Selvitellessäni erään Suomen puolella pyörineen ruukin mainintoja 1700.luvun Tukholmassa ilmestyneistä lehdistä, huomasin ilmoituksen myyntipisteestään, jonka osoite oli "i Huset N:o 39 wid Kornhamn". Luullen itseni rutinoiduksi Tukholman tutkijaksi ajattelin saavani tuon nykykartalle kädenkäänteessä. Erehdyin, sillä Kornhamn ei ole katu ja nykyisen Kornhamnstorgetin numerot eivät kääntyneet sopiviksi kaupunginarkiston osoitevaihtimessa. Päädyin silmäilemään läpi (valehtelematta!) parituhatta Kornhamn-osumaa 1770-…

Lue lisää

Nikolai Nikkilä Susi on aina ollut kiistanalainen eläin, johon on maailmanlaajuisesti liitetty lähinnä negatiivissävytteisiä käsityksiä, uskomuksia, ja kansanperinteitä. Suomessa – ja jossain määrin myös muissa Pohjoismaissa – susiviha tuntuu kuitenkin olevan huipussaan homogeenisen kulttuurin ja historiallisen luonnonläheisyyden seurauksena. Susikysymykset ovat aina jakaneet suomalaisten mielipiteitä jyrkästi, minkä seurauksena sekä susimyönteiset että -vastaiset mielipiteet on helppo saada…

Lue lisää

 Yllä näkyvällä diaariotteella tuli Dagligt Allehandan lukijoille 17.1.1775 tiedoksi, että tullivirkamies (besökare) Tukholmasta oli löydetty jäältä pahoinpideltynä ja kuolleena. Rikosuutisointi ei tähän aikaan ollut kovin yleistä ja kaukana kattavasta, mutta jostain syystä tämä tapaus kiinnosti.Jopa Göteborgissa, jonka lehti Hwad nytt? mainitsi 9.2.1775 ylimääräiset käräjät, joilla tapausta käsiteltiin. Mahdolliset syylliset olivat siis löytyneet.Syytettyjen vaatima ylimääräinen vartiointikapasiteetti…

Lue lisää

Tämä blogiteksti perustuu pääosin Erik Bodenstenin artikkeliin A societal history of potato knowledge in Sweden c. 1650–1800, joka on avoimesti luettavissa. Perunan tulo Suomeen yhdistetään useimmin Pommerin sotaan ja Asikkalan Axel Laurelliin. Ruotsissakin Pommerin sodan vaikutus on osa yleistä historiakäsitystä. Perunatietouden historiaa kartoittanut Erik Bodensten ajoittaa (yhden) kansallisen käänteen kuitenkin hieman aikaisempiin vuosiin 1749-50.Ensimmäinen tunnettu…

Lue lisää

Tänään, 10.4., viettää ortodoksinen kirkko Konstantinopolin vuonna 1821 kuolleen patriarkan Gregorios V:n muistoa. Tänä vuonna tulee puolestaan 200 vuotta siitä, kun Kreikan itsenäisyyssota alkoi. Nämä kaksi asiaa liittyvät elimellisesti yhteen. Gregorioksen kuolema oli näet osa niiden tapahtumien alkua, jotka johtivat Kreikan valtion syntymiseen ja hänen kohtalonsa inspiroi erästä hänen piispakollegaansa yli sata vuotta myöhemminkin tämän…

Lue lisää

Yllä näkyvä osa Vaasan maaherran kansliassa 19.8.1789 laadittua kuulutusta sisältää tiedonmuruja kahdesta kiinnostuksen kohteestani. Ensinnäkin siinä mainitaan ohimennen, että raisiolaisen torpan katto oli ollut olkea. Sekä englantilaiset perinnerakennukset että Tallinnan ulkomuseon ruokokatot ovat herättäneet kysymyksen siitä onko mitään vastaavaa ollut Suomessa. Ja onhan sitä.Kuulutuksen varsinainen aihe liittyi katon purkamiseen. Purkaja oli Matts Carlson Ustårpa, jonka torppa…

Lue lisää

Maanantaisen lupaukseni mukaan Otto Ehrströmin kirjan Fredrik Wilhelm Baeckman. En landsman och krigare från Napoleons tid jämte en framställning av historien om det "engelska arvet" ryöstöviljelyä. En kuitenkaan ala selittää englantilaista perintöä, jonka varmat yhteydet Suomeen ovat lähinnä parin avainhenkilön kääntyminen Turun akatemiassa. En tosin malttanut olla kaivamasta KB:n digitoinneista yhtä ilmeisesti monista perilliskuulutuksista (Posttidningar 24.3.1812). Fredrik…

