Viime viikon perjantaina Suomen keskiajan arkeologian seura järjesti Hämeen linnassa syysseminaarin otsikolla Penninkejä, punasavea ja purjehdusta - nakökulmia elinkeinoihin ja talouteen. Aina rahasta kiinnostuneena lähdin tietenkin kuuntelemaan.Rahaa, erityisesti penninkejä, edusti Frida Ehrnstenin esitys, joka oli makupala seuraavana päivänä hyväksytystä väitöskirjastaan Pengar för gemene man? Det medeltida myntbruket i Finland. Avoimen yliopiston opinnoissa minulla ollut tilaisuus…

Lue lisää

Syystä tai toisesta en ollut käynyt SKAS:n syysseminaarissa yhdeksään vuoteen, mutta tänä syksynä tuli lähdettyä tapahtumaan jonka teemana oli Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen.Myöhästyimme hieman, ja Frida Ehrnsten oli juuri kertomassa tileistä ilmikäynyttä tietoa miten paljon Hämeen linnassa oli ollut rahaa tiettynä 1500-luvun vuonna - kymmeniä tuhansia kolikoita. Mutta paljonko on…

Lue lisää

Ulla Moilanen Suomensukuisten kansojen muinaisperimää tutkiva SUGRIGE-projekti on julkaissut paljon odotettuja muinais-DNA-tuloksia Suomen alueelta (Översti, Majander et al. 2019). Scientific Reports -sarjassa ilmestynyt tutkimus keskittyy erityisesti äideiltä lapsille perityviin haploryhmiin. Niiden avulla […]

Lue lisää

Kokemäen Villiönsuvannossa on vuonna 2019 tehty arkeologisia pelastuskaivauksia alueelle suunniteltujen uusien asuintonttien paikoilla. Alustavista tuloksista on kerrottu lehdistötiedotteessa 8.11.2019. Sen mukaan tutkimuksissa poistetun peltokerroksen alla oli säilynyt lähes kymmenen suurikokoista liesirakennetta tai […]

Lue lisää

Ommeltiinko haavoja Suomessa ennen ajanlaskun alkua? Onko siitä mitään todisteita? Koska haavoja ommeltiin jo muinaisessa Egyptissä, olisiko se ollut mahdollista myös Suomen alueella tuolloin? – Lukijan kysymys Patologioiden ja traumojen tunnistaminen luista […]

Lue lisää

Minkälaisia mielikuvia Kalmistopiiri-sivusto sinussa herättää? Onko sivusto mielestäsi tarpeellinen vai täysin yhdentekevä? Ovatko jutut liian lyhyitä, sopivan pituisia tai liian pitkiä? Löysitkö etsimäsi tiedon? Mitä kaipaisit sivustolle lisää? Vastaa lyhyeen kyselyyn, jonka […]

Lue lisää

Jarkko Saipio Suomen alueelta löydetty pronssikautinen metalliesineistö täydentyi kesällä 2019, kun Lieksasta löytyi mahdollisesta lapinrauniosta pronssiveitsen ja –soljen kappaleet (KM 42134). Löydöt tehtiin metallinetsinnässä Liklamo-nimisestä Pielisen saaresta. Esineet Museovirastolle toimittanut metallinetsijä kertoo […]

Lue lisää

Nelli-Johanna Saari Syksyllä 2019 Bernissä järjestetty EAA-konferenssi sisälsi useita sessioita ja yksittäisiä esityksiä, joissa käsiteltiin muinais-DNA-tutkimusten uusia tuloksia. Esityksissä ja sessioiden keskusteluosioissa painottui monitieteinen tutkimus, jonka avulla menneisyyden ihmisten elämästä voidaan muodostaa […]

Lue lisää

Ulla Moilanen Vuosittainen European Association of Archaeologists –konferenssi järjestettiin syyskuussa 2019 Bernissä, Sveitsissä. Konferenssiin oli jälleen kokoontunut satoja arkeologeja keskustelemaan eri aiheista. Perinteiseen tapaan esitelmäsessiot olivat toistensa kanssa päällekkäisiä, joten niiden joukosta […]

Lue lisää

Holokaustiarkeologia (Archaeology of the Holocaust) tutkii toisen maailmansodan aikaisia, natsien ja näiden liittolaisten juutalaisiin kohdistaman joukkotuhon materiaalisia jäänteitä. Tutkimusala on suhteellisen nuori ja eettisesti haastava, sillä se kohdistuu lähellä nykyaikaa tapahtuneisiin asioihin. […]

Lue lisää

Ulla Moilanen Muumiot puhuvat on ensimmäinen suomalainen populaaritietokirja, jossa käsitellään perusteellisesti Suomen kirkkomuumioita ja suomalaista muumiotutkimusta. Teos perustuu Tiina Väreen vuonna 2017 valmistuneeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin Keminmaan kirkon lattian alle haudatun kirkkoherra […]

Lue lisää

Quaternary Science Reviews -lehdessä julkaistu tutkimus viimeisten mammuttien vaiheista ilmestyi virallisesti 15.10.2019. Tutkimus on herättänyt jo etukäteen runsaasti mielenkiintoa maailman medioissa (esim. CNN). Tämän yhteenvedon on koostanut tutkimuksessa mukana ollut Heli Etu-Sihvola. […]

