Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä. Ensimmäiset juhlat järjesti presidentti K. J. Ståhlberg yhdessä…

Lue lisää

Turun Suomalainen Yliopisto vuonna 1938. Perinteisesti nousu yliopiston professoriksi merkitsi kiinnittymistä yhteiskunnan huipulle, osaksi sen harvalukuista ylintä virkamiehistöä. (Kuva: Museovirasto, kuvaaja: Viljo Pietinen) Suomalaiset luottavat tieteeseen. Tieteen tiedotus ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämän asennekartoituksen, Tiedebarometrin, mukaan yliopistot ovat sijoittuneet yhteiskunnan eri instituutioiden joukossa kolmanneksi heti poliisin ja puolustusvoimien jälkeen. Kyselyissä 70–75 prosenttia vastaajista on ilmoittanut…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

Takapihan terassilla loistaa illan pimetessä yksinäinen kynttilälyhty. Sen kynttilää ei kuitenkaan ole sytytetty kunnioittamaan pyhäinpäivänä vietettyä kirkollista pyhäpäivää. Sen sijaan se valaisee kurpitsan kylkeen kaiverretut irvistävät kasvot, jotka muistuttavat meitä vuotuisten pyhäpäivien muuttumisesta Halloweenin kaltaisiksi kaupallisiksi karnevaaleiksi. Seuraavana kalenterissa on vuorossa isänpäivä, jota tänä vuonna juhlistetaan 11. marraskuuta. Monen muun nykyisen juhlan tapaan, myös isäinpäivän…

Lue lisää

Marraskuun kuudes päivä tunnetaan Suomessa ruotsalaisuuden päivänä. Sen alkuperä kantautuu 1600-luvulle, Ruotsin valtakunnan silloiseen kuninkaaseen Kustaa II Aadolfiin. Päivämäärällä viitataan Puolassa käytyyn Lützenin taisteluun, jossa kuningas sai surmansa. Kustaa II Aadolf. Kuva: Wikimedia Commons. Ruotsalaisuuden päivän historia kantautuu 1900-luvun alkuun. Vuonna 1906 perustettu ruotsalainen kansanpuolue alkoi ajaa ruotsinkielisten asemaa Suomessa. Ensimmäistä kertaa ruotsalaisuuden päivää vietettiin…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää

Haemme osallistuja lauantaina 8.9.2018 kello 12-17 järjestettävään dialogitilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Tammikuun 26. päivä vuonna 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi valo. Seuraavana päivänä käynnistyi sisällissota, jonka muistovuotta vietämme tänä vuonna. Vuoden 2018 aikana järjestetään lukemattomia seminaareja, luentoja, paneelikeskusteluja ja näyttelyitä, joissa sisällissodan traumaa käsitellään. Lisäksi vuoden aikana julkaistaan useita teoksia, jotka pyrkivät vastaamaan…

Lue lisää

  Tiedätkö jo kaiken vuoden 1918 tapahtumista? Perustuuko yleinen käsitys yksinkertaistuksiin vai onko sisällissodan tarina luultua monisyisempi? Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 alkanutta konfliktia tulisi nimittää ja mitä merkityksiä eri nimitysten takana piilee? Mitä keväällä tapahtui, ketkä sotivat ja mitä varten? Entä miten sodan jäljet näkyvät edelleen…

Lue lisää

  Järjestimme 8. tammikuuta keskustelutilaisuuden totuuskomissioista, jossa käytiin läpi kokemuksia eri puolilla maailmaa järjestetyistä totuuskomissioista. Seminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan nyt myös YouTube-kanavamme kautta! Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia totuuskomissioita, joiden tarkoituksena on ollut tutkia ja paljastaa valtioiden menneet rikkomukset ja vääryydet. Totuuskomissioiden työn päämääränä on ollut menneisyydestä kumpuavien konfliktien ratkaiseminen. 19.10.2017 Suomen hallitus ilmoitti käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän…

Lue lisää

  Syyskuussa 2017 keskustelimme poliittisen väkivallan perinnöstä yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Mukana paneelissa olivat historioitsija Oula Silvennoinen, poliittisen väkivallan tutkija Leena Malkki sekä toimittaja Sara Rigatelli Ylen ajankohtaistoimituksesta. Keskustelua moderoi Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. Tilaisuudessa pohdittiin millaista poliittista väkivaltaa Suomessa on itsenäisyyden aikana esiintynyt ja miten siihen on suhtauduttu. Entä vaikuttaako suhtautumisemme menneeseen poliittiseen väkivaltaan myös…

Lue lisää