Alavuden vanha kirkko palaa pääsiäisaamuna 7.4.1912. Kuvaaja: Juhani Ahtiluoto. Kuva: Museovirasto.Sukututkijan tärkeimmät tiedonlähteet ovat kirkonkirjat. Usean suomalaisen seurakunnan kirkonkirjoissa on kuitenkin aukkoja, kun kirkonkirjoja on tuhoutunut sotien ja tulipalojen seurauksena. Suomalaisten kirkonarkistojen tuhoutumisista on Osmo Durchman julkaissut perusteellisia selvityksiä Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genoksessa numeroissa 1-2/1932, 3-4/1932, 1-2/1933, 3/1933, 2-3/1934, 4/1934, 1-2/1936, 2/1944 ja 3/1944. Tietoja on käytetty muun…

Lue lisää

Lue lisää

Esimerkkejä kylän asukasmäärän muutoksiin vaikuttaneista tekijöistä.Tänä keväänä eteeni tuli jälleen uudenlainen mahdollisuus hyödyntää suku- ja asutushistorian tutkimusten tuloksia. Kunnan kaavoituspuolella käynnistettiin esiselvitys siitä, pitäisikö kotikylälle laatia osayleiskaava. Tämä kun on tällaista maaseutumaista aluetta osana kaupunkia, mutta ilman sen tarkempaa kaavaa.Osana alustavia selvitystöitä erään ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan yleiskaavoituskurssin opiskelijat saivat harjoitustyönään laatia kukin oman osayleiskaavaluonnoksensa ja esittää…

Lue lisää

Piikkiön Rungon kylän Pietilän eli Yli-Rungon palstatilan omistajaksi tuli 1890-luvulla Lapin Tl pitäjässä syntynyt Fredrik Vahlroos. Hän oli naimisissa lietolaisen Maria Sofia Grönlundin kanssa. Fredrik oli ollut Rungon kylän taloissa renkinä tavatessaan Maria Sofian, joka taasen oli ollut piikomassa Kosken puustellissa. Vuonna 1866 syntynyt Fredrik ja häntä viisi vuotta vanhempi morsian

Lue lisää

 Auranmaan harvalukuisten kartanoiden joukkoon kuuluva Kosken kartano veti puoleensa väkeä pitkienkin matkojen takaa. Samalla sen luomat yhteydet toivat Kosken kappeliin hyvinkin erilaista väkeä Ruotsista saakka. Eräs perhe, jonka sukujuuria voi seurata entisen emämaamme puolelle, on Vähä-Sorvaston sahan ”puukhollari” eli kirjanpitäjä, entinen puuseppä Anders Gedda. Hän oli syntynyt vuonna 1725

Lue lisää

Illalla lauantaina 7. heinäkuuta 1900 kokoontuu isovaari Erland Hangossa muiden siirtolaisiksi lähtevien kanssa siirtolaismajalle, jossa Suomen Höyrylaiwa-Osakeyhtiön asiamies yrittää järjestää kaikki nelihenkisiin riveihin, naiset etupäähän. Asiamiehen hermot ovat koetuksella jälleen kerran, vaikka sama hälinä ja huiske toistuu kaksi kertaa viikossa, kun joku yhtiön neljästä siirtolaislaivasta lähtee matkaan Hangon satamasta kohti Englannin Hullia. Ihmiset säntäilevät edestakaisin,…

Lue lisää

Kaksi miestä polkupyörineen Turussa noin 1900. Kuvaaja Visi Korsström. Kuva: Museovirasto.Isoisäni, suutari ja kenkäkauppias Karl Ludvig Terho (alk. Johansson, 1872–1949) ja polkupyörätehtailija, teollisuusneuvos Kustaa Edvard Merilä (1875–1961) olivat tuttavia keskenään. He olivat suunnilleen saman ikäisiä, muuttivat Turkuun (isoisäni Paraisilta, Kustaa Mietoisista) 1890-luvun lopulla ja valmistivat kulkuvälineitä. Molemmat olivat myös innokkaita biljardin pelaajia ja mahdollisesti heidän…

Lue lisää

Hämeen lääninhallituksen henkilökuntaa 1906–1910, seisomassa Ernst Mesterton, etummaisen pöydän ääressä Anna Idestam ja takana Lisi Nyman. Kuva: MuseovirastoSuomen Sukututkimusseuran SukuHaku-aineistopalvelunsisältämien hakemistorivien määrä ylitti 4 miljoonan tietueen rajan, ja digitoitujen kirjojen sivujakin palvelusta löytyy jo yli 175 000 kappaletta. Laajin vastikään palveluun lisätyistä aineistoita on yli 62 000 tietuetta sisältävä Oulun läänin lääninkonttorin vuosien 1850–1910 anomusdiaarien hakemisto.…

Lue lisää

Sotilaspuustellit eli virkatalot ovat tuoneet moniin Auranmaan pitäjiin muuttajia lähialueelta, mutta myös kauempaa. Yksi näistä virkataloista oli aikanaan Tarvasjoen Liedonperän Isotalo, jonka vuokraajaksi tuli 1895 Halikosta herra Anders Hjalmar Rönnmark. Hän ehti hoitaa taloa noin 10 vuoden ajan ennen avioitumistaan pöytyäläisen Fredrika Josefina Erkintytär Ristimäen kanssa. Ikäeroa

Lue lisää

Vilho ja Wilhelmina Koskimäki perheineen Viipurissa vuonna 1901. Lapset takana vasemmalta Toivo, Valto ja Saima. VPT:n kuvakokoelmat.Toivo-sedälle ilmoitettiin joulukuussa 1911, että hänen olisi paettava, sillä ohrana tulisi noutamaan häntä seuraavana yönä Siperiaan karkotettavaksi hänen osallistuttuaan Voimaliiton toimintaan. Toivo pakeni ja jätti perheelleen kirjeen, jossa ilmoitti hukuttautuvansa Tammerkoskeen. Kirjeen tarkoituksena oli suojella perhettä noutajilta. Perhe tiesi hänen paenneen Ruotsiin ja hänen vanhempansa…

Lue lisää

Ruskon ja Vahdon (entisen Vähän-Ruskon) asukkaitten oli määrä rakentaa itselleen yhteinen kirkko[i], mutta he eivät voineet sopia sen paikasta. Vahtolaiset olisivat tahtoneet sen rakennettavaksi Melttilän metsään lähelle sitä paikkaa, jossa nykyään on mainittujen pitäjien yhteinen osuusmeijeri, kun taas Ruskolaisten kirkonpaikka oli Ruskon kirkon nykyinen. Riita jätettiin kuninkaan

Lue lisää

Puupiirros ensimmäisestä Suomea varten julkaistusta kirjasta Missale Aboense secundum ordinem fratrum praedicatorum vuodelta 1488. Piispojen keskellä on Pyhä Henrik Lalli jalkojensa juurella sekä piispa Konrad Bitzin vaakuna. Piispa itse oikealla tuomiokirkon vaakuna kädessä. Vasemmalla tuomiorovasti Maunu Särkilahti omine sukuvaakunoineen. Ylhäällä vasemmalla kirjanpainaja Bartholomeus Ghotan vaakuna ja nimikirjaimet. Kuva: Museovirasto.Suomen keskiajan historia aloitetaan usein kertomalla Ruotsin kuningas Eerik Jedvardinpojan…

Lue lisää

Oululaisen kauppiaan ja raatimiehen, Gabriel Vhaelin ja vaimonsa Elisabet Krögerin poika Barthold syntyi vuoden 1667 vaiheilla[i]. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun Akatemiasta joulun alla 1684. Jatko-opiskelujen jälkeen hänet vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1689. Seuraavien vuosien aikana hän oli hyvin monipuolisissa työtehtävissä, sillä hän oli mm Oulun triviaalikoulun ylempi kollega,

