Kuinka yleisiä kotieläimiä olivat kanat Suomessa noin vuosina 800–1100 (viikinkiajalla)? – Lukijan kysymys Kesykana (Gallus domesticus) polveutuu kaakkoisaasialaisesta viidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka kesykana levisi Etelä-Eurooppaan jo 4500 vuotta sitten (Ukkonen & Mannermaa 2017: 175), kesti linnun kulkeutuminen Pohjois-Eurooppaan paljon kauemmin. Skandinaviassa ja Virossa ensimmäiset kanalöydöt ajoittuvat rautakauden alkuun, ajanlaskun alun tienoille (Bläuer 2015: 145; Ehrlich…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turun oikeuslähteissä mainitaan usein vamman aiheuttaneita onnettomuuksia sekä erilaisia vammoja kehossaan kantaneita henkilöitä. Vammaisten elämä tai heidän hoitonsa jää sen sijaan yksittäisten mainintojen varaan. Näistä maininnoista on kuitenkin mahdollista rakentaa kuva vammaisen henkilön arkipäivästä ja kohtelusta. Keskityn tässä artikkelissa ruumiinvammoihin ja jätän mielen sairaudet mainintojen tasolle. Artikkelissa esiintyy 1600-luvun sanastoa, joka nykykielenkäytössä…

Lue lisää

Mikko Moilanen Tarina miekasta kirkossa Kun Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle pyhitettyä Huittisten keskiaikaista kivikirkkoa remontoitiin vuonna 1959, tehtiin kirkon sisältä yllättävä löytö. Kirkon itäosassa sijainneen, nykyään puretun miestenparven penkin ja seinän välistä löytyi noin metrin mittainen miekka. Museoviraston puolesta remonttia olivat valvomassa Nils Cleve ja Reino Palmroth. He määräsivät miekan nykyiseen paikkaansa sakariston oven yläpuolelle, ja…

Lue lisää

Kaisa Kyläkoski Yli kolmesataa vuotta oli jokaisessa seurakunnassa Suomessa tapana soittaa hallitsijan kuoltua kirkonkelloja päivittäin, joskus viikkoja ja joskus jopa kuukausia. Tavasta on muistona enää muutaman paikkakunnan tarina soittoon tottumattomien käsissä rikkoutuneesta kirkonkellosta. Mutta sukupolvelle toisensa jälkeen kyseessä oli merkittävä kokemus. ”Muistan vielä hyvin, olin n. 6-vuotias silloin, kun siellä lapsuuskotini seinävierellä istuessani kuuntelin, kun…

Lue lisää

Aboa Vetus Ars Nova -museon tutkimuskaivaukset ovat taas tämän kesän osalta ohi. Kesällä kaivauduttiin kahden kuukauden ajan Turun menneisyyteen museon sisäpihalla. Museo on tehnyt alueella kaivaustutkimuksia vuodesta 2017. Kaivaus ei tänäkään vuonna tapahtunut vain tutkijoiden voimin, vaan museon alueella myös yleisöllä on Suomessa ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kaivamaan historiallista kaupunkia. Kesän aikana museo järjesti sekä aikuisten…

Lue lisää

Volker Heyd Suomi on Euroopan pohjoisin maantieteellinen alue, jonne nuorakeraaminen kulttuuri ylsi. Nuorakeraamisen väestön saapuessa noin 2850 eaa., kyseessä oli ensimmäinen kerta jääkauden päättymisen jälkeen, kun selkeästi lounaan suunnasta tullut väestö kulttuureineen levisi alueelle. Ennen tätä – ja myös moneen otteeseen tämän jälkeen – yhteydet itään olivat vallitsevia. Nuorakeraaminen kulttuuri liitti Suomen alueen parin vuosisadan…

Lue lisää

Elina Salmela Monet ihmiset ovat viime vuosina teettäneet itsestään kaupallisen DNA-analyysin. Samaan aikaan myös ammoin eläneiden ihmisten DNA-tutkimuksia on julkaistu yhä enemmän, Suomessa mm. Levänluhdan vesihaudan vainajista (Lamnidis ym. 2018, Sikora ym. 2019). Luonnollisesti monia kiinnostaa, voisivatko he tunnistaa kaupallisen geenidatan perusteella muinaisyksilöiden joukosta kaukaisia sukulaisiaan, esimerkiksi ”Euran emännän ” – Euran Luistarin kalmistoon viikinkiajalla…

Lue lisää

Ulla Moilanen Vilusenharjun alue sijaitsee nykyisin Tampereen Kaukajärven kaupunginosassa, mutta rautakaudella kalmisto sijaitsi melko poikkeuksellisella paikalla: korkealla hiekkaharjulla, josta se löydettiin hiekanoton yhteydessä vuonna 1961. Arkeologisia kaivauksia paikalla tehtiin vuosina 1961–1962. Vuonna 1971 seulottiin vielä kaivinkoneella kasattu maa-aines, joka sisälsi runsaasti rautakautista esineistöä. Kalmistossa on ollut ainakin viitisenkymmentä ruumishautaa ja tuntematon määrä polttohautauksia, mutta koska…

Lue lisää

Teemu Väisänen Vaikka arkeologinen tutkimus perustuu suurelta osin materiaaliseen kulttuuriin, ihmisiltä kerättyä suullista tietoa on hyödynnetty arkeologiassa jo pitkään. Perimätiedon merkitys on ollut erityisen vahva Yhdysvalloissa ja Australiassa, missä perimätiedon ja arkeologisten tutkimusten kautta on voitu mm. haastaa vallinneita käsityksiä alkuperäiskansojen historiallisista vaiheista (esim. McDonald et al. 1991: 72). Myös Suomessa perimätietoa on hyödynnetty jo…

Lue lisää

Veli Pekka Toropainen Turkulaisissa 1600-luvun asiakirjoissa esiintyy muutama maininta kissoista, joiden arvostus ei kuitenkaan ulotu hyötynäkökohtia pidemmälle. Kissojen päätehtävä oli pitää kaupungin hiiri- ja rottakanta kurissa. Tämä ei varmastikaan tarkoita sitä, etteivätkö eläimet olisi eläneet ainakin osittain perheiden kanssa samoissa tiloissa ja saaneet mahdollisesti osakseen silittelyjäkin. Kuoltuaankin niiden oli kuitenkin tarkoitus hyödyttää ihmistä. Kissannahasta syntyi…

Lue lisää

Jenni Sahramaa Pohjoismaisen tutkijakoulun Dialogues with the Past -verkosto järjestää väitöskirjatutkijoille työpajoja ja kursseja erilaisista teemoista. Kesäkuussa 2022 minulla oli ilo osallistua materiaalisuutta, muistia ja tunteita käsittelevälle kurssille Materiality, Memory, and Emotion Istanbulissa. Kurssi koostui keynote-luennoista, väitöskirjatutkijoiden ennalta valmistelemista esitelmistä, vierailusta Viattomuuden museoon ja teemojen käsittelystä pienimuotoisessa kenttätyössä Istanbulin kaduilla. Kurssin ensimmäisessä keynote-luennossa professori Liv…

Lue lisää

Kesä on sujahtanut ohi hurjaa vauhtia! Kaivauksilla on saatu pääasiassa nauttia aurinkoisesta (välillä hieman liiankin kuumasta) säästä, mutta satunnaiset sateetkaan eivät ole haitanneet, päinvastoin. Tämän kesän kaivauksissa on keskitytty paljastamaan nk. Forsteenin kivitalon rauniota maamassojen alta sekä laajentamaan kuoppaamme talon pihamaalla, jotta pääsemme vähitellen kaivautumaan vanhempiin, syvemmällä oleviin kulttuurikerroksiin. Erityisesti meitä on tänä kesänä mietityttänyt…

Lue lisää

Eräs saaristomeren arvokkaimpana pidetyistä luontokohteista on noin 1 x 5 kilometrin kokoinen ulkosaaristossa Korppoon edustalla sijaitseva Jurmon saari, jonka maisemaa hallitsevat matalat moreeniharjanteet, katajanummet, sekä kivikkoinen rantaviiva. Saarella on hyvin rikas kasvi- ja eläinlajisto, joten osa saaresta on luonnonsuojelualuetta ja osa kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Jurmon pienipiirteisen saaristolaiskylän alue puolestaan on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.…

Lue lisää

Aboa Vetus Ars Novan arkeologiset kaivaukset museon tontilla jatkuvat tänäkin kesänä. Kaivausaluetta on laajennettu Aurajoen suuntaan, jotta tutkimuksissa päästään paremmin käsiksi aiemmissa kaivauksissa esiin saatujen rakennusten pihapiiriin. Odotettavissa on, että kesän aikana saataisiin esiin 1700-luvun kivetty pihapiiri – sekä tietysti suuri määrä kiinnostavia esinelöytöjä! Yleisö on tervetullut kaivauksille aina arkeologien ollessa paikalla. Kaivauksella järjestetään Arkeologin…

Lue lisää

Lähdin tänään museolle bussiaikataulujen takia aiemmin ja sopivasti pääsinkin aloittamaan hommat heti yhdentoista aikaan. Heli oli reippaana jo kaivuualueella porrastamassa maakerroksia, että saamme hyvän kulkuväylän kellarin reunustalle. Sää oli yön sateiden jälkeen oikein mainio kaivaushommiin ja aluksi tuli seulottua muutama ämpärillinen.Kaivausporukkaa saapui porrastetusti mukavasti ja oli todella kivaa tutustua uuteen vapaaehtoiseen, sekä nähdä pitkästä aikaa…

Lue lisää

Terrrvetuloa virallisesti tämän vuoden yleisökaivauksien pariin!Hommat alkoivat puoliltapäivin Jannan briiffauksella tämän vuoden kaivausalueesta ja pohdinnalla, miten saisimme Forsteenin talon kellarin ympäriltä tukena toimineet vaahtolasit järkevästi pois. Aluksi lapioimme varovaisesti tukirakenteiden juuresta urakalla materiaalia veks ja tasoitimme päältä kasoja, ettei kaikki valahda heti takaisin lähtöruutuun. Isoin tuumailun paikka oli nuo varsinaiset tukirakenteet kellarin seinustalla. Miten purkaa…

Lue lisää

Kaivauskausi 2022 alkaa virallisesti seuraavalla viikolla, mutta monttupuuhailut starttasivat jo maanantaina 23.5. Ennen kaivauspaikalle siirtymistä Ilari yllätti meidät tiilijumpalla, mitä voisin suositella jokaiselle työpaikalle keppijumpan tilalle! Siirsimme siis tutkimustiloista numeroituja murikoita tiili/luuvarastoon, mikä sijaitsee Konsulinnan kellariosaston uumenissa. Paikka oli itselleni jopa tuntematon ja hönki hauskaa muinaisuuden tuntua koko olemukseltaan. Tässä vaiheessa päivää jo huomasin, että…

Lue lisää

KAUPUNKIVarhainen Turku rakentui pääosin puusta joen itärannalle, Tuomiokirkon ja nykyisen Kirjastosillan väliselle alueelle viimeistään 1300-luvun alusta lähtien. Kun muualla Euroopassa kärsittiin ruttoepidemian aiheuttamasta lamasta, Turussa erityisesti 1300-luvun toinen puolisko oli vilkkaan rakentamisen aikaa asutuksen levitessä myös joen länsipuolelle. KATEDRAALIKOULUN KORTTELIArkeologissa tutkimuksissa selvisi, että Luostarin Välikadulta Jokikadulle johtanut kapea poikkikatu (kuva 1, ylempi poikkikatu) rakennettiin jo 1300-luvun…

Lue lisää

Tasan kaksi vuotta sitten, juuri ennen korona-aikaa, Brinkkalan galleriassa päättyi kaupunkiarkeologinen näyttely, jossa esiteltiin Turun Katedralskolanin peruskorjauksen yhteydessä tehtyjen arkeologisten tutkimusten (2014–2015) tuloksia. Näytteillä oli esinelöytöjä, luita ja kasvijäänteitä. Kävijöitä kertyi yli 5000.  Kaupungin 790-vuotisjuhlavuoden kunniaksi pystytetyn näyttelyn ajatuksena oli hiukan ravistella pinttyneitä käsityksiä ja tuoda Kattanin kautta esille tuoreimpia arkeologisia tulkintoja Turun kaupungin syntyyn, kasvuun…

Lue lisää

  Varsinais-Suomen saaristolla tarkoitetaan Salon kaupungin eteläisimmästä osasta Särkisalosta aina Kustaviin saaristoon ulottuvaa, n. 20 000 saaren muodostamaa aluetta Saaristomerellä, joka jaetaan kolmeen maisema-alueeseen, ulko-, väli- ja sisäsaaristoon. Aluetta ei suotta pidetä maailman kauneimpana saaristona tuhansine kallioisine luotoineen, harvinaisine luonnonympäristöineen sekä pienipiirteisine kylämaisemineen ja saaristolaisyhdyskuntineen. Luonnollisesti myös saariston arkeologinen kulttuuriperintö on rikas ja ainutlaatuinen sisältäen muinaisjäännösalueita…

Lue lisää