J. W. v. Goethe, Italian matka päiväkirjoineen. Valikoiden suomentanut ja johdannon laatinut Sinikka Kallio. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Taide, 1992. 377 sivua.H. K. Riikoinen kirjoittaa: Vuosisatojen ajan kiinnostava osa Euroopan kulttuurihistoriaa ovat olleet matkat antiikin ja renessanssin muistomerkkien äärelle Italiaan ja erityisesti Roomaan. 1700-luvun lopun kuuluisin Italian-matkaaja oli Johann Wolfgang von Goethe. Hänen suuri matkansa tapahtui syyskuusta…

Lue lisää

Vera Vala: Aprikoosiyöt, Gummerus 2021. Kansikuva: Gummerus.Joel Kuortti kirjoittaa:”Menneisyys kuin musta aukko”  Vera Vala jatkaa Italiaan sijoittuvien teosten kirjoittamista. Tällä kertaa kyseessä ei ole Adrianna de Berllis -dekkari, kuten hänen kuusi edellistä kirjaansa vaan jännitystä ja romantiikkaa tarjoava Aprikoosiyöt(Gummerus 2021). Keskeinen hahmo on suomalainen Laura, 38-vuotias osa-aikainen palkanlaskija, joka ei ”enää tiedä kuka minä olen”. Hänen…

Lue lisää

 Karel Čapek, Salamanterisota. Suom. Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1938. 2. painos 1962. Bo Pettersson kirjoittaa: Joskus sitä muistaa missä ja milloin on lukenut tietyn kirjan, varsinkin jos se on tehnyt vaikutuksen. Karel ČapekinSalamanterisodan (1936) otin mukaan astuessani armeijaan Dragsvikin varuskuntaan syksyllä 1982, osin koska se oli sopivan pieni pokkari, osin koska halusin pitää yllä suomen…

Lue lisää

 Hermann Broch: Luutnantti Pasenow eli romantiikka, 1888. Unissakulkijat I. Suomentanut Oili Suominen. Helsinki: Tammi 1988  Liisa Steinby kirjoittaa: Brochin Unissakulkijat-teos (Die Schlafwandler, 1931–1932) koostuu kolmesta romaanista, joista jälkimmäiset ovat nimeltään Kirjanpitäjä Esch eli anarkia, 1903 ja Liikemies Huguenau eli asiallisuus, 1918. Otsikot ilmaisevat, että trilogia kertoo kolmen eri päähenkilön kautta tietyn, 1900-luvun taitteeseen sijoittuvan yleisen…

Lue lisää

Naguib Mahfouz, Midaqq-kuja. Suomentaneet Pekka Suni ja Mustafa Shikeben. Helsinki: Tammi, 1990. 403 s. (Arabiankielinen alkuteos Zuqaqu-l-Midaqq, 1947).H. K. Riikonen kirjoittaa: Vuoden 1988 Nobelin palkinnon myötä egyptiläiseltä kirjailijalta Naguib Mahfouzilta (1911-2006) suomennettiin englannista novelli ”Siunatttu yö” (1988) ja arabiasta muutamia romaaneja vuosina 1989-1996. Sen jälkeen hän näyttää Suomessa joutuneen unohduksiin sikäli, että uusia suomennoksia ei ole ilmestynyt.…

Lue lisää

Lue lisää

Kreikan- ja latinankielisen kirjallisuuden suomentamisen varhaisvaiheet asettuvat pääosin samaan aikakauteen kuin muunkin kaunokirjallisen suomennostoiminnan alku, 1800-luvun alkupuolelle. Suomentaminen oli aluksi hajanaista kahdellakin tapaa. Suomennosten julkaisukonteksteja oli useita erityyppisiä (sanomalehdet, kokoomateokset, akateemiset opinnäytteet) ja toisekseen, kaikki suomennokset tässä alkuvaiheessa olivat osasuomennoksia; kokonaisia teoksia ei vielä suomen kielelle käännetty. Toisaalta suomennokset tehtiin suoraan alkukielistä, ja tässä näkyykin…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee Eino Leinon runoa ”Titanic” (1912). Artikkeli tuo esiin, että tämä nykyisin harvan tuntema runo oli ilmestymisaikanaan huomiota ja arvostusta saanut runo, jolla oli erityisasema Leinon tunnetuksi tulleen kiertueen päätösnumerona. Runon keskushenkilöitä ja puhujia ovat Titanicin muusikot, joiden kuvausta tarkastellaan sekä ajan Titanic-aiheista kirjoittelua (kuten sanomalehtiuutisointia) että 1900-luvun alun kirjallisuuden taiteilijakuvausta vasten. Kuolevat muusikot…

Lue lisää

Olla V-mAssA on monikäyttöinen rakenne, jolla voidaan ilmaista muun muassa progressiivisuutta. Rakenteella voidaan ilmaista myös ennakointia ja intentioita, mitä ei vielä tähän mennessä ole tutkittu itsenäisenä tutkimusaiheenaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan olla V-mAssA -rakenteen käyttöä nimenomaan ennakoinnin ja intentioiden ilmaisuissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-korpuksesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktiokielioppi.  Kun olla V-mAssA -rakennetta käytetään ilmaisuissa, joissa ennakoidaan tulevia tapahtumia tai tuodaan esille omia tai…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa käsitellään Pohjanmaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kieltä ja sen läsnäoloa heidän ruotsinkielisessä arjessaan. Artikkelissa keskitytään tarkastelemaan Kristiinankaupungin ja Närpiön alueen 18−20-vuotiaiden ruotsinkielisten lukiolaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielen puhumisesta, käytöstä ja oppimisesta. Tutkimusaineisto koostuu 62 lukion kolmasluokkalaisten teemakirjoituksesta, jotka on analysoitu kulttuurianalyyttisesti. Lähes kaikkien näiden opiskelijoiden äidinkieli on ruotsi ja perhetausta ruotsinkielinen. Artikkelissa kysytään,…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkelissa tarkastellaan kolmea arkikielessä ’tyhmää’ merkitsevää appellatiivistunutta ilmausta, uunoa, taunoa ja urpoa. Tutkimuksessa selvitetään, mitä sanat arkisessa nykykielessä tarkoittavat, millaisessa kontekstissa niitä käytetään ja miten niiden käyttö jakautuu suhteessa vuorovaikutuksen osapuoliin. Aineisto on peräisin Suomi24-korpuksesta, ja ilmauksia luokitellaan niiden merkityksen, käytön ja rakenteen perusteella. Analyysi on pääosin laadullista. Tutkimuksessa tarkastellaan myös ilmausten taustalla olevia etunimiä…

Lue lisää

Lue lisää

Tässä artikkelissa tarkastellaan huumausaineiden nimityksiä Tor-verkossa toimineen Torilauta-huumekauppasivuston keskusteluissa. Tutkimuksessa esitellään, mitkä ovat eri huumausaineiden yleisimmät nimitykset, miten nämä tiedot suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin, ja millaisia tendenssejä huumeslangissa on tulosten perusteella nähtävissä. Analyysin pääpaino on slanginimityksissä, mutta myös yleiskieliset nimitykset otetaan huomioon. Tutkimusaineisto koostuu 3 000 viestistä, jotka ovat pääosin huumeiden myynti-ilmoituksia. Huumesanasto on monipuolista: aineistossa…

Lue lisää

Lue lisää

Tutkimus käsittelee yksipersoonaisen passiivin eli verbin TA-muodon merkitystä ja käyttöä karjalassa ja suomessa. Vaikka karjala muistuttaa läheisesti etenkin suomen itämurteita, passiivin käytössä on kielimuotojen välillä myös eroja. Yhteistä karjalalle ja suomelle on, että passiivilauseella voidaan ilmaista toimintaa tai tapahtumaa, jonka tekijäjoukoksi tulkitaan vain väljästi esimerkiksi tietyssä ajassa tai paikassa olevat ihmiset (ennen vanhas nenga sanottih…

Lue lisää

Abstrakti: Seitsemän veljeksen sanastollinen anti suomen nykyisessä yleiskielessä Aleksis Kiven sanaston tunnetuin tutkija Eemil Arvi Saarimaa kirjoitti koulujen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tueksi useina laitoksina ilmestyneen kirjasen Selityksiä Aleksis Kiven teoksiin, jonka ensimmäisessä versiossa keskityttiin Seitsemään veljekseen ja Nummisuutareihin. Pitkän opettajanuransa aikana Saarimaa laati useita erillistutkimuksia Kiven sanaston erityispiirteistä ja taustoista sekä kokosi Kiven tuotannosta…

Lue lisää