Anjovispurkki tekee matkaa kohti Kvarnfalletia. Huhtikuu oli kummallinen kuukausi: taivaan peitti useimpina päivinä harmaa pilviverho, lämpötila oli lähempänä nollaa kuin kymmentä lämpöastetta, ja puut ja pensaat odottivat ikuisuuden valoa ja lämpöä, jotta voivat vihdoin puhjeta täyteen lehteen. Mutta vihdoin pilvipeite hajosi, aurinko tuli esiin ja kirsikankukat avasivat nuppunsa ‒ on vappu! Vappu ei ole Uppsalassa…

Lue lisää

Turku 1800-luvun puolivälissä. Maalannut P.J. Fegth C. Fahlcrantzin maalauksesta tehdyn Joh. Cardonin litografian mukaan. Kuva: Turun museokeskus, Turun kaupungin taidekokoelma. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa alkoi tammikuussa 2024 tutkimushanke, jossa tarkastellaan Turkua ja Pariisia ooppera- ja teatterikaupunkeina vuosina 1790–1840. Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittamassa hankkeessa Opera i periferin? Åbo och Paris som musik- och teaterstäder…

Lue lisää

Ajatus puutiaisesta (tuttavallisemmin punkista) Suomen vaarallisimpana eläimenä alkoi yleistyä 2000-luvun alussa. Taustalla vaikutti paitsi puutiaisten lisääntyminen, myös lisääntynyt tietoisuus puutiaisista haitallisten taudinaiheuttajien levittäjinä. Suomessa merkittävimmät puutiaisvälitteiset taudit ovat Borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Lymen tauti) ja virusperäinen puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE), joka aiemmin tunnettiin Kumlingen tautina. Puutiaisvaroitus saksalaisessa metsässä Heedessa. Frank Vincentz. Wikimedia Commons. Sekä borrelioosi että…

Lue lisää

Omakuva (1900). Lähde: Kansallisgalleria, Wikimedia Commons. Ateneumissa avautui viime syksynä impressionismin kaikuja Suomen taiteessa esitellyt näyttely Väriä & valoa. Alfred Finchin, Magnus Enckellin, Ellen Thesleffin ja muiden 1900-luvun alun väritaiteen edustajien maalausten joukossa oli myös turkulaisen Santeri Salokiven öljyvärityö Näkymä Turusta. Vaikka uusimpressionismiin liitetty sateenkaarivärien hehku yhdisti monia suomalaistaiteilijoita ensimmäistä maailmasotaa edeltäneen vuosikymmenen ajan, värin…

Lue lisää

Poikkeuksellisen rankan raekuuron hakkaamaa ruispeltoa Loimaalla elokuussa 2015. Kuva: Elsa Hietala. ”…hän, joka meitä ohjaa, saisi antaa valoisampien aikojen pian tulla, sillä jos tällaiset ajat jatkuvat, en tiedä miten kaikki tulee päättymään, joka puolella mihin katsoo, näkee vain köyhyyttä, sairautta ja kärsimystä…” [1] Sitaatti on Aittamäen kartanon isännän, Paul Enok Wirzeniuksen kirjeestä nälkätalvelta 1868. Poikkeukselliset…

Lue lisää

Kulttuurintutkimuksen seura ja Kulttuurintutkimus-lehti järjestävät nuorille tutkijoille suunnatun kirjoittajakoulun 15. elokuuta 2024 Tampereella.  Kirjoittajakoulun tavoitteena on tarjota uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille mahdollisuus kehittää kulttuurintutkimuksellista otetta kirjoittamiseen sekä keskustella julkaisemisen ja kirjoittamisen käytännöistä. Ohjelmassa painottuvat nimenomaan kulttuurintutkimuksen ja sen lähialojen näkökulmat. Kirjoittajakoulun ohjelma koostuu asiantuntijapuheenvuoroista ja työpajatyöskentelystä. Päivän aikana osallistujat saavat kommentteja ja apua työn alla olevan…

Lue lisää

Kuva 1_Engelska parken:Työskentelemme Uppsalassa historian laitoksella, joka sijaitsee Engelska parkenissa. Kuva: Noora Viljamaa. Tämän tekstin ilmestyessä torstaina olemme Förfalskarna-hankkeessa väitöskirjaansa tekevän Josefine Sjöbergin kanssa rantautuneet Viking Linella Tukholmaan ja ehkä jo saapuneet Uppsalaan, jossa vietämme tutkijavaihdossa seuraavat kolme kuukautta. Odotamme seuraavilta kuukausilta inspiroivia ja antoisia kirjoitushetkiä, monia ruotsinkielisiä keskusteluja ruotsalaisten kollegoiden kanssa, kahvitteluja (ja taivaallista…

