Noora Lindberg Ikivanhana kulkutautina tuberkuloosi nousee ruton tavoin esiin niin historiankirjoituksessa, taiteessa kuin uutisissa. Siinä missä rutto on pitkälti onnistuttu pitämään aisoissa antibioottien kehittämisen ja parantuneen hygienian avulla, on tuberkuloosi yhä vakava uhka ihmiskunnalle ja aiheuttaa tänä päivänä tartuntataudeista eniten kuolemia. Vuonna 2019 tuberkuloosiin menehtyi maailmanlaajuisesti 1,4 miljoonaa ihmistä ja siihen sairastui arviolta 10 miljoonaa…

Lue lisää

Kevään arkeologinen kohokohta, maakunnan edellisvuotisten kenttätöiden esittely, jäi viime vuonna kerrassaan väliin, ja tänä vuonna järjestettiin webinaarina, mikä tosin mahdollisti suuremman yleisön kuin koskaan. Ja kenttätöitä oli nyt esiteltäväksi kahdelta vuodelta.Tapahtuman aloitti Elämän saari -hankkeen Seilissä 2019 toteutettujen arkeobiologisten kenttätöiden  esittely. Kaiveltu oli useammastakin kohtaa, ja ihan rupesi arksujen puolesta harmittamaan kun ei kuopista oikein…

Lue lisää

Nikolai Nikkilä Susi on aina ollut kiistanalainen eläin, johon on maailmanlaajuisesti liitetty lähinnä negatiivissävytteisiä käsityksiä, uskomuksia, ja kansanperinteitä. Suomessa – ja jossain määrin myös muissa Pohjoismaissa – susiviha tuntuu kuitenkin olevan huipussaan homogeenisen kulttuurin ja historiallisen luonnonläheisyyden seurauksena. Susikysymykset ovat aina jakaneet suomalaisten mielipiteitä jyrkästi, minkä seurauksena sekä susimyönteiset että -vastaiset mielipiteet on helppo saada…

Lue lisää

Sofia Paasikivi Tiedetestaajat on Suomen Kulttuurirahaston, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen hanke, jossa kehitetään yliopistojen, tiedemuseoiden, tieteentekijöiden ja koulujen välistä vuorovaikutusta. Hankkeessa keski- ja varsinaissuomalaiset kuudesluokkalaiset pääsevät tutustumaan eri alojen tutkimukseen tutkijoiden pitämien työpajojen muodossa. Tarkoituksena on innostaa lapsia tieteen pariin, kertoa heille tutkimustyöstä sekä opettaa ongelmanratkaisua ja tieteellisen tiedon tuottamista. Käynnissä oleva Tiedetestaajat…

Lue lisää

Jasmin Vanha-Majamaa Kulkutaudeilla on historiallista merkitystä. Niiden seuraukset riippuvat kunkin epidemian vakavuudesta, laajuudesta ja kestosta, mutta pandemioiksi levinneiden tautien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat usein melko hyvin verrattavissa toisiinsa (Moilanen 2020: 3). Laaja ja tuhoisa kulkutauti jää taloushistorian ja politiikan lisäksi elämään sekä kieleen että visuaaliseen ja rakennettuun kulttuuriin. Kolera oli eurooppalaisille uusi kulkutauti 1800-luvulla ja kiersi…

Lue lisää

Ulla Moilanen Vanhin kirjallinen maininta mämmistä on Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 valmistuneessa teoksessa Aboa vetus et nova, jossa mämmi kuvataan lounaissuomalaisena pääsiäisruokana. Sen kerrotaan olevan makeaa mustaa puuroa, jonka valmistaminen olisi opittu lännestä 1200–1300-luvulla. Vanhin mämmin valmistusohje on kirjoitettu 1700-luvun puolivälissä ilmestyneeseen Turun akatemian kemian professori Pehr Gaddin teokseen Försök til en oeconomisk beskrifning öfver…

