Julkaisuseuranta
Veli Pekka Toropainen Aviottoman lapsen synnyttäneet äidit saattoivat 1600-luvulla päätyä lapsenmurhaan pelätessään yhteiskunnan halveksuntaa. Paljastuessaan he saattoivat joutua pyövelin kirveen alle ja roviolle. Mutta kuka suoritti kuolemansyyntutkimuksen vastasyntyneiden tapauksessa? Kuolemansyyntutkijat Turussa tapahtui 1600-luvulla lapsenmurha lähes joka vuosi. Lapsia löytyi Aurajoesta, lantatunkioista, kellareista, saunan välikatosta, kirkkomaalta ja naimattomien naisten arkuista. Pahimmillaan siat kantoivat lasten jäännöksiä kaduilla.…
21.1.2021
Ulla Moilanen Lautanauhat ovat nimensä mukaisesti lautojen avulla kudottuja, usein hyvin koristeellisia, nauhoja, joiden historia ulottuu ainakin parin tuhannen vuoden taakse. Nauhojen jäännöksiä on löytynyt mm. rautakautisista haudoista, minkä vuoksi niiden kutomisesta on tullut suosittua historianelävöittäjien keskuudessa. Monet historianharrastajat ja -elävöittäjät haluavat lautanauhojen muistuttavan mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä löytöjä, ja tähän tarpeeseen vastaa Salakirjojen kustantama Nauha-aarteita…
18.1.2021
Eero Kangas Vuonna 2020 levinnyt koronaviruspandemia synnytti länsimaissa runsaasti keskustelua nenän ja suun peittävien kasvomaskien käytöstä ja hyödyistä viruksen leviämisen ehkäisemisessä. WHO ja THL ottivat aluksi kannakseen, ettei kasvomaskeja tulisi suositella tavallisten kansalaisten käytettäviksi. Suomen lehdistössä viranomaiset esittivät maskien väärin käytettynä jopa edistävän taudin leviämistä (esim. Vihavainen 2020). On ymmärrettävää, että ainakin osittain maskien käytön…
Sofia Paasikivi Keväästä 2020 asti maailma on elänyt koronaviruspandemian keskellä ja myös korkeakoulujen on täytynyt vastata uudenlaisiin haasteisiin niin etäopetuksen, kurssien sisällön kuin teknisten kysymysten suhteen. Sekä opiskelijoilla että opetus- ja tutkimushenkilökunnalla on ollut tarve käsitellä käynnissä olevaa kriisiä. Tämän vuoksi järjestimme syksyllä 2020 Turun yliopistossa Kulkutautien historiaa -kurssin osana valtakunnallista humanistista verkko-opetusta. Kurssin ideoijana…
Vuosi 2021 on Tutkitun tiedon teemavuosi. Kalmistopiiri on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan koordinoimassa hankkeessa, johon osallistuu laaja joukko eri alojen toteuttajia. Teemavuoden tavoitteena on tehdä tutkittu tieto entistä saavutettavammaksi ja sen merkitys arjessa näkyvämmäksi. Kalmistopiiri on ammattilaisten ylläpitämä arkeologinen verkkojulkaisu, joka tarjoaa tutkittua tietoa helposti lähestyttävässä muodossa. Julkaisemme erilaisia…
7.1.2021
Suden kesyyntyminen koiraksi oli mahdollista vain kylmässä ilmastossa, esittää tuore Scientific Reports -tiedelehdessä julkaistu tutkimus. Koira on ainoa laji, jonka metsästäjä-keräilijät ovat aikoinaan kesyttäneet sudesta. Syitä suden kesyyntymiseen ei ole aikaisemmin pystytty kattavasti selittämään. ”Tutkimuksessa päädyimme siihen, että kylmässä ilmastossa ihmisen ja suden ekologinen kilpailu ruoasta puuttui talvikuukausina. Näin metsästäjä-keräilijät pitivät sutta kumppaninaan useiden sukupolvien…
Jatkan viime viikolla aloittamaani oppimista sivustolla Sveriges historia. Alun karttakuvassa ei tapahdu mitään muutosta 900-luvulle klikatessa. esittelytekstikin on sama eli edelleenkään ei ole Ruotsia. Oppitunteja on kolme ja kaksi samoja kuin edellisellä kerralla, joten jatkan suoraan 1000-luvulle, jossa kartassa on Ruotsilla rajat, mutta ingressin mukaan Ruotsi ei ollut yhtenäinen vaan useilla maakunnilla oli itsehallinto. Sekä 900-…
Heli Etu-Sihvola Arkeologian professori Ella Kivikoski (1901–1990) rikkoi lasikattoja monella tapaa: hän oli Suomen ensimmäinen nainen arkeologian tohtorina, esihistoriallisen osaston amanuenssina ja osastonjohtajana. Tämän jälkeen hän oli ensimmäinen nainen arkeologian professorina – ei ainoastaan Suomessa, mutta koko Pohjoismaissa. Tämän lisäksi hän oli toinen kahdesta, samaan aikaan valitusta, Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäisestä naisjäsenestä. Ella Kivikoski oli kotoisin…
Joulukuun alussa Ruotsin valtion museot (Statens historiska museer) julkaisi maan peruskoululaisille tarkoitetun sivuston nasevalla nimellä Sveriges historia. Se kattaa ajan 800-luvulta nykypäivään eli myös yhteisen historiamme. Vilaistuani paria oppimistehtävää päätin käydä kunnolla läpi ja monipuolistaa samalla blogin sisältöä. Tällä kertaa 800-luvulla, jolloin ei ollut Ruotsia eikä Suomea, mutta ingressin perusteella viikinkiretket olivat käynnistymässä.Tarjolla on kaksi…
