Sosiaalisesta mediasta ja sen eri yhteisöpalveluista[1] on tullut kiinteä osa Suomen kuntien viestintää. Käytetyin yhteisöpalvelu on Facebook, jota käytti Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan viestinnässään 96 % kunnista vuonna 2018 (Kuntaliitto, 2018). Sosiaalinen media koettiin saman tutkimuksen mukaan kuntien keskuudessa erittäin tärkeäksi paitsi kunnan tiedottamisessa ja markkinoinnissa, myös yhteisöllisyyden luomisessa kuntien ja asukkaiden välillä. Samaan aikaan julkishallinnon…

Lue lisää

Loimaalla vietettiin kekrijuhlaa vuonna 1972. Kuva: Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma, Pekka Kyytisen kokoelma. ”Kekrinä vasta rengit ja piiat viettävät ilojuhlaa, pestinsä, sekä säästönsä liiat arvelematta tuhlaa; vuotuinen palkka liian on hupa, vaan onhan meillä tanssima-lupa, soitapas vielä, ryyppyä en kiellä – halituli tili taalaa!” Ote on ensimmäinen säe ”Kekrinä”-nimisestä laulusta, joka ilmestyi vuonna 1929…

Lue lisää

Ympäristökriisit, kuten muovijätteen valtava määrä vesistöissä, haastavat jokaisen ihmisen miettimään uudelleen suhdettaan luontoon. Näyttää siltä, että ihmiskunta on epäonnistunut tehtävässään viljellä ja varjella maapalloa. Teologit ovat erityisen haasteen edessä, sillä heidän tehtävänään on määritellä uudelleen, mitä “viljeleminen ja varjeleminen” tarkoittaa ympäristökriisien aikakaudella. Pari yötä sitten jokin merilintu pääsi roskakoriini. Kaikki likaiset roskani ja kertakäyttöiset muovijätteeni…

Lue lisää

Turku oli Suomen alueen tärkein ja suurin kaupunki satojen vuosien ajan. Turku toimi siten alueen keskuskaupunkina, mutta virallista pääkaupunkistatusta sillä ei luonnollisestikaan ollut ennen kuin Suomesta luotiin suuriruhtinaskunta. Näin Turun viralliseksi pääkaupungiksi kohottaminen 1809 ei ollut kovin poikkeuksellinen teko keisari Aleksanteri I:ltä, vaikka Pietarista nähden Turku oli kaukana ja toisaalta kovin lähellä Tukholmaa. Pääkaupungin kultainen…

Lue lisää

Etsivän keskuspoliisin henkilömappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sillä henkilömappi sisältää lähinnä muutaman lehtileikkeen henkilöstä. Vaikuttaa siltä, että turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkilöä vain etäältä, eikä hänen toimintansa nähty merkittävästi uhkaavan yhteiskuntajärjestystä 1920–1940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkilöön liittyvät rikosepäilyt ja rikokset, joista lehtileikkeetkin kertovat, tekivät asiasta enemmän muiden poliisivoimien, ei…

Lue lisää

Kuopion hiippakunnan piispa, dosentti Jari Jolkkonen, on julkaissut monipuolisen kokoelman tekstejään viime vuosilta. Ikävä vanhoja ateisteja on todella lukemisen arvoinen taskuteos. Jolkkosen kirjoitukset ottavat kantaa moniin ajankohtaisiin aiheisiin. Hän tarjoaa katsauksen ateismiin ja tieteen historiaan, pohtii monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa sekä valaisee luterilaisuuden historiaa ja luonnetta. Piispa puolustaa lepoa, yhteiskunnan huono-osaisia ja kirkon edustamaa klassista avioliittokäsitystä.…

Lue lisää

On vuosi 2019. On kulunut sata vuotta siitä, kun Suomessa valittiin se suunta, jolla nyt matkaamme. Sata vuotta sitten vahvistettiin tasavaltainen hallitusmuoto, valittiin ensimmäinen presidentti ja yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella valitut kunnanvaltuustot sekä aloitettiin yhteiskunnallinen sovintopolitiikka, vaikka ilmassa leijui sisällissodan katkera muisto. Vuodessa 1919 oli muutakin. Koska valtion suojelu kuuluu valtioiden perustehtäviin, myös Suomessa perustettiin…

Lue lisää

Tobias Scholz’s book ESports is Business: Management in the World of Competitive Gaming (2019) is the first academic book published explicitly on the business side of esports, and as such, certainly a required reading for all scholars interested in esports and competitive gaming. So far and excluding a couple exceptions like T. L. Taylors 2012…

