Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Englantilaisen Richard Attenborough’n ohjaama Gandhi (1982) on Mohandas K. Gandhin (1869–1948) elämää ihailevasti tarkasteleva historiallinen suurelokuva, joka kuvaa nimihenkilön elämän ohella myös sitä, kuinka brittiläinen imperiumi luopui Intiasta vuonna 1947 intialaisten vuosikymmeniä kestäneen itsenäisyyskamppailun jälkeen.Tässä artikkelissa Gandhia luetaan brittien itselleen kertomana tarinana imperialismistaan ja kolonialismistaan ja niiden päättymisestä Intiassa. Tähän liittyy kiinteästi kysymys rotusuhteista kolonisoidussa…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Mediakenttä on tällä vuosituhannella uudistunut niin perusteellisesti, että tänä aikana varttuneelle ikäpolvelle perinteinen painettu lehti saattaa olla osin jopa vieras tai ainakin vanhentunut julkaisuformaatti. Perinteisen julkaisutoiminnan lopusta ei voi vielä puhua, mutta aiemmin niin vakaasta valta-asemastaan se on luisumassa marginaaliin. Myllerrys on vaikuttanut myös kulttuurijournalismiin, johon laajasti tulkiten kuuluu kaikki taiteen ja tieteen saralla tapahtuva…

Lue lisää

Taiteen ja kulttuurin kritiikistä – tai sen kriisiytymisestä – on puhuttu vuosien ajan, eivätkä tähän liittyvät ajankohtaiset keskustelunavaukset ole ainakaan lähitulevaisuudessa laantumassa. Tilanne on täysin ymmärrettävä, koska jos mediakentän nykytilaa tarkastelee, voi kuka tahansa taide- ja kulttuurikritiikin tulevaisuudesta kiinnostunut kuluttaja ja ammattilainen olla vähintäänkin huolissaan. Kritiikki ei myy tarpeeksi, ja siksi sen asemia on murrettu…

Lue lisää

1 Johdanto Sanomalehtien kulttuurisivut ja niiden nauttima arvovalta kehkeytyivät eri maissa eriaikaisesti (Purhonen ym. 2019). Suomessa kulttuurista tuli 1950–1960-luvuilla politiikan, talouden ja ulkomaan sivujen tapaan yksi sanomalehtien kiinteistä osastoista (Hurri 1993). Kun kulttuurisivut vakiinnuttivat asemansa, niille kirjoittavat toimittajat saivat keskeisen roolin kulttuurisina välittäjinä: portinvartijoina ja arvottajina. Kriitikoilla oli pitkään lähes yksinoikeus päättää, miten tuotteet sijoittuvat…

Lue lisää

Johdanto Keskustelu kulttuurijournalismista on ollut vilkasta viime vuosina, koska monet alan toimijat – taiteilijat, journalistit ja osin myös yleisö – ovat kokeneet alan olevan kriisissä. Muun muassa Maarit Jaakkola (2017) osoittaa, että erityisesti 2010-luvulla kulttuurijournalismista on puhuttu toistuvasti kriisiin, huoleen ja kamppailuun liittyvien ilmaisujen kautta. Kriisipuhe kytkeytyy kulttuurijournalismin aseman muutokseen sen perinteisellä julkaisukanavalla, lehdistössä. Kulttuuritoimituksia…

Lue lisää

Kritiikistä käydään aika ajoin keskustelua. Kyse ei ole niinkään yleisestä koko kansan keskustelusta, vaan kulttuuripiirien puheesta, jonka sävy on usein huolestunut. Syynä huoleen varsinkin tällä vuosituhannella on ollut kritiikin ajautuminen mediakentän myllerryksissä takavasemmalle. Kritiikiltä on valtamedioissa viety tilaa ja näkyvyyttä, mistä esimerkiksi Antti Selkokari kirjoitti Kritiikin Uutisissa vuonna 2018 (Selkokari 4.12.2018). Huoli kritiikin tilasta ja…

Lue lisää

Vuonna 2019 Valtion taidepalkinnon elokuvataiteen saralta voitti kriitikko Kalle Kinnunen, joka toimii muun muassa Suomen Kuvalehden ja Imagen elokuvakriitikkona. Helsingin Sanomien haastattelussa hän totesi seuraavasti: “Elokuvakritiikin tila on viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti vähentynyt eri medioissa. Samalla, kun kaikenlainen markkinapuhe lisääntyy, mediassa on jatkuvasti vähemmän keskustelua taiteen sisällöstä.” (Kinnunen 27.11.2019) Kinnunen on oikeassa. Television puolella…

Lue lisää

Tapani Maskula tunnetaan ja muistetaan erityisesti Turun Sanomien pitkäaikaisena elokuvakriitikkona. Hän aloitti TS:n kriitikkona vuonna 1980 ja jatkoi 2010-luvun alkuun asti. Tietokirjailija Juri Nummelin on koonnut Tapani Maskulan elokuva-arvosteluja kirjaksi. Yli kolme vuosikymmentä TS:n elokuva-arvioita olisi jo riittänyt useamman kirjan aineistoksi. Nummelin ei kuitenkaan tyytynyt tähän ilmeiseen ratkaisuun, vaan kaivoi ansiokkaasti esiin kriitikon 1960- ja…

Lue lisää

Introduction In 2019, Todd Phillips’s Joker (2019) became the highest-grossing R-rated film in history (Yang 2019). The origin story of the Joker[1] has elicited many discussions on issues of social concern. Compared to many other Batman-related narratives in the DC universe, Joker is more realistic: the Joker figure—or Arthur Fleck (hereafter AF), as he is…

Lue lisää

The Railway Man sekä elokuvana että kirjana tuntuu korostavan aikaa ja sen merkitystä traumatisoivan kokemuksen kannalta. Esimerkiksi aika ja sen kadottaminen tulevat hyvin esiin Lomaxin kirjassa: ”Almost the first decree they [the Japanese] made was to remove the sense of time by which we lived [ - - ].” Tarkastelen siis sitä, miten aika näyttäytyy…

Lue lisää

Welcome, dear reader, to our WiderScreen special issue! We, the editors of this collection, have carefully collated the readings found here in a celebration of intersecting play(fulness) and sex(uality). While this conceptual duo has been frequently referenced at least since Karl Groos’ (1901) study of human play in general and Sidney and Shirley Kaplan’s (1981)…

Lue lisää

Jess Rowan Marcotte is a queer nonbinary game designer, writer, intersectional feminist, and PhD candidate at Concordia University. Their work has been showcased at IndieCade, E3, and Ars Electronica. Some of their games include “TRACES”, “In Tune: a game about navigating consent”, “rustle your leaves to me softly,” “The Truly Terrific Traveling Troubleshooter” and “transgalactica:…

Lue lisää