Jännitys tihenee. Ensi-ilta on jo ensi viikolla! Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksissa hiotaan viimeisiä yksityiskohtia ja paikataan viimeisiä aukkoja koreografiassa ja kohtausten rakenteessa. Olen edelleen seurannut melko tiiviisti harjoituksia ja kunnioitukseni työryhmässä puurtavia musiikkiteatterin ammattilaisia kohtaan on kasvanut entisestään. Näyttelijät ja kuorolaiset, kaikki freelancereita, osaavat näytellä, laulaa ja tanssia ja jaksavat tosi ammattilaisten tavoin tehdä…

Lue lisää

Jatkona Suomenlahden rannikkolinnoittamisen yleisesitykselle kirjanen yhdestä sen keskeisestä osasta, Markus Mannisen Viapori - Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (2000). Merilinnoituksen rakennuskannan inventoinut Manninen käy läpi lyhyesti Viaporin venäläisajan historian ja esittelee sitten merilinnoituksen maailmansodan aikaista organisaatiota ja varustusta: aseistusta, valonheittimiä, miinoituksia, viestiyhteyksiä jne.Kirjan jälkimmäisessä osassa käydään linnoitusta läpi saari saarelta. Etulinjaan kuuluivat mm. Rysäkari, Harmaja, ja…

Lue lisää

Videopäiväkirjani Iloisten sielujen hotelli -musikaalista on edennyt jo osaan 9. Tänne en ole vielä ehtinyt päivittämään tapahtumia, mutta voitte seurata itse päiväkirjoja sekä Iloisten sielujen hotellin Facebook-sivun että YouTuben kautta (haulla ”the making of Iloisten sielujen hotelli” tai käyttäjänimelläni damescholar). Tällä kertaa vuorossa on taas arkkitehtuuriarvoitus, koska edellinen selvisi niin nopeasti. Valitan kuvan hämäryyttä, valo…

Lue lisää

Muiden kaupunkiin tulleiden turkulaisten tavoin kävimme katsastamassa Helsingin uusimman nähtävyyden, keskustakirjasto Oodin. Komeaa oli ja käyttäjiä runsaasti.                                                    *****Kiasmaan poikettiin katsomaan islantilaistaiteilija Hrafnhildur Arnardóttirin alias Shoplifterin teosta Nervescape VIII. Kivahan sitä oli silitellä "hellästi kuin ujoa vanhaa mammuttia", kuten ohje seinällä kertoi.Kiasman päädystä voi nyt nähdä kokonaisen sarjan kansallisrakennuksia: eduskuntatalo, Kansallismuseo, Musiikkitalo, Oodi.                                                         *****Helsingin taidemuseossa oli…

Lue lisää

Helsingin kaupunginmuseo uudisti Senaatintorin laidalla olevan perusnäyttelynsä jo lähemmäs kolme vuotta sitten, mutta näin kauan kesti itseltäni sinne päästä. Jo aulassa pääsi aikakoneeseen.Huoneessa kävi ilmi eräs näyttelyn perusideoista: laajaa valokuvakokoelmaa on hyödynnetty täysimääräisesti. Aikakoneessa niitä pyöri sekä huoneen seinillä että VR-laseissa.Helsingin valitut palat -osio alkoi ratikkakiskojen johdattamana.Valokuvia, kuten todettu, oli esillä monin tavoin.Pienoismalli kuvasi kaupunkia…

Lue lisää

Kansallismuseon vaihtuva näyttely 10 000 vuotta muotoilua – Ihminen, Aine, Metamorfoosi oli esillä viimeisiä päiviään ja onkin nyt jo loppunut.Yleisilme oli uuden esihistorian perusnäyttelyn tapaan vitivalkoinen.Ajatuksena oli ollut rinnastaa kansankulttuurin vuosisataisessa käytössä optimaalisiksi hioutuneita esineitä ja tieteellis-teknisen tuotekehittelyn luomia designklassikoita, mikä tietysti loi mielenkiintoisia rinnastuksia.Rinnastusten huipentumana näyttelyssä surrasi 3D-tulostin...joka tuotti muovisia kopioita kivikautisista kourutaltoista.Olinkin jo…

