Sosiaalisen median vaikuttajien seuraajille voi muodostua affektiivisia ystävyyden kaltaisia tunnesiteitä eli parasosiaalisia suhteita seuraamiansa mediapersoonia kohtaan. Sosiaalisessa mediassa on otolliset lähtökohdat parasosiaalisten tunteiden syntymiselle ja kehittymiselle, kun vaikuttajat päästävät katsojat kurkistamaan elämäänsä kuvien ja videoiden välityksellä, kertovat itsestään henkilökohtaisia asioita seuraajilleen ja puhuttelevat yleisöä tuttavalliseen tyyliin.Artikkelissa syvennytään parasosiaalisen suhteen syntyyn ja sitä edistäviin tekijöihin. Tutkimuksen…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee stereotyyppisen ”hyvän” ja ”pahan” kamppailua yhdysvaltalaisessa televisioidussa showpainissa. Showpaini on yleisöviihdettä, jossa kamppailulajit yhdistyvät teatterimaiseen esiintymiseen käsikirjoitetuissa ja ennalta päätetyissä tarinoissa. Showpaini on suureellista spektaakkelia, jossa käytetään liioiteltuja reaktioita.Tämä artikkeli käsittelee hyvän ja pahan kohtaamista showpainissa yhden erityisen kuvaavan tapausesimerkin kautta, joka on valikoitu yhdysvaltalaisesta WWE-showpainiorganisaatiosta. Tapausesimerkissä ”hyvä” (face) eli Shinsuke Nakamura kohtasi…

Lue lisää

Tarkastelemme uutisparodiaohjelma Frank Pappa Show’ta esimerkkinä 1990-luvun alun asiaviihteen ohjelmistosta, jota määrittävät uudenlainen faktan ja fiktion suhde sekä viihteellisen poliittisen julkisuuden syntyminen. Indieyhtiö Broadcasters Oy:n tuottama televisiosarja kommentoi ajantasaisesti lama-ajan murroksia, kuten piteneviä leipäjonoja ja kasvavaa työttömyyttä. Frank Pappa Show uudisti poliittisen viihteen kenttää nostamalla viimeisen asiallisuuden linnakkeen, uutiset, viihteen käytettäväksi ja totutti katsojat tulkitsemaan…

Lue lisää

Artikkeli käsittelee yhteisön affektiivista kuvaa nordic noir -televisiosarjan Kaikki synnit (ohj. Mika Ronkainen) musiikissa. Nordic noirin lajityyppiin kuuluu keskeisenä affektina epäilys. Artikkelissa tarkastellaan sarjan keskeistä teemaa, anteeksiantoa, epäilyksien affektiivisena vastinparina.Sarjan tarinamaailma sijoittuu fiktiiviseen pohjoispohjanmaalaiseen Varjakan kuntaan, jonka valtaväestö on vanhoillislestadiolaista. Nordic noirille lajityypilliseen tapaan sarjan tarina nousee ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta kysymyksestä, joka Kaikki synnit -televisiosarjassa on…

Lue lisää

Elokuvissa ja erityisesti angloamerikkalaisissa elokuvissa kuvataan itsemurhaa usein. Niiden representaatiot heijastelevat kulttuurisia käsityksiä itsemurhasta, mutta myös itsenäisesti vaikuttavat käsitysten syntymiseen. Tässä artikkelissa tarkastelen Ari Asterin folk-kauhugenreä edustavaa elokuvaa Midsommar – loputon yö (2019). Elokuvassa sisarensa tekemää murha-itsemurhaa sureva Dani matkustaa Yhdysvalloista Ruotsiin fiktiiviseen Hårga-kommuuniin poikaystävänsä ja tämän ystävien kanssa. Hårgalainen juhannusrituaali paljastaa eroja amerikkalaisen ja…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Fight Club toimi uusliberalistisen yhteiskuntajärjestelmän työhön liittyvää affektituotantoa mallintavana ja tuottavana elokuvallisena koneena. Analyysi perustuu Jonathan Bellerin elokuvallisen tuotantomuodon teoriaan. Elokuvalla katsojat kalibroitiin tekemään huomiotalouden vaatimaa katsomistyötä. Palkaksi he saivat erilaisia viihtymisen muotoja. Gilles Deleuzen ”ajattelun kuva” -käsitteelle rinnasteisena kehitellään ”työn kuva” -käsitettä.Elokuvassa tuotettiin metaelokuvana sekä kuluttamiselle perustuvaa katsojakokemuksen tilaa että yleisempää työn kuvaa. Tuottavana…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Dome Karukosken 2014 valmistuneen Päin seinää -elokuvan Essi sanoo ”Itä-Vantaa on maaginen valtakunta, jossa unelmat ei toteudu.” Elokuva ei ole ainoa, jossa lähiön asukkaiden maailmankuvaa leimaa luovuttamisen tunnelma. Katsottuani kuusi lähiöön sijoittuvaa elokuvaa pohdin, millaisen kuvan elokuvat antavat lähiöistä. Karukosken elokuvan lisäksi katselulistallani oli Selma Vilhusen Hölmö nuori sydän vuodelta 2018, Akseli Tuomivaaran Korso vuodelta…

Lue lisää

Mikä on valheiden hinta? Tämä on kysymys, jolla Jared Harrisin näyttelemä ydinfyysikko Valeri Legasov aloittaa kertarysäyksellä ilmiöksi nousseen Chernobyl-minisarjan (2019). Sarja käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta huhtikuussa 1986 sekä katastrofin jälkipyykkiä. Tosipohjainen ydinfyysikko Valeri Legasov (Jared Harris) on ylistetyn Chernobyl-sarjan keskushahmo. Sarjan aloittavassa monologissa Legasovin hahmon pahin pelko ei ole, että yksittäistä valhetta erehdytään pitämään totuutena. Pahempaa…

Lue lisää

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ - - ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy…

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Nelosella tuli eilen sunnuntaina tv-ensi-iltaan vuoden 2017 Kaunotar ja hirviö-elokuva. Kyseessä on Bill Condonin ohjaama musikaalielokuva ja sen pääsosissa nähdään mm. Emma Watson, Dan Stevens, Luke Evans ja Kevin Kline. (Ja luojan kiitos! ääniraita oli alkuperäinen, eikä suomeksi dupattu.) Itse olen sitä sukupolvea, jolle Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1991 on klassikko. Näytelty versio ei elokuvallisesti ollut…

Lue lisää