Julkaisuseuranta
Käydessäni läpi Kansalliskirjaston Finna-tietokannan tietoja 1700-luvun lopun henkilörunoudesta huomioni kiinnittyi oudolta vaikuttavaan otsikkoon: Ehe Bund mit dem Tod, det är Ägta-förbund med Döden. Siis avioliitto kuoleman kanssa. Otsikon tietojen perusteella kyse ei ollut hautarunosta kuten ensin ajattelin, vaan häärunosta vuodelta 1777. Sulhanen oli Pietarsaaren kaupunginkirurgi Lars Thodén (1747–1790) ja morsian Susanna Christina Gallenia (1758–1806). On…
Vuoden 1757 (*) alkaessa Turun linnassa pisimpään istunut vanki oli edellisessä heinäkuussa tullut kiteeläinen talollinen Matts Mattsson, joka oli ilmiannettu murhasta. Hän odotti pääsyä hospitaaliin vielä helmikuussa.Vuodenvaihteen olivat olleet linnassa myös Nousiaisten Kärmälän kylästä isäänsä lyönyt talollisenpoika Simon Eriksson, joka lähti Turusta 28.1.1757 saadakseen raipparangaistuksen. Sekä anoppiaan pahoinpidellyt halikkolainen renki Matts Mattsson, joka lähti linnasta 28.2.…
Vuoden 1756 (*) alkaessa Turun linnassa pisimpään istunut oli turkulainen reservin rakuuna Mats Ericsson, joka oli karannut. Hän oli tullut linnaan 3.3.1755 ja hovioikeus pohti asiaansa edelleen.Uuden vuoden oli linnassa viettänyt myös irtolaismies Lars Biörk Maariasta. Häntä syytettiin kolmannesta murtovarkaudesta. Kolmannesta varkaudesta syytettiin turkulaista Mats Monseliusta, joka oli tuotu linnaan 22.12.1755 odottamaan hovioikeuden näkemystä.Tammikuun tulokkaisiin…
Tammikuussa 1755 Turun linnaan tuotiin vangiksi Loimaan Vilvaisen kylästä rusthollari Gustaf Johansson, joka oli iskenyt puukolla äitiään. Äiti tuskin oli kuollut, sillä mies sai "vain" raipparangaistuksen ja pääsi linnasta 24.2. (Oheinen kuva Vilvaisten kylän kartoituksesta on leikattu Maatalousmuseo Sarassa pidetystä kyläesittelystä, joiden esitysmateriaalit ovat verkossa.)Erikoisempi oli 15 raumalaisen miehen ryhmä, joka istui huhtikuussa neljä päivää vesi…
Aloitetaan sukutaustalla, sillä en sitä verkosta kokonaisena löytänyt. Varhaisimman henkilön eli Ulvilan kappalaisen Johan Pavoleniuksen (k. 1722) sukutaustaa ei ilmeisesti ole selvitetty. Raimo Ensio kertoi SukuForumilla, että Pavoleniuksen poikien "Johan Johaninpoika, s. n. 1676 ja Mårten Johaninpoika, s. n. 1680" vaiheista ei ole tietoa. Paremmin tunnetaan poika Jakob, joka kävi kääntymässä Turun akatemiassa, mutta pääsi Porissa porvariksi 1698…
Vuoden 1753 (*) alkaessa Turun linnan tutkintavankina oli kaksi armeijasta karannutta miestä, yksi passitta tavattu mies, varkaudesta tuomittu turkulainen kauppias ja lapsenmurhasta tuomittu lapualainen nainen, joka siirrettiin 24.1.1753 pakkotyöhön. Sekä Pöytyän Kaulansuun kylän talollinen Johan Simonsson, joka esivaltaa loukanneiden sanojensa takia sai helmikuussa raipparangaistuksen ennen vapauteen pääsyä. Ei mennyt montaa päivää, kun Ikaalisista tuli samasta syystä…
Turun linnan vuoden 1752 vankien (*) erikoisuuksiin kuuluu helmikuussa hovioikeuden päätöstä odottanut kuninkaallisen henkirakuunarykmentin furiiri Anders Pilroth, jota syytettiin Jumalan ja sakramenttiensa häpäisystä. Huittisten Purin (?) kylän talollinen Johan Henriksson puolestaan oli jonkun mielestä puhunut esivaltaa vastaan. Kylällä tarkoitettaneen Kauvatsan Puurilaa, jonka Kreulan talolla on Lasse Iso-Iivarin talonhaltijalistan mukaan vuosina 1721-59 isäntä Johan Henriksson (s. 7.10.1699).Marttilan…
