Elina Salmela ”Miten kivikauden ihmisten DNA on voitu selvittää? Jos olisi voitu niin miten DNA-tunnisteista olisi voitu selvittää ihmisen piirteitä?” Näin kyseli anonyymi kommentoija Vantaan Sanomien keskusteluketjussa tammikuussa 2024. Muinaisista ihmisistä on todellakin mahdollista eristää perimäainesta eli DNA:ta nykyaikaisilla laboratoriomenetelmillä: Svante Pääbolle myönnettiin siitä hyvästä Nobelin palkinto vuonna 2022. Perimä vaikuttaa moniin ihmisen ominaisuuksiin – toisiin…

Lue lisää

Paljastettuani 1920-luvun sanomalehdistä kotikatuni unohtuneen kalmiston oli syytä kontekstoida löytö eli tarkastaa oliko vastaavaa raportointia muualtakin. Ja olihan sitä. Itselleni mielenkiintoisin keissi oli Jyväskylästä, jossa paikalliset tohtoriopintovuosinani silmät kirkkaina väittivät, ettei arkeologisia kohteita ole. Ja niin vaan olen lähes jokaisella käynnillä kulkenut sellaisen ohi.Sorretun voima uutisoi 6.10.1913Miehen luuranko löydetty. Perjantaina rakennuksen perustuksia kaivettaissa Keilanin talossa Opistokadun…

Lue lisää

Kullakin ihmisellä on tavallisesti 23 kromosomiparia eli yhteensä 46 kromosomia. Joskus yhden tietyn kromosomiparin tilalla voikin olla kolme kromosomia, jolloin puhutaan trisomiasta. Trisomioiden vakavuus vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta toisinaan ne voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia ja kehityshäiriöitä. Maailman yleisin trisomia on Downin syndrooma, joka johtuu ylimääräisestä 21. kromosomista. Nykyisin Downin syndrooma diagnosoidaan yhdellä noin 800–1000:sta syntyvästä lapsesta. …

Lue lisää

Nina Manninen Kultainen sormus on ollut avioliiton merkkinä antiikin ajoista alkaen. Roomalaisesta kulttuuripiiristä sormus siirtyi kristilliseen ja juutalaiseen vihkiseremoniaan ja on nykyään käytössä lähes koko maailmassa. Katolisella keskiajalla avioliittoseremoniaan kuului kaksi erillistä osaa, kihlaus ja vihkiminen. Kihlaus oli sitova lupaus avioliittosopimuksen täyttämisestä, ja sen merkiksi tulevalle morsiamelle annettiin ikiaikainen sopimuksen sinetti, sormus. Usein kihlasormuksen lisäksi…

Lue lisää

Ulla Moilanen Maisemassa näkyvät, mahdollisesti jopa tuhansia vuosia vanhat arkeologiset jäännökset ovat kiehtoneet kautta aikojen. Aivan kuten nykyisiä, myös menneisyyden ihmisiä saattoivat kiehtoa jäännökset, joiden alkuperä ja merkitys olivat jo kauan sitten unohtuneet. Tällaisia kohteita on voitu pitää arvoituksellisina ja niitä on voitu pyrkiä selittämään erilaisilla tarinoilla. Niihin on helposti liitetty myös uudenlaisia perinteitä. (Hieman…

Lue lisää

Kirja-arvio: Toimittaja Karin Bojsin Euroopan esiäidit: 43 000 vuotta nykyihmisen historiaa -teoksen fokuksessa ovat esihistorian naiset. The post Esiäitien kulttuurinen tilkkutäkki appeared first on AntroBlogi.

Lue lisää

Saara-Veera Härmä Arkeologisoitunutta eläimiin liittyvää esineistöä löytyy yleisesti ottaen niukasti. Poikkeuksena on hevonen, sillä siihen liittyy runsaasti erilaisia esinelöytöryhmiä: kuolaimia, satulan-, suitsien-, valjaiden- ja piiskanosia, jalustimia, kannuksia, hevosenkenkiä ja -nauloja, viskareita, kelloja, sukia, suitsien ja valjaiden heloja sekä ajovälineiden osia (ks. esim. Taavitsainen 1976: 27–31; Bläuer 2015: 78). Keväällä 2023 Turun arkeologian oppiaineeseen valmistuneessa pro…

