Julkaisuseuranta
21.1.2025
Liisa Kunnas Syksyllä 2024 ilmestynyt Arkkitehtuurimme vuosituhannet on vaikuttava ja näyttävä teos, sekä sisällöltään että kooltaan (312 sivua). Kirja oli Tieto-Finlandia -ehdokkaana ja on tätä kirjoitettaessa ehdolla Vuoden Historiateos -palkinnon saajaksi. Kirjan on kirjoittanut Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen. Valokuvaaja Aleks Talven upeat kuvat puolestaan luovat teoksesta viehättävän katseltavan ja kosketeltavan esineen.…
Suomesta tunnetaan 123 varmaa kivikautista kalliomaalauskohdetta, joihin pääsee parhaiten tutustumaan valokuvaaja Ismo Luukkosen nettisivuilta täältä. Hirviä, ihmisiä ja veneitä esittävät kalliomaalaukset on tehty punamultamaalilla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta suoraan vedestä nouseviin sileäpintaisiin kallioihin. Kalliomaalauksiin liittyy valtavan paljon sellaista, mitä ei tiedetä, ja edes niiden tekotapa ei ole täysin selvillä. Kalliomaalauksia käsittelevissä kirjoissa toistuu usein ajatus,…
Veli Pekka Toropainen Olin joulukuussa 2024 tutkimusmatkalla Tukholmassa Riksarkivet Mariebergissä. Tarkoituksenani oli etsiä materiaalia Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa suoritettavaan projektiin, jossa tutkitaan äärimmäistä hätää. Keräsin samalla materiaalia Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa tehtävään hankkeeseen VirTuAr, jossa rekonstruoidaan Turun hovioikeuden palanut arkisto muista lähteistä, joissa hovioikeus ja sen toimijat mainitaan. Kolmanneksi keräsin materiaalia oikeustieteelliseen tekemääni väitöskirjaan. Silmiini…
Janne Rantanen ”Kirkko ensimäinen Räntämäillä,toinen Hämeen-Kyrössä,kolmas Kokkolan torilla,neljäs Neulaniemellä (Pietarsaaressa),viides Kyrön kyntäjillä.”– Vanha kansanruno, Väinö Tuomaalan mukaan Etelä-Pohjanmaan vanhimmat kirkot ja kristilliset haudat Etelä-Pohjanmaalta, jolla tarkoitetaan tässä tekstissä Keski-Pohjanmaan eteläpuolista Pohjanmaan osaa, eli nykyisten Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien aluetta, ei toistaiseksi tunneta keskiaikaisia kirkkomaita vanhempia kristillisiä ruumiskalmistoja. Alueelta tunnetaan vain kaksi yhden tai muutaman ruumishaudan…
Minerva Piha Länsimaisessa kulttuurissa näkee joulun aikaan usein englannin kielen sanan Christmas ’joulu’, jolla on selvästi kristillinen kaiku: sana tulee vanhan englannin sanoista Cristes mæsse, jonka ensimmäinen osa merkitsee Kristusta ja toinen messua (OED s.v. Christmas). Suomen jouluun viittaava sana on ihan eri näköinen – mistä se on tullut? Joulusta puhuessa täytyy puhua myös toisesta…
Kaisa Kyläkoski Suomen sodassa 1808–09 kuolleet rivisotilaat eivät päässeet kotiseurakunnan multaan eikä heille perustettu sankarihautausmaita. Monet hautapaikat oli unohdettu jo ennen vuosisadan päättymistä. Muistiinpalauttamisen hengessä julkaistiin sanomalehdessä Kaiku syksyllä 1885 kuvaus Ruotsin puolella Ala-Kainuussa sijaitsevasta Suomen sodan haudasta. Ilmeisesti useat sanomalehden lukijat tunnistivat kirjoittajan, sillä tämän luokse tuli ”useita luotettavia henkilöitä” kertomaan vastaavista Alatornion haudoista. Lisäselvityksiä…