Lue lisää

Näyttely Nopista bitteihin - 200 vuotta suomalaista pelaamista aukesi helmikuun alussa Kansalliskirjastossa, joskin itse haeskelin sitä ensin läheisestä Kansallisarkistosta - tämä suotakoon anteeksi turkulaiselle joka hämmentyy kaikenlaisten kansallisrakennusten määrästä pääkaupungissa. Pelinäyttely sijaitsee rakennuksen pohjakerroksessa.Matkustaminen oli aikoinaan harvojen herkkua, jos se nyt olosuhteista johtuen ylipäätään herkkua olikaan. Mielikuvitus ei aseta rajoitteita, joten niissä on voinut matkustaa…

Lue lisää

28.2.2019

Sealife Helsinki on Linnanmäellä, mutta toisin kuin huvipuisto, se on auki ympäri vuoden. Ja toisin kuin Talvipuutarha, maksullinen, mutta halvemman nettilipun sai äherrettyä kännykkään vielä sisäänkäynnin luona.Veden lorina otti täällä vastaan kuten Talvipuutarhassakin.Akvaarioissa on sitten kaikenlaisia mereneläviä, enimmäkseen turhan vilkkaita kuvattavaksi.Sähköankerias oli saanut ikioman altaan...jossa se sai aika-ajoin ympärillä olevat valot vilkkumaan tuottamallaan sähköllä.Tunnelmaa oli…

Lue lisää

Talvilomaviikon Helsingin hotelli sijaitsi Kalliossa, joten ensimmäinen päivä käsitti pari "urbaania luontokohdetta" sillä suunnalla, niistä ensimmäisenä Talvipuutarha, joka avattiin yleisölle maksuttomana jo 1893.Korkean keskisalin kasvillisuutta.Salin perällä solisi vesi...ja altaassa uiskenteli koikarppeja, kuten tapana on.Vieressä oli lasikko jossa oli ilmeisesti lihansyöjäkasveja.Paikka vaikutti olevan todella suosittu, ja varsinkin länsisiivessä oli paljon tuoleja, pöytiä ja penkkejä joissa kävijät…

Lue lisää

Aleksanterin teatteri, entinen Kansallisooppera. Kuva Charles Riis 1880, Helsingin kaupunginmuseo. Tällä viikolla Iloisten sielujen hotellin harjoitukset jatkuivat Aleksanterin teatterissa Bulevardilla, missä musikaali maaliskuun lopussa myös esitetään. Olin paikalla kaikkiaan kolmena päivänä viikon alussa, ja videopäiväkirjaan syntyi kaksi uutta osaa. Ne ovat katsottavissa kirjailijasivullani Facebookissa ja myös Youtubessa (haulla The Making of Iloisten sielujen hotelli), ja…

Lue lisää

Blogin seuraajille jälleen arkkitehtuuriarvoitus. Mikä rakennus on kyseessä? Myöhemmin tänään ilmestyy myös uusi päivitys Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksista.

Lue lisää

Kauppatori Esplanadilta päin katsottuna. Kuva F. Jonasson, Helsingin kaupunginmuseo. Olen seurannut edelleen ”Iloisten sielujen hotelli” -musikaalin harjoituksia. Keskiviikkona ja perjantaina olin paikalla kuvaamassa ja molemmista päivistä syntyi video, jotka liitän tähän kirjoitukseen. Kohtasin uusia roolihenkilöitä, joista voin postata Björk-kirjojen ystäville kuvia. Itse herra Björkiä en ole vielä harjoituksissa tavannut — ehkä ensi viikolla onnistaa! Keskiviikkona…

Lue lisää

Musiikkiharjoitukset Reetan työhuoneella. Reetta toinen vasemmalta. Olen ryhtynyt hurjaan hankkeeseen: pidän videopäiväkirjaa Iloisten sielujen hotelli -musikaalin harjoituksista (Making of… Iloisten sielujen hotelli), kunnes projekti pääsee ensi-iltaansa. Koska rakastan elokuvia, päätin tehdä videopäiväkirjan ja postittaa videot Youtubeen. Siltä ne löytyvät Iloisten sielujen hotelli -haulla. (Olen pitkään ollut Youtubessa läsnä nimellä damescholar, mutta en ole tätä ennen…

