Parkour keskiluokkaisessa, uudessa lähiössä herättää kysymyksiä tilasta ja luokasta. Cirkon maahantuoma esitys sai Matti Tuomelan ja Petteri Enrothin, duonimeltään Seiskan pojat, miettimään nykytaiteiden monialaisuutta sekä paikkasidonnaisuuden yhteyksiä luokkakysymyksiin ja (kriitikon) kuokkavierauden kokemukseen.   Matti: Belgialainen akrobaattiryhmä Be Flat vieraili Kalasatamassa erilaisiin kaupunkitiloihin mukautuvalla Follow Me -esityksellään. Parkour-henkisessä teoksessa akrobaatit Ward Mortier ja Thomas Decaesstecker kuljettavat…

Lue lisää

Vuoden 2021 Kulttuurintutkimuksen päivien teemana on ilo. Kulttuurintutkimuksen seura ry ja Itä-Suomen yliopiston humanistinen osasto kutsuvat kulttuurintutkimuksen ja lähialojen tutkijoita, opettajia, opiskelijoita ja asiantuntijoita Kulttuurintutkimuksen päiville Joensuuhun 8.-10. joulukuuta 2021. Vuodesta 2003 saakka järjestetty konferenssi on tieteenalan tärkein kotimainen kohtauspaikka. Esitelmäkutsu on avoinna 30.9.2021 asti. Päiville on hyväksytty 33 työryhmää, kuvauksiin voi tutustua tällä sivulla…

Lue lisää

Taide Vionojan kesänäyttelyyn on koottu kolmen eri valokuvaajan kuvia kolmelta eri vuosisadalta Vienan Karjalasta. Näyttely on eheä kokonaisuus, jossa kalevalaista tunnelmaa ovat tallentaneet 1890-luvulla I. K. Inha, 1990-luvulla Pentti Sammallahti ja 2000-luvun toisella kymmenellä Maria Mäki. Kaikkien kolmen kuvaajan kuvia leimaa tietynlainen pysähtyneisyys, ajan tai ihmisten. Historiasta kiinnostuneelle näyttelyn helmiä ovat ehdottomasti I.K. Inhan 1890-luvun otokset. Inha kuvasi Vienassa…

Lue lisää

Olemme hankkeessamme intensiivisen tutkimustyön ohella myös suunnitelleet ja toteuttaneet hankkeen aineistonkeruuta tukevan kenttätyökurssin opiskelijoille. Alkuperäisenä suunnitelmanamme oli toteuttaa kurssi Varkaudessa alkusyksystä 2020, jolloin opiskelijat olisivat päässeet tekemään haastatteluja paikan päällä ja tutustumaan Varkauden teolliseen miljööseen ja kulttuuriperintöön lähietäisyydeltä. Koronan vuoksi jouduimme järjestämään kurssin kokonaan etänä tammi-maaliskuussa 2021. Kurssille osallistui 14 opiskelijaa kolmesta eri oppilaitoksesta: Jyväskylän…

Lue lisää

Romanttinen konserttielämys syntyy hämärtyvässä elokuun illassa. Leppeä loppukesän lämpö hellii vielä. Hiljaa soljuva Kyrönjoki rajaa tummana rehevän vihreää lakeusmaisemaa. Baritoni Aarne Pelkonen on otsikoinut konserttinsa Haavekuvia – Suomen kauneimmat laulut. Kerrankin otsikko vastaa tarjontaa täydellisesti. Pelkonen on valinnut ohjelmistoon tekstejä Eino Leinosta Aleksis Kiveen ja Aaro Hellaakoskesta Saima Harmajaan. Tuoreintä kärkeä edustavat Juice Leskinen ja…

Lue lisää

Kritiikki näkyy! -hanke järjestää yhdessä Runokuu-festivaalin kanssa kritiikki-iltapäivän sunnuntaina 22.8. klo 13-16 Tiivistämön Stage-ulkolavalla. Iltapäivän ohjelmassa on monipuolisia keskusteluja, joita voi seurata niin paikan päällä kuin striiminkin välityksellä, tietoa löytyy lisää täältä. Tilaisuus on ilmainen, mutta käytössä on ennakkoilmoittautuminen. Monimediaalisen kirjallisuuden kritiikki. Digitaalisen ja monimediaalisen kirjallisuuden kritiikin mahdollisuuksista keskustelemassa ovat Tuli & Savun päätoimittaja Paavo Kässi sekä…

