Jo vuonna 165 Lukianos Samosatalainen kirjoitti tieteisfiktiotarinassaan, kuinka kreikkalaiset sotilaat lensivät kuuhun ja kohtasivat siellä sen asukkaita ja eriskummallisia petoja (Launius 2018, 11). Ensimmäinen kuuhunlaskeutuminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1969 Apollo 11 -lennolla. Saavutus oli seurausta kylmän sodan ilmapiiristä ja supervaltojen välisestä avaruuskisasta. Presidentti John F. Kennedy oli vuonna 1961 ilmoittanut Yhdysvaltojen menevän kuuhun ennen…

Lue lisää

Tia Niemelä Helmikuun puolessa välissä joukko keskiaikaisiin pergamenttifragmentteihin erikoistuneita tutkijoita ja opiskelijoita kerääntyi yhteen teemalle sopivissa puitteissa Kansalliskirjastossa Helsingissä 13.-14.2.2020 järjestettyyn International Workshop on Parchment Fragments työpajaan. Luvassa oli kaksi päivää ohjelmaa käsikirjoitusfragmenttien ympärillä. Osallistujia oli yhteensä kuuden eri maan yliopistosta aina Suomesta Portugaliin ja Islantiin saakka. Osallistujat edustivat myös hyvin fragmenttitutkimuksen monialaisia toimijoita; paikalla oli…

Lue lisää

Kun nyt monet joutuvat eristämään itsensä ja välttämään ihmiskontakteja, avautuu tässä mahdollisuus sivistää itseään podcastien muodossa. Olli-Pekka Vainio keräsi listan hyviä teologisia podcasteja, joita suosittelee Areiopagin lukijoille. Ensimmäisenä tietenkin on mainittava Areiopagin oma suuren suosion saanut Areiopagi-podcast, jossa Lari Launonen, Aku Visala ja monet muut keskustelevat kaikesta mahdollisesta. Aloittaa voit vaikkapa aiheesta: Ovatko ihmiset pahoja?…

Lue lisää

Ihmisten, eläinten ja tavaroiden liikkuvuus sekä tautien leviäminen ovat yhteydessä toisiinsa. Parhaillaan monet maat sulkevat rajojaan ja rajoittavat ihmisten liikkuvuutta myös arjessa estääkseen koronavirus COVID-19:n leviämistä. Sairastuneiden ja (mahdollisesti) altistuneiden tulee pysytellä kotonaan, ja yliopistoissa on siirrytty etäopetukseen. Hallitusten ja viranomaisten toimet myös jakavat kansalaisten mielipiteitä. Vastaavanlaista ei ole koettu miesmuistiin ja tuntuu, että elämme…

Lue lisää

Koronaviruksen leviämistä hillitään siirtymällä tänään Suomen kouluissa etäopetukseen. Areiopagi julkaisee samaan aikaan lukion ja yläasteen uskonnon, filosofian ja historian opetuksen tueksi materiaalia luonnontieteen ja uskonnon suhteesta. Materiaali soveltuu itsenäiseen opiskeluun. Syksyllä raportoimme, kuinka suomalaisten lukion oppikirjojen sisällössä on vielä korjaamisen varaa esimerkiksi luonnontieteen ja teologian historiallisen suhteen oikean kuvan esittämisen osalta. Muun muassa tästä syystä…

Lue lisää

Tammikuu oli globaalin mittaushistorian lämpimin kuukausi. Ilmatieteen laitoksen mukaan myös Suomessa, Pohjois-Suomea lukuun ottamatta, mitattiin historian leudoin tammikuu. Vesisateet ja pimeys ovat jatkuneet viikosta toiseen, joten ei siis ihme, että talvesta on puhuttu ”pitkänä marraskuuna”. Kunnollisten pakkasten ja lumipeitteen puute ovat näkyneet myös ennennäkemättömän aikaisina kevään merkkeinä. Viikolla kahdeksan Aurajoen rannassa puhkesivat kukkaan ensimmäiset kirsikkapuut.…

Lue lisää

Mitä on nationalismi, miten se on kehittynyt historiansa aikana ja miten se ilmenee internet-ajassa? Entä miten suomalainen nationalismi on muuttunut Suur-Suomi-pyrkimyksistä EU-jäsenyyden aikaan tultaessa? Millaisia eri muotoja nationalismi on ottanut ja miten isänmaallisuus eroaa nationalismista? Onko nationalismi edellytys toimivalle demokratialle vai luoko se ainoastaan stereotypioihin perustuvia viholliskuvia ja sosiaalisen median vihapuhetta? Näitä ja muita nationalismiin…