Lue lisää

Vuoden 1899 lopulla Halikon Hajalan rautatieaseman tai kuten sitä tuolloin nimitettiin, Hajalan pysäkkeen hoitajaksi tuli Maariassa syntynyt Johan Emil Lindgren[i]. Mukanaan hän toi vaimonsa Hilja Vesaniemen, joka oli syntynyt Urjalassa[ii]. Herra Ingren oli päässyt  ylioppilaaksi Turun klassisesta lyseosta ja antautunut sitten rautateiden palvelukseen. Hiljan kanssa hän oli mennyt vihille

Lue lisää

 Kimon ruukilla Pohjanmaalla tapahtui työsuhderintamalla vuonna 1768. Päähenkilö tässä tapauksessa on vasaraseppämestari Petter Starck, jonka sukutaulu tekstissä alimpana. Lähdeviitteet ovat taulussa mukana ja viittaat Ruotsin puolen arkistoihin ao. seurakunnissa sekä edelleen Suomessa. Vuorikäräjät oli 1700-luvun Ruotsin tapa hallita ruukkeja ja yleensäkin raudantuotantoa. Rautahallintoa johti

Lue lisää

Kuva J Vuorela 2021Pietarsaaren kirkkoa ympäröivältä hautausmaalta löytyy muutamia todella vanhoja hautamuistomerkkejä. Yksi näistä on valurautainen, koristeellinen risti, joka pystytettiin vuonna 1834 kuolleen kirjansitoja Isak Elias Muhrin muistolle. Hän oli syntynyt suutarin poikana Vaasan kaupungin ensimmäisen kaupunginosan korttelissa numero 20, jossa hänen vanhempansa Abraham Muhr ja

Lue lisää

Lomamatkan satoa Monta kertaa sukututkija ei löydä oikein mitään lisätietoja kaukaisista esivanhemmistaan lukuun ottamatta syntymää ja kuolemaa sekä asuinpaikkaa. Tietysti löytyy tietoja perheestä tai vaikkapa lasten kummeista, mutta ne tarinat nimien ja päivämäärien takana jäävät löytymättä. Toisaalta joskus, valitettavan harvoin tosin, sukututkija osuu ns. jättipottiin. Silmiin osuu täysin

Lue lisää

Kuva J Vuorela 25.7.2021Luodon eli ruotsiksi Larsmon pitäjässä on ollut vain kaksi henkikirjakylää eli Eugmo ja Larsmo[i]. Näistä Eugmon kylän Kassin talossa syntyi maaliskuun alussa 1831 tytär Johan Johanssonille ja Anna Henriksdotterille, joka sai nimekseen Helena[ii]. Myöhemmin tämä tyttönen esiintyy rippikirjoissa nimellä Lena[iii], joka toki on vain toisinto samasta nimestä. Vuoden 1855

Lue lisää

Kuva J Vuorela 12.7.2021Kiskon kirkkoherran vuosina 1784-1811 ollut David Sevon l. Sevonius[i] sai pitkän uransa aikana allekirjoittaa jos jonkinlaisia pöytäkirjoja. Yksi mielenkiintoisimmista kirjattiin seurakunnan kirkonkokousten pöytäkirjaan vuonna 1791. Vanhastaan oli tapana, että seurakuntalaiset istuivat kirkkosalissa tiukassa järjestyksessä sosioekonomisen asemansa mukaan. Aateliset,

Lue lisää

Kaivokset ovat aina olleet vaarallisia paikkoja eikä Kiskon Orijärven kuparikaivos muodostanut tästä poikkeusta. Sen noin 200 vuoden olemassaolon aikana siellä tapahtui useita kuolemaan johtaneita tapaturmia. Yksi näistä onnettomista tapahtumista oli vuorityömies Ellenbergin hengen vienyt räjähdys maaliskuussa 1881. Kiskon seurakunnan haudattujen luettelosta[i]

Lue lisää