Pukkilan kartanoBock-suvun vaakunaSenaatti-kiinteistöt myi vuoden 2017 lopulla Kaarinan Piikkiössä sijaitsevan Pukkilan kartanomuseon ja siihen kuuluvat kahdeksan rakennusta ja lähes 5,5 hehtaarin maa-alueen tarjouskilpailulla 400 000 euron kauppahinnasta. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1762 ja sen rakennutti hovioikeudenneuvos Kristoffer Johan Rappe. Pukkilan historia ulottuu kuitenkin paljon 1700-lukua pitemmälle, aina keskiajalle saakka. Tuolloin sen omisti kartanolle…

Lue lisää

Sukututkijan perjantailuennot sarjassa ensi viikolla eli 9.4.2021 luvassa ruukkihistoriaa. Klikkaa kuvaa ja lue tarkemmin. 

Lue lisää

 

Lue lisää

Kiskon Kirkonkylän Viikarin talo putkahtaa lähteisiin ensimmäisen kerran Raaseporin läänin kymmenysluettelossa vuodelta 1552[i]. Tuolloin taloa isännöi Matti Pentinpoika. Hänet mainitaan isäntänä aina vuoteen 1574, jonka jälkeen hänen poikansa Simo otti Viikarin ohjat käsiinsä. Tämän jälkeen talon isännyys vaihtui ensin Simo Tuomaanpojalle ja hänen jälkeensä vuoden 1619 sitä hallitsi Halikon

Lue lisää

Kiskon Toijan Mellerin rusthollin omistajaksi tuli vuonna 1846[i] Perniössä 1810 syntynyt Vilhelm Lindholm, jolle ehti tapahtua vähän kaikenlaista elämänsä aikana. Sukunimensä Lindholm hän lienee saanut kotikylänsä Lintilän mukaan. Mellerin edellinen isäntä, Elias Meller kuoli 1847 ja hänen poikansa, insinööri Johan Meller muutti aatelissukuisen vaimonsa

Lue lisää

Säkylän Iso-Säkylässä syntyi vuonna 1838 poikalapsi, jolla vanhemmat Johan Sjönberg ja Catarina Sofia antoivat nimen August Fabian. August Fabianista tuli aikanaan Merimaskun kuuluisa kanttori.Äitinsä puolelta hänen esi-isiinsä kuului mm. pietarsaarelainen kauppias Erik Tawast, joka aateloitiin 1687 nimellä Tawaststjerna. Tämä suku esiteltiin pari vuotta myöhemmin Ruotsin ritarihuoneelle

Lue lisää

 Terhi A:n kokoamia tietoja, toivottavasti on jollekin lukijalleni hyödyksi.Taulu 1.   I. Lars Pålsson Carlström. Synt. (RK) 1720. Mf 55007 Toikkala GM 14.4.1750 sld no48 Lars Pålsson Carlström, 18å, ogift. Perukirja 10.4.1804 Muurasjärvi, kuoll. 3. Febr. -  Pso 2.2.1752 Vsri Lisa Mattsdr Niskanen/Hjort. Synt. (RK) 1721.    II. Lapsia:   Pål Paananen. Synt. 2.12.1752 Vsri…

Lue lisää

Mikko Katila (4. lokakuuta 1863 Seinäjoki – 30. heinäkuuta 1924 Savitaipale) oli suomalainen pappi ja runoilija.Katilan vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Arvid Katila (ent. Logren) ja Justiina Absalomintytär Katila. Hän pääsi ylioppilaaksi 1891 Vaasan yksityislyseosta, ja hänet vihittiin papiksi 1897. Katila toimi 1897 ja 1898 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan vt. kappalaisena, 1899–1902

Lue lisää

Kiskon Jylyn kylässä oli aikoinaan kolme ns. kantataloa: Jaakola, Kauppila ja Finnari. Vanhimmat säilyneet verotusasiakirjat, esimerkiksi Raaseporin läänin nokkaveroluettelot[i] vuodelta 1553 kertovat isänniksi seuraavat miehet: Finnarilla Erkki Heikinpoika, Kauppilassa Mikko Jussinpoika ja Jaakolassa Mikko Uotinpoika. Tuohon aikaan kylässä oli tosin vielä neljäskin, myöhemmin kadonnut talo. Sen

Lue lisää

 Suomalaisia Uuteloita Ensimäinen vihko Turussa, painettu J. W. Lillja & Co:n kirjapainossa 1858.     s67   Pappi ja Pahantekijä.   1.   Suomen maan sydämessä, jossa kolmen läänin rajat sattuvat yhteen, Waasan, Hämeen ja Kuopion läänin rajat, lepää Laukaan pitäjä, jota suuret vedet, tullen Wiitasaarelta, Saarijärveltä ja Rautalammilta, monin tahoin leikkelevät mennessänsä mainion