Lue lisää

Itse kirkolla tuli käytyä viime kesänä, mutta nyt Turun maakuntamuseon ystävien syysretkellä päästiin myös sisään. Komeat näkymät siellä aukenivatkin. Kirkko on keskiaikainen, mutta seinien alaosan näyttävä draperiamaalaus on 1600-luvulta.Todella kaunis interiööri siis. Kirkosta lisää kulttuuriympäristön palveluikkunassa.Kirkkomaalla pysähdyttiin Hemminki Maskulaisen muistomerkille. Masku viettää kuuluisan virsirunoilijansa 400-vuotisjuhlaa tänä vuonna.Aivan kirkon takana olevalla harjulla on Maskun Humikkalan kalmisto,…

Lue lisää

Sää taitaa olla maailmanlaajuisesti ihmisten suosikkikeskustelunaihe. Suomessa on mitattu systemaattisesti sääoloja ja lämpötiloja 1800-luvulta lähtien, mutta sitä vanhemmat tiedot säästä ovat hyvin satunnaisia. Arkeologisista yhteyksistä ja vesistöjen pohjista löytyvät vanhat puunrungot ovat kuitenkin oivallisia sääkalentereita, jotka paljastavat ilmastotietoja paljon vanhemmilta ajoilta.Teimme Aboa Vetus & Ars Nova -museolla videon, josta selviää, miten puiden vuosirenkaita tutkimalla voidaan…

Lue lisää

Toisinaan Sulkavalla sukelletaan. Niinkuin nyt, kun ajelimme tiistaina Sinin ja Robin kanssa tapaamaan Lohilahden aktivisteja. Paikalliset ovat innostuneet Markku Jonnisen johdolla kunnostamaan rantoja ja samassa yhteydessä löytyi myös neljä uutta hylkyä. Kesällä löydöstä uutisoitiin näyttävästi kun pitkäaikainen Saimaan hylyt -työryhmän jäsen Ismo Marttinen kävi sukeltamassa alueella. Tuolloin tuli luvattua että mekin tulisimme vielä itäiseen Suomeen…

Lue lisää

Koska en ole vuosiin saanut pitää lomaa ja lensin viimeksi 2010 Riikaan, päätin keväällä tarttua Museoalan Ammattiliiton tarjoukseen ja lähteä matkalle Irlannin pääkaupunkiin Dubliniin. Joten tässä matkasta to–su 29.8.–1.9.2019.DublinissaLaskeutuminen Irlantiin. Vihreää riittää.Lento sujui muuten hyvin, mutta Tukholman Arlandan kentällä piti odottaa SASin koneeseen miehistöä ja lähtö myöhästyi ½ tuntia. Perillä yhden seurueemme jäsenen matkalaukku oli…

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Novan tämän kesän kaivaus taputeltiin onnistuneesti loppuun viime viikon perjantaina. Neljän kuukauden aikana saimme tyhjennettyä yhden kokonaisen ja yhden puolikkaan kellarin täyttömaasta, tutkittua ja dokumentoitua kaksi 1800-luvun loppuun ja 1900-luvun alkuun ajoittunutta puutarhakujaa, kaivettua esiin naapuritalon ulkoseinän ja tehtyä 4x2 metrin suuruisen laajennuskaivaivannon, josta yritimme löytää lisää naapuritalon seinää. Laajennuksen kohdalta…

Lue lisää

Visa Immonen ja Tanja RatilainenArkeologisten kohteiden sekä löytöjen toisintaminen virtuaalisesti on 2000-luvun trendejä. Eräs tämän digitalisoinnin juonne on museoitujen esineiden skannaaminen 3D-muotoon. Tällöin fyysisestä esineestä on malli, jota voi virtuaalitodellisuudessa vapaasti liikutella ja katsella eri etäisyyksiltä. 3D-mallintaminen mahdollistaa esineiden tarkastelun monenlaisilla digilaitteilla ja helpon levittämisen esimerkiksi internetissä. Museoesineiden 3D-digitointia on tehty jo 1990-luvun lopusta alkaen,…

Lue lisää

Tämä päivitys tulee nyt kovasti myöhässä, koska olin kesä-heinäkuun keskittynyt kirjoittamaan itse kirjaa ja arkistohommiin.Tällä kertaa mukaan on eksynyt hirmuinen määrä Robin Hobbin Salamurhaaja, Narri & Näkijä sarjaa, koska kerronnan imu vei mennessään!31. Robin Hobb: Kuninkaan salamurhaajaKirjoitan Robin Hobbin kirjoista alaosaan summa summarumin, koska kirja-sarjat ovat kolmiosaisia ja tähän mahtuu kaksi ensimmäistä osaa eli Näkijän…

Lue lisää

Osallistuin toukokuussa Syracusen yliopistossa järjestettyyn teoreettisen arkeologian konferenssiin (TAG2019), jonka teemana oli “hidas arkeologia” (“slow archaeology”). Tiivistän seuraavassa tapahtuman herättämiä ajatuksia ja tunnelmia sekä oman esitelmäni pääkohtia. Näkökulmani kiinnittyy käsitteisiin, joita tarkastelin myös omassa puheenvuorossani. Syracusen yliopiston kampusaluetta (kuva: Johanna Enqvist).   Hidasta arkeologiaa Konferenssin teemaksi valittu “hidas arkeologia” liittyy laajempaan, tieteen “hidastamista” ajavaan ajattelutapaan.…

Lue lisää