Valintakoepäivä on suuri päivä kaikille, jotka hakevat opiskelemaan korkeakouluun. Kokeeseen on valmistauduttu jopa kuukausia: valintakoemateriaalia on luettu viikosta toiseen, ja se pyritään opettelemaan ulkoa etu- ja takaperin. Hakijat eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka ovat valmistautuneet päivään pitkään, sillä valintakoe on iso ponnistus myös oppiaineiden henkilökunnalle, joka valmistelee koetta. Turun yliopiston arkeologian ja historia-aineiden valintakokeen takana…

Lue lisää

Red Joan -elokuvan virallinen juliste. Kuva: Wikimedia Commons. Red Joan. Ennen elokuvaa ajattelin, että sen katsominen on hyvä tekosyy käydä elokuvissa, sillä sivuaahan tekeillä oleva väitöskirjani vähäisesti myös naisvakoilijoita. Elokuvan jälkeen muotoilisin: Red Joan – hyvä syy kirjoittaa blogiteksti. Jos kirjoittaisin perinteistä elokuva-arvostelua, aloittaisin varmasti dame Judi Denchin roolityön kiittämisellä ja kritisoisin roolin pienuutta. Tässä…

Lue lisää

Kun viime lauantaina (27.4.2019) luin Henri Hannulan erinomaisen blogitekstin vuonna 1681 tapahtuneesta Turun palosta, en voinut jättää asiaa sikseen. Hannula kirjoitti blogiinsa asiamies Bartholomeus Vestinghin selonteosta, jonka hän kirjoitti alkukesästä 1681 Alankomaiden lähettiläs Christian Constantijn Rumpfille. Kesäkuun alussa päivätyssä kirjeessä kerrotaan, miten tulipalo sai alkunsa ja miten se tuhosi suuren osan kaupungista. Kiinnostukseni herätti erityisesti…

Lue lisää

Silloin tällöin tuntee kansa vallan mahdin suonissaan, Vallan mahdin, jonka kansa käyttää vaaliuurnilla. Mutta kuinka ollakaan tuo valta kulkee narussa, Josta se ei pääse suuren rahan voimaa puremaan. Missä on se mahti, joka puuttuu eduskunnalta? Kivekäs, Walden, Wihuri, Hellberg, Rosenlew, Frenckell, Alhström, Donner Wasatjerna, Ehrnrooth, Schauman, Grönblom. Wahlforss, Julin, Björnberg, Rettig Honkajuuri, Virkkunen, Erkko, Serlachius…

Lue lisää

Saimme hiljattain kuulla, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto tutkii epäilyä isännöintialalle pesiytyneestä kartellista. Viime vuoden lopulla rakennusbisneksessä paljastui puolestaan koko maan kattanut styrox-kartelli. (Helsingin Sanomat 4.12.2018, 8.2.2019). Vaikka kartellit ovat olleet kiellettyjä 1990-luvulta lähtien, tällä vuosituhannella kartelleista epäiltyjen yritysten listalle on joutunut useita Suomen teollisuuden lippulaivoja, kuten Outokumpu, Kone, Lemminkäinen, UPM, Stora Enso, Metsäliitto, M-Real ja…

Lue lisää

Birminghamin yliopiston filosofian professori Yujin Nagasawa vieraili Helsingin yliopistolla helmikuussa järjestetyssä HEAT-seminaarissa. Areiopagin haastattelussa kysyimme häneltä, voiko tietoisuus muodostua vain materian pohjalta ja onko järkevää uskoa ihmeisiin. Viidennessä vuosittain järjestettävässä Helsinki Analytical Theology Workshop -seminaarissa aiheena oli klassinen teismi. Seminaarin aloituspuheenvuoron piti filosofian professori Yujin Nagasawa Birminghamin yliopistosta Englannista. Esityksessään Nagasawa puolusti täydellisen olennon teismin…

