Julkaisuseuranta
Katja Hippeläinen Tässä jutussa esittelen arkeologian harrastajien ajatuksia yleisöarkeologiasta. Olen Helsingin yliopiston arkeologian opiskelija, ja osallistunut useille yleisökaivauksille avustajan roolissa. Tätä juttua varten on kerätty kommentteja Hämeenlinnan Suttenhaan kivikautisen asuinpaikan yleisökaivauksilla 18.–26.5.2024. Kaivaus oli Vanajaveden Opiston järjestämä, ja sen vetäjinä toimivat arkeologit Janne Soisalo ja Teemu Väisänen. Harrastajista kysymyksiin vastasi kaiken kaikkiaan kuusi. Osa ei…
Kaisa Kyläkoski Tervolassa ja muutamissa muissa pohjoisissa seurakunnissa merkittiin 1700-luvulla haudattujen listoihin kuolinsyyksi toisinaan skottsjuka eli ampumatauti. Suomeksi tautia kutsuttiin Tervolassa myös koskemaksi ja loukkaukseksi. Samasta asiasta puhuttiin toisaalla sanoilla ampumatauti, lento, lentotauti, lennos, lennostauti, lennatos, lennätys, letto, lättä ja lätti. Sekä ampuminen että lentäminen viittaavat taudin äkillisyyteen. Meillä on siitä harvinaisen yksityiskohtaiset tiedot, sillä…
Turun karttapalvelun aineistoja selatessa tuli asemakaavassa vastaan aivan kotikulmilta turkoosinsinisellä merkitty ja Tuhkakallioksi nimetty alue.Googlen satelliittinäkymässä* tuo alue näyttää tältä.Monet kerrat on Kalloistenkatua Halisissa asuessa tullut kuljettua. Nyt piti oikein kuvata tuo kallio ja kiivetäkin sille.Normaalia varsinais-suomalaista puskaa siis, mutta mikä tekee siitä rauhoitetun muinaismuistoalueen? Sitä varten pitää mennä Kyppiin, josta löytyy vuosina 1976-77 tehty…
Veli Pekka Toropainen Saunaa on käytetty moniin tarkoituksiin kautta historian. Myös 1600-luvun Turussa saunalla oli monia käyttötarkoituksia. Syntymä, kuolema ja sairauden hoitaminen tapahtuivat saunassa, ja saunaa voitiin käyttää suorastaan sairaalan esiasteena ammattimiehen hoitaessa parantamisen siellä. Saunoja myös vuokrattiin asunnoksi ja niissä työskenneltiin. Saunan alkuperäinen tarkoitus oli puhdistautuminen ja myös saunomisesta on säilynyt esimerkkejä Turun raastuvan-…
Minna Silver Vuoden 2021 arkeologisiin elokuvatapauksiin kuului filmi The Dig (Kaivaus). Se kertoo arkeologisista kaivauksista ja englantilaisesta naisesta, Sutton Hoon tilanomistaja Edith Prettystä (1883–1942), jonka mailla tehtiin hautakummusta merkittävä löytö vuonna 1939. Muinaiset kummut ja röykkiöt ovat eri puolilla maailmaa kätkeneet sisäänsä vainajia ja esinelöytöjä. Eri kielissä ja kulttuureissa hautakumpuja nimitetään vaihtelevasti, esimerkiksi latinan pohjalta…
Jussi Jusell Pirkanmaan maakuntamuseo järjesti vuosittaisen Pirkanmaan alta -seminaarin lauantaina 20.4.2024 Vapriikin auditoriossa. Seminaarin aiheena ovat Pirkanmaan alueella tehdyt arkeologiset tutkimukset, ja päivään oli jälleen saatu mahtumaan monta mielenkiintoista esitelmää arkeologisista kaivauksista metallinetsinlöytöihin ja Pirkanmaan vesistöhistoriaan. Päivä alkoi Pirkanmaan maakuntamuseon vs. yksikön päällikön Vadim Adelin avaussanoilla. FT Ulla Moilanen kertoi ensimmäisenä edellisvuoden kaivauksista Ylöjärven Mikkolassa…
Minerva Piha Suomen kielen äitiä merkitsevä sana poikkeaa melkoisesti naapuriemme ja muiden meille tuttujen kielten sanasta. Esimerkiksi ruotsiksi ja norjaksi sanotaan mor tai mamma, englanniksi mother tai mom, saksaksi mutter tai mama. Näiden indoeurooppalaisten kielten sanat ovat kaikki sukua toisilleen, ja ne on johdettu indoeurooppalaisesta sanasta, joka merkitsee rintaa (ks. Ruppel). Suomen äiti ei kuulu…
Ulla Moilanen Hiusten tapaan kynnet ovat keratiinia, minkä vuoksi ne eivät säily kuin erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Käytännössä lähinnä muumioiden kynnet voivat olla niin hyvin säilyneitä, että niitä voidaan tutkia. Eri puolilta maailmaa löytyneillä muumioilla on tavallisesti siistit ja lyhyet kynnet, mikä kertoo, että kynsien hoitoon on kiinnitetty huomiota jo tuhansia vuosia sitten. Miten muinaiset ihmiset…