Lue lisää

Nikolai Nikkilä   Vaikka tartuntataudit ovat olleet keskeinen osa ihmiskunnan historiaa, niiden salaperäisyys on alkanut hälvetä vasta parin viimeisen vuosisadan aikana tapahtuneen lääketieteellisen kehityksen ansiosta. Ihmiskunnan piinaksi tartuntataudit tulivat karjanhoidon myötä: kun ihmisen suhde eläimiin läheni, eläimissä elävät mikrobit pääsivät siirtymään ihmisiin (Kallioinen 2009, 11). Kun ottaa huomioon, että karjanhoito alkoi noin 12 000 vuotta sitten, on…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulaiset haudattiin 1600-luvulla usealle eri hautausmaalle: tuomiokirkkoon sisälle ja kirkon ympärille, Pyhän Hengen kirkon hautausmaalle nykyisen Casagranden talon paikalle, linnan hautausmaahan, Förin paikkeilla sijaineelle köyhäinhuoneen hautausmaahan sekä ruttohautaan Hämeentulliin. Tuomiokirkon haudattujen luettelo kertoo varallisuuden mukaisista hautapaikoista kirkossa sijainneista valtaporvariston holvatuista haudoista aina kirkon köyhäinmultaan. Hautajaistiedot esitetään lukuina, sillä kirkko peri hautapaikoista maksun.…

Lue lisää

Nina Maaranen Mexico Cityssä 1980-luvulla aloitetut metrolinjan kaivaukset paljastivat 1500-luvun aikaisen joukkohaudan espanjalaisten rakentaman siirtomaasairaalan (Hospital Real de San José de los Naturales) yhteydestä. Vaikka sairaalassa oli tarkoitus hoitaa lähinnä alkuperäisasukkaita (los Naturales), useat tutkimukset viittaavat siihen, että hoitoa laajennettiin myös muihin ryhmiin (Hernández López & Negrete Gutiérrez 2012M Rodríguez & Tapia 2003). Kolme hautausmaalle…

Lue lisää

Eeva-Maria Viitanen Talvella 2007 Suomi julistettiin luuluistimien ja siis luistelun synnyinpaikaksi. Taustalla oli kahden italialaisen fysiologin, Federico Formentin ja Alberto Minettin, tutkimukset (2008), joista kirjoitettiin luonnollisesti myös suomalaisessa mediassa – vaikkakaan ei aivan täysin positiivisesti (esim. Turun Sanomat 28.12.2007). Suomalaiset arkeologit eivät reagoineet uutiseen lukuun ottamatta edellä linkitettyä Museoviraston neutraalia kommenttia sekä Janne Ikäheimon kriittistä…

Lue lisää

 Teksti Katariina Vuori, tietokirjailija ja arkeologi (sekä ketterä jääpalloilija)Agatha Christie oli naimisissa arkeologin kanssa. Hän on kuulemma joskus sanonut arkeologimiesten olevan puolisoista parhaita: ”Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä kiinnostuneempi arkeologi hänestä on.” Tai jotenkin noin se meni. Olen itse saavuttanut puolen vuosisadan virstanpylvään, ja ajattelin, että se on juuri oikea ikä viedä loppuun muinaistutkijaopinnot. Vielä samanlainen kimpale elämää, ja olen laillistettu muinaismuisto itsekin.Opintoni…

Lue lisää

 Työssäni vastaan Etelä-Karjalan arkeologisen kulttuuriperinnön suojeluun liittyvistä asioista. Museolain uudistuksen myötä Etelä-Karjalan museoon saatiin ensimmäistä kertaa historiassa arkeologin toimi vuoden 2020 alusta. Aiemmin museossa maakuntatutkijana toiminut Jukka Luoto oli myös koulutukseltaan arkeologi ja teki pitkän päivätyön maakunnassa arkeologian tunnettuuden edistämisen parissa. Arkeologin ja maakuntatutkijan tehtävänkuvat ovat kuitenkin varsin erilaisia, joskin yhtäläisyyksiäkin löytyy mm. kulttuuriperintötietoisuuden lisäämisen…

Lue lisää

Ajattelin kirjoittaa nopeasti sellaisen piristävän tekstin, sillä arvelen että muillakin ottaa koville tämä toinen Koronakevät. Sitten huomaan, että eipä se niin helppoa olekaan ilman että kuulostaa todella omituiselta. Aina voi tehdä niinkuin tähtitieteilijät ja vaihtaa perspektiiviä. Tällaisen rohkaisevan tekstin kirjoitin yläasteen vanhempainyhdistyksen FB- sivuille:"Vaihda perspektiiviä! Miltäköhän tämä touhu näyttää Alfa Centaurista käsin? Jos pandemia piimityttää,…