Viime vuonna kirjoitin suomalaisen joulunvieton esihistoriallisista ja kristillisistä juurista, ja palaan nyt ajankohtaiseen aiheeseen toisesta näkökulmasta: vaikka Suomesta ei ole mitään tietoa joulun viettämisestä ennen keskiaikaa, Skandinaviasta on. Tärkein lähde viikinkien joulunvietosta on islantilaisen Snorri Sturlusonin 1200-luvulla kirjoittamaan Heimskringlaan sisältyvä Haakon Hyvän saaga, joka sijoittuu 900-luvun Norjaan.Haakon Hyvä (n. 920–961) oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald…
Kalle Sipilä »Ποταμοῖς τοῖς αὐτοῖς ἐμβαίνομέν τε καὶ οὐκ ἐμβαίνομεν, εἶμέν τε καὶ οὐκ εἶμεν.« – Herakleitos ”Samaan virtaan astumme emmekä astu, me emmekä me”. Näin kuuluu Pentti Saarikosken suomennos antiikin Kreikassa 5. ja 4. vuosisadoilla eaa. vaikuttaneen filosofi Herakleitoksen maailmankuulusta aforismista (Saarikoski 1971). Useissa vaihtoehtoisissa yhteyksissä – esimerkiksi toimittaja Matti Virtasen Twitter-postauksessa 1.11.2018 –…
Riitta avustaa sinisiä lateksihanskoja paksujen villahanskojeni päälle. Vahdin kärsimättömänä miten kumireunus asettuu suoraan sukelluspuvun mansetin yli. Jokainen ryppy tarkoittaa merivedelle tietä puvun sisään. Vesi on kuin valo. Tarvitaan vain hiuksen paksuisen halkeama panssareissa ja se tulvii läpi. Nyt kun vesi on pohjalla neljä asteista, sen pitäisi pysyä ulkopuolella. Sillä muistan elävästi miltä tuntuvat kylmettyneet kädet,…
Nina Maaranen Joulun juhlintaan liittyy paljon perinteitä, jotka ammentavat niin antiikista kuin populaarikulttuurista. Antiikin Roomassa joulukuun 17. päivä merkitsi maanviljelyksen jumalalle Saturnukselle omistetun Saturnalia-juhlan alkua. Tämän juhlan arvellaan olleen myös yksi kristillisen joulun esikuvista. Muinaisessa Roomassa vuoden viimeiset sadonkorjuut päättyivät joulukuun alussa, jolloin oli aika juhlistaa kulunutta vuotta ja kiittää Saturnusta hyvästä sadosta. Saturnalia alkoi…
Tiedättehän, kun on pimeintä niin ratkaisu on yleensä jo tulossa! Nyt ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä tieto kuusivuotisen tutkimushankkeen läpimenosta tavoitti minut kotisohvalta. Se samainen huonekalu, johon olin asettunut hetkeä aiemmin lääkärin määräyksestä rauhoittamaan ylivirittynyttä olotilaa, tuijottamaan Vain elämää- jaksoja telkkarista ja pohtimaan mille töin ryhtyisi. Puhelin soi Thanksgiving- päivänä ja langoilla oli Riikka. ”Joko…
Burned fish bones are constantly being discovered in the excavations of Stone Age settlements in Finland. This abundance of fish bones, as well as the usual location of the settlements on the shore of lakes or the sea, illustrate the importance of fishing to the Stone Age economy. Added to this, examples of the fishing…
Kirjoittelen blogia vaihteeksi kotisohvalta. Sukelluslääkäri määräsi viikoksi lepoon, olen uuvuttanut itseni kenttäkauden aikana. Tämä vaara piilee työssä, josta tykkää vähän liikaa. Fiilikset on sellaiset kuin olisi kuukahtanut kermakakun äärelle ja tietysti siihen liittyy paljon myös riittämättömyyttä ja häpeääkin. Onneksi olen jo iso tyttö, joten kestän molemmat.Meillä on ollut ihan super-onnistunut kenttäkausi ja päästiin tarkastuskäynneille moniin…
Usein kuulee päiviteltävän, miksi arkeologit eivät ole kaivaneet jotakin merkittävää muinaisjäännöstä, kuten linnavuorta tai pronssikautista röykkiöhautaa. Erityisen paljon tätä päiviteltiin metallinetsijäfoorumilla, kun Raaseporin linnan ympäristöstä paljastui poikkeuksellisen laaja luvaton ryöstökaivelu. Eikö tämä olisi estetty, jos arkeologit olisivat jo kaivaneet kaiken? Kaivamattomuus herättää myös huuhaapiireissä epäilyjä: onko esimerkiksi Panelian pronssikautinen Kuninkaanhautana tunnettu röykkiö jätetty kaivamatta, koska…
Pyhäinpäivä on lapsesta asti ollut suosikkijuhliani. Aivan lapsuudenkotini vieressä Hämeenlinnan Kaurialassa sijaitsee 1770-luvulla perustettu, puistoksi muutettu Hämeenlinnan vanha hautausmaa, jonka ikivanhoilla haudoilla loistivat pyhäinpäivän aattona kynttilälyhdyt. Saatoin vaellella hautausmaalla pitkään ja pohtia sinne haudattujen ihmisten tarinoita ja kohtaloita. Loppujen lopuksi pyhäinpäivässä on paljon samaa kuin arkeologiassa: kummankin ytimessä ovat ne lukemattomat sukupolvet, jotka olivat täällä…