Opin jo kouluikäisenä Suomen muinaistaideseuran retkellä, että tuulenkaatojen juurakot ovat hyvä kurkistus pintaturpeen alaiseen maailmaan. Kaatuneet puut saattavat paljastaa maasta arkeologisia löytöjä ja rakenteita, joten katson aina metsässä kulkiessani juurakot läpi. Vaikka tämä on ollut tapanani jo parikymmentä vuotta, en ole aiemmin tehnyt juurakoista löytöjä. Tuulenkaadot on hyvä aina kurkata läpi arkeologistenlöytöjen varalta. Tästä tuulenkannosta tärppäsi.…

Lue lisää

Nina Maaranen Esineet ja niiden palaset muodostavat yhden arkeologian perustutkimuskohteista, joita pyritään ymmärtämään niin teknisellä, symbolisella kuin käyttötasolla. Näissä tutkimuksissa esineitä tulkitaan ihmiskeskeisesti, mutta varsinkin museomaailmassa vallalle nousee myös esineestä itsestään nouseva toimijuus. Esineiden ja asioiden arvot eivät ole muuttumattomia, vaan niiden elinkaarta määrittelevät usein monet hyödykkeellistymisen ja yksilöitymisen hetket (Appadurai 1986: 13). Esineen siirtäminen…

Lue lisää

Kuinka kauan kesysika on ollut Suomessa? – Lukijan kysymys Muinais-DNA-tutkimusten mukaan eurooppalaiset kesysiat ovat sukua Lähi-Idässä yli 10 000 vuotta sitten kesytetyille sioille (Ukkonen & Mannermaa 2017: 153; ks. myös Kalmistopiiristä Kivikauden kesysiat tulivat Lähi-Idästä ja risteytyivät eurooppalaisten villisikojen kanssa). Ahvenanmaan vanhimmat ajoitetut sianluulöydöt ovat kivi- ja pronssikauden taitteesta (n. 1500 eaa.), mutta todennäköisesti sika…

Lue lisää

Teksti: Hannu Rokka, Senior advisor/5Feet Networks Oy Teimme sukelluksen turvapysähdystä ja sylissäni oli rasia 1700-luvun kultaisia esineen koristeosia. Suomen meriarkeologisen seuran syksyn viikonloppuleiri oli lähes paketissa.  Tapahtumaa edelsi sarja tarkkaan harkittuja työvaiheita ja tehtäviä. Harvoin tulee työasiat mieleen näillä reissuilla, mutta nyt tuon kolmen minuutin turvapysähdyksen aikana peilasin yritysmaailman toimintaa harrastukseemme. En toiminut viikonloppuleirin aikana johtajana, enkä edes asiantuntijana.…

Lue lisää

Marja Ahola & Ulla Moilanen Syksyllä 2020 historianopettaja Antti Koskinen tuskaili Twitterissä sitä, miten saisi takarivin opiskelijoiden silmät pysymään auki kampakeramiikasta kerrottaessa. Yhdeksi herätyskeinoksi ehdotettiin meemejä, ja myös Kalmistopiiri pyydettiin tässä yhteydessä apuun. Seurauksena oli pitkä ketju, joka sisälsi sekä kampakeramiikkameemejä että keskustelua kivikauden kiinnostavuudesta ja arkeologiasta osana historianopetusta. Keramiikan ilmestyminen Suomen kivikautiseen aineistoon (noin…

Lue lisää

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta tunnetaan puolueettomana sotarikosten selvittäjänä ja ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Hän on toiminut muun muassa kansainvälisten oikeuslääketieteellisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä, tunnistanut onnettomuuksien uhreja sekä vaikuttanut siihen, että konfliktialueilla työskentely tapahtuu eettisesti kestävin tavoin. Tässä Kalmistopiirille antamassaan haastattelussa Ranta kertoo arkeologien kanssa tekemästään yhteistyöstä. Rannan lapsuudesta ja urasta voi lukea tarkemmin esimerkiksi Naisten ääni -hankkeen…

Lue lisää

Nelli-Johanna Saari Raision Kansakoulunmäen ristiretkiaikainen ruumiskalmisto ajoittuu noin 1100-luvulle. Kalmisto sijaitsee Ihalassa, Raisionjoen länsipuolella, vanhan kansakoulun pihamaalla ja osittain koulun rakennusten alla. Kansakoulunmäen läheltä tunnetaan samanaikainen asuinpaikkakohde, Mullin eduspelto (Siirinpuisto), jonka kaivauksista löytyi hyvin säilyneitä rakennuksen jäänteitä sekä muita myöhäisrautakauden ja varhaiskeskiajan arjesta kertovia löytöjä. Onkin ajateltu, että Mullin eduspellon asukkaat saattoivat haudata vainajansa juuri…