Lue lisää

Vetelin Taidekartanon kahdeksan valokuvaajan näyttely pohtii ihmisen luontosuhdetta, sen voimauttavaa vaikutusta, mutta myös luonnon suhdetta meihin ihmisiin. Luonto 365 -näyttelyssä ei ole yhtään huonoa kuvaa, vaikka täytyy myöntää, että muutaman kauniin postikorttimaiseman ohi kävelin nopeasti ihan vain siksi, että niitä on nähnyt jo niin monta. Kun perusvalokuvaustekniikka on hallussa ja kamera on riittävän hyvä, väitän että…

Lue lisää

Tia Niemelä Kesä ja kesäloma ovat monille aikaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Koronan aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi on kotimaan sisäiseen matkailuun ehkä entistäkin enemmän aikaa. Vinkkejä linnoihin ja kirkkoihin tutustumisesta voit lukea viime elokuussa julkaistusta blogijutusta täältä: Suomen keskiaikaiset linnat ja kivikirkot matkakohteina. Tässä tekstissä keskitytään tänä kesänä järjestettäviin keskiaikateemaisiin tapahtumiin…

Lue lisää

”Tähän minä jäin. Tähän odotukseen. Siinä minä olen yhä. Paikassa on muutakin kuin pelkkää taistelua.” Kulkuri Pauanne elää -esityksessä Pauanne on Kaustisen Puhkionkallioilla ränsistyvä 80-luvulla rakennettu orgaanisen arkkitehtuurin taidonnäyte. Pauanteen rakennukset ovat ohjaajakäsikirjoittaja Panu Valon isän Tapani Hietalahden käsialaa. Hietalahden kädet loivat Pauanteelle omaperäistä, kalevalaishenkistä arkkitehtuuria, josta on valtaosa nähtävissä, vaikka paikka onkin 90-luvulla konkurssiin…

Lue lisää

Janika Aho Keväällä ilmestyi Anneli Kannon fiktiivinen romaani Rottien pyhimys (Gummerrus), joka kertoo 1400-luvun lopulla rakennetun Hattulan keskiaikaisen kirkon seinämaalausten tekijöistä. Romaani sijoittuu 1500-luvun alkuun, jolloin kuvitteellinen maalariryhmä saapuu Hattulaan kesäksi toteuttamaan tämän suuren maalaushankkeen. Heidän mukaansa liittyy pian paikallinen savenvalaja, nuori nainen nimeltä Pelliina. Romaanissa heräävät mielikuvituksekkaasti elämään niin maalariryhmän jäsenten ja toteutusta valvovien…

Lue lisää

Toukokuun alussa kirjoitin siitä, miten ajanjaksolla ennen Ahlströmiä (1909) tutkimuskirjallisuus on käsikirjoituksen laadinnassa merkittävässä roolissa, koska hankkeelle hyödyllistä alkuperäisaineistoa on ensimmäiseltä vuosisadalta niukalti. Jatkan nyt teemaa kertomalla missä määrin ja millaisin sisällöin olen kuitenkin voinut hyödyntää sanomalehtiaineistoa ja Paul Wahl & Co:n arkistoaineistoa täydentämään jo rakentamaani kuvaa Varkauden teollisesta menneisyydestä mutta myös tarjoamaan uutta tietoa.…

Lue lisää

Pikkuveli oli syntynyt. Ja samalla kertaa pikkuveli oli kuollut.   Kirjailija Anna Elina Isoaro ja kuvittaja Mira Mallius tekivät lastenkirjan, jota kenenkään ei pitäisi joutua tekemään tai lukemaan. Kumpikin on kokenut oman lapsensa varhaisen kuoleman. Oulaisista lähtöisin oleva Isoaro käsitteli aihetta jo aiemmassa runokirjassaan Tämänilmaiset (Aviador 2019). Sinä yönä tuli talvi on kuitenkin lastenkirja. Se…

Lue lisää

Maaseudun Sivistysliitto on valin­nut vuoden ITE-taiteilijaksi rau­malaissyntyisen, Hangossa asuvan Jori Tapio Kalliolan. Taiteili­jan Sepän talolla Raumalla kesä­kuun ajan esillä oleva Tuonelan kurkistus – taivaalle pyrkimisiä -näyttely esittää kolmekymmentä­päisen joukon auktoriteetteja vas­taan kapinoivia, värikkäitä ja ir­visteleviä puupäitä. Teoksiin liitetyt tekstikatkel­mat alleviivaavat sanomaa, jos­sa makaaberin ivan kohteeksi jou­tuvat niin kilpailuyhteiskunta, us­konasiat kuin sosiaalinen media­kin. Ite-taiteilijalle mikään ei…

