Marcel Proust, Kadonnutta aikaa etsimässä: Guermantesin tie 2. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Helsinki: Otava, 1986. 384 s.H.K. Riikonen kirjoittaa: Marcel Proustinromaanisarjan Kadonnutta aikaa etsimässä suomennoksen kuudes nide, Guermantesin tie 2, alkaa jaksolla, joka kuvaa kertojan isoäidin sairautta ja kuolemaa. Kyseessä on yksi kirjallisuuden suurista kuolinkohtauksista. Kuvauksen keskiössä on kuoleva isoäiti, mutta yhtä huomionarvoisia ovat hänen ympärillään…

Lue lisää

 Wisława Szymborskan Hetki[valitut runot]. Suom. Martti Puukko. Helsinki: LIKE, 2004. Bo Pettersson kirjoittaa: Ensin härkää sarvista: Voiko vuonna 2012 kuolleen kirjailijan tuotantoa jo tässä vaiheessa kutsua klassiseksi ja näin antaa ymmärtää, että se tulee jäämään kirjallisuudenhistoriaan? Väittäisin, että tässä tapauksessa voi. Ensiksi, puolalainen runoilija Wisława Szymborskakirjoitti laadukkaita runoja jo yli viisikymmentä vuotta sitten, ja toiseksi,…

Lue lisää

 Aino Kallas, Barbara von Tisenhusen. Liivinmaalainen tarina. Somistanut Topi Vikstedt. Helsinki: Otava, 1923. 96 sivua.H. K. Riikonen kirjoittaa: Tallinnassa 1500-luvun lopulla pappina toiminut Balthasar Russow kertoo keskialasaksaksi kirjoittamassaan Liivinmaan kronikassa ruotsalaisten hyökkäyksestä: ”Ruotsalaiset kulkivat pikamarssia tiheiden ja ryteikköisten metsien läpi ja yllättivät yöllä Ubakalun kylässä Rannun linnan isännän Jürgen Tiesenhausenin ja hänen lippueensa, jossa olivat…

Lue lisää

Lue lisää

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista…

Lue lisää

30.10.2020

Artikkeli perustuu heinäkuussa 2019 tehtyihin etnografisiin kenttätöihin Untšon kylässä Marin tasavallassa, joka sijaitsee Keski-Venäjällä aivan Tatarstanin rajalla. Untšon eli   venäjäksi Šorunžan keskuskylän lisäksi siihen kuluu kuusi muuta pienempää kylää, joiden kaikkien yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuonna 2019 noin 2000. Pienemmät kylät ovat Mukanai, Paimyr, Sapunža, Šlan, Šurga ja Jambator. Osa asukkaista on vain kirjoilla kylässä. Tarkastelemme…

Lue lisää

Tämän tutkimuksen kohteena on kolme klassisia kieliä käsittelevää kielioppiteosta, joiden ensimmäiset painokset ovat ilmestyneet vuosina 1858–1881. Johan Gabriel Geitlinin kahdessa osassa ilmestynyt latinan kielioppi (Latinalainen kielioppi umpisuomalaisen nuorison hyödyksi 1858 ja Lause-oppi 1860), Gustaf Cannelinin Kreikan kieli-oppi, alotteleville (1863) ja Carl Johan Lindeqvistin Kreikan kielioppi (1881). Aikaisemman tutkimuksen sivuutettua klassisten kielten suomenkieliset kieliopit tarkastelemme tässä…

Lue lisää

Lue lisää

Tekijyys Ruotsin vallan aikaisessa suomenkielisessä kirjallisuudessa Tässä artikkelissa puheena on se, miten Ruotsin vallan aikana julkaistujen suomenkielisten teosten nimiösivuilla, esipuheissa sekä omistus- ja jälkikirjoituksissa ilmaistiin kirjan tekijä tai tekijät. Artikkelissa käsitellään kirjallisuutta 1540-luvulta vuoteen 1809. Aineisto sisältää 218 Ruotsin vallan aikaista suomenkielistä kirjaa. Aineistossa on mukana teoksia eri kirjallisuustyypeistä (uskonnollinen kirjallisuus, lakikirjallisuus, valistus- ja neuvokirjat…

Lue lisää

Asiasanat: avoin viittaus, yksikön 2. persoona, imperatiivi, suomen murteet TiivistelmäYksikön 2. persoonan avoimen käytön levikki ja yleisyys suomen murteissa Tutkimus käsittelee yksikön 2. persoonan avointa käyttöä suomen murteissa. Avoimilla yksikön 2. persoonan lauseilla ei viitata spesifisti kuulijaan tai kehenkään muuhunkaan vaan kuvataan yleistävästi inhimillisen toimijan kokemusta jossakin tilanteessa. Artikkeli edustaa murremaantieteellistä ja funktionaalista murresyntaksin tutkimusta.Tutkimuksen…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee suomen kielen veden liikkeeseen liittyviä onomatopoeettisia interjektioita klunk, kohi, kuoh, liri, liti, lits, loiskis, loti, läti, läts, molskis, pirsk, pläts, polskis, pori, pul(i), roiskis, tip ja näille sanoille lähimerkityksisiä sanoja. Tutkimuksen keskiössä on interjektioiden merkityksen, muodon ja käytön vakiintuneisuus. Videoaineistoon perustuvalla elisitaatiotestillä (18 osallistujaa) selvitettiin, millä interjektioilla koehenkilöt kuvasivat yhdellätoista videopätkällä näytettyjä tilanteita.…

Lue lisää

Lue lisää

This article examines which loaning features indicate that the predecessor of South Saami – Southern Proto-Saami – drifted off from common Late Proto-Saami at an early date. We also suggest that this drift refers to linguistic immigration to central Scandinavia where South Saami is spoken today. Loanword ev­idence provided are those from Northwest Germanic and…

Lue lisää

Lue lisää

Eesti maakonniti ja Suomen maakunnittain: viron ja suomen kääpiösijat rinnakkain Artikkelissa tarkastellaan viron ja suomen, ”uusimpien” sijojen tai sijoja muistuttavien muodosteiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Huomion keskipisteenä ovat viron ja suomen niin sanotut distributiivit sekä suomen niin sanottu temporaali: Viron -ti-aineksisia muodosteita kuten maakonniti, periooditi, suviti ja laupäeviti vastaavat suomessa yhtäältä -ttAin-aineksiset distributiiviset muodosteet maakunnittain ja…

Lue lisää

Lue lisää

Kognitiivisen semantiikan alalla niin kutsutut ajan spatiaaliset metaforat ovat olleet suosittu tutkimuskohde jo vuosikymmeniä. Ajan spatiaalisista metaforista on kyse silloin, kun prototyyppisesti tilaan liittyvillä kielellisillä muodoilla ilmaistaan aikaan liittyviä suhteita. Tällaisina prototyyppisesti tilaan liittyvinä muotoina on pidetty erityisesti adpositioita, joiden käyttöä temporaalisten suhteiden kuvauksissa on tutkittu runsaasti eritoten kansainvälisellä tasolla, mutta jo jonkin verran myös…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tutkin tiedätkö-ilmauksiksi nimittämieni tietää-verbin yksikön 2. persoonan preesensin interrogatiivimuotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Huomion kohteena on, millaisten keskustelun toimintojen osana ja millaisissa vuorovaikutuksellisissa funktioissa tiedätkö-ilmaukset arkivuorovaikutuksessa esiintyvät. Artikkelissa kuvataan ilmausten käytön variaatiota ja tarkastellaan, onko tiedätkö-ilmauksen käyttö tietyissä yhteyksissä muuttumassa verbimuodosta partikkelistuneeksi ilmaukseksi. Tutkimuksen aineisto on peräisin Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesta tietokannasta Arkisynista, joka sisältää yhteensä…

Lue lisää