Helena Pajarin läksiäisiä vietettiin tänään Tampereen raatihuoneella hänen jäädessään eläkkeellä. Uskallanpa sanoa, että Helenan näkemystä ja osaamista tullaan kaipaamaan ammattikunnassa laajemminkin kuin vain Tampereen kaupungin asiakirjahallinnossa. Hyviä eläkepäiviä ja kiitos yhteistyöstä! Tilaisuudessa kuulin, että Helsingin kaupungin tiedonohjaussuunnitelma on valmis ja löytyy tällä hetkellä osoitteesta tiedonohjaus.hel.ninja.

Lue lisää

Artikkelissa pohditaan lyhytelokuvan roolia taideperustaisessa osallistavassa tutkimushankkeessa Rajojen yli – kuulumisen performansseja ja narratiiveja taiteen keinoin (2017–2021). Tutkijalähtöisessä hankkeessa ihmisiä kutsuttiin pohtimaan kuulumista työpajoissa taiteen tekemisen ja keskustelun kautta. Yksi työpajoista oli videotyöpaja, jossa osallistujien tavoitteena oli tehdä kuulumista käsittelevä lyhytelokuva. Työpajassa valmistui seitsemän elokuvaa, jotka esitettiin julkisessa ensi-illassa ja taidenäyttelyssä, joka koostettiin kaikissa työpajoissa…

Lue lisää

Jouluseimi on katolinen traditio, joka on levinnyt myös luterilaiseen perinteeseen. Tämä ajankohtaiskatsaus osoittaa, miten visuaalis-materiaalisen nykyleikin näkökulmasta myös kristillistä kuvataideperinnettä on mahdollista tarkastella leikillistyvänä ja lelullistuvana transmediailmiönä ja toiminnan kenttänä, jossa jouluseimet voidaan nähdä fanitaiteellisena ja rituaalisena ilmiönä — aina uudelleen leikittynä pyhänä. Kuva 1. Kirjoittajan kuvaleikkimä seimi.[1] Johdanto: Jouluseimi leikillistyvässä kulttuurissa Tämä katsaus käsittelee…

Lue lisää

Millainen oli sadan vuoden takainen kuluttajan joulu? 2010-luvulla elävän silmin silloinen kuluttaminen ja joululahjojen markkinointi näyttävät kohtuullisen maltilliselta ainakin Turun Sanomien joulukuun 1919 numeroiden perusteella, mutta aivan kaikki ei ollut silloinkaan täysin toisin kuin nykyään. Nykyään tuntemamme moderni joulupukki oli tällöin melko uusi ilmiö: pukki ja lahjoja sen rinnalla jakavat tontut nimittäin kehittyivät 1800-luvun loppupuolella…

Lue lisää

Johdanto Ruotsalainen rikostelevisiosarja Modus (TV4, 2015–) johdattaa katsojan heti alkukrediiteissäään synkeään Nordic noirin maailmaan, jossa kuvat pohjoisen harmaasta, kylmien värien ja valottomuuden hallitsemasta luonnosta sekä öisestä kaupungista lomittuvat yhteen murhamysteeriin liittyvien kulttuuristen symbolien ja tarinan henkilöhahmojen kuvien kanssa. Kuva- ja tekstisekvenssiä säestää pitkiin sointuihin perustuva melankolinen sävelmassa, jota voisi kuvata ”anaempaattiseksi” musiikiksi, jolla tyypillisesti saadaan…

Lue lisää

Katselin hiljattain Yle Areenasta BBC:n laadukkaan televisiosarjan Maailmojen sota (War of the Worlds, 2019). H.G. Wellsin klassikosta on tehty lukuisia versioita eri formaateissa, ja itse tarinana ja katselukokemuksena se on kaikille tieteisfiktiosta kiinnostuneille hyvin tuttu. Marsilaisten aloittama Maapallon kansanmurha toimii edelleen ajankohtaisena ja ihon alle ryömivänä tulevaisuusvisiona. Alkuperäinen teos vuodelta 1898 on nähty tulkintana kolonialististen…

Lue lisää

”Joulun monet herkulliset ruuat ja makeiset tekevät useimmille mahdottomaksi välttää perin vähän tervetulleen painonlisäyksen. Huolehtikaa kuitenkin siitä, että heti pääsette taas tarpeettomista kiloista. Käyttäkää Facil’iä, joka on varma, halpa ja – ehdottomasti vaaraton laihdutuskeino.” Näin mainostettiin Facil -laihdutuspastilleja vuonna 1928 Kansan Kuvalehdessä. Nykyään on jo vakiintunut perinne, että joulun ajan herkuttelua seuraa aina uuden vuoden…

Lue lisää

Areiopagin podcastin tässä jaksossa tarkastellaan, millaista keskustelua piispojen julkaisema Tieteiden lahja -kannanotto on herättänyt. Tarvittiinko tällaista kannanottoa? Siloitteleeko kannanotto liikaa tieteen ja kristinuskon välisiä ristiriitoja? Areiopagi julkaisi viime viikolla eri alojen tieteentekijöiden kommentteja evankelis-luterilaisen kirkon piispojen puheenvuoroon Tieteiden Lahja. Kommenteissa kiitettiin piispojen tapaa korostaa tieteen ja uskon yhteensopivuutta. Toisten mielestä uskon ja tieteen erillisyyttä olisi…

