin…

Lue lisää

Moninaisten ja pitkäaikaisten tutkimusteni kohteen, Vera Hjeltin ja hänen ystäväpiirinsä, pitkäaikainen haave ja projekti toteutui, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nainen, ruotsalainen kirjailija Selma Lagerlöf (1858–1940), Nils Holgerssonin ja Gösta Berlingin rakastettu ”äiti,” saapui jäänsärkijän saattelemana matkustajahöyryalus Borella Turkuun sunnuntaina 4. päivänä helmikuuta 1912.     Odottelevien aamupäivä laiturilla oli viluisa ja he kulkivat laiturilla…

Lue lisää

Jännitys tihenee. Ensi-ilta on jo ensi viikolla! Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksissa hiotaan viimeisiä yksityiskohtia ja paikataan viimeisiä aukkoja koreografiassa ja kohtausten rakenteessa. Olen edelleen seurannut melko tiiviisti harjoituksia ja kunnioitukseni työryhmässä puurtavia musiikkiteatterin ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään. Näyttelijät ja kuorolaiset, kaikki freelancereita, osaavat näytellä, laulaa ja tanssia ja jaksavat tosi ammattilaisten tavoin tehdä…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Paikallisen kirjaston uutuuskirjahylly ei petä. Nyt se tarjoili Jukka Viikilän romaanin Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2016).  Teos on Viikilän esikoisromaani ja nykyisen muodin mukaisesti kirjailija poseeraa näyttäväsi kirjan kansilehdellä. En oikein tiedä mitä ajatella tästä villityksestä mainostaa kirjoja niiden tekijöillä. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimus nykyisen kirjallisuusmarkkinoinnin tilasta verrattuna vaikkapa kirjallisuudentutkimuksen uusimpiin virtauksiin. Mikä on tekijän…

Lue lisää

”Sumuisen ja kostean marraskuun lopulla löytyy Kaivopuiston rannasta hyisen meren syleilystä nuoren naisen ruumis. Ohueen leninkiin ja silkkisukkiin pukeutunut neito nimetään lehdistössä Kaivopuiston Kaunottareksi. Kuka on tuo pitkäsäärinen neitokainen ja mitä hämyisten kivikortteleiden suojissa on tapahtunut? Kaupungin kiireinen poliisikunta saa uuden murheellisen rikoksen selvitettäväkseen.” http://amosanderson.fi/fi/nayttelyt/helsinki-noir/Amos Andersonin taidemuseossa avautuu 17.9.2015 uudenlainen taidenäyttely Helsinki Noir. Se tarinallistaa…

Lue lisää

HS kiinnitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (2.8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, ei pohdinta tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta.  Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna. Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina, Pietari jne. ovat tehneet ”urbaanit ilmiöt” jo aikaa sitten paremmin…

Lue lisää