Lue lisää

Aloitin maanantaina uuden työn turkulaisen, keskiaikaisia raunioita esittelevän Aboa Vetus Ars Nova -museon vakituisena arkeologina. Vaikka työ on uusi, museo on minulle ja ainakin blogin pitkäaikaisille lukijoille tuttu, koska olen vuodesta 2012 alkaen esitellyt blogissa museon arkeologiaa. Nyt on kuitenkin hieno mahdollisuus päästä toteuttamaan yleisöarkeologiaa vähän aiempaa pitkäjänteisemmin! Mutta ei hätää, en suinkaan luovu viime…

Lue lisää

Kerroin jo aiemmin Keskiajan puurakennusperintö Suomessa -tutkimushankkeesta, jossa dokumentoimme ja tutkimme Suomen kivikirkoissa säilyneitä keskiaikaisia kattorakenteita. Tällaisia yli 500-vuotiaita hirsirakenteisia vesikattoja on Suomessa parikymmentä, ja viime vuonna ehdimme tehdä erimittaisia tutkimusretkiä yhdeksään kirkkoon, jossa alkuperäisiä kattorakenteita on säilynyt.Kirjoitin viime keväänä heti tuoreeltaan kahden viikon tutkimuksistamme Pohjan ja Karjaan kirkkojen vinteillä. Korona sotki tietysti tutkimussuunnitelmamme, mutta saimme…

Lue lisää

Hei kaikki, ajattelin tällä kertaa kertoa että kandiaatintutkielmani Helsingin yliopiston historian laitokselle on viimein yli kahden vuoden työn jälkeen valmis ja julkaistu. Sen aiheena ovat kilvet möyhäisrautakauden, siis viikinkiajan ja ristiretkiajan Suomessa. Kyseessä on ainoa pelkästään kilpiin kohdistuva tutkimus Suomen historiassa. Täytyy suoraan sanoa että aihe oli etenkin alkuun varsin vaikea tutkittava, sillä niin aineelliset…

Lue lisää

Viime vuonna kirjoitin suomalaisen joulunvieton esihistoriallisista ja kristillisistä juurista, ja palaan nyt ajankohtaiseen aiheeseen toisesta näkökulmasta: vaikka Suomesta ei ole mitään tietoa joulun viettämisestä ennen keskiaikaa, Skandinaviasta on. Tärkein lähde viikinkien joulunvietosta on islantilaisen Snorri Sturlusonin 1200-luvulla kirjoittamaan Heimskringlaan sisältyvä Haakon Hyvän saaga, joka sijoittuu 900-luvun Norjaan.Haakon Hyvä (n. 920–961) oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald…

Lue lisää

 Riitta avustaa sinisiä lateksihanskoja paksujen villahanskojeni päälle. Vahdin kärsimättömänä miten kumireunus asettuu suoraan sukelluspuvun mansetin yli. Jokainen ryppy tarkoittaa merivedelle tietä puvun sisään. Vesi on kuin valo. Tarvitaan vain hiuksen paksuisen halkeama panssareissa ja se tulvii läpi. Nyt kun vesi on pohjalla neljä asteista sen pitäisi pysyä ulkopuolella. Sillä muistan elävästi miltä tuntuvat kylmettyneet kädet,…

Lue lisää

 Tiedättehän, kun on pimeintä niin ratkaisu on yleensä jo tulossa! Nyt ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä tieto kuusivuotisen tutkimushankkeen läpimenosta tavoitti minut kotisohvalta. Se samainen huonekalu, johon olin asettunut hetkeä aiemmin lääkärin määräyksestä rauhoittamaan ylivirittynyttä olotilaa, tuijottamaan Vain elämää- jaksoja telkkarista ja pohtimaan mille töin ryhtyisi. Puhelin soi Thanksgiving- päivänä ja langoilla oli Riikka. ”Joko…

Lue lisää

Burned fish bones are constantly being discovered in the excavations of Stone Age settlements in Finland. This abundance of fish bones, as well as the usual location of the settlements on the shore of lakes or the sea, illustrate the importance of fishing to the Stone Age economy. Added to this, examples of the fishing…

Lue lisää