Lue lisää

Karoliina Rauhio-Pokka Suomen kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Näyttelyssä esitellään Suomeen historiaa aina kivikaudesta nykypäivään saakka. Allekirjoittanut pääsi suunnittelemaan keskiaikanäyttelyä yhdessä muiden opiskelijoiden ja museon henkilökunnan kanssa, kun osallistuin syksyllä 2019 professori Tuomas Heikkilän vetämälle kirkkohistorian kurssille. Vanhassa näyttelyssä pyhimyspatsaat seisoivat riveissä hämärässä salissa. Kuvassa Pyhän Henrikin patsas. (Kuva: Anita Geritz) Keskiaikanäyttelyn nuorennusleikkaus tulee todella tarpeeseen.…

Lue lisää

Tukeeko tiede oikein ymmärrettynä jumala-uskoa vai ateismia? Vai voisiko tiede olla neutraali asiassa? Entäpä tieteen, moraalin ja uskonnon suhde – miten se olisi parasta ymmärtää? Tässä evankelis-luterilaisen kirkon piispojen Tieteiden lahja -kannanottoa käsittelevässä toisessa osassa julkaisemme loput viisi kommenttia kannanottoon. Tieteiden lahja- kannanotto on luettavissa täältä. Kannanottoa käsittelevissä kommettipuheenvuoroissa eri näkökulmia edustavat tällä kertaa ovat…

Lue lisää

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat eilen, 27.11. julkaisseet kannanoton tieteen ja uskon suhteesta. Areiopagi sai luvan pyytää eri aloja edustavilta tieteilijöiltä, teologeilta ja filosofeilta kommentteja kannanottoon jo ennen sen ilmestymistä. Saimme kaikkiaan yhdeksän kommenttia, joista tässä ensimmäisessä osassa esittelemme neljä. Kommentoijat edustavat hyvin erilaisia kantoja, ja olemme tarkoituksella kutsuneet mukaan myös sellaisia ääniä, joiden arvelimme…

Lue lisää

Valmistelin lokakuun alussa luentoa Suomen koululaitoksen historiasta ja törmäsin sitä tehdessäni Yle oppimisen sivuilla olevaan artikkeliin ”Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu”. Kuvan alla oli teksti ”Suomen itäisin kansakoulu aloitti toimintansa Äänislinnassa (Petroskoi) 1942”. Itse asiassa kuva on SA-kuva-arkiston tietojen mukaan Tolvojalta eikä Petroskoista, mutta varsinainen virhe kuvatekstissä on tietysti siinä, että kuva ei ole Suomesta, vaan miehitetyltä…

Lue lisää

Tia Niemelä Suomen keskiajan arkeologian seuran eli SKAS ry:n perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna 15.11.2019 Hämeen linnassa. SKAS on vuonna 1990 perustettu seura, jonka tarkoituksena on edistää keskiajan ja uuden ajan arkeologian tutkimusta. Kaikille kiinnostuneille avoimen seminaarin teemana oli tänä vuonna Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen. Seminaari pidettiin Hämeen linnassa. Seminaari…

Lue lisää

Tuglas-seuran ja Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen yhteinen seminaari otsikolla ”Suomalaiset Viron historiassa” onnistui hyvin maanantaina 4. marraskuuta Viro-keskuksen tiloissa Helsingin Sörnäisissä. Kolmituntinen seminaari houkutteli keskuksen tiloihin nelisenkymmentä tutkijaa ja historian harrastajaa. HWB:n puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja tähdensi avaussanoissaan, että historioitsijoiden pitää voida käsitellä vaikeitakin asioita. ”Jos on pidikkeitä, niistä pitäisi päästä eroon. Tuomioja on itse…

Lue lisää

Loimaalla vietettiin kekrijuhlaa vuonna 1972. Kuva: Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma. ”Kekrinä vasta rengit ja piiat viettävät ilojuhlaa, pestinsä, sekä säästönsä liiat arvelematta tuhlaa; vuotuinen palkka liian on hupa, vaan onhan meillä tanssima-lupa, soitapas vielä, ryyppyä en kiellä – halituli tili taalaa!” Ote on ensimmäinen säe ”Kekrinä”-nimisestä laulusta, joka ilmestyi vuonna 1929…

Lue lisää

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella. Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää

Haemme osallistuja lauantaina 8.9.2018 kello 12-17 järjestettävään dialogitilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Tammikuun 26. päivä vuonna 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi valo. Seuraavana päivänä käynnistyi sisällissota, jonka muistovuotta vietämme tänä vuonna. Vuoden 2018 aikana järjestetään lukemattomia seminaareja, luentoja, paneelikeskusteluja ja näyttelyitä, joissa sisällissodan traumaa käsitellään. Lisäksi vuoden aikana julkaistaan useita teoksia, jotka pyrkivät vastaamaan…

Lue lisää