Vuodelta 1751 Turun linnasta on säilynyt vankilistoja maaliskuusta alkaen (*). Huomiosaraketta ei ole käytetty joka välissä ja osa lähdöistä ei ole vapautuksia vaan ilmeisesti oikeuskäsittelyn jatkumista Turun ulkopuolella.Pisimpään eli huhtikuusta 1750 vankina oli ollut Maarian Metsämäestä talonpoika Simon Thomasson, jonka tuomio varkaudesta oli vahvistettu hovioikeudessa. Simon oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, ettei rangaistusta, joka oli…
Edellisessä osassa Johanna Elisabet Beckman (s. ~1721) jäi vuonna 1743 eronneena ja lapsensa sekä perintönsä menettäneenä jonnekin. Entisen aviomiehen uudessa avioliitossa vuonna 1751 syntynyt poika muisteli myöhemmin, että kauan isänsä muuton jälkeen kom hans förra fru till Stockholm och gifte sig med omrörde Capitain Transköld . Han skref då från Stockholm till min far och begärte min äldsta…
Edellisessä osassa solmittu Johanna Elisabet Beckmanin avioliitto ei kariutunut väitettyyn rakkaussuhteeseen Porvoossa asuessa. Kun aviomiehensä Jonas Kiellgren sai kirkkoherran viran, jonka mahdollisesti appensa hänelle "osti", niin Johanna Elisabet muutti kanssaan Myrskylään. Sovun merkkinä pariskunta kävi yhdessä ehtoollisellakin tapaninpäivänä 1740. Kuitenkin jo kaksi viikkoa myöhemmin Jonas Kiellgren kävi selostamassa vaimonsa aviorikoksia Porvoon tuomiokapitulissa ja raastuvanoikeudessa mukanaan…
19.3.2024
Ere NokkalaAugust Ludwig Schlözerin merkitys Pohjolan historialle ja globaalihistorialleSuomen historiankirjoituksen perustajana tunnettu Henrik Gabriel Porthan (1739–1804) teki elämänsä aikana yhden merkittävän matkan ulkomaille. Hän vieraili saksan johtavaksi valistusyliopistoksi nousseessa Göttingenin yliopistossa kesällä 1779. Göttingenissä Porthan halusi tavata erityisesti historioitsija August Ludwig Schlözerin (1735–1809) ja Vanhan testamentin eksegetiikantutkijan, orientalisti Johann David Michaeliksen (1717–1791). Porthanin tapaaminen Schlözerin…
Johanna Elisabetin isää kutsutaan hautausmerkinnässään amiraliteetin kapteeniksi Petter Beckman. Todennäköisesti sama mies oli jäänyt venäläisten vangiksi Hangonniemellä 14.7.1714 ja päässyt palaamaan Ruotsiin ennen rauhaa eli jo vuonna 1719.[0]Yhden tyttärensä perukirja [1] paljastaa, että Petter oli ollut ainakin kahdesti naimisissa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi vuodenvaihteessa 1709/1710 Dorothea sekä myös aikuisiksi eläneet Margareta Catharina ja Maria. Ainakin Dorothea oli vielä…
Maaseudun historiaan erikoistuneen historiantutkija Kirsi Laineen kirjoitus Kuvittele kylä herätti ajatuksia. Vaikka läntisen Suomen ahtaista kylätonteista on kirjallisuudessa puhetta ja tiivis yhteiselämä käy toisinaan ilmi 1600-luvun tuomiokirjoista, menneisyyden todellisuus unohtuu helposti. Ainoa kontaktimme historiallisiin rakennuksiin ovat ulkoilmamuseoista, jotka esittävät 1800-lukua ja sen parhaiten säilyneitä ja komeimpia rakennuksia.Kirjoituksen myötä palasi mieleen Jyväskylän yliopistossa vuosikymmen sitten tehty…
Karhulan kylänraittia maaliskuussa 2007. Lähimpänä Tohnan navetan pääty. Kuva: Iina Wahlström, Suomen maatalousmuseo Sarka. Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng…
16.10.2023
Kirjoittanut: Ossi TammistoFRANS FERDINAND DE PONT (1799-1868)Tällä kertaa olemme jälleen Sauvon hautausmaalla, mutta kohteenamme ei ole mikään herätysliikejohtaja tai kirkonmies. Sen sijaan teemme lyhyen katsauksen erään upseerin elämään, joka risteää sekä merkittävien pappissukujen että evankelisen herätysliikkeen kanssa. Tämä on Frans Ferdinand de Pontin tarina.De Pontien hautamuistomerkki Sauvon kirkon vieressä, takana Rosenlewien sukuhautoja. Kuva itse otettu.Somerolta sotilaaksi…
Sukuyhdistyksen perhetaulun mukaan Jonas Henric Barfoth syntyi vuonna 1716. Ilmeisesti jossain päin Etelä-Ruotsia. Suomeen miehen toi kahteen otteeseen armeija eli Wirilanderin virkatalolistauksen mukaan uransa eteni näin:PrJR Majoittaja. Huittinen, Karhiniemi, Kouhi 30.12.1744-8.6.1749PrJR Kersantti. Vesilahti Maarva Karhula 8.6.1749-28.3.1752PrJR Kersantti. Ikaalinen Niemi 28.3.1752-26.7.1753PrJR Vänrikki. Eurajoki, Kaukonpieli 26.7.1753-4.10.1755PrJR Luutnantti. Lempäälä Tiurala Ruoppa 4.10.1755-9.12.1760 (sitten Jämtlannin rykmenttiin)TJR Luutnantti. Lappi Skinnarla…
Vuoden 1769 alkaessa listan päällimmäisenä eli pisimpään yhtäjaksoisesti Turun linnassa olleena vankina oli postikirjuri Carl Gustaf Schatelowitz. Hän oli tullut linnaan 16.6.1768 tuomittuna kirjeen luvattomasta avaamisesta. Postikirjuri ei odottanut paikallisen hovioikeuden näkemyksiä vaan postilaitoksen johdon päätöksiä Tukholmassa. Tutkintovankeutensa päättyi 17.4.1769, jolloin miestä odotti raipparangaistus eli hänet oli todettu syylliseksi johonkin.Yksinkertaisesta huoruudesta syytettynä linnaan tuotiin 5.3.1769 porilainen merimiehen…
Viimeistään hattujen sodan jälkeen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian vahvuuteen kuului korpraali Jacob Jöransson Blomström. Kalajoen kastettujen listasta voidaan seurata tämän Margareta Jöransdotterin kanssa perustaman perheen kasvua: Anna Maria s. 13.11.1745, Brita s. 15.8.1747, Margareta s. 15.7.1750, Georgius s. 1.8.1754 ja Johannes s. 13.6.1757. Kehitys katkesi, kun Ruotsi liittyi mukaan Pommerin sotaan ja Pohjanmaan rykmenttikin laivattiin toiselle…
NILS KRISTIAN SANMARK (1769-1839)Kirjoittanut: Ossi TammistoKävinpä männä viikolla Paimion hautuumaalla. Siellä silmiin osui useampikin hautamuistomerkki, joista nyt kerron teille tämän tarinan. Sen näet pystytti vainajan jälkipolvi kauan hänen kuolemansa jälkeen, 1900-luvun alkupuoliskolla. Niinpä syntyi halu selvittää kenen muistoa oli näin kauniisti kunnioitettu.Kuvassa Sanmarkin hautamuistomerkki Paimion kirkkomaalla. Pahoittelen tekstin heikkoa erottuvuutta. Kuva itse otettu.Nils Kristian Sanmark, tai hautakivessään…
Vanhoja tiennäyttäjiä eli reittioppaita lukiessa ei varsinaisesti odota yllätyksiä. Bjurmanin oppaan painos vuodelta 1768 kuitenkin onnistui tässä kuvatessaan reittiä "Til Grisselhamn och öfver Ålands-haf til Åbo". Sen marginaalissa nimittäin annettiin tietoa postijahdilla matkustamisesta.Aluksi kiinnostuin ja innostuin 15.9.1730 määrätystä hinnastosta, joka oli jaettu säädyttäin. Kerrankin ylempää säätyä rokotettiin! Herrat, rouvat ja neidit saivat maksaa matkastaan 4…