Lue lisää

 Mennään lyhyen ajan sisällä heti uudestaan Varsinais-Suomen Sauvoon, mutta ainakin omasta mielestäni hyvästä syystä. Törmäsin Sauvon kirkkoherrana vuosina 1936-1950 toimineen Albert Johan Soverin (1873-1961) vuonna 1939 Vartija-lehdessä julkaisemaan artikkeliin Huomioita Sauvon seurakunnan tarkastuspöytäkirjoista ajalta 1778-1878. Siinä Soveri tekee kiinnostavia nostoja seurakunnan tilanteesta eri aikoina noitten tarkastusten valossa, joten haluan poimia siitä joitain osia blogiinkin tarkasteltavaksi.…

Lue lisää

 Lähestyvän Saamelaisten kansallispäivän (6.2.) johdosta ajattelin jakaa pienen kuvauksen Utsjoen saamelaisten jumalanpalveluksesta vuoden 1821 alusta. Siitä on näet silloinen Utsjoen ja Inarin kirkkoherra Jakob Fellman (1795-1875) kirjoittanut kuvauksen. Hän oli astunut virkaan 1820 ja toimi siinä aina vuoteen 1831, jolloin joutui siitä terveyssyistä luopumaan. Kuvattava jumalanpalvelus sekä siellä mukana ollut vanha kirkonisäntä vaikuttivat voimakkaasti myös…

Lue lisää

 JOHAN KAHL (1721-1746)Joittenkin ihmisten luovuus puhkeaa kukkaansa jo aivan nuorella iällä, toisten taas saavuttaessa tärkeimmät saavutuksensa vasta kypsemmällä iällä. Sitten on heitä, joiden elämänlanka katkeaa varhain ja äkkinäisesti, mutta jotka ennen sitä, edes tietämättä varhaista lähtöään, saavuttavat jotakin pysyvää ja kestävää. Näin oli nuoren ruotsalaisen kirjurin Johan Kahlin laita. Tosin meillä suomalaisilla on ollut merkittävä…

Lue lisää

 JULIANA SÖDERBORG (1745-1799) Suomalaisten herätysliikkeiden historialle ovat ominaista yllättävät johtohahmot ja merkkihenkilöt. Toisinaan johtajana ja kokoavana hahmona on voinut toimia paikallinen pastori, mutta hyvin usein nämä johtohenkilöt ovat nousseet mitä erilaisimmista taustoista. Tällä kertaa nostamme esiin satakuntalaisen porvarintyttären joka 25-vuotiaana aloitti toiminnan, joka ei oikeastaan synnyttänyt uutta liikettä, mutta voimisti olemassa olevaa liikehdintää ja lujitti…

Lue lisää

GUSTAF (KUSTAA) STENMAN (1754-1809)Suomen hengellisessä historiasta löytyy monenlaista väkeä. Nyt tutustumme mieheen, joka ei kuulu heistä tunnetuimpiin eikä omana aikanaankaan varmaan ollut tiedetty kotiseutunsa ulkopuolella, mutta hänen elämäntyönsä muistomerkkeinä seisoo edelleen yksi kokonainen puukirkko ja kahdestakin laulukirjasta löytyy tämän myllärin ja rakennusmestarin sanoituksia. Mennään siis Pirkanmaalle, Kangasalan ja Suoniemen seuduille yli 200 vuoden taakse.Tämä Suoniemen…

Lue lisää

Turun museokeskuksen numismaattisen kokoelman digitoinnin yhteydessä nousi esiin Suomen kulttuurihistoriaan liittyvä rintamerkki. Merkki itse on hopeaa ja siihen kuuluu silkkinen, mutta hyvin kulunut ruusukenauha. Viisikulmaisessa merkissä lukee etupuolella AURORA...ja takana kryptinen merkintä DXVI-MVIII sekä kenties jokin hyönteinen (?) lentämässä kohti aamuruskon säteitä.Eikä tämä enempää eikä vähempää olekaan kuin Henrik Gabriel Porthanin perustaman salaseura Auroran tiettävästi…

