Edellisessä osassa solmittu Johanna Elisabet Beckmanin avioliitto ei kariutunut väitettyyn rakkaussuhteeseen Porvoossa asuessa. Kun aviomiehensä Jonas Kiellgren sai kirkkoherran viran, jonka mahdollisesti appensa hänelle "osti", niin Johanna Elisabet muutti kanssaan Myrskylään. Sovun merkkinä pariskunta kävi yhdessä ehtoollisellakin tapaninpäivänä 1740. Kuitenkin jo kaksi viikkoa myöhemmin Jonas Kiellgren kävi selostamassa vaimonsa aviorikoksia Porvoon tuomiokapitulissa ja raastuvanoikeudessa mukanaan…

Lue lisää

Johanna Elisabetin isää kutsutaan hautausmerkinnässään amiraliteetin kapteeniksi Petter Beckman. Todennäköisesti sama mies oli jäänyt venäläisten vangiksi Hangonniemellä 14.7.1714 ja päässyt palaamaan Ruotsiin ennen rauhaa eli jo vuonna 1719.[0]Yhden tyttärensä perukirja [1] paljastaa, että Petter oli ollut ainakin kahdesti naimisissa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi vuodenvaihteessa 1709/1710 Dorothea sekä myös aikuisiksi eläneet Margareta Catharina ja Maria. Ainakin Dorothea oli vielä…

Lue lisää

Vuosikymmen sitten olen yrittänyt juurieni etsintää Asikkalassa ja kirjoittanut nurinkurisen tekstin, johon oli parin vuoden viiveellä tullut kommentti sukutauluineen. Aika testata auttaisivatko taitojen ja digitaalisten mahdollisuuksien lisääntyminen eteenpäin Ilmavallan torpparipariskunnan Eric Simonsson (s. 1799) ja Maria Helena Johansdotter (s. 1803) esivanhempien etsinnässä. Edellisellä kierroksella kertynyt tieto koski Maria Helenan äidin Eva Mattsdotterin (s. 5.12.1769 Heinola) juuria. Kun tämä…

Lue lisää

Aloitin vuosi sitten Turun linnan vankilistojen käsittelyn jostain syystä vuodesta 1762. Se ei kuitenkaan ole varhaisin vuosi oikeuskanslerin arkistossa säilyneissä vankilistoissa. Sarja alkaa vuodesta 1750, mutta Turusta on tuolloin vain tammikuun lista [1]. Se on huomattavasti lyhyempi kuin vastaavat pari vuosikymmentä myöhemmin, joten kaikki nimet mahtuvat blogipostaukseen.Myös vankeusajat ovat lyhyempiä, sillä pisimpään ollut oli tuotu…

Lue lisää

Satunnaisesti ilmestyvässä savutupien lämmityssarjassa siirrytään 1860-luvulta sata vuotta ajassa taaksepäin. Punataudista huolestuneen Anders Hellantin kirjoituksessa Om byggnings-sättet hos det fattiga folket i Torneå Stad och kringliggande landsbygd kan bidraga till rötfeber och andra sjukdomar, joka julkaistiin Kungliga Vetenskapakademiens Handlingarissa 1774, on karu kuvaus savutuvissa elämisestä Tornion ympäristössä. Peruslaiskana lainaan H. J. Boströmin suomenkielistä esitystä siitä:Sitä vastoin…

Lue lisää

Maaseudun historiaan erikoistuneen historiantutkija Kirsi Laineen kirjoitus Kuvittele kylä herätti ajatuksia. Vaikka läntisen Suomen ahtaista kylätonteista on kirjallisuudessa puhetta ja tiivis yhteiselämä käy toisinaan ilmi 1600-luvun tuomiokirjoista, menneisyyden todellisuus unohtuu helposti. Ainoa kontaktimme historiallisiin rakennuksiin ovat ulkoilmamuseoista, jotka esittävät 1800-lukua ja sen parhaiten säilyneitä ja komeimpia rakennuksia.Kirjoituksen myötä palasi mieleen Jyväskylän yliopistossa vuosikymmen sitten tehty…

Lue lisää

Karhulan kylänraittia maaliskuussa 2007. Lähimpänä Tohnan navetan pääty. Kuva: Iina Wahlström, Suomen maatalousmuseo Sarka. Ennen länsisuomalaiset maatilat sijaitsivat tiiviisti rakennetuissa ryhmäkylissä, niinhän meille on koulun historiankirjoista asti kerrottu. Mutta mitä se tarkoittaa? Osaammeko kuvitella kylän sellaisena, kuin se oli vaikkapa 250 vuotta sitten? Maatilojen rakentamisen ja rakennuskannan muuttumista 1700- ja 1800-luvuilla tutkinut ruotsalainen Göran Ulväng…