Mikko Moilanen Viikinkiajan Suomesta tunnetaan noin tuhat keihäänkärkeä. Keihäs oli etenkin nuoremmalla rautakaudella kaikista yleisin asetyyppi, kenties koska keihäänkärki oli suhteelllisen helppo valmistaa ja siihen meni vähemmän raaka-aineita kuin esimerkiksi miekkaan. Osa Suomen keihäänkärjistä on luultavasti valmistettu paikallisesti. Keihäitä oli pääsääntöisesti kahdenlaisia: heittokeihäitä sekä ns. työntökeihäitä. Yleisimmin viikinkiajan keihäänkärkiä on tutkittu muotoon perustuvan luokittelun perusteella.…
Veli Pekka Toropainen Kauppias Joachim Wittfoothin leski Anna Margareta Bugenhagen valitti 24. syyskuuta 1678 kärsimästään varkaudesta. Vaimo oli pidetty, ja häntä edusti oikeudessa hänen poikansa Hans Wittfooth. Tämä kertoi Turussa raivonneen 23. syyskuuta 1678 tulipalon, jonka tieltä Anna Margareta oli pyytänyt saada viedä suuren osan irtaimistostaan hovioikeuden presidentti Ernst Johan Creutzin taloon. Presidentti oli määrännyt…
Timo Muhonen, Ulla Nordfors, Minerva Piha, Janne Rantanen & Jasse Tiilikkala Vuonna 2021 tutkimusryhmämme teki arkeologisia inventointeja muutamilla Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Keski-Suomessa sijaitsevilla historiallisilla karhunpeijaisrituaalipaikoilla. Vuonna 2023 saimme jatkaa hanketta hieman laajemmalla alueella Keski-Suomen Kulttuurirahaston ja Kainuun Kulttuurirahaston apurahojen turvin. Projektimme tavoitteena on tutkia kohteita, joilla kansanperinteen ja/tai paikannimen perusteella on mahdollisesti tapahtunut karhunpeijaisrituaalien viimeinen…
Kaisa Kyläkoski Nykyisin Kauhavalla sijaitsevan Haarusjärven viereisen kankaan kuopat toivat suomalaisasutuksen mieleen haudat ja näin paikka sai nimen Kalmookangas. Pohjoisempana sijannutta kivistä mäkeä alettiin jossain vaiheessa kutsua Rauniomäeksi. Tänä päivänä Kalmookangas tunnetaan moottoriradastaan ja Rauniomäki on kohouma Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterissä. Mitä paikoista ajateltiin väliin jäävinä vuosisatoina? 1800-luku Sekä Kalmookangas että Rauniomäki sijaitsivat muutaman kilometrin päässä Alahärmän…
Ulla Nordfors Valkeakosken Toppolanmäen 1100–1200-luvuille ajoittuva kalmisto on nykyään hyvin tunnettu. Kalmisto sijaitsee hiekkaisella mäellä, josta se löydettiin vuonna 1936, kun hiekkaa mäestä otettaessa paljastui luita ja esineitä. Kohdetta tutkittiin alustavasti heti samana vuonna arkeologi Jorma Leppäahon johdolla. Seuraavana kesänä arkeologi Sakari Pälsi jatkoi tutkimuksia. Arkeologisten kenttätutkimusten lisäksi Pälsi oli erittäin kiinnostunut kansatieteestä ja tarinoista,…
Cacator, cave malum! (”Kakkaaja, varo harmia”). Piirtokirjoitus Pompejissa (IX.7.21/22), vessaan johtavassa käytävässä. Isis Fortuna -jumalatar suojelee kakkaamaan kyykistynyttä mieshahmoa, joka on kuvattu kahden käärmeen välissä. Käytännönläheiset roomalaiset olivat tunnettuja vesi- ja viemäriteknologian alalla saavuttamistaan ansioista. Erityisesti vesitekniikka saavutti ajanlaskun alun tienoilla huippunsa, jota ei käytännössä ohitettu ennen 1700-luvun loppua. Akveduktien rauniot ympäri Italiaa, Ranskaa ja…
26.8.2024
Oliko Tolkien-tyyppisiä haltioita oikeasti olemassa? Tieteellisesti tutkittava ihmiskunnan alkuhistoria voi olla paljon erikoisempi ja taianomaisempi kuin olemme osanneet ajatella, kirjoittaa Joshua M. Moritz. J.R.R. Tolkienin mukaan ”legendat ja myytit koostuvat suurelta osin ’totuudesta'”, ja tietyntyyppisiä totuuksia voidaan välittää ja vastaanottaa vain myyttisessä muodossa.(1) Tolkienille ”myytti” tarkoitti sellaista symbolista tarinaa, jonka tarkoituksena on ilmaista totuutta (toisin…
Eilen saatiin kuulla ikävä uutinen, että Museovirastoon kohdistuu leikkauksia, jotka johtavat irtisanomisiin ja lomautuksiin. Tulevan vuoden budjetissa Museovirastoon kohdistuu lähes 900 000 euron leikkaus.Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa, ja mitä siitä pitäisi ajatella? Viestinä tämä kertoo selkeästi nykyisen hallituksen arvopohjasta, johon oman historian, arkeologian ja kulttuuriperinnön arvostus ei näytä kuuluvan. Käytännössä tämä tarkoittaa irtisanomisia noin…
Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa2024Momentum Kirjat479 sivua Tein vuosia tutkimusta evakoista Suomen ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa*, ja tulokset on nyt viimeinkin julkaistu kirjamuodossa. Teoksen Vailla omaa paikkaa? Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa julkaisutilaisuus on Mikkelissä Sodan ja rauhan keskus Muistissa perjantaina 6.9.2024. Teoksen nimi on peräisin Koiviston siirtoväen Koiviston hoitokunnalle lähettämistä kirjeistä. Moni heistä kertoi…
Koulukartta Suomen ja Pohjoismaiden historiasta ja rajamuutoksista keskiajalta 1900-luvulle. Historian oppiaineen opetuskarttakokoelma, Helsingin yliopisto. Kuva Anu Lahtinen. Ruotsalainen historiatuotanto Historien om Sverige, tarina Ruotsin historiasta, sai Suomessakin huomiota jo ennen kuin se tuli nähtäville Yle Areenaan (https://areena.yle.fi/1-67591648). Sarjaa ehdittiin kesällä puida iltapäivälehdistössäkin, koska toteamus ”Suomen liittymisestä Ruotsiin” vaikutti hiukan koomiselta ja ärsyttävältäkin: aivan kuin keskiajan…
Turun karttapalvelun aineistoja selatessa tuli asemakaavassa vastaan aivan kotikulmilta turkoosinsinisellä merkitty ja Tuhkakallioksi nimetty alue.Googlen satelliittinäkymässä* tuo alue näyttää tältä.Monet kerrat on Kalloistenkatua Halisissa asuessa tullut kuljettua. Nyt piti oikein kuvata tuo kallio ja kiivetäkin sille.Normaalia varsinais-suomalaista puskaa siis, mutta mikä tekee siitä rauhoitetun muinaismuistoalueen? Sitä varten pitää mennä Kyppiin, josta löytyy vuosina 1976-77 tehty…
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä. Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun…
Meidän yhtenäiskulttuuri on jäänyt koronatoimien jalkoihin, sillä enää ei arkisin kammeta itseämme samaan työhuoneeseen päiväksi. Ehkä vasta muutaman vuoden päästä ymmärretään mitä kaikkea uudet etätyöskentelytavat ovat muuttaneet, ja mitä se on tehnyt työilmapiirille, hyvinvoinnille ja saavutuksille. Tämä epävirallinen vuosikertomus tulee siten Veteen vajonneet- projektin näkökulmasta, mitä kaikkea hankkeessa ehtikään tapahtua kalenterivuoden 2023 aikana. Ajan hengen…
En ole pitkään aikaan päivittänyt blogejani, en tätä enkä Hylsyin lentoa, mutta nyt on hyvä syy. Nimittäin jokaisen kansanrunoudesta, tarinoista ja/tai folkloristiikasta ylipäätään kiinnostuneen ON ostettava tämä peli. Ja monen muunkin, koska peli on suoraan sanottuna rikollisen aliarvostettu.Where Water Tastes Like Wine on uniikki peli, jota on vaikea pistää minkään kategorian alle. Periaatteessa se on…