Lue lisää

JOHAN POMLIN (1776-1836)Suomessa on ollut vuosisatojen varrella monenlaista pappia. Jotkut ovat tulleet vanhoista pappissuvuista, toiset ovat olleet pappeina sukunsa ensimmäisiä. Jotkut ovat hakeneet itselleen menestyksekästä virkauraa, toisilla taas on saattanut olla kutsumuksena toiminta vuosikymmenet samalla paikkakunnalla. Jotkut ovat olleet tasaisia puurtajia, joitten työstä ei ole jäänyt valittamista, mutta ei suuria muistojakaan, kun taas toiset ovat…

Lue lisää

Kirjoitin maaliskuussa bloggauksen viime vuonna Turusta löytämistämme 1700-luvulle ajoittuvista, saksalaisen Pyrmontin terveyslähteen vettä sisältäneistä pulloista. Harmikseni en ole onnistunut löytämään kaivaustemme ulkopuolelta tietoa kuin yhdestä samanlaisesta pullon sinetistä, ja sekin on löytynyt Turusta. Onneksi Turun Sanomat teki kesällä aiheesta jutun, ja jo samana päivänä iäkkäämpi herra otti minuun yhteyttä Rymättylästä ja kertoi, että hänen vaimonsa…

Lue lisää

Vierailin kesällä Merikeskus Vellamon Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelyssä. Esittelytekstin mukaan näyttely kertoo "nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren suurimman meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoituskaupungin tarinan ennennäkemättömällä tavalla." Näyttely oli visuaalisesti näyttävä ja keskittyi suurelta osin mereen, sotatapahtumiin merellä ja meriarkeologian tuloksiin. Vähemmälle jäi mainittu linnotuskaupungin tarina: sitä edustivat muutamat henkilöt, joiden elämäntarinan kautta elämää Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa valotettiin.…

Lue lisää

 Vaikka Suomen alueella aateliston valta ei olekaan ollut yhtä suuri kuin monissa muissa maissa eikä meillä esimerkiksi ole ollut maaorjalaitosta, on aatelissääty kuitenkin monin paikoin omannut tiettyjä etuoikeuksia. Eräs näistä on ollut joillain paikkakunnilla esiintynyt patronaattioikeus eli oikeus nimittää jonkun tietyn kirkon pappi. Vuoden 1686 kirkkolaki näet määräsi, että jos joku rakennutti kirkon, saattoi vanhan…

Lue lisää

Turun kaupungin taidekokoelmassa on taideteoksia, joiden tekijät ovat tuntemattomia. Teoksen perustutkimuksessa kerätään tietoa taiteilijan tunnistamiseksi. Onko maalauksessa signeeraus? Onko kyseessä tunnetun henkilön muotokuva? Onko hänellä mitään suhdetta taiteilijaan? Kaikki nämä johtolangat ovat tärkeitä taideteoksen tekijän tunnistamiseksi. Taiteilija ei kuitenkaan aina signeeraa töitään, ja myös muotokuvan mallin henkilöllisyyttä voi olla vaikea selvittää. Perustutkimusta tukevan aineiston tai…

Lue lisää

Tämä päivä on sujunut pienimuotoisessa juhlahumussa. Huomasin eilen, tai oikeastaan viime yönä, että Lavatanssien hurma on ilmestynyt jo Suomalaisen Kirjakaupan ennakkotilausvalikoimaan. Tämä tuli kirjailijalle itselleenkin kivana yllätyksenä. Ihan jo siksikin, että kirjan ilmestymiseen on vielä muutama kuukausi.Pääsy suuren kirjakauppaketjun valikoimaan on tietenkin suuri ylpeydenaihe. Tänä päivänä julkaistaan niin paljon kirjoja, että oman opuksensa saaminen mukaan…

Lue lisää

Rakkaat blogin seuraajat! Tämä kuukausi on ollut hieman hiljaisempi, sillä olen toipunut alkukuun töyssyistä (kuten voitte postauksista lukea) ja keskittynyt kiireellisiin työprojekteihin. Lupaan kuitenkin vielä ennen uutta vuotta laatia taas jonkinlaista tilinpäätöstä.Kiitokset kaikesta positiivisesta palautteesta, jonka olen teksteistä saanut! On kiva kuulla, että ne selvittävät paitsi omia ajatuksia, tuovat myös lohtua toisille. Aion siis jatkaa…

Lue lisää