Axel Bergholmin toimittamasta teoksesta Sukukirja. Suomen aatelittomia sukuja (1901) on muodostunut sukututkijoiden keskuudessa yleinen naureskelun ja pilkan kohde. Väitteiden mukaan kirjassa toistuu tiheästi merkintä ”vaipuneet rahvaaseen” ja että tästä syystä kirjasta puuttuu kokonaisia sukuhaaroja. Itsekin olen tähän puheeseen joskus syyllistynyt, enkä sitä kiellä. Mutta onko väitteissä oikeasti perää? Keskittyykö Sukukirja vain hyväosaisiin säätyläishaaroihin ja jättää pois…

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaSuomen Sukututkimusseura on vuodesta 2008 lähtien videoinut esitelmöitsijöiden luvalla järjestämissään tilaisuuksissa pidettyjä esitelmiä. Nämä videot ovat Sukututkimusseuran jäsenten katseltavissa verkkosivuston jäsensivuilla sijaitsevassa Videokirjastossa. Sinne on kertynyt jo yli 160 esitelmän videotallenteet. Videokirjasto tarjoaa laadukkaita ja monipuolisia asiantuntijaesitelmiä, joiden avulla jokainen voi edistää omaa sukututkimusharrastustaan tai vain rentoutua mielenkiintoisten aiheiden äärellä. Videoiden kuvan taso ei välttämättä…

Lue lisää

Emil Hoff, joka käytti pseudonyymiä Emil Holan, oli suosittu tieteen popularisoija nuorelle väelle. Hän syntyi vuonna 1904 Böömissä ja kuoli Auschwitzin keskitysleirillä loppuvuodesta 1944. Vuoteen 1939 mennessä hän oli ehtinyt julkaista kymmenen kirjaa. Niistä suomennettuja oli Jiskra, ktera dobyla šveta eli "Sähkökipinä, joka valloitti maailman". Kirja on tarinan muotoon puettu opastus

Lue lisää

Eräs sukututkijakollega kertoi taannoin olleensa serkkunsa syntymäpäivillä, missä hän oli hauskuuttanut juhlakansaa kertomalla esivanhempiensa juoppous-, salavuoteus- ynnä muista toilailuista. Seuraavana päivänä serkku oli soittanut hänelle närkästyneenä ihmetellen eikö sukututkijakollegalla ole eläkepäivinään muuta tekemistä kuin tonkia suvun salaisuuksia ja levitellä niitä ympäriinsä! Joillekin kaukanakin menneisyydessä eläneitten esivanhempien synnit ovat arka asia.Itse ilahduin ikihyviksi, kun äitini esi-isistä…

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaTarkkasilmäinen lukija pani merkille, että Aikakauskirja Genoksen numerossa 1/2020 yhden artikkelin alussa oli logo Vertaisarvioitu. Kyse on vertaisarviointitunnuksesta. Tieteellisten seurain valtuuskunta myötää sen tiedekustantajille, jotka haluavat erityisesti merkitä julkaisemansa vertaisarvioidut artikkelit.   Vertaisarvioinnilla eli referee-käytännöllä tarkoitetaan sitä, että lähetetyn artikkelin arvioivat toimituksen lisäksi ulkopuoliset ja riippumattomat asiantuntijat, joita on vähintään kaksi ja jotka ovat alalla…

Lue lisää

Joulukuun 16. päivänä vuonna 1872 syntyi Piikkiössä Johan Hildenin ja Karolina Öfverbergien perheeseen tytär, joka sai nimekseen Ida Aleksandra.  Kummeina hänellä olivat renki Antti Simonpoika ja tämän vaimo Kustava Kustaantytär. Ida Aleksandran äiti oli kotoisin Angelniemeltä, kun taas isä Johan oli Paattisilta. Perhe on Piikkiön rippikirjoissa merkitty irtolaisväen joukkoon, vaikka isä joitain

Lue lisää

Harvat asiat, jos mitkään, ovat maailmassa ikuisia. Näin on myös hautausmailla. Ikuisiksi leposijoiksi tarkoitetut paikat otetaan uusiokäyttöön nykyisin hyvinkin nopeasti. Kaikkia menneen maailman hautamuistomerkkejä ei voida millään pelastaa, mutta onneksi seurakunnissa säästetään ainakin osa takorautaisista risteistä. Niitä saatetaan sijoittaa erillisiin ryhmiin kirkon seinustalle tai muuhun

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaSuomen Sukututkimusseuran täytti vuonna 2017 100 vuotta ja juhlavuoden teemana oli ”Jokaisella on tarina”. Juhlavuoden ohjelmaan kuului kirjoituskilpailu, Sukutarinakilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaista sukututkijoita jalostamaan sukutietoa lyhytproosan avulla lukijaystävällisempään muotoon. Sukutarinakilpailuun osallistui kiitettävä joukko sukututkimukseen perustuvia kertomuksia ja ne julkaistiin Sukutarinat 2017 -nimisenä antologiana. Kilpailu herätti siinä määrin kiinnostusta, että Seura päätti järjestää sen uudelleen…

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaVuonna 1931 kirjailija Jalmari Finne lahjoitti Suomen Sukututkimusseuralle Atelier Nyblinin laajan lasinegatiivikokoelman vuosilta 1877–1922. Lahjoitukseen kuului myös piispa O. I. Collianderin teostaan Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan varten keräämä pappismiesten valokuvakokoelma. Seura talletti nämä kokoelmat seuraavana vuonna Kansallismuseon Muinaistieteelliselle toimikunnalle, josta aikanaan kehkeytyi nykyinen Museovirasto. Tänä päivänä kokoelma kuuluu Museoviraston Kuvakokoelmiin. Vuoden 2015 lopulla…

Lue lisää

Turussa on savimaan vyöryminen Aurajokeen muodostanut enti- saikoina ongelman erityisesti Multavierun kaupunginosassa, josta johