Voittaako maallistuminen ja ateismi? Häviääkö kristinusko? Millainen on vuoden 2019 maailma uskontojen kannattajamäärien ja erityisesti kristinuskon suhteen? Tammikuussa 2019 ilmestynyt International Bulletin of Mission Research on päivittänyt maailmanlaajuisen kristinuskon tilanteen [1]. Julkaisu on aiemmalta nimeltään International Bulletin of Missionary Research ja se on päivittänyt maailman uskontotilanteen vuodesta 1985 saakka. Suomalaisille tulee helposti näköharha – kristinusko…

Lue lisää

Vuosittaisen Helsinki Analytic Theology Workshop -tutkijakokouksen tarkoituksena on edistää tasokasta teologista keskustelua, ja tapahtumiin tulee osallistujia eri puolilta maailmaa. Maistiaisena tämänvuotisesta seminaarista (20.-22.2.2019) julkaisemme lyhennelmän keskustelusta, johon osallistuivat Ryan Mullins St. Andrewsin yliopistosta Skotlannista ja Tim Pawl St. Thomasin yliopistosta Yhdysvalloista sekä akatemiatutkija Aku Visala ja tohtorikoulutettava Sampsa Korpela Helsingin yliopistolta. Aku: Mitä analyyttinen teologia…

Lue lisää

Vuodenvaihde toi mukanaan jälleen uuden Glossan hallituksen! Glossan syyskokouksessa 3.12.2018 päätettiin, että Kirsi Kanerva jatkaa puheenjohtajana, Marika Räsänen, Sanna Supponen ja Anita Geritz valittiin jatkamaan hallituksessa seuraavat kaksi vuotta ja uudeksi jäseneksi sekä uusiksi varajäseniksi valittiin Saku Pihko, Henna Paasonen ja Antti Ijäs. Järjestäytymiskokouksessa 7.1.2019 valittiin hallituksesta toimihenkilöt vuodelle 2019. Hallituksen kokoonpano on siis tänä…

Lue lisää

Turussa järjestettiin 24.–25.1. 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivät, jotka keräsivät kampukselle noin 70 osallistujaa. Paikalla oli väkeä lähes kaikista Suomen yliopistoista maisteriopiskelijoista professoreihin. Päivät herättivät laajaa kiinnostusta historioitsijoiden ja arkeologien joukossa. Osallistujien joukossa oli myös luonnon- ja kielitieteiden edustajia, museoväkeä sekä muuten aikakaudesta kiinnostuneita. Paikalla olleista Kaponieeri ja Sukututkijan loppuvuosi -blogien pitäjät ehtivät jo julkaista…

Lue lisää

Linnan juhlien pitkä historia ulottuu 1800-luvulle asti. Autonomian ajalla Suomen suuriruhtinaskunnassa järjestettiin säätyvaltiopäivien yhteydessä valtiopäivätanssiaiset Keisarillisessa palatsissa eli nykyisessä Presidentinlinnassa. Valtiopäivätanssiaisten perinne oli taustalla siirryttäessä itsenäisyyspäivänä järjestettäviin iltapäivävastaanottoihin ja juhlavastaanottoihin. Itsenäisyyspäivän juhlaperinne sai alkunsa vuonna 1919. Tällöin Linnassa järjestettiin ensimmäinen vastaanotto. Tilaisuus oli tunnin kestävä vastaanotto iltapäivällä. Ensimmäiset juhlat järjesti presidentti K. J. Ståhlberg yhdessä…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää

Haemme osallistuja lauantaina 8.9.2018 kello 12-17 järjestettävään dialogitilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Tammikuun 26. päivä vuonna 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi valo. Seuraavana päivänä käynnistyi sisällissota, jonka muistovuotta vietämme tänä vuonna. Vuoden 2018 aikana järjestetään lukemattomia seminaareja, luentoja, paneelikeskusteluja ja näyttelyitä, joissa sisällissodan traumaa käsitellään. Lisäksi vuoden aikana julkaistaan useita teoksia, jotka pyrkivät vastaamaan…

Lue lisää

  Tiedätkö jo kaiken vuoden 1918 tapahtumista? Perustuuko yleinen käsitys yksinkertaistuksiin vai onko sisällissodan tarina luultua monisyisempi? Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 alkanutta konfliktia tulisi nimittää ja mitä merkityksiä eri nimitysten takana piilee? Mitä keväällä tapahtui, ketkä sotivat ja mitä varten? Entä miten sodan jäljet näkyvät edelleen…

Lue lisää

  Järjestimme 8. tammikuuta keskustelutilaisuuden totuuskomissioista, jossa käytiin läpi kokemuksia eri puolilla maailmaa järjestetyistä totuuskomissioista. Seminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan nyt myös YouTube-kanavamme kautta! Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia totuuskomissioita, joiden tarkoituksena on ollut tutkia ja paljastaa valtioiden menneet rikkomukset ja vääryydet. Totuuskomissioiden työn päämääränä on ollut menneisyydestä kumpuavien konfliktien ratkaiseminen. 19.10.2017 Suomen hallitus ilmoitti käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän…

Lue lisää

  Syyskuussa 2017 keskustelimme poliittisen väkivallan perinnöstä yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Mukana paneelissa olivat historioitsija Oula Silvennoinen, poliittisen väkivallan tutkija Leena Malkki sekä toimittaja Sara Rigatelli Ylen ajankohtaistoimituksesta. Keskustelua moderoi Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. Tilaisuudessa pohdittiin millaista poliittista väkivaltaa Suomessa on itsenäisyyden aikana esiintynyt ja miten siihen on suhtauduttu. Entä vaikuttaako suhtautumisemme menneeseen poliittiseen väkivaltaan myös…

Lue lisää