Lue lisää

Välgörenhetskonserter har varit ett betydande sätt att arrangera stöd för olika människor både i historien och i nutiden. Dessa konserter betraktas vanligen som osjälviskt bistånd till nödställda, men syftet med dessa konserter har inte bara varit att stödja utan också att förmedla samhälleliga budskap. Ett belysande exempel på konserternas samhälleliga betydelse är de konserter som…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Ansiotarkoituksessa kesytetyillä ja esiintymään opetetuilla karhuilla on pitkä historia, josta on kuitenkin jäänyt varsin vähän lähteitä. Vasta 1800-luvulta on tietoja Suomessa tanssitetuista karhuista, vaikka hyvin todennäköisesti niitä on kuljetettu kaupunkiemme ja markkinapaikkojemme välillä jo aiempina vuosisatoina. Eurooppalaisilla markkinoilla esiintyi karhuja jo antiikin aikaan. Keskiajan kirjallisuus ja kuvat kertovat esiintyvistä karhuista eri puolilla Eurooppaa…

Lue lisää

Kirjoittanut: Ossi TammistoFRANS FERDINAND DE PONT (1799-1868)Tällä kertaa olemme jälleen Sauvon hautausmaalla, mutta kohteenamme ei ole mikään herätysliikejohtaja tai kirkonmies. Sen sijaan teemme lyhyen katsauksen erään upseerin elämään, joka risteää sekä merkittävien pappissukujen että evankelisen herätysliikkeen kanssa. Tämä on Frans Ferdinand de Pontin tarina.De Pontien hautamuistomerkki Sauvon kirkon vieressä, takana Rosenlewien sukuhautoja. Kuva itse otettu.Somerolta sotilaaksi…

Lue lisää

Sukuyhdistyksen perhetaulun mukaan Jonas Henric Barfoth syntyi vuonna 1716. Ilmeisesti jossain päin Etelä-Ruotsia. Suomeen miehen toi kahteen otteeseen armeija eli Wirilanderin virkatalolistauksen mukaan uransa eteni näin:PrJR Majoittaja. Huittinen, Karhiniemi, Kouhi 30.12.1744-8.6.1749PrJR Kersantti. Vesilahti Maarva Karhula 8.6.1749-28.3.1752PrJR Kersantti. Ikaalinen Niemi 28.3.1752-26.7.1753PrJR Vänrikki. Eurajoki, Kaukonpieli 26.7.1753-4.10.1755PrJR Luutnantti. Lempäälä Tiurala Ruoppa 4.10.1755-9.12.1760 (sitten Jämtlannin rykmenttiin)TJR Luutnantti. Lappi Skinnarla…

Lue lisää

Vuoden 1769 alkaessa listan päällimmäisenä eli pisimpään yhtäjaksoisesti Turun linnassa olleena vankina oli postikirjuri Carl Gustaf Schatelowitz. Hän oli tullut linnaan 16.6.1768 tuomittuna kirjeen luvattomasta avaamisesta. Postikirjuri ei odottanut paikallisen hovioikeuden näkemyksiä vaan postilaitoksen johdon päätöksiä Tukholmassa. Tutkintovankeutensa päättyi 17.4.1769, jolloin miestä odotti raipparangaistus eli hänet oli todettu syylliseksi johonkin.Yksinkertaisesta huoruudesta syytettynä linnaan tuotiin 5.3.1769 porilainen merimiehen…

Lue lisää

Viimeistään hattujen sodan jälkeen Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Pyhäjoen komppanian vahvuuteen kuului korpraali Jacob Jöransson Blomström. Kalajoen kastettujen listasta voidaan seurata tämän Margareta Jöransdotterin kanssa perustaman perheen kasvua:  Anna Maria s. 13.11.1745, Brita s. 15.8.1747, Margareta s. 15.7.1750, Georgius s. 1.8.1754 ja Johannes s. 13.6.1757. Kehitys katkesi, kun Ruotsi liittyi mukaan Pommerin sotaan ja Pohjanmaan rykmenttikin laivattiin toiselle…

