Veli Pekka Toropainen Myös menneinä vuosisatoina käytettiin riitatilanteissa haukkumasanoja, joiden tarkoitus oli loukata toista ja tehdä tämä epäilyttäväksi toisten silmissä. Usein haukkumasanat heitettiin kovassa humalatilassa esimerkiksi illanistujaisissa. 1600-luvun Turussa pormestareiden ja raatimiesten sekä varakkaiden kauppiaiden kollatseissa syötiin, tanssittiin ja ryypättiin. Illan edetessä alkoivat riidat, jotka päättyivät vähintään haukkumasanoihin. Kun pormestarin ruumista saatettiin kulkueessa kaupungin läpi…

Lue lisää

Heli Etu-Sihvola & Ulla Moilanen Romaneja asuu Euroopassa nykyään yli kymmenen miljoonaa ja he ovat yksi maanosan suurimmista vähemmistöistä. Euroopan romanien historia on ainakin tuhannen vuoden mittainen, joskin tarinoiden mukaan he lähtivät liikkeelle Pohjois-Intian alueilta jo 500-luvulla. Syitä siihen, miksi romaniväestö alunperin päätyi vaeltamaan on hankala tutkia, sillä sen alkujuurista ei ole olemassa varmaa kirjoitettua…

Lue lisää

Jakautuivatko ihmiset kansainvaellusten aikana aamuvirkkuihin itäauringon suuntaan menijöihin ja iltavirkkuihin länteen ilta-auringossa vaeltaviin? – Lukijan kysymys On sinänsä hauska ajatus, että ihmiset olisivat vielä muutamia vuosisatoja sitten valinneet asuinpaikkansa sen mukaan, missä päivän ja yön vaihtelu vastaa parhaiten kunkin omaa sisäistä rytmiä. Vaikka erilaiset unirytmit eivät aiheuttaneet tai edesauttaneet kansainvaelluksia, osa ihmisistä tunnistaa olevansa illanvirkkuja…

Lue lisää

Nina Maaranen Kaksi viimeaikaista julkaisua ovat tuoneet päivitettyä tietoa maanviljelyn alkutaipaleesta Suomen alueella. Santeri Vanhasen joulukuussa 2019 ilmestynyt väitöskirja perehtyy kasvien makrofossiiliaineistoon arkeologisilla kohteilla erityisesti kivikauden ja rautakauden välisenä aikana (Vanhanen 2019). Hieman aiemmin syksyllä ilmestyi SUGRIGE-projektin ensimmäinen laajemmin Suomea kattava julkaisu mitokondrio-DNA:sta (Översti et al. 2019), joka voi antaa viitteitä myös maanviljelyä harjoittaneista ihmisistä.…

Lue lisää

Riku Kauhanen Arkeologiasta kiinnostunut Kaisa Kyläkoski esitti 19.1.2020 Twitterissä hyvän kysymyksen liittyen tohtori Thomas Småbergin tviittiin, jossa tämä esitteli norjalaisen viikinkinaisen (#vikingwarriorwoman), jolla oli ilmeisesti taistelussa saatu vamma otsassaan (theguardian.com). Kyläkoski kysyi: ”Miten erotetaan taisteluvamma parisuhdeväkivallasta?” Arkeologian kannalta kysymys on erittäin tärkeä. Esihistoriallisissa luissa voi olla merkkejä väkivallasta, mutta miten erottaa, ovatko vammat syntyneet sodan,…

Lue lisää

Pisanvuoressa entisen Juankosken ja Nilsiän rajamailla Natura 2000 -suojelualueella sijaitsee kvartsikiveen louhittu, Pirunkellariksi nimitetty luola. Mikä se on, mihin sitä on käytetty ja milloin se on tehty? – Lukijan kysymys Kysyjän tarkoittama luolamainen, ihmisen tekemä muodostuma sijaitsee nykyisen Kuopion koillisosassa, Pisan luonnonsuojelualueella. Alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon, minkä lisäksi se on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Museoviraston…

Lue lisää

Suomessa eletään keväällä 2020 poikkeustilassa ensimmäistä kertaa sitten sotien. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema antoi Iltalehdessä 26.3.2020 kymmenen kohdan ohjeistuksen, jota seuraamalla jokainen voi omalta osaltaan auttaa tilanteessa. Päätimme kuvittaa nämä ohjeet pääosin antiikin ja keskiajan taidetta apuna käyttäen.