Lue lisää

Mitä kriitikon pitää tietää inkluusiosta? Miten se voi vaikuttaa omaan työskentelyyn? Voi pysähtyä oman kirjoittamisensa äärelle, voi unohtaa koko kliseen taiteen vapaudesta, voi asettua ajattelemaan yhdessä toisten kanssa. Tallenne Suomen arvostelijain liiton järjestämästä inkluusiokoulutuksesta on julkaistu. Alustajina olivat Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén, tanssija, kriitikko Maija Karhunen ja runoilija Sanni Purhonen sekä tanssi- ja yhteisötaiteilija Riina Hannuksela. Koulutuksen juonsi ja…

Lue lisää

Barker-teatterin Echoes hakee kaikupohjaa erilaisuuden kunnioittamisesta. Åbo Akademin Forcing the Impossible -hankkeessa tutkitaan tieteen ja taiteen keinoin kommunikaation mahdollisuuksia. Tanssitaiteilija Marjan Raarin teos Echoes avaa hankkeen monitieteisen ja -taiteisen festivaalin. Kokonaisuuden muu osuus on siirretty koronatilanteesta johtuen ensi syksyyn. Echoes on toteutettu taiteilijoiden ja vähemmistötutkijoiden yhteistyönä. Tutkijatohtori ja rasisminvastaisen media-aktivistien allianssin (ARMA Alliance) perustajajäsen Leonardo…

Lue lisää

Tietopohjainen päätöksenteko, tiedesparraus sekä viheliäisten ongelmien taltuttaminen monitieteisellä otteella esiintyvät yhä useammin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Myös strateginen ja ilmiölähtöinen tutkimus ovat löytäneet paikkansa suomalaisen tieteen kentällä. Mutta miten tutkimuksella vaikutetaan? Kuka vaikuttaa, kun tutkimus vaikuttaa? Miten tieteenalat ja erilaiset intressit törmäävät toisiinsa strategisessa tutkimuksessa? Hämärtyvätkö tieteen, politiikan ja vaikuttajaviestinnän rajat? Kutsumme eri tieteenalojen tutkijoita pohtimaan tutkimuksella…

Lue lisää

Mikä on kuuluisin könninkello, joka näkyy televisiossa lähes viikoittain? No, sehän on tietysti valtioneuvoston linnan tornikello. Ilmajoen Könnin kellosepistä kuuluisin ja taitavin Jaakko Ala-Könni ja hänen poikansa Juho asensivat kellon vuonna 1822 vasta valmistuneeseen Senaatintaloon. Könnien tekemäkello mittaa edelleen tarkkaa aikaa. Martti Koskenkorva on toimittanut suvun oltermannikunnan kanssa jykevän suku- ja tietokirjan Könneistä, könniläisistä ja…

Lue lisää

  Kritiikki näkyy! -hankkeen podcast-sarja selvittää, mikä on kritiikin ja kulttuurijournalismin rooli maakuntalehdissä. Yhdessä ruotsinkielisen Kritikbyrån-hankkeen kanssa tehty jakso keskittyy ruotsinkielisen kritiikin tilanteeseen. Mathilda Larssonin vetämässä jaksossa keskustelivat kriitikko Ann-Christine Snickars, sosiologi ja kirjailija Thomas Rosenberg ja toimittaja Pär Jonasson. Jakson jälkikäsitteli Jonni Pantzar. Mathilda Larsson från Kritikbyrån tog reda på kritikens situationen I Östernyland,…

Lue lisää

Henna Paasonen Olen heinolalainen uskontotieteilijä, kuvataiteilija, runoilija ja ortodoksisen uskonnon opettaja.  Asun Heinolassa ortodoksisessa Juliana-yhteisössä, jonka yhtenä esikuvana ovat olleet läntisen Euroopan myöhäiskeskiajan beginaatit.  Miellän olevani moderni begiini, joka työstää taiteellaan ortodoksista hengellisyyttään. Maalaukseni syntyvät keskellä yhteisön elämää, rukoillen ja työtä tehden. Maalaaminen on minulle tapa rukoilla, rukous lävistää maalaukseni. Beginaatit keskiajalla Beginaatit syntyivät keskiajalla…

Lue lisää

Kirsi Kanerva Länsi-Själlannissa sijaitsevasta Blæsingestä löydettiin vuonna 1983 lyijyamuletti, joka sisälsi tähän mennessä pisimmän säilyneen tanskalaisen riimukirjoituksen. Amulettiin oli kaiverrettu yli 500 riimua. Vastaavia lyijyamuletteja on löydetty myös muualta nykyisen Tanskan, Norjan ja Ruotsin alueelta, sekä muutamia yksittäisiä kappaleita myös Saksasta ja Englannista. Amuleteissa käytetty kieli on usein latinaa, ja teksti on voitu kirjoittaa latinalaisin…

Lue lisää