Lue lisää

Lapsena oli usein tylsää. Silloin vanhemmat ehdottelivat aikansa kaikenlaista puuhaa, mutta kun mikään ei kelvannut, he tuumasivat vain: ”Voi voi, tylsisty sitten”. Sitten sitä tylsistyttiin, eikä lopulta kestänyt kauaa, kun leikki taas maistui. Viime aikoina olen pohtinut, milloin olen viimeksi ollut täysin joutilas? Milloin olen kokenut oikein tuskaisaa tylsyyttä? Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon levosta ja…

Lue lisää

Viimeisen viikon aikana on ollut ilahduttavaa lukea niin monen median nostoja Heta Lähdesmäen väitöskirjasta Susien paikat. Ihminen ja susi 1900-luvun Suomessa. Tuskin sattumalta sunnuntain 19.1. Helsingin Sanomien kolumni käsitteli muunlajisten eläinten tunne-elämää ja kommunikaatiota. René Descartes’n huippuunsa muotoileman antroposentrismin ja sitä seuraavien vuosisatojen tuotanto- ja riistonäkökulman murtuminen on aiemmin tapahtunut luonnonoikeudellisten ja eettisten periaatteiden läpimurrossa.…

Lue lisää

Introduction In 2019, Todd Phillips’s Joker (2019) became the highest-grossing R-rated film in history (Yang 2019). The origin story of the Joker[1] has elicited many discussions on issues of social concern. Compared to many other Batman-related narratives in the DC universe, Joker is more realistic: the Joker figure—or Arthur Fleck (hereafter AF), as he is…

Lue lisää

Helena Pajarin läksiäisiä vietettiin tänään Tampereen raatihuoneella hänen jäädessään eläkkeellä. Uskallanpa sanoa, että Helenan näkemystä ja osaamista tullaan kaipaamaan ammattikunnassa laajemminkin kuin vain Tampereen kaupungin asiakirjahallinnossa. Hyviä eläkepäiviä ja kiitos yhteistyöstä! Tilaisuudessa kuulin, että Helsingin kaupungin tiedonohjaussuunnitelma on valmis ja löytyy tällä hetkellä osoitteesta tiedonohjaus.hel.ninja.

Lue lisää

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja? Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi…

Lue lisää

Karoliina Rauhio-Pokka Suomen kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Näyttelyssä esitellään Suomeen historiaa aina kivikaudesta nykypäivään saakka. Allekirjoittanut pääsi suunnittelemaan keskiaikanäyttelyä yhdessä muiden opiskelijoiden ja museon henkilökunnan kanssa, kun osallistuin syksyllä 2019 professori Tuomas Heikkilän vetämälle kirkkohistorian kurssille. Vanhassa näyttelyssä pyhimyspatsaat seisoivat riveissä hämärässä salissa. Kuvassa Pyhän Henrikin patsas. (Kuva: Anita Geritz) Keskiaikanäyttelyn nuorennusleikkaus tulee todella tarpeeseen.…

Lue lisää

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon. Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat…

Lue lisää

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat eilen, 27.11. julkaisseet kannanoton tieteen ja uskon suhteesta. Areiopagi sai luvan pyytää eri aloja edustavilta tieteilijöiltä, teologeilta ja filosofeilta kommentteja kannanottoon jo ennen sen ilmestymistä. Saimme kaikkiaan yhdeksän kommenttia, joista tässä ensimmäisessä osassa esittelemme neljä. Kommentoijat edustavat hyvin erilaisia kantoja, ja olemme tarkoituksella kutsuneet mukaan myös sellaisia ääniä, joiden arvelimme…

Lue lisää

Tia Niemelä Suomen keskiajan arkeologian seuran eli SKAS ry:n perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna 15.11.2019 Hämeen linnassa. SKAS on vuonna 1990 perustettu seura, jonka tarkoituksena on edistää keskiajan ja uuden ajan arkeologian tutkimusta. Kaikille kiinnostuneille avoimen seminaarin teemana oli tänä vuonna Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen. Seminaari pidettiin Hämeen linnassa. Seminaari…

Lue lisää

Tuglas-seuran ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen yhteinen seminaari otsikolla ”Suomalaiset Viron historiassa” onnistui hyvin maanantaina 4. marraskuuta Viro-keskuksen tiloissa Helsingin Sörnäisissä. Kolmituntinen seminaari houkutteli keskuksen tiloihin nelisenkymmentä tutkijaa ja historian harrastajaa. HWB:n puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja tähdensi avaussanoissaan, että historioitsijoiden pitää voida käsitellä vaikeitakin asioita. ”Jos on pidikkeitä, niistä pitäisi päästä eroon. Tuomioja on itse…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää