Etsivän keskuspoliisin henkilömappi numero 799 on hyvin ohut. Varsinaisia seurantatietoja ei juuri ole, sillä henkilömappi sisältää lähinnä muutaman lehtileikkeen henkilöstä. Vaikuttaa siltä, että turvallisuuspoliisi on ollut kiinnostunut seuraamaan henkilöä vain etäältä, eikä hänen toimintansa nähty merkittävästi uhkaavan yhteiskuntajärjestystä 1920–1940-lukujen Suomessa. Toisaalta henkilöön liittyvät rikosepäilyt ja rikokset, joista lehtileikkeetkin kertovat, tekivät asiasta enemmän muiden poliisivoimien, ei…

Lue lisää

Suomen Filmiteollisuuden T.J. Särkkä oli puheessa ja kirjoituksissa aina ”maisteri”. Jouduin hiukan penkomaan ennen kuin löysin arvaamani. Pääaine: venäjän kirjallisuus. Sotien välisenä aikana tämän tutkinnon tähdentäminen ei ollut suosittua. Sotien jälkeen se oli unohtunutkin. Särkän lisäksi venäjästä tutkintonsa suorittaneita ”Moskovan maistereita” olivat muiden ohella J. O. Ikola eli Vaasan-Jaakkoo, Ilmari Kianto ja Lapuan Liikkeen ”Hurja-Hilja”, Lapualla…

Lue lisää

Kävin katsomassa ensi-iltanäytöksenä Todd Douglas Millerin ohjaaman elokuvan ”Apollo 11”. Ensimmäisen kuulennon 50-vuotispäiviä on juhlittu monin tavoin – ja aiheesta. Yle on näyttänyt kuusiosaisen hyvätasoisen dokumenttisarjan avaruuden valloituksesta, keskiössä kuu. Sarjan yksi vahva ulottuvuus oli kylmän sodan ideologinen kilpailu Neuvostoliiton ja Yhdysvalain välillä. ”Apollo 11” lähestyy aihetta toisella tavalla: se käyttää lähes tulkoon kokonaan vain…

Lue lisää

Tobias Scholz’s book ESports is Business: Management in the World of Competitive Gaming (2019) is the first academic book published explicitly on the business side of esports, and as such, certainly a required reading for all scholars interested in esports and competitive gaming. So far and excluding a couple exceptions like T. L. Taylors 2012…

Lue lisää

Kolmas Sexual Cultures -konferenssi järjestettiin Turun Yliopiston Sirkkala-kampuksella 28.–29. päivä toukokuuta. Tämän vuoden teemana oli ”play”. Monitulkintainen teema tarjosi värikkään kolmentoista workshopin ja kolmen keynote-puheen valikoiman erilaista ihmeteltävää. Leikki osoitti monimuotoisuutensa laajana ja kiisteltynä terminä, kun kampuksen luokkahuoneet täyttyivät kulttuurintutkimuksen ammattilaisista. Workshopit menivät ristiin, joten kaikkien puheenvuorojen näkeminen osoittautui mahdottomuudeksi ja valitseminen niiden väliltä olikin…

Lue lisää

Kuva 1. Markku Alasen pääkirjoitus MikroBitissä. Lähde: MikroBitti 2/2004. Tietokonelehti MikroBitin pitkäaikainen päätoimittaja Markku Alanen kuoli yllättäen toukokuun lopussa. Tietotekniikan harrastajille Alanen jäi erityisesti mieleen lehden merkittävänä innovaattorina, joka jätti lähtemättömän ja vahvan vaikutuksen Suomen tietokonekulttuuriin. Markku Alanen ajautui lehtialalle tietokonepelien noustessa ensimmäisen kerran vakavasti otettavaksi nuorisokulttuurin ilmiöksi 1980-luvun puolivälissä. Hän kirjoitti aluksi peliarvosteluita Keskisuomalaiseen,…

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Huhtikuun 12. päivä pidettiin Turun yliopistossa kulttuurihistorian oppiaineen järjestämä ”Kuviteltu avaruus. Tiedettä, politiikka ja kulttuurihistoriaa” -seminaari. Osallistujille oli tarjolla monipuolinen kattaus esitelmiä ja oheisohjelmaa, aiheiden vaihdellessa tiukan luonnontieteellisestä lähestymistavasta, taiteeseen, historiaan ja populaarikulttuurin. Seminaarin aloittanut taiteiden tohtori Iina Kohonen analysoi väitöskirjansa pohjalta Neuvostoliiton kosmonauteista julkaistuja valokuvia, jotka toimivat suurvallan merkittävänä visuaalisen propagandan välineenä. Arkistomateriaalit paljastavat…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Nelosella tuli eilen sunnuntaina tv-ensi-iltaan vuoden 2017 Kaunotar ja hirviö-elokuva. Kyseessä on Bill Condonin ohjaama musikaalielokuva ja sen pääsosissa nähdään mm. Emma Watson, Dan Stevens, Luke Evans ja Kevin Kline. (Ja luojan kiitos! ääniraita oli alkuperäinen, eikä suomeksi dupattu.) Itse olen sitä sukupolvea, jolle Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1991 on klassikko. Näytelty versio ei elokuvallisesti ollut…

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

Suomen elokuvateattereihin saapui tänä talvena kaksi brittimonarkeista kertovaa pukudraamaa. Niiden välisen eron voisi tiivistää toteamalla, että yksi niistä on historiallisesti varteenotettava ja toinen niistä on hyvä. The Favourite ja Kaksi kuningatarta kertovat Britannian naismonarkkien kohtaamista valtajuonitteluista. Kaksi kuningatarta (2018) kertoo valtataistelusta 1500-luvun Skotlannissa ja Englannissa, jotka eivät ole vielä yhdistyneet yhdeksi kuningaskunnaksi. Maria Stuart nousee…

Lue lisää

Mikä on mielestäsi paras historiallinen elokuva? En voi tietenkään tietää, mitä tiettyä elokuvaa mietit, hyvä lukija, mutta voin arvata tyylin. Terminä historiallinen elokuva luo usein mielikuvia pukudraamoista, löytöretkimäisistä seikkailuista tai monituntisista spektaakkeleista. Onhan mukana myös sotaelokuvia, romansseja ja draamoja maailmaa muokanneista aiheista. Genren yleisilme on hyvin vakava. Ralph Fiennesin täydellisesti esittämä herra Gustave on The…

Lue lisää

Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.

Lue lisää

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen…

Lue lisää

Ab Maxim Oy:n tuottama dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918) kuvasi voitonparaatia Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: https://www.elavamuisti.fi/aikajana/valkoisten-voitonparaati-helsingissa Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt…

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää