Julkaisuseuranta
Teemu Väisänen Jatkosodan aikaan useita suomalaisia lentokenttiä luovutettiin Saksan ilmavoimien käyttöön. Yksi tällaisista lentokentistä sijaitsi Porin kaupungissa, mihin perustettu huoltokenttä ja kenttälentovarikko toivat jopa 3000 saksalaista sotilasta ja työmiestä lentokentän ympäristöön rakentuneeseen parakkikylään. Vaikka saksalaisten rakennuskanta on sittemmin pääosin purettu, ovat sota-ajan merkit edelleen nähtävissä lentokenttää ympäröivissä metsissä. Porin lentokentän sodanaikaisia vaiheita tutkiva Feldluftpark Pori…
Suomen rannikolle rakennetut kivilabyrintit eli jatulintarhat ovat aina kiehtoneet minua, eikä ole yhtään sattumaa, että jatulintarha päätyi myös lasten tietokirjamme Jatulintarhoja ja hiidenkiukaita otsikkoon. Siksi olinkin erityisen otettu, kun dokumenttityöryhmä Vox Turku pyysi minua mukaan jatulintarhoja käsittelevään dokumenttielokuvaan.Dokumenttiin Saaristo-Suomen jatulintarhat pääset käsiksi klikkaamalla alla olevaa kuvaa:Dokumenttia varten pääsin mukaan kahdelle reissulle Turun saaristoon, ensin tiedustelumatkalle…
Ulla Moilanen Turkulaisen Merikeskus Forum Marinumin vaihtuva näyttely Lemmikit laineilla – Eläimet merenkulkijoiden seurana johdattaa laivakissojen, -koirien ja muiden merimatkoilla mukana olleiden eläinten tarinoihin. Kissoilla ja koirilla on toki ollut laivoilla käytännön tehtävä esimerkiksi rottien karkottajana, mutta eläimistä on ollut merillä myös seuraa. Näyttelyn taustana toiminee Forum Marinumin henkilökuntaan kuuluvan Sari Mäenpään tutkimus, joka on…
Ulla Moilanen Maailman myrkyllisimpänä puuna pidetään Väli-Amerikassa, Etelä-Amerikan pohjoisosissa ja Karibian saarilla kasvavaa tuonenomenaa (Hippomane mancinella). Puu viihtyy rannoilla veden läheisyydessä sekä suoalueilla. Hedelmät muistuttavat ulkonäöltään hieman omenoita, ja vaikka ne ovat maultaan miellyttävän makeita ja hieman pippurisia (Strickland 2000), ne ovat puun kaikkien muiden osien ohella hyvin myrkyllisiä. Puun vaalea maitiaisneste aiheuttaa iholle joutuessaan…
Outokummun Sätöksessä tai Laavussuolla 1990-luvulla järjestetyissä kivikautisen asuinpaikan kaivauksissa löytyi jonkinlaisen suurehkon rakennuksen jäänteitä. Mitä kyseiset löydöt olivat ja mikä on niiden nykyinen tulkinta? – Lukijan kysymys Outokummun alueella sijaitsee useita neoliittiselle kivikaudelle ajoittuvia arkeologisia kohteita, joihin kuuluu myös lukuisia asumuspainanteita. Näistä erityisesti Sätöksen, Laavussuon ja Lintutornin alueilla on tehty arkeologisia kaivauksia 1990-luvulla. Tässä vastauksessa…
24.6.2020
Nina Maaranen & Joanna Töyräänvuori Viimeisen kolmen kuukauden aikana olemme julkaisseet kirjoituksia karanteenitoimista niin Suomen kuin länsimaiden historiassa. Kirjalliset lähteet karanteeneista ja niiden vaikutuksista tautiepidemioiden hillitsemiseen yltävät kuitenkin vielä tätäkin kauemmas historiaan – ainakin muinaiseen Mesopotamiaan noin 4000 vuoden taakse. Eufrat-joen rannalla sijainneen Marin kaupungin hallitsija Zimri-Lim oli diplomaattimatkalla saadessaan tiedon palatsissaan leviävästä taudista, joka…
Nina Manninen Turun linnaan jouluna 1562 saapunut Katariina Jagellonica sai todennäköisesti asuttavakseen uuden, Juhana-herttuan vuonna 1557 rakennuttaman kerroksen länsipäädyn, jossa sijaitsevat nykyään Kuningattarensalin ja -kamarin nimillä tunnetut tilat. Kerroksen itäpäädyssä sijaitsivat herttuan huoneet, ja käynti molempiin oli keskellä olevan pienen eteisen kautta. Molemmilla puolilla astuttiin ensin saliin, jonka jälkeen herttuattaren tiloissa kamariin ja sieltä pieneen…
Meriarkeologin työ rytmittyy vuotuiskiertoon siten että kaikkein hauskimmat ja vaativimmimmat asiat tulevat eteen juuri ennen lomakautta. Just sitä hetkeä, kun tuntuu, että on antanut jo ihan kaikkensa, mutta vielä on tiristettävä muutama kierros lisää. Tässä auttaa merkittävästi minitiimimme keskinäinen tsemppihenki. Jokainen pääsee ulos mukavuusalueeltaan ottamaan haastepalloja vastaan. Ihan päivittäin, sillä suunnitelmat elää, mutta isokuva pysyy…
19.6.2020
Ilari Aalto & Minerva Piha Johdanto Risto Isomäen kirja Viiden meren kansa (Into 2018) on teemaltaan tervetullut uutuus: vaikka keskiajan Suomeen sijoittuvia romaaneja on ilmestynyt viime vuosina paljonkin, esihistorialliseen aikaan sijoittuvia romaaneja ilmestyy harvakseltaan. Kirjalla on todella kaunis kansi, joka vie heti ajatukset salaperäiseen esihistoriaan: kannessa on ikään kuin maailmanpuuna nousevaan petäjään ripustettu karhunkallo, jonka…
Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…
Ulla Moilanen Kristján Eldjárn (1916-1982) oli Islannin kolmas presidentti vuosina 1968–1980. Hän oli myös arkeologian tohtori, Islannin kansallismuseon johtaja sekä maan kenttäarkeologian pioneereja. Häntä pidetään yhtenä Pohjoismaiden merkittävimmistä arkeologeista ja Islannin arkeologian isänä. Hän pyrki julkaisemaan tutkimuksensa sekä tiedeyhteisölle että populaarimmassa muodossa suurelle yleisölle. Kuinka niin sanotusti perinteisestä, arkeologista työtä tehneestä, tutkijasta ja museoammattilaisesta tuli…
Jani Oravisjärvi Raha on klassisen määritelmänsä mukaan omaisuuden muoto, arvon mitta ja säilyttäjä sekä vaihdon väline. Määritelmä on siirrätettävissä myös jalometalleihin, sillä varhaiset rahat olivat periaatteessa ainoastaan valmiiksi punnittuja standardikokoisia jalometallikappaleita. Asetelma muuttui merkittävästi vasta fiat-rahojen käyttöönoton myötä, jolloin rahojen arvo ei ollut enää sidoksissa kulta- tai hopeakantaan, vaan se perustui pelkästään hallinnon tekemiin sopimuksiin, asetuksiin…
Väikkäriä varten läpikäymissäni sanomalehdissä oli tullut 1760-luvulla jo vastaan muutamia muinaislöytöjä. Ruotsin puolella hautakummuista kaivettiin soraa tietyöhön ja paljastettiin esineitä. Kirkkomaan kaivuutyössä löytyneen brakteaattiläjän kirkkoherra nappasi ripeästi työmiesten kädestä ja sanomalehtikirjoituksessa painotettiin historiallista arvoa hopean sijaan.Ensimmäinen vastaava Suomen puolelta oli Inrikes Tidningarissa 2.3.1767. Laihialta oli tammikuun lopussa lehteen kirjoitettu lokakuussa 1766 pidetyillä käräjillä Thomas Israelsson Penssonin…
Kenttäkausi on alkanut vauhdikkaasti, kuinkas muutoinkaan. Tälle kaudelle meidän päätavoite on tarkastaa VARKkeja eli valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. Veden alta niitä on toistaiseksi listoilla alle 60. Ihan kaikissa ei tarvitse käydä sukeltamassa, mutta niillä kohteilla joiden tiedot ovat riittämättömät, tulee tehdä kohteen kunnon tarkastus ja aluerajaus. Maapuolella tätä työtä on tehty jo viime kesänä, me…
Tänään hieman nikotutti, kun silmiini osui päivän paikallislehden otsikko. Rannikkoseudun mukaan valtio on aikeissa hävittää yhden kotipitäjäni Raision arvokkaimmista muinaisjäännöksistä, Tuomalan rautakautisen kalmiston ja kuppikallion, Turun kehätien laajennuksen alta.Tuomalan kalmisto on puristuksissa kehätien vieressä, mutta on siltikiehtova muisto Raision varhaisesta historiasta. Kuva: Ilari Aalto.Mitäs sitten, voisi joku tuumata. Kalliolla sijaitseva kalmisto on jo osittain räjäytetty…
Allekirjoittanut kaivamassa ensimmäistä mutta ei viimeistä kertaa arkeologisillakaivauksilla, kohteena Laitilan Vainionmäen polttokenttäkalmisto.Kuva: Terho Aalto.Ihka ensimmäinen kokemukseni arkeologisesta kaivauksesta oli osallistuminen Laitilan Kodjalan Vainionmäen merovingiaikaisen kalmiston yleisökaivaukseen vuonna 2005. Olin silloin 15-vuotias ja hyvin päämäärätietoinen siitä, että halusin isona arkeologiksi. Yleisökaivaus arkeologien ohjeistuksessa vain vahvisti kokemusta: tätä minä haluan työkseni tehdä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen…
30.4.2020
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan toisessa osassa pohditaan rautakauden asutusta ja linnavuorien merkitystä. Aurajokilaaksossa asetutaan aloilleenRautakauden kuluessa asutus alkoi vakiintua jokilaaksoissa ja maisema muotoutua sellaiseksi, jona sen periaatteessa tänäkin päivänä näemme. Yksinäistalot tai muutaman talon muodostamat yhteisöt ja niiden yhteyteen perustetut kalmistot sijaitsivat peltojen…
Mitä olisi vappu ilman opiskelijalehtiä? Niinpä sekä Turun yliopiston arkeologian ainejärjestö Vare ry:n että Helsingin yliopiston ainejärjestö Fibula ry:n lehdet ovat juuri ilmestyneet sulostuttamaan lukijoiden elämää opiskelijahuumorilla ja asiapitoisilla jutuilla. Lehdistä löytyy muun muassa artikkelit melko kummallisesta "kunnian kätenä" tunnetusta esineestä, arvostelu kahdesta historiateemaisesta strategiapelistä ja hankekuvaus Helsingin yliopiston eläinten ja mesoliittisten metsästäjäkeräilijöiden suhdetta kartoittavasta…
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto. Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…