Jarkko Saipio Löytökontekstilla on arkeologiassa suuri merkitys, sillä se vaikuttaa huomattavalla tavalla löytöjen tulkintoihin. Niin myös pronssikausitutkimuksessa. Alla olevassa kuvassa näkyy viisi koristelematonta pronssipellin kappaletta, joista neljä on vallitsevan arkeologisen tulkinnan mukaan […]

Lue lisää

Nina Maaranen Kuoliniän määritys on osa osteologista perustutkimusta. Yhdessä muun kerätyn aineiston kanssa se muodostaa kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tulkita yksilöiden elämänhistorioita ja luoda demografista tietoa populaatioista. Tästä syystä iänmääritysmenetelmiltä vaaditaan tarkkuutta […]

Lue lisää

Koska en ole vuosiin saanut pitää lomaa ja lensin viimeksi 2010 Riikaan, päätin keväällä tarttua Museoalan Ammattiliiton tarjoukseen ja lähteä matkalle Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. Joten tässä matkasta to–su 29.8.–1.9.2019.DublinissaLaskeutuminen Irlantiin. Vihreää riittää.Lento sujui muuten hyvin, mutta Tukholman Arlandan kentällä piti odottaa SASin koneeseen miehistöä ja lähtö myöhästyi ½ tuntia. Perillä yhden seurueemme jäsenen matkalaukku oli…

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan tämän kesän kaivaus taputeltiin onnistuneesti loppuun viime viikon perjantaina. Neljän kuukauden aikana saimme tyhjennettyä yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan kellarin täyttömaasta, tutkittua ja dokumentoitua kaksi 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun ajoittunutta puutarhakujaa, kaivettua esiin naapuritalon ulkoseinän ja tehtyä 4x2 metrin suuruisen laajennuskaivaivannon, josta yritimme löytää lisää naapuritalon seinää. Laajennuksen kohdalta…

Lue lisää

Kun hiljattain selailin alakoulun historian oppikirjaa, silmiini osui ilmeinen puute: kirjan historiankuva on kovin miehinen. Tämä ongelma on toki tunnistettu pitkään, eikä se koske vain suomalaisia oppikirjoja. Historiahan on pääasiassa miesten kirjoittamaa, joten minkä muun näkökulman voisi valita?Vaikka historian lähdepohja on viime vuosisatoihin asti pääasiassa miesten tuottamaa, mikään ei pakota ottamaan oppikirjoissa miehistä näkökulmaa. Etenkin…

Lue lisää

Mitkä väestöryhmät/löytöpaikat liittyvät muinaishämäläisten esi-isiin? Miten hämäläisten synty määritellään? Ovatko hämäläiset niitä asukkaita, jotka saamelaisten ja lappalaisten kanssa alueella liikkuivat? Mikä tämä alue voisi olla? Millä vuosisadalla arvellaan hämäläisten heimon muotoituneen? Ovatko […]

Lue lisää

Ulla Moilanen Muinaissuomalaisten geeniperimää tutkiva Sugrige-projekti ja uralilaisten kielten evoluutiota tutkiva Bedlan-hanke järjestivät elokuussa 2019 Seilissä Contacts and dispersal in the Uralic Area –työpajan. Työpajaan oli kokoontunut kansainvälinen joukko biologeja, kielitieteilijöitä ja […]

Lue lisää

Viime viikon keskiviikkona Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla vieraili esikoululaisryhmä läheisestä Cygnaeuksen päiväkodista. Lapset olivat löytäneet päiväkodin pihalta vanhan hajustepullon korkin, josta he halusivat kuulla arkeologien arvion. Samalla lapset pääsivät tutustumaan kaivaukseemme.Partavesipullon korkki ei ollut aivan ikivanha, mutta joitakin vuosikymmeniä kuitenkin, ja löytäjälleen se oli aarre. Lapset innostuivat etsimään kaivauksella maasta löytöjä, ja tarkkojen…

Lue lisää

Visa Immonen ja Tanja RatilainenArkeologisten kohteiden sekä löytöjen toisintaminen virtuaalisesti on 2000-luvun trendejä. Eräs tämän digitalisoinnin juonne on museoitujen esineiden skannaaminen 3D-muotoon. Tällöin fyysisestä esineestä on malli, jota voi virtuaalitodellisuudessa vapaasti liikutella ja katsella eri etäisyyksiltä. 3D-mallintaminen mahdollistaa esineiden tarkastelun monenlaisilla digilaitteilla ja helpon levittämisen esimerkiksi internetissä. Museoesineiden 3D-digitointia on tehty jo 1990-luvun lopusta alkaen,…

Lue lisää

Ulla Moilanen & Heli Etu-Sihvola Kesällä 1928 Tšekkoslovakian kansallismuseo teki Prahan linnan pihamaalla arkeologisia kaivauksia, joissa pyrittiin selvittämään linnan varhaisinta historiaa. Linnan pihamaalta löytyi vanha hautausmaa, jonka reunamilla sijaitsi poikkeuksellisesti esineellinen, puukammioon […]