Lue lisää

 Multitaskaaminen on edelleen täällä. Sen ansiosta voi päätyä vaikka Kapyysikujalle heittämään tikkaa, jonka avulla ratkaistaan kumpiko: hormi-tulkinta vai punasavikeramiikka-havis on oikeampi. Tässä vaiheessa vedän hormi-jengipaidan päälle, jotta voin valaista asiaa lisää. Kävimme siis viikon VARK-keikalla Oulussa ja ajankohta valikoitui puhtaasti HYLKY-immersiivisen taide-esityksen ja äitini syntymäpäivän mukaan. Muistanette varmaan vuosi sitten Oulusta esiinkaivetun Hahtiperän hylyn? Tästä 1600-luvun…

Lue lisää

Ulla Moilanen Vuonna 1963 Satakunnan museoon toimitettiin pieniä poltettuja savikiekkoja (SatM 17390), jollaisia oli löydetty viitisentoista kappaletta Harjavallan Torttilan kylästä Nurkkalan tilalta ojaa kaivettaessa. Seuraavan vuoden toukokuussa Unto Salo teki paikalle tarkastusmatkan ja löysi ojan reunasta lisää kiekkoja. Savikiekot olivat 25–35 cm syvyydessä maassa, jossa erottui tummia juovia. Harjavallan Torttilasta on löytynyt kappaleita ainakin kolmestakymmenestä…

Lue lisää

Annukka Debenjak-Ijäs ja Nina Maaranen Museoaineistoja, niin arkistomateriaaleja kuin esinekokoelmia, on viime vuosien aikana sähköistetty yhä kiihtyvällä tahdilla. Tätä toimintaa on auttanut muun muassa sähköistämisen, eli digitoinnin, helpottuminen ja halpeneminen sekä digitoidun aineiston helpottunut tallentaminen ja jakaminen eri verkkoympäristöissä. Varsinkin koronaepidemia on korostanut digitaalisten lähteiden merkittävyyttä, sillä pääsy niin arkistoihin kuin aineistoihin on ollut rajoitettua…

Lue lisää

 Teksti Emma Barrow, Meriarkeologisen seuran leiri Saaristomerelle 28.-30.8.2020 Hylyt ovat kiinnostaneet minua sukellusharrastuksen aloittamisesta lähtien. Historia jo lapsesta alkaen. Hylkysukeltamisessa kerrostuu ja lomittuu historia, jaquescousteamainen seikkailu, visuaalinen trivia sekä löytöretkeily. Kuulostaa jännältä, eikö!?  Meriarkeologinen tutkimusmatka. Se vasta jännittävältä kuulostikin! Olin liittynyt Suomen Meriarkeologisen seuran eli MASin jäseneksi Porkkalanniemen hylkypuiston perustamisen aikoihin, koska koen tärkeäksi hylkyjen hyvinvoinnin…

Lue lisää

Tuija Kirkinen & Karin Hemmann Suomenhevosen varhaisvaiheita tutkiva Biologisen kulttuuriperinnön monitieteiset tutkimusstrategiat — suomenhevosen historiallisten bioaineistojen kartoitus, keruu, tutkimus ja jakaminen on Alfred Kordelinin säätiön rahoittama suuri kulttuurihanke (2019–2021), jonka tavoitteena on tutkia suomenhevosrodun alkuperää ja jalostamista vuonna 1907 tapahtuneen kantakirjauksen jälkeisinä vuosikymmeninä. Tätä varten hankkeemme on koonnut ja analysoinut ennen 1950-lukua eläneiden suomenhevosten jouhi-,…

Lue lisää

Ulla Moilanen Rautakauden kalmistoista − erityisesti polttohautauksista − löytyy usein rikottuja esineitä. Tahallinen rikkominen onkin todennäköisesti ollut tärkeä osa polttohautausrituaalia. Rikottuja esineitä löytyy jo vanhemman roomalaisajan (n. 0−200 jaa.) hautauksista, ja tarkoituksellisen särkemisen tapa säilyi käytössä noin tuhannen vuoden ajan rautakauden lopulle saakka, jolloin polttohautaus alkoi väistyä ruumishautauksen tieltä. Esineitä on voitu rikkoa eri tavoin,…

Lue lisää

Historianopettaja Antti Koskinen tuskaili viime viikolla Twitterissä, että oppilaita on vaikea saada innostumaan kampakeramiikasta. Tähän Samuli Simelius totesi tyylikkäästi "Kampakeramiikka on kuin voimakas homejuusto. Vaatii totuttelua ja aikaa, että siitä alkaa nauttia. Maailmansodat on vähän kuin ranskalaiset, helppoa ja sopii moneen makuun, mutta tarjotaan niin usein, ettei enää kauhean usein jaksa innostua, kun on kunnolla…

Lue lisää

Johanna Roiha Geoinformatiikalla tarkoitetaan paikkaan sidottua tietoa ja paikkatiedon hallintaa sekä analysointia eri paikkatietojärjestelmien tai paikkatieto-ohjelmien avulla. Geoinformatiikka lyhennetään usein kirjainyhdistelmällä GIS ja lyhennettä näkyy usein myös arkeologian yhteydessä. Paikkatieto koostuu sijaintitiedosta (esimerkiksi koordinaattitiedot) ja ominaisuustiedoista. Monet paikkatiedon analyysimenetelmät ovat tilastotieteellisiä menetelmiä, kuten esimerkiksi spatiaaliset analyysit. (Holopainen ym. 2015: 9–20.) Muinaisjäännöksiin liittyvä paikkatietoa tuotetaan usein…

Lue lisää

Niin sanotut miekanhiontakivet ovat varmasti Suomen harvinaisin ja yksi salaperäisimmistä muinaisjäännöksistä. Niitä tunnetaan vain seitsemän, ja niistäkin kaksi on tuhottu löytymisen jälkeen. Nämä kivet sijaitsevat Kanta-Hämeessä lukuun ottamatta viimeisintä, joka löytyi vuonna 2015 Juankoskelta Pohjois-Savosta. Mutta mitä ne sitten ovat, ja miten ne liittyvät miekkoihin? Hattulan Tyrvännön Anttila 2:n miekanhiontakivi. Kuva: Jyri Saukkonen/Museovirasto. CC BY 4.0. Miekanhionta-…

Lue lisää

Tia Niemelä Suomesta löytyy varsin kattava kokoelma keskiaikaisia linnoja ja kivikirkkoja. Poikkeuksellinen loppukesä ja syksy koronatilanteen vuoksi luo osaltaan hyvän mahdollisuuden tutustua näihin kotimaan kohteisiin ulkomaanmatkojen ollessa haasteellisia. Monia linnoja ja kirkkoja voi ihastella myös menemättä itse rakennukseen sisälle. Lisäksi raunioituneet kohteet mahdollistavat elämyksen menneisyydestä ulkotilassa ja helpottavat turvavälin pitämistä muihin vierailijoihin. Monet kohteet sijaitsevat…

Lue lisää

Tämän vuoden ensimmäinen puolisko on ollut kaikin puolin kummallinen, mutta kaikkien koronarajoitusten keskellä olen saanut olla mukana kahdessa kiinnostavassa hankkeessa: keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteita tutkivassa projektissa ja kehittämässä Aurajoen pyhiinvaellusreittejä. Liedon Vanhalinnan linnavuori hallitsee kahta vanhaa kulkureittiä, Hämeen Härkätietä (vas.) ja Aurajokea. Vanhalinna on yksi Aurajoen pyhiinvaellusten kohteista. Kuva: Ilari Aalto. Joku voisi kysyä, mitä annettavaa…

Lue lisää

Kesäkuun lopulla Alueellisen vastuumuseon kulttuuriympäristötiimi tutustui Parikkalan kulttuuriympäristöihin. Tiimin tavoitteena on kiertää Etelä-Karjalan maakunnan kulttuuriympäristökohteet aloittaen kunnan pohjoisista osista etelään edeten. Tarkoitus on saada käsitys alueen maiseman ja rakennetun ympäristön sekä arkeologisten kohteiden ominaispiirteistä alueiden suunnittelun taustaksi. Alueellinen vastuumuseo toimii asiantuntijana maakunnan kulttuuriympäristöä koskevissa asioissa ja yksi keskeisimmistä tehtävistä on edistää kulttuuriympäristöjen vaalimista vastuualueellaan.Parikkalaan tutustumassa…

Lue lisää

Teksti Riikka AlvikVäitöskirjan kirjoittaminen on samalla ihanaa ja kamalaa. Saa kerrankin keskittyä tutkimukseen (kiitos Weisell-säätiö) ja kaikenlaiseen työhön liittyvän byrokratian määrä putoaa yhtäkkiä lähes olemattomaksi. Elämä ei tietenkään pysähdy tutkimuksen aikana, vaan lapset ja koirat pitää ruokkia kuten aiemminkin, eikä siivooja kuulu luontaisetuihin. Yliopisto on tutkimuksen tekemiselle oivallinen alusta, eikä vain siksi, että siellä voi oppia…

Lue lisää