Lue lisää

 Siltä varalta, että joku näistä hyötyy!  Taulu 1.   I. Zakris Valentinsson. Född n 1644 Hällestad, Sonstorp Hammare (Smedsläkter). Hammarsmed. Bgr (76å) 26.6.1720 Risinge, Börsjö (v39961.b145.s285). -  Pso 1.5.1673 Hällestad (Smedsläkter) Agneta. Bgr 28.5.1693 Risinge, Börsjö (v39944.b102.s193).    II. Lapsi:   Lars Zakrisson.  Taulu 2.     Taulu 2.   II. Lars Zakrisson (isä Zakris

Lue lisää

 Mietitkö, miten voisit selvittää aviottoman lapsen tuntemattomaksi jäänyttä isää? Ratkaisun avaimia voisi löytyä taannoisen luentoni tallenteesta, jonka voit hankkia TÄÄLTÄ

Lue lisää

Sanomia Turusta -lehti kertoi maaliskuussa 1852 liikuttavan tarinan. Entisen rusthollarin, Michael Laitilan leski Ester Hammarin oli kuollut saman vuoden tammikuun lopulla 83 vuoden iässä Vistan kylässä. Häntä jäi suremaan kuusi lasta, 16 lastenlasta sekä seitsemän lastenlasten lasta. Näiden jälkeläisten ”suloisuus” oli viime hetkeen saakka ollut Esterille maailman tärkein asia. Tuohon aikaan ei

Lue lisää

 

Lue lisää

 

Lue lisää

  Päätoimittajan palsta: Joulupukki Nyt se on täällä: JOULUAATTO! Kohta kolkuttaa joulupukki. Tai ottaa yhteyttä netin kautta – tai jättää lahjat ulko-ovelle, sillä joulupukki on riskiryhmää koronan suhteen. Hyvä olla varovainen. Tosin meidän joulupukkimme geenit ja esivanhemmat taitavat olla sangen erikoisia. Ajatelkaapa nyt sanoja: joulu ja pukki. Kyllä! Äkäinen vuohipukki alkoi kesyyntyä vasta 1800-luvulla herttaiseksi sedäksi,…

Lue lisää

  Aamulehti 13.12.1925Päätoimittajan palsta: Muistellaan menneitä polvia Jouluun liittyy monella hautausmaalla käynti ja kynttilöiden sytyttäminen edesmenneiden omaisten haudoille. Sata vuotta sitten tätä perinnettä pyrittiin vasta aloittamaan. Se liittyi tavoitteeseen saada hautausmaista hoidettuja puistoja. Hautojen hoitoa haluttiin juurruttaa esittämällä lehtikirjoituksissa, että erityisesti jouluaattona tuli käydä koristelemassa haudat havuin ja seppelein. Kynttilänkin saattoi sytyttää, mutta se vaati tyynen…

Lue lisää

   Päivälehti 4.12.1896Päätoimittajan palsta: Joulukuusi ”Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella!” Näinhän se on. Joulukuusi kuuluu joulunviettoon, olipa aito tai muovinen. Sata vuotta sitten pikkujouluksi ostettiin tai haettiin pieni kuusi, ja varsinaisena jouluna sitten hankittiin komeampi... ainakin varakkaissa perheissä. Mielikuvaan ja lehtikuviin kuusenhausta liittyi valkea tykkyluminen metsä, vaikka yhtä useampi jo sata vuotta sitten osti…

Lue lisää

 Päätoimittajan palsta: Koulujen joulujuhlat Koulun joulujuhla! Se herättää kaikissa muistoja. Usein se sata vuotta sitten oli nimeltään Kuusijuhla. Kuusijuhlia järjestivät koulujen ohella monet yhdistyksetkin lähellä joulua. Kansakoulujen kuusijuhlat kokosivat varsinkin maaseudulla koko kylän väen yhteen. Tarjolla oli puuroa ja karamelleja, jotka joku varakas henkilö oli kustantanut lapsille. Luonnollisesti lasten laulut, runot, leikit ja näytelmät olivat…

Lue lisää

 Päätoimittajan palsta: Valkeata joulua ”On hanget korkeat nietokset, kun joulu joulu on meillä,” lauletaan. Jouluidylliin kuuluu lumi ja loputon aurinko kesään. Ja ennen oli aina valkea joulu – paitsi ettei ollut… Haaveksi se toisinaan jäi Etelä-Suomessa sata vuotta sitten. Tilannetta murehdittiin lehdissä aivan kuten nytkin. ”Tuntuu joulu hyvin kenkulta ilman lunta,” kirjoitti nimimerkki Severi pettyneenä…

Lue lisää