Lue lisää

Etsimme idearikasta, toimeenpanevaa ja yhteistyökykyistä päätoimittajaparia Kulttuurintutkimus-lehteen kaksivuotiskaudelle 2024–2026. Tehtävän tarkka alkamis- ja päättymisaika on sovittavissa. Tehtävään perehtymisen vuoksi ainakin toisen uusista päätoimittajista tulisi kuitenkin aloittaa nykyisen päätoimittajan rinnalla jo kevään 2024 aikana.  Tarjoamme kulttuurintutkimuksesta kiinnostuneille tutkijoille paikkaa monitieteisen aikakauslehden johdossa. Päätoimittajien tehtävät vaativat kulttuurintutkimuksen alan ymmärtämistä, taitoa ilmaista itseään kirjallisesti, päätöksentekokykyä sekä sosiaalisia taitoja.…

Lue lisää

Seuran kotisivuja päivitetään parhaillaan, ja osa sivuston linkeistä ei valitettavasti toimi tällä hetkellä. Pahoittelemme tilapäistä häiriötä, toivomme saavan sivuston takaisin toimintaan mahdollisimman pian! Seuraan liittyvissä asioissa voit ottaa yhteyttä seuran sihteeriin Sanna Raniseen (), Kulttuurintutkimus-lehden asioissa toimitussihteeri Maija Rämöön (), ja Kulttuurintutkimuksen päivistä löytyy tietoa osoitteesta https://www.kulttuurintutkimuksenpaivat2023.fi . Artikkeli Kulttuurintutkimus.fi -sivustoa päivitetään julkaistiin ensimmäisen kerran…

Lue lisää

Mediassa on viime viikkojen aikana käyty keskustelua Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa 30.10.2023 tarkastetusta väitöskirjasta, jonka tieteellisessä laadussa on havaittu vakavia puutteita. Usealta taholta on todettu, että työ ei noudata tieteellisen kirjoittamisen konventioita eikä keskustele aihetta koskevan aiemman tutkimuksen kanssa. Työ ei myöskään sisällä tieteellisille väitöskirjoille ominaisia tutkimuskysymyksiä, tutkimusmenetelmää tai teoreettista viitekehystä.  Kulttuurintutkimuksen seura haluaa suomalaista…

Lue lisää

Seuraavat Kulttuurintutkimuksen päivät järjestetään 13.–15.12.2023 Aalto-yliopistossa Espoossa teemalla Odottamattomuus.  Keynote-puhujina ovat taidekriitikko ja tutkija Dr Kim Dhillon, Dr Jenny Jarlsdotter Wikström (Umeå Universitet) sekä visuaalisen viestinnän muotoilun professori Arja Karhumaa (Aalto-yliopisto). Ilmoittautuminen on nyt auki osoitteessa  https://www.kulttuurintutkimuksenpaivat2023.fi Artikkeli Kulttuurintutkimuksen päivät 13–15.12.2023 – Ilmoittautuminen on avattu julkaistiin ensimmäisen kerran Kulttuurintutkimus.

Lue lisää

Kritiikki näkyy! -hanke päättyi syyskuun lopussa. Tästä merkinnästä löytyy yhteenvetoa hankkeesta ja apua verkkosivujen materiaalien hyödyntämiseen. Hanke pyrki löytämään erilaisia näkökulmia kritiikin asemaan, sen julkaisemiseen, tekemiseen ja vaikuttavuuteen. Kritiikki näkyy! -hanke toteutettiin vuosien 2020-2023 aikana, ja hankkeen rahoitti Koneen säätiö ja toteutti Suomen arvostelijain liitto. Kiitokset kaikille hankkeen toimintaan osallistuneille ja yhteistyökumppaneille – teitä on…

Lue lisää

KIRJAT | Markku Soikkelin tietoteos on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu kirja Alfred Hitchcockista vuosikymmeniin. Markku Soikkeli: Hitchcock – 30 klassikkoa. Avain, 2023. 221 sivua. Alfred Hitchcockin (1899–1980) elokuvia suomeksi käsitteleviä kirjoja luulisi olevan mielin määrin. Markku Soikkelin (s. 1963) Hitchcock – 30 klassikkoa -teos (Avain, 2023) todistaa heti kättelyssä oletuksen vääräksi. François Truffaut’n (1932–1984) haastattelukirja, tunnetuin Hitchcockin uraa käsittelevä teos, ilmestyi suomeksi tasan 40…

Lue lisää

Olin äskettäin Venetsiassa, jossa olen ammattini puolesta käynyt tutustumassa Arkkitehtuuribiennaaliin noin kolmenkymmenen vuoden ajan, vain muutaman kerran väliin jättäen. Kahden vuoden välein järjestettävä katsaus esittelee maailman arkkitehtuurin ajankohtaiset suuntaukset. VUOSIEN varrella Venetsia on muuttunut merkittävästi. Lisääntynyt turismi näkyy kaikkialla. Vaikka kaupunki onkin aivan huikea arkkitehtuuriltaan, tuntuu siltä ettei sitä jaksa katsella ympärillä tungeksivien muiden ulkomaalaisen…

Lue lisää

Tampere Filharmonian konsertti Tampere-talossa 22.9.2023. Joshua Weilerstein, kapellimestari. Alberto Navarra, huilu. Pavel Haas: Harjoitelmia jousiorkesterille. W. A. Mozart: Huilukonsertto D-duuri K. 314. György Ligeti: Lontano. Béla Bartók: Konsertto orkesterille Tampere Filharmonian perjantainen konsertti päättyi mitä loistokkaimpaan tulkintaan Béla Bartókin Konsertosta orkesterille. Kapellimestari Joshua Weilersteinin ja oivallisen orkesterimme väkevä esitys oli rikkeettömästi muotoiltu ja viimeistä piirtoa myöten huoliteltu, mutta samaan…

Lue lisää

En fartfylld komedi där scenografi, regi och koreografi går sömlöst in i varandra, med ett briljant uppdaterat manus: Nya Ålands recensent hyllar Kompani Nords ”Jorden runt på 80 dagar” och ordinerar den som en effektiv kulturell kur.   Jules Vernes mest lästa äventyrsberättelse ”Jorden runt på 80 dagar” från år 1874 baserar sig dels på…

Lue lisää

Anne Kalliola: Meidy on olemas. Karjalazet nuoret Suomes. 2023, s. 118. Tekstit suomeksi ja livvinkarjalaksi. Kääntäjä: Aleksi Ruuskanen. Muuramelainen valokuvaaja ja graafinen suunnittelija Anne Kalliola tekee näkyväksi karjalaista nykykulttuuria. Valokuvista ja haastatteluista koostuvassa kirjassa Meidy on olemas ääneen pääsevät nuoren polven karjalaiset, joiden ote omaan ajassa elävään kulttuuriperintöönsä on vaikuttava. Monilla suomalaisilla on karjalaisia juuria.…

Lue lisää

FESTIVAL. Så körde den igång, tjugonionde upplagan av Tehdasfestivaali Manifesti, festivalen som årligen ordnas på Manilla. Festivalen började den 13 september och pågår till den 23 september. Årets tema är ”Öppningar” – öppningar mellan olika konstgenrer och möjligheter för publiken att öppna sig för nya upplevelser. Öppningstalet hölls av Åbos nya kulturchef Anu Laitila, som…

Lue lisää

Varhaisnuorille suunnattu kirja on erityisen helppolukuinen. KIRJAT Maria Kuutti: Peli on alkanut, Iida. Kuvitus Elina Jasu. Karisto 2023. 123 s. Kun kaltaiseni hidas lukija hotkaisee yhdeltä istumalta kokonaisen romaanin, tietää, että kyseessä on sekä erityisen helppolukuinen että mukaansatempaava kirja. Näin minulle kävi, kun tartuin Maria Kuutin varhaisnuorille suunnatun Onnenpotku- sarjan toiseen osaan, Katse palloon, Iida!…

Lue lisää

Laura Mannisen neljäs romaani on sujuvaa ja äänikirjaksi soveltuvaa mutta sisällöltään unohdettavaa luettavaa. Romaani alkaa mitä suomalaisimmalla tavalla, mökillä tapahtuvalla halonhakkuulla. Tuulia iskee pölkkyä kahtia ja sitten puolikkaat uudelleen halki. Avioerosta on tullut todellisuutta, ja lukija huomaa, että Tuulia ei vain pura stressiään, vaan kyse on symboliikasta. Tuulian mielessä ehjä yksikkö, hänen parisuhteensa, on mennyt…

Lue lisää