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla on käynnissä lopun ajat, sillä kaivaus päättyy elokuun lopussa. Keskitymme tällä hetkellä tyhjentämään niin sanottua Forsteenin kivitalon kellaria, joka on rakennettu ainakin kahdessa vaiheessa 1400-luvulla.Toissa viikolla paljastui, että kaivammekin yhden sijasta kahta kellaria. Maan alta alkoi nimittäin paljastua tiilestä muurattu seinä, joka jakaa kellaritilan kahtia. Seinän keskellä on oviaukko,…

Lue lisää

Teksti ja kuvat: Jani Oravisjärvi Vierailin elokuun alussa Tanskan kansallismuseon kohutussa viikinkinäyttelyssä Meet The Vikings (jossain yhteydessä Meet the Danes) ollessani työmatkalla Tanskan kansallismuseossa. Näyttely alkaa seinään printatuilla sanoilla, joissa nykypäivänä viikingeiksi […]

Lue lisää

Uudet geenitutkimukset kertovat sikojen varhaisimmasta historiasta Euroopassa. Noin sadan kirjoittajan yhteisartikkeli aiheesta on julkaistu PNAS-sarjassa. Sikojen kesyttäminen alkoi Lähi-Idässä jo noin 10 000 vuotta sitten. Seuraavien vuosituhansien aikana Lähi-Idästä Eurooppaan levittäytyneet viljelijät […]

Lue lisää

Olen nähnyt Lapissa metsiä samoillessani ihmisten tekemiä, noin metrin korkuisia kivilatomuksia. Milloin näitä rakennettiin? Mikä niiden tarkoitus mahtaa olla? Voiko latomusten tekoaikaa määritellä ja millä tarkkuudella? – Lukijan kysymys. Lapin metsistä löytyy […]

Lue lisää

Tämä päivitys tulee nyt kovasti myöhässä, koska olin kesä-heinäkuun keskittynyt kirjoittamaan itse kirjaa ja arkistohommiin.Tällä kertaa mukaan on eksynyt hirmuinen määrä Robin Hobbin Salamurhaaja, Narri & Näkijä sarjaa, koska kerronnan imu vei mennessään!31. Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaajaKirjoitan Robin Hobbin kirjoista alaosaan summa summarumin, koska kirja-sarjat ovat kolmiosaisia ja tähän mahtuu kaksi ensimmäistä osaa eli Näkijän…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola Kahdeskymmenes kvartäärigeologian kattojärjestön INQUAn (International Union for Quaternary Research) kongressi järjestettiin Dublinissa 25-31.7.2019. Neljän vuoden välein järjestettävään tapahtumaan otti tänä vuonna osaa noin 2400 osallistujaa yli 70 maasta. Seuraavan tapahtuman […]

Lue lisää

Olemme heinäkuun aikana tutkineet Aboa Vetus & Ars Nova -museon kaivauksilla kiinnostavaa ilmiötä, 1800-luvun lopun puutarhakujaa. Tai kuten meille selvisi, kahta eri aikaista puutarhakujaa.Tontilla olleet vanhat kivitalot tuhoutuivat Turun palossa 1827, minkä jälkeen niiden rauniot purettiin ja peitettiin maalla. Tontti päätyi Rettigin tupakkatehtailijasuvun haltuun 1800-luvun puolivälissä, ja 1870-luvulla alue muokattiin enlgantilaistyyliseksi puutarhaksi, jossa kulki istutusten…

Lue lisää

Kysymykseni liittyy unikekoon ja unikeonpäivään. Unikeonpäivää kerrotaan vietetyn perhepiirissä vielä 50-luvulla. Siihen ei ilmeisesti liittynyt mitään kristillistä kuten Lucian päivään vaan vapunkaltaista karnevaalia. Etukäteen valittu unikeko sai vedelläheittelyherätyksen ja kaikilla oli hauskaa. […]

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksellamme Turun keskustassa käy joka päivä kymmeniä uteliaita vieraita, joiden kanssa syntyy kiinnostavia keskusteluja. Osa kysymyksistä on sellaisia, joihin saamme vastata monta kertaa päivässä. Valikoin tähän otoksen yleisimmistä kysymyksistä ja vastauksista.Arkeologisen museokurssin osallistujia Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksella.Kuva: Ilari Aalto.Löytyykö sieltä mitään?Kyllä. Kaivamme kahta Turun palossa 1827 tuhoutunutta kivitaloa,…

Lue lisää

Turun vuoden 1827 palo on ollut vahvasti läsnä Aboa Vetus & Ars Nova -museon tämän vuoden kaivauksella. Tulipalo tuhosi koko tontin rakennuskannan: piharakennukset paloivat kivijalkaan asti ja kivitalojen turvekatot, salit ja varastohuoneet katosivat savuna ilmaan 4. syyskuuta 1827. Jäljelle jäi savuavia raunioita, jotka purettiin ja peitettiin maalla paloa seuranneina vuosina.Palokerrosta kujan päällä vuonna 2018. Kuva:…

Lue lisää