Lue lisää

Albert Edelfeltin alkuvinjetti Fänrik Ståls sägnerille, tussilaveeraus, 1897–1900, Suomen Kansallisgalleria/Ateneum, CC-0. Vuonna 1861 huhtikuun 22. päivänä yli viisisataa nuorta liberaalia ja opiskelijaa osoitti Helsingissä mieltään. Mielenosoittajat protestoivat valtiopäiviä valmistelevaa tammikuun valiokuntaa vastaan, sillä he pelkäsivät, että harvalukuinen valiokunta korvaisi pitkään toivotun parlamentaarisen edustuslaitoksen. Mielenosoituksen iskulause oli ”eläköön perustuslaki”, ja kulkueessa soi Porilaisten marssi. Suomen suuriruhtinaskunnan…

Lue lisää

Voittaako maallistuminen ja ateismi? Häviääkö kristinusko? Millainen on vuoden 2019 maailma uskontojen kannattajamäärien ja erityisesti kristinuskon suhteen? Tammikuussa 2019 ilmestynyt International Bulletin of Mission Research on päivittänyt maailmanlaajuisen kristinuskon tilanteen [1]. Julkaisu on aiemmalta nimeltään International Bulletin of Missionary Research ja se on päivittänyt maailman uskontotilanteen vuodesta 1985 saakka. Suomalaisille tulee helposti näköharha – kristinusko…

Lue lisää

Vuodenvaihde toi mukanaan jälleen uuden Glossan hallituksen! Glossan syyskokouksessa 3.12.2018 päätettiin, että Kirsi Kanerva jatkaa puheenjohtajana, Marika Räsänen, Sanna Supponen ja Anita Geritz valittiin jatkamaan hallituksessa seuraavat kaksi vuotta ja uudeksi jäseneksi sekä uusiksi varajäseniksi valittiin Saku Pihko, Henna Paasonen ja Antti Ijäs. Järjestäytymiskokouksessa 7.1.2019 valittiin hallituksesta toimihenkilöt vuodelle 2019. Hallituksen kokoonpano on siis tänä…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää

Haemme osallistuja lauantaina 8.9.2018 kello 12-17 järjestettävään dialogitilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Tammikuun 26. päivä vuonna 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi valo. Seuraavana päivänä käynnistyi sisällissota, jonka muistovuotta vietämme tänä vuonna. Vuoden 2018 aikana järjestetään lukemattomia seminaareja, luentoja, paneelikeskusteluja ja näyttelyitä, joissa sisällissodan traumaa käsitellään. Lisäksi vuoden aikana julkaistaan useita teoksia, jotka pyrkivät vastaamaan…

Lue lisää

  Tiedätkö jo kaiken vuoden 1918 tapahtumista? Perustuuko yleinen käsitys yksinkertaistuksiin vai onko sisällissodan tarina luultua monisyisempi? Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 alkanutta konfliktia tulisi nimittää ja mitä merkityksiä eri nimitysten takana piilee? Mitä keväällä tapahtui, ketkä sotivat ja mitä varten? Entä miten sodan jäljet näkyvät edelleen…

Lue lisää

  Järjestimme 8. tammikuuta keskustelutilaisuuden totuuskomissioista, jossa käytiin läpi kokemuksia eri puolilla maailmaa järjestetyistä totuuskomissioista. Seminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan nyt myös YouTube-kanavamme kautta! Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia totuuskomissioita, joiden tarkoituksena on ollut tutkia ja paljastaa valtioiden menneet rikkomukset ja vääryydet. Totuuskomissioiden työn päämääränä on ollut menneisyydestä kumpuavien konfliktien ratkaiseminen. 19.10.2017 Suomen hallitus ilmoitti käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän…

Lue lisää

  Syyskuussa 2017 keskustelimme poliittisen väkivallan perinnöstä yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Mukana paneelissa olivat historioitsija Oula Silvennoinen, poliittisen väkivallan tutkija Leena Malkki sekä toimittaja Sara Rigatelli Ylen ajankohtaistoimituksesta. Keskustelua moderoi Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. Tilaisuudessa pohdittiin millaista poliittista väkivaltaa Suomessa on itsenäisyyden aikana esiintynyt ja miten siihen on suhtauduttu. Entä vaikuttaako suhtautumisemme menneeseen poliittiseen väkivaltaan myös…

Lue lisää