Onko mitään huvittavampaa kuin savuketta himokkaasti hapuileva kardinaali?  Pyhä Henki saa digiaikaan sopivan metaforan – ja niin saa moni muukin asia tässä saksalaisen ohjaajan hollywoodmaisessa Vatikaani-filmissä Conclave (2024). Vakavasti aiheeseensa asennoituva mutta muutoin syntisäätyläisten arkisuutta satirisoiva Conclave on varovaisen yhteiskunnallinen elokuva, joka muistuttaa pienimuotoisuudessaan amerikkalaisia oikeussalidraamoja. Tarina käsittelee maailman mahtavimman mafian, katolisen kirkon johtajavalintaa eli…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Muistojen Kallio Hakasalmen huvilan ovet avautuivat aprillipäivänä Rikoksen ja rakkauden kaduilla -näyttelyyn. Kaupunkihistorian sijaan näyttely esittelee kuvitteellisia tarinoita, joita Pitkänsillan pohjoispuolisesta Helsingistä on esitetty elokuvissa ja televisiosarjoissa. Näyttelyssä tutustutaankin ennen kaikkea mielikuvien Kallioon, jonka rajat ulottuvat Kallion kaupunginosaa laajemmalle. Jokaisella kaupunkilaisella on omat muistonsa ja kokemuksensa, joten kaupunginmuseo haluaa tarjota näyttelyvieraille mahdollisuuden kommentoida elokuvien luomaa…

Lue lisää

Dome Karukosken 2014 valmistuneen Päin seinää -elokuvan Essi sanoo ”Itä-Vantaa on maaginen valtakunta, jossa unelmat ei toteudu.” Elokuva ei ole ainoa, jossa lähiön asukkaiden maailmankuvaa leimaa luovuttamisen tunnelma. Katsottuani kuusi lähiöön sijoittuvaa elokuvaa pohdin, millaisen kuvan elokuvat antavat lähiöistä. Karukosken elokuvan lisäksi katselulistallani oli Selma Vilhusen Hölmö nuori sydän vuodelta 2018, Akseli Tuomivaaran Korso vuodelta…

Lue lisää

Mikä on valheiden hinta? Tämä on kysymys, jolla Jared Harrisin näyttelemä ydinfyysikko Valeri Legasov aloittaa kertarysäyksellä ilmiöksi nousseen Chernobyl-minisarjan (2019). Sarja käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta huhtikuussa 1986 sekä katastrofin jälkipyykkiä. Tosipohjainen ydinfyysikko Valeri Legasov (Jared Harris) on ylistetyn Chernobyl-sarjan keskushahmo. Sarjan aloittavassa monologissa Legasovin hahmon pahin pelko ei ole, että yksittäistä valhetta erehdytään pitämään totuutena. Pahempaa…

Lue lisää

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ - - ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy…

Lue lisää

They shall grow not old, as we that are left grow old: Age shall not weary them, nor the years condemn. At the going down of the sun and in the morning We will remember them. Ensimmäisen maailmansodan muisto poikkeaa merkittävästi toisen maailmansodan vastaavasta. Siinä missä toinen maailmanpalo tuotti sankaritarinoita, ensimmäinen loi lähinnä uhreja. Se…

Lue lisää

Kino Regina, Kansallisen elokuvainstituutin arkistojen näyttämö Helsingissä, esitti maaliskuussa harvinaisen sotaelokuvan. Pian toisen maailmansodan jälkeen valmistunut norjalainen Taistelu atomipommista, joka oli näytetty Suomessa edellisen kerran 1960-luvulla, hätkähdyttää suomalaissilmin katsottuna pohtimaan sotakokemusten erilaisuutta eri maissa ja sitä, miten elokuva välittää niitä uusille sukupolville. Norjalaiseen vastarintaelokuvaan koottiin tosielämän osallisia esittämään itseään. Taistelu atomipommista kuvaa tosielämän sabotaasioperaatiota, jonka…