Lue lisää

  YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS PIDETÄÄN MAANANTAINA 3.12.2018 KELLO 18 ALKAEN HELSINGISSÄ. KOKOUS ON AVOIN KAIKILLE HISTORIOITSIJAT ILMAN RAJOJA RY:N JÄSENILLE   LIITY JÄSENEKSI 26.11.2018 MENNESSÄ JA TULE MUKAAN SUUNNITTELEMAAN JA IDEOIMAAN YHDISTYKSEN ENSI VUODEN TOIMINTAA!   MIKÄLI OLET KIINNOSTUNUT TOIMIMAAN YHDISTYKSEN HALLITUKSESSA ENSI VUONNA, MUTTA ET PÄÄSE PAIKALLE KOKOUKSEEN, ILMOITATHAN SIITÄ ENNEN KOKOUSTA SÄHKÖPOSTITSE HALLITUKSEN…

Lue lisää

  Kolonialistinen ja postkolonialistinen historia esitetään usein osana yleistä historiaa, johon Suomen historialla tuntuu olevan vain vähän yhtymäkohtia. Tuloksena on ulossulkeva esitys menneisyydestä – me (suomen- ja ruotsinkieliset), jotka olemme osa niin sanottua yhteistä historiaa sekä he, jotka eivät ole. Suomessa on tilaa monipuolisemmalle historiakertomukselle. Vähemmistöjen asemaa tulisi käsitellä myös virallisissa yhteyksissä, silloinkin kun se…

Lue lisää

  Me allekirjoittaneet Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen hallituksen jäsenet olemme seuranneet maailmalla erilaisia tasavuosijuhlia ja juhlien yhteydessä käytyä keskustelua historian tapahtumista ja niiden muistamisesta. Erityisesti sisällissodat kirvoittavat kiivaita näkemyksiä. On tyypillistä, että joidenkin mielestä asioita on pengottu jo riittämiin, mutta toisten mielestä valtiovallalla tai muilla tapahtumista vastuullisilla on yhä jotakin salattavaa. Edes aika ei lopeta…

Lue lisää

Haemme osallistuja lauantaina 8.9.2018 kello 12-17 järjestettävään dialogitilaisuuteen. Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston keskustakampuksella. Tammikuun 26. päivä vuonna 1918 Helsingin työväentalon torniin syttyi valo. Seuraavana päivänä käynnistyi sisällissota, jonka muistovuotta vietämme tänä vuonna. Vuoden 2018 aikana järjestetään lukemattomia seminaareja, luentoja, paneelikeskusteluja ja näyttelyitä, joissa sisällissodan traumaa käsitellään. Lisäksi vuoden aikana julkaistaan useita teoksia, jotka pyrkivät vastaamaan…

Lue lisää

  Tiedätkö jo kaiken vuoden 1918 tapahtumista? Perustuuko yleinen käsitys yksinkertaistuksiin vai onko sisällissodan tarina luultua monisyisempi? Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 alkanutta konfliktia tulisi nimittää ja mitä merkityksiä eri nimitysten takana piilee? Mitä keväällä tapahtui, ketkä sotivat ja mitä varten? Entä miten sodan jäljet näkyvät edelleen…

Lue lisää

  Järjestimme 8. tammikuuta keskustelutilaisuuden totuuskomissioista, jossa käytiin läpi kokemuksia eri puolilla maailmaa järjestetyistä totuuskomissioista. Seminaarin voi katsoa kokonaisuudessaan nyt myös YouTube-kanavamme kautta! Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia totuuskomissioita, joiden tarkoituksena on ollut tutkia ja paljastaa valtioiden menneet rikkomukset ja vääryydet. Totuuskomissioiden työn päämääränä on ollut menneisyydestä kumpuavien konfliktien ratkaiseminen. 19.10.2017 Suomen hallitus ilmoitti käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän…

Lue lisää

  Syyskuussa 2017 keskustelimme poliittisen väkivallan perinnöstä yhdessä Politiikasta-verkkolehden kanssa. Mukana paneelissa olivat historioitsija Oula Silvennoinen, poliittisen väkivallan tutkija Leena Malkki sekä toimittaja Sara Rigatelli Ylen ajankohtaistoimituksesta. Keskustelua moderoi Politiikasta-verkkolehden päätoimittaja Johanna Vuorelma. Tilaisuudessa pohdittiin millaista poliittista väkivaltaa Suomessa on itsenäisyyden aikana esiintynyt ja miten siihen on suhtauduttu. Entä vaikuttaako suhtautumisemme menneeseen poliittiseen väkivaltaan myös…

Lue lisää