Lue lisää

Minun täytyy puhua hiukan miehestä, joka antoi Iloisten sielujen hotelli -musikaalille sen nimen. Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888-1933) oli viihdetaiteilija, joka sävelsi, sanoitti ja esitti kupletteja. Hänen loistoaikaansa oli 1920-luvun loppupuoli ja 1930-luvun alku, mutta hän kuoli jo 44-vuotiaana ja jäi tuotteliaamman J. Alfred Tannerin varjoon. Rafu Ramstedtista on hämmästyttävän vähän elämäkertatietoa. Hän syntyi Turun seudulla…

Lue lisää

1920-luvun ystäviä hemmotellaan tänä keväänä. Maalis-huhtikuussa tulee Aleksanterin teatterin kunnianarvoisalle näyttämölle Björk-kirjojen pohjalta käsikirjoittamani musikaali Iloisten sielujen hotelli. Musiikki on Jukka Nykäsen ja ohjaus Reetta Ristimäen, jonka yhtiö Greta Productions myös tuottaa esitykset. Koska olen keskellä uuden Björk-romaanin kirjoittamista, blogissa kuulette nyt paljon musikaalin etenemisestä harjoituksista esityksiin. HUOM! Muistakaa varata liput — se onnistuu edellä…

Lue lisää

Elintarvikealan messuhistoria alkaa Suomessa 1920-luvulla ensimmäisen maailmansodan, itsenäistymisen ja elintarvikesäännöstelyn jälkeen. Artikkelissa tuodaan esiin, millaiset Suomen ensimmäiset ravinto- ja nautintoainemessut olivat taustaltaan, tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Erityisesti tarkastellaan, millaisia väestön ravitsemukseen liittyviä kysymyksiä messujen yhteydessä tuotiin esiin.

Lue lisää

Näin Runebergin päivänä voi vaikka miettiä, että kenen ammattitaidon ansiosta patsaansa seisoo Espan puistossa. Vastauksen tarjoaa Suomen teollisuuslehti 2/1904, joka kertoo, että patsaan jalustan teki Stigellin kivihakkaamo. Saman tekstin julkaisi myös moni sanomalehti Henrik Johan Stigellin muistokirjoituksena.Stigellin sukutaustasta on Juha Vuorela kirjoittanut jo vuonna 2009. Esipolvensa olivat Nummen pitäjän talollisia, mutta isänsä oli vuoteen 1834…

Lue lisää

Tämä "Sotakuva Ateneumista" Fyrenin numerossa 11/1904 herätti kiinnostukseni. Mukana ei ollut otsikon lisäksi muuta tekstiä, mutta sitähän löytyy sanomalehdistä Lahden lehti 5.3.1904 tiivisti tiedon näin:Myrsky Ateneumissa. Eräs lähettäjä Hels. Postenissa kertoo m. m.: Ateneumin maalariatelierit ovat luovutetut oppilaiden, molempain sukupuolisten opinnolta varten ja yhteisesti siellä on opintoja harjotettava. Joku aika sitten tahtoivat miespuoliset oppilaat ottaa…

Lue lisää

Helsinkiä vuonna 1865. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0Suomettaressa syksyllä 1866 julkaistu jatkokertomus Minun matammini kertoo (*) näytti sellaiselta romantiikalta, joka ei minua lukijana kutsu. Mutta kehyskertomus oli kirjoitettu eri tyyliin ja paljasti aukon tiedoissani. Kaupungissa asuva nuori mies saattoi oman talouden ja palvelijan tai täysihoidon sijaan palkata matamin? Faktaa vai fiktiota? Sampo Haahtela kirjassaan Uskollinen sydän.…

Lue lisää

IkitieJulistan Ikitie -elokuvan yhdeksi parhaimmista koskaan tehdyistä kotimaisista elokuvista. Amerikansuomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa kertova elokuva on kouriintuntuva tunnelmassan ja näyttelijäsuoritukset huippuluokkaa. Tommi Korpela tekee hyvää työtä pohjalaisena Jussi Ketolana ja Hannu-Pekka Björkman on sangen mainio ovelana, pirullisena ja kamalana Kallosena.Antti Tuuri on tunnetusti yksi perinpohjaisimmat tutkimustyöt tekevistä suomalaiskirjailijoista, ja elokuvassa näkyy huolellisesti toteutettu ajankuva. Amerikansuomalaisia aineistoja Siirtolaisuusinstituutissa käsitelleenä ja…

Lue lisää