Lue lisää

Nelosella tuli eilen sunnuntaina tv-ensi-iltaan vuoden 2017 Kaunotar ja hirviö-elokuva. Kyseessä on Bill Condonin ohjaama musikaalielokuva ja sen pääsosissa nähdään mm. Emma Watson, Dan Stevens, Luke Evans ja Kevin Kline. (Ja luojan kiitos! ääniraita oli alkuperäinen, eikä suomeksi dupattu.) Itse olen sitä sukupolvea, jolle Disneyn animaatioelokuva vuodelta 1991 on klassikko. Näytelty versio ei elokuvallisesti ollut…

Lue lisää

Oscarit ovat jälleen ovella. Elokuvapalkintoja on maailma täynnä, mutta niistä Oscarit ovat yhä seuratuimmat ja siteeratuimmat. Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsenet saavat kunnian nostaa keskuudestaan yhdet suoritukset vuoden parhaiksi. BlacKkKlansman teki Spike Leestä viimein Oscar-ehdokkaan. Universal Pictures. Kuten kulttuurialan palkintokisoissa on tapana, parasta työtä valittaessa ei kiinnitetä huomiota vain työn laatuun vaan myös aiheen koettuun tärkeyteen. Tässä…

Lue lisää

Suomen juhlavuonna Tom of Finland on näkynyt kaikkialla − myös valkokankaalla ja teatterin lavalla. Tom of Finlandin elämäntarina näissä teoksissa kerrottuna kuvaa suomalaisen yhteiskunnan muutosta ja homoeroottisen taiteen nousua kaappien kätköistä gallerioiden seinille. Itsenäisyyden juhlavuoteen yhdistettynä Tomin tarina herättää kysymyksiä häpeällisten syrjinnän historioiden käsittelystä sekä seksuaalisuudesta iloitsevan taiteen liittämisestä osaksi Suomen historiaa ja kansallista ylpeyttä.

Lue lisää

Mitä keskustelu Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvan (2017) ympärillä voi kertoa suhtautumisesta menneisyyteen ja muistamiseen tai suomalaisen kulttuurisen muistin rakentumisesta? Millaisia teoreettisia käsitteitä keskustelun tarkastelussa voidaan hyödyntää? Katsauksessa esitellään teoreettista taustaa Aku Louhimiehen (2017) Tuntemattoman sotilaan ympärillä käydyn keskustelun menneisyyspoliittiseen tarkasteluun. Katsaus pohjautuu tekeillä olevaan kulttuuripolitiikan maisteriohjelman pro gradu -työhön ja ennen kaikkea sen teoreettiseen…

Lue lisää

Ab Maxim Oy:n tuottama dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918) kuvasi voitonparaatia Helsingissä 16. toukokuuta. Kuva: https://www.elavamuisti.fi/aikajana/valkoisten-voitonparaati-helsingissa Sisällissodan jälkitunnelmia nähtiin Suomessa myös valkokankaalla. Tunnetuin kuvaus lienee Ab Maxim Oy:n tuottama kymmenminuuttinen dokumenttielokuva Suomen kansallinen sotajoukko (1918), joka kuvasi valkoisten voitonparaatia Helsiingissä 16. toukokuuta. Säilyneessä elokuvassa näemme Mannerheimin kulkevan joukkojensa etunenässä samaan aikaan, kun väki on kerääntynyt…

Lue lisää

Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston Studiossa järjestetään syksyn 2014 aikana maanantaisin luentosarja suomalaisesta 1930-luvusta otsikolla ”Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa 1930-luvun Suomesta”. Luentosarjan järjestävät Turun yliopiston kulttuurihistorian ja kotimaisen kirjallisuuden oppiaineet, avoin yliopisto ja Turun kaupunginkirjasto.Luentosarjan ohjelma:Turun kaupunginkirjaston Studiossa maanantai-iltaisin klo 18.00-19.30, alkaen 1.9.2014.1.9. Kari Immonen: Kaksi 30-lukua 8.9. Tuula Karjalainen: Tove Janssonin nuoruusvuodet 22.9. Veli-Matti Pynttäri: Essee…

Lue lisää