Lue lisää

NILS KRISTIAN SANMARK (1769-1839)Kirjoittanut: Ossi TammistoKävinpä männä viikolla Paimion hautuumaalla. Siellä silmiin osui useampikin hautamuistomerkki, joista nyt kerron teille tämän tarinan. Sen näet pystytti vainajan jälkipolvi kauan hänen kuolemansa jälkeen, 1900-luvun alkupuoliskolla. Niinpä syntyi halu selvittää kenen muistoa oli näin kauniisti kunnioitettu.Kuvassa Sanmarkin hautamuistomerkki Paimion kirkkomaalla. Pahoittelen tekstin heikkoa erottuvuutta. Kuva itse otettu.Nils Kristian Sanmark, tai hautakivessään…

Lue lisää

 Vanhoja tiennäyttäjiä eli reittioppaita lukiessa ei varsinaisesti odota yllätyksiä. Bjurmanin oppaan painos vuodelta 1768 kuitenkin onnistui tässä kuvatessaan reittiä "Til Grisselhamn och öfver Ålands-haf til Åbo". Sen marginaalissa nimittäin annettiin tietoa postijahdilla matkustamisesta.Aluksi kiinnostuin ja innostuin 15.9.1730 määrätystä hinnastosta, joka oli jaettu säädyttäin. Kerrankin ylempää säätyä rokotettiin! Herrat, rouvat ja neidit saivat maksaa matkastaan 4…

Lue lisää

Kirsi LaineTorppiin liittyvästä suomalaisesta historiankirjoituksesta tulee ensimmäisenä mieleen Viljo Rasilan tutkimukset torpparikysymyksestä (1961 ja 1970) ja Matti Peltosen teos Talolliset ja torpparit (1992). Suomalaisessa historiankirjoituksessa torpat tarkoittavat ongelmia kuten Arvo M. Soininen (1999) on todennut. Hänen mukaansa ”käsitteellä torpparilaitos on siitä puhuttaessa yleensä negatiivinen arvovaraus. Torppia on pidetty viljelijöilleen epäedullisina. Tämä johtuu nimenomaan torpparilaitoksen viimeisten…

Lue lisää

Jenni MerovuoKirkkoherra Zacharias Cygnaeus (1733–1809) kertoo kirjoituksessaan Mäntyharjun seurakunnan historiasta (1780, linkki), että Turun rauhan (1743) jälkeen vihollisuudet Ruotsin ja Venäjän välillä olivat vaihtuneet tällöin ennenkuulumattomaan luottamukseen ja naapuruuteen. Siitä rajaseudun ihmisillä oli päivittäin kiittäminen Jumalaa, vaikkei rauhan saapuminen ollutkaan seurakuntalaisille yhtä väkevä kokemus kuin suuren Pohjan sodan rauhanteko vuonna 1721. Tuolloin rauhanuutisen saapumisen teki…

Lue lisää

Antti RäihäJa kun myöhemmin Länsi-Suomessa maanlain perheoikeudellisia säädöksiä – päinvastoin kuin Itä-Suomessa – todella noudatettiin, oli se mahdollista sen vuoksi, että yhteiskuntapohja siellä oli samanlainen kuin Ruotsissa. (Jutikkala 1958, 53) Ruotsin keskiaikaisen Kristoferin maanlain (1442) ja sen korvanneen vuoden 1734 yleisen lain mukaan isännän kuollessa maatila jaettiin perillisten kesken. Jos perillisiä oli vain yksi, tämä sai…

Lue lisää

Pitkästä aikaa kävin Tukholman kaupunginarkiston sivuilla ja tuli sitten "tietenkin" tarkistettua mitä uutta digitaalista oli tarjolla (kun jaksoi/älysi kaivautua etusivulta oikeaan paikkaan). Olin toki kuullut sikäläisestä 1700-luvun käsialojen konelukuhankkeesta, mutta testaus ei ollut tullut mieleen ennen tätä. Nyt sitten hyökkäsin klassisesti sukunimihakuihin tarkistamatta yhtään mistä materiaalista oli kyse. Osumani edustivat 1700-luvun alkupuolta.Eka kokeilu oli sukunimi…

Lue lisää

Samu SarviahoSuomen akateeminen elämä keskittyi 1700-luvun jälkipuolella Turun Akatemiaan. Aikakauden historiantutkimus kiteytyi Suomessa pitkälti kahteen henkilöön, Johan Bilmarkiin (1728–1801) ja Henrik Gabriel Porthaniin (1739–1804). Bilmark toimi vuodesta 1763 lähtien lähes neljäkymmentä vuotta Akatemiassa historian ja moraalin professorina. Hänen ohjauksessaan valmistui ennätyksellisesti peräti 232 pro exercitio- ja pro gradu -väitöskirjaa, joista monet käsittelivät myös Suomen historiaa.…

Lue lisää