Lue lisää

Jarkko Saipio Suomessa pronssikautiset kivikirveet ovat pronssikirveiden tavoin tyypillisesti irtolöytöjä niin rannikolla kuin sisämaassakin. Tunnetaan kuitenkin muutama poikkeus, jossa tällainen esine on ilmoitettu löytyneeksi röykkiön yhteydestä. Käytettiinkö niitä siis hauta-antimina joissakin erikoistapauksissa? Löytötiedot, tai oikeastaan niiden aukot, vihjaavat että selitys ei välttämättä ole näin yksinkertainen. Vuonna 1894 torppari Nestori Koivisto Kiukaisten Paneliasta toimitti Muinaistieteelliselle toimikunnalle kaksi rombimaisen…

Lue lisää

Ulla Moilanen Paiserutto levisi Eurooppaan 1340-luvulla, jolloin se surmasi vähintään kolmanneksen Euroopan väestöstä. Ensimmäiset tautitapaukset havaittiin Italian satamakaupungeissa, joissa tartunnat yhdistettiin nopeasti kauppalaivoihin ja niiden miehistöihin. Vaikka tartunnan mekanismeja ei vielä tunnettu, huomattiin pian, että taudilta saattoi välttyä pysymällä erossa sairastuneista tai esineistä, jotka olivat olleet kosketuksissa sairaisiin. Koska kuolleisuus oli varsinkin 1340-luvun ensimmäisessä ruttoepidemiassa…

Lue lisää

Teemu Väisänen Vaikka arkeologia usein näyttäytyy kaivausten ja niiden kautta tehtyjen löytöjen kautta, kuuluu tieteenalaan myös laaja joukko sellaisia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä, joiden käyttö perustuu kohteiden paikantamiseen ja tutkimiseen maan pinnalta käsin. Tällaisia ovat esimerkiksi geofysikaaliset menetelmät, joiden avulla maan- ja vedenalaisia kohteita pyritään havaitsemaan maanpallon fysikaalisia omaisuuksia hyödyntäen. Historiallisesti menetelmät ovat saaneet alkunsa erityisesti öljyn…

Lue lisää

Koronan kynnyksellä saimme vih-doin-kin asianmukaiset toimitilat. Sen jälkeen kun muutimme pois Hylkysaaresta vuonna 2016, olemme pyörineet kalustomme kanssa Kokoelmakeskuksen tulityötiloissa, jotka eivät ole soveltuneet laisinkaan meriarkeologisen sukellus- ja tutkimuskaluston ylläpitoon.Tähän tuli muutos. Pääsimme itse suunnittelemaan Koken laajennusosaan toimivat tilat, joissa paineastia- ja pesutilat ovat asianmukaisesti ns. olemassa. Meillä on myös oma sisäänkäynti, jossa emme ole…

Lue lisää

Yleisen mielikuvan mukaan viikinkiajalla miehet ryöstelivät ja taistelivat naisten odottaessa kiltisti kotona aitanavaimet vyöstä roikkuen. Tätä mielikuvaa on ahkerasti kyseenalaistettu viime vuosina tuoreimmassa tutkimuksessa. Viimeisin uutinen viikinkiajan skandinaavisista soturinaisista kaikui marraskuun alussa Norjasta. Solørin viikinkiaikaiselta hautausmaalta löytyi jo vuonna 1900 noin 19-20 vuotiaan, 155 senttiä pitkän naisen luuranko, joka oli haudattu aseiden kanssa. Naisen kanssa…

Lue lisää

Tämä on se kevät kun ylivirittynyt planeettamme löysi jarrupolkimen. Kaikki on ajateltava uusiksi. Jos Korona ei ole muuttanut elämääsi, et ole tehnyt tarpeeksi. Näin se vain on. Näkymätön vihollinen on keskuudessamme ja turvallisin tapa toimia on ajatella, että kannat virusta ja sinun tulee pitää turvavälit kunnossa. Kaikilla meillä on läheisiä riskiryhmässä, joten muistakaa merikotkan siipienväli.Yksi…

Lue lisää

Kerroin jo aikaisemmin aloittaneeni väitöstutkimuksen keskiaikaisista kirkonrakentajista, ja saimme juuri tutkimusryhmämme kanssa päätökseen ensimmäisen kahden viikon tutkimusjaksomme Länsi-Uudellamaalla Pohjan ja Karjaan kirkoissa. Korona-toimenpiteet alkoivat tutkimustemme aikana, ja äkkiä suojapuvuissa kivikirkon vintillä oleilu alkoi vaikuttaa järkevältä karanteenilta. Tässä mallia ajankohtaisesta pukeutumisesta (kun tutkimus nyt käsitteli muutenkin wanhoja aikoja, kuva on otettu 1950-luvun Belfoca-merkkisellä kameralla):Kuva: Elina Helkala.Suojapukuja…

Lue lisää

Helsingin Sanomat yllätti minut iloisesti syntymäpäivähaastattelulla, jossa hehkutettiin myös Suomesta löytyvän kansainvälisestikin vaikuttavia muinaisjäännöksiä. Pahaksi onneksi jutussä jätettiin kertomatta, mitä tällaiset kohteet olisivat. Niinpä paikkaan vähän ja listaan tässä viisi kohdetta tai kohderyhmää, jotka mielestäni ansaitsevat huomiota:1. KalliomaalauksetYmpäri maailmaa on eri-ikäisiä kalliotaidekohteita, eikä Suomen kivikautisilla kohteilla toki ole yhtä paljon ikää tai taiteellista korkeatasoisuutta kuin…

Lue lisää

Kaupunkikaivauksilla 1700- ja 1800-luvulla käytetyt kivisaviset Selterin lähdevettä sisältäneet seltteripullot ovat tuttu näky. Ennen Aboa Vetus & Ars Nova -museon viime kesän kaivauksia en kuitenkaan ollut kuullutkaan lasisista Pyrmontin vesi -pulloista, joiden kappaleita löysimme. Sirpaleet avasivatkin kiinnostavan ikkunan 1700-luvun porvareiden terveyskulttuuriin ja kaikkien nykyisten kuplajuomien historiaan.1700-luvun lasipulloissa oli tyypillisesti kaulan juuressa lasisinetti, joka kertoi joko…

Lue lisää

Pitkästä aikaa kirjoitustouhujen lomassa rauhoittelin hermojani pelaamalla maastopaloista kärsineen Australian hyväksi myydystä pelibundlesta saamaani Void Bastardsia, jota olin Steamissa ihmetellyt aiemminkin ja laittanut toivelistalleni. 3D-räiskintää avaruudessa! Ja autoin Australiaa! Kivaa!Void BastardsVoid Bastards!Jokseenkin profaani nimi ja alkuvalikon piirrostyyli heittävät pelaajan hyvin tunnelmaan. Pelin alussa avaruusalukselle hyökätään ja se menee rikki. Pelaajan, rangaistusvangin, on setvittävä tutoriaalissa avaruusaluksen…

Lue lisää

Viime viikolla uutisoitiin poikkeuksellisesta rikoksesta: savolainen metallinilmaisinharrastaja oli löytänyt harvinaisen viikinkiaikaisen hopearahan ja onnistunut saamaan sen tanskalaisen huutokaupan kaupattavaksi. Tässä kohti huutokauppa oli selvästi möhlinyt esineen alkuperän selvittämisen, koska Suomesta kaivettujen muinaisesineiden maastavienti saati myyminen on laitonta ilman Museoviraston lupaa. Pahaksi onnekseen löytäjä oli kuitenkin esitellyt löytöään Aarremaanalla.com-ryhmän Facebook-sivuilla, ja löytö päätyi viranomaisten tietoon. Tulli…

Lue lisää

Yhtäkkiä olikin helmikuu ja Venemessut. Tämä tarkoitti sitä, että talven odottaminen vaihtui lennosta kesän odottamiseksi ja sukeltajat kokoontuivat Pasilan Messukeskukseen. Immi oli jälleen onnistunut kokoamaan kiinnostavan kattauksen erilaisia esitelmiä ja ne herättivät ajatuksia, jotka eivät jätä rauhaan ennen kuin saan ne pujotettua sanoiksi.Hylkysukellusseminaariin oli jälleen lunastettu 400 lippua eli sali täyteen.Maija aloitti Museoviraston kuulumisilla ja…

Lue lisää

Turun linnan Bryggman-salissa pidettiin eilen seminaari aiheesta Turun synty - näkökulmia varhaiseen kaupunkiin. Tilaisuuden avasi Visa Immonen kertomalla miten otsikkoa voi lähestyä kahdesta näkökulmasta, ensinnäkin siitä mitä kaupungin perustamisaikoihin (mikä se sitten onkaan) tapahtui, ja toisaalta siihen miten asiaa on pähkäilty jo vuosikymmenien tai suorastaan -satojen ajan. Pyhänä kirjoituksena on toiminut paavi Gregorius IX:n 1229…

Lue lisää