Turun vuoden 1750 kartasta löytyy nykyisen Linnankatu 45 kohdalta tällainen näkymä:Turun Pyhän Yrjänän hospitaalin (lepratautisten hoitolan) ja Pyhän Hengen huoneen (vaivaistalon) muutettua Seiliin 1623 ryhdyttiin Turkuun suunnittelemaan uutta köyhäintaloa, sillä kuten Sanassakin sanotaan, köyhät teillä on aina keskuudessanne. Köyhäintalo valmistui 1675, ja vuonna 1677 vihittiin käyttöön sen viereen rakennettu hirsinen Pyhän Mikaelin kirkko, molemmat näkyvät…
Tapahtuma järjestettiin 26.4.2024 Turun linnan Bryggman-salissa.Kemiönsaari valmistautuu 700-vuotisjuhliinsa vuonna 2025, joten viime kesänä arkeologinen kiinnostus oli kohdistunut siihen nykyisin kuuluvaan entiseen Hiittisten kuntaan. Sen kahta pääsaarta Hiittistä ja Rosalaa erottaa muinaisena kauppapaikkana tunnettu Kyrksundet, mutta siellä ei käyty, sen sijaan Hiittisten kirjonkylää ja Rosalan kylää inventoivat Georg Haggrén ja kumppanit huhtikuussa. Hangon kesäyliopisto puolestaan kaivoi…
Edellisellä kerralla kirjoitin Imatran Koivuniemessä sijainneesta hautasaaresta, joka lienee ollut keskiajalla käyttöön otettu kyläkalmisto, johon Ruokolahden Salosaaren ja nykyisen kirkonkylän seudulla asuneet hautasivat vainajiaan ennen Ruokolahden seurakunnan perustamista vuonna 1572. Blogitekstin löydät täältä. Tällä kertaa jatkamme kalmistoteemalla, mutta siirrämme katseemme Lappeenrantaan ja ortodoksisen seurakunnan varhaisvaiheisiin. Ruotsin ja Venäjän rajan siirryttyä Saimaalle vuonna 1743 solmitussa Turun…
Ulla Moilanen Eläimille menneisyydessä annetut nimet ovat kiinnostavia, sillä ne voivat kertoa ihmisten asenteista eläimiä kohtaan ja monista kulttuurisista käytänteistä. Nimeäminen on keino yksilöidä eläin, ja sen voi toisaalta myös ymmärtää antropomorfismina, mikä tarkoittaa inhimillisten ominaisuuksien liittämistä eläimeen. Etenkin eläinten hellittelynimet ja eläimillä käytetyt ihmisnimet voivat heijastella eläimiin muodostuneita tunnesiteitä. Läheiseen suhteeseen viittaa esimerkiki 1200-luvun…
10.4.2024
Timo Salminen Olin vuonna 1990 alkanut kerätä aineistoa arkeologian sivuainetutkielmaani varten, pääaineenihan oli Suomen ja Skandinavian historia. Aiheekseni Helsingin yliopiston arkeologian professori Ari Siiriäinen oli ehdottanut arkeologian laitoksen tai pikemmin oppituolin historiaa, ja siinä tarkoituksessa tein myös tämän professori C. F. Meinanderin haastattelun. Tutkielmani, jonka jätin vuonna 1992, käsitteli kuitenkin loppujen lopuksi arkeologian yliopisto-opetuksen syntyvaiheita[1]…
27.3.2024
Liisa Kunnas Vuoden 2023 viimeisinä päivinä Vantaan Sanomissa julkaistiin arkeologi Andreas Koiviston kirjoitus Vantaan kaupunginmuseon näyttelystä Ikikallion tarinoita – Mammuteista meidän aikaamme, joka perustuu Koiviston kirjoittamaan ja Tom Björklundin kuvittamaan samannimiseen lasten tietokirjaan (2023). Jutussa kerrottiin muun muassa siitä, miten muinais-DNA:ta tutkimalla on saatu selville, että eurooppalaisten ihmisten iho ja hiukset olivat vielä mesoliittisella kivikaudella…
Meidän yhtenäiskulttuuri on jäänyt koronatoimien jalkoihin, sillä enää ei arkisin kammeta itseämme samaan työhuoneeseen päiväksi. Ehkä vasta muutaman vuoden päästä ymmärretään mitä kaikkea uudet etätyöskentelytavat ovat muuttaneet, ja mitä se on tehnyt työilmapiirille, hyvinvoinnille ja saavutuksille. Tämä epävirallinen vuosikertomus tulee siten Veteen vajonneet- projektin näkökulmasta, mitä kaikkea hankkeessa ehtikään tapahtua kalenterivuoden 2023 aikana. Ajan hengen…
6.12.2023
Archaeological work on the African continent carried out by the researchers from the University of Helsinki has been an important part of the research output of the department of archaeology in the late-20th and early-21st centuries. This has been closely intertwined to the lifework of late professor Ari Siiriäinen (1939–2004). In this chapter, I review…
6.12.2023
South American archaeology became one of the focus areas of the Department of Archaeology of the University of Helsinki in the 1980s. Martti Pärssinen, then of the University of Turku, first contacted professor Ari Siiriäinen during that time, and these two developed a close partnership that resulted in four major archaeological-historical research projects in the…