Lue lisää

Janne Soisalo, Teemu Väisänen & Katja Hippeläinen Wellamo-opisto on järjestänyt vuosina 2022–2023 arkeologisia yleisökaivauksia, joiden tavoitteena on ollut tutkia kivikautista Kyynäröjärven kankaan asuinpaikkaa Padasjoella. Vesireittien varrella oleva asuinpaikka on houkutellut leiriytymään jo tuhansien vuosien ajan jättäen jälkeensä monipuolisen löytöaineiston aina tyypillisen kampakeramiikan ajoista rautakauteen asti. Sijainti ja tutkimushistoria Kyynäröjärven kankaan asuinpaikka sijaitsee Padasjoen kunnan luoteisosassa…

Lue lisää

 Meidän yhtenäiskulttuuri on jäänyt koronatoimien jalkoihin, sillä enää ei arkisin kammeta itseämme samaan työhuoneeseen päiväksi. Ehkä vasta muutaman vuoden päästä ymmärretään mitä kaikkea uudet etätyöskentelytavat ovat muuttaneet, ja mitä se on tehnyt työilmapiirille, hyvinvoinnille ja saavutuksille. Tämä epävirallinen vuosikertomus tulee siten Veteen vajonneet- projektin näkökulmasta, mitä kaikkea hankkeessa ehtikään tapahtua kalenterivuoden 2023 aikana. Ajan hengen…

Lue lisää

Jani Oravisjärvi Rahanlyönti ja rahatalous syntyivät Välimeren alueella noin 2 500 vuotta sitten, mutta vasta vuosisatoja myöhemmin ne levisivät länsimaiseksi ilmiöksi Rooman valtakunnan valloituksien myötä. Rooman valtakunnan rajat eivät koskaan yltäneet Skandinaviaan saakka, sillä Rooman valtakunnan eteneminen pohjoiseen pysähtyi Teutoburgin taistelussa vuonna 9 jaa. germaaniheimojen liittouman tuhotessa kolmen legioonan suuruisen sotajoukon. Samalla hetkellä Teutoburgin metsään…

Lue lisää

On the one hand, maritime archaeology in Finland has a long history that, depending on disciplinary definitions, extends back to the beginnings of the professionalisation of the field in the 1800s. On the other hand, the development that takes place in Finnish heritage management in the latter half of the 20th century gives birth to…

Lue lisää

The Lapland Pioneers Project focuses on the study of the earliest pioneer settlement of Lapland and its connections with other areas of northern Europe particularly as reflected by lithic technology. The project began in 2002 with a survey in Utsjoki, followed by excavations in 2004–2006, additional surveys in Utsjoki and in the Varangerfjord area in…

Lue lisää

I was so young when I first saw you. I close my eyes and the flashback begins. The decades disappear. I am standing by the Sederholm house and my parents are taking me to Stockmann to buy school clothes. Little did I know that for someone who was not Finnish how important Finland would be…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

This article presents the re-examination of the Brobacka multiperiod settlement and burial site. The site, which was discovered in the1960s, was subjected to several excavations during the second half of the 20th century. Following these studies, the site was dated back to the Early Iron Age. The Brobacka tenant farm and other archaeological remains of…

Lue lisää

SYGIS, the Finnish Archaeological Survey and Mapping Project of Jebel Bishri in Syria, was initiated in the late 1990s when the project plan was accepted by the Syrian General Directory of Antiquities and Museums (DGAM) and NASA’s world monitoring programme. The cooperation with NASA meant receiving X-SAR Shuttle Mission 2000 remote-sensed data from Jebel Bishri,…

Lue lisää

This is an essay about a foreign student, myself, learning archaeology at the University of Helsinki in the early 1970s. A venture that was successful thanks to the positive attitude of the university and, especially, my two mentors, Professor of Geology and Palaeontology Joakim Donner and Professor of Archaeology Carl Fredrik Meinander. I had the…

Lue lisää

‘East archaeology’, research cooperation in the areas of present-day Russia, has been one part of the research activities of the Department of Archaeology at the University of Helsinki in the post-war era. The first steps were taken as part of the state-controlled Finnish-Soviet scientific cooperation between the 1950s and 1970s, but Glasnost and Perestroika opened…

Lue lisää

In this article we reflect upon the development of conflict archaeology, especially in Finland, as well as the even more recent emergence of dark heritage as a field of academic enquiry. We trace how research at the University of Helsinki has influenced these fields both nationally and internationally, and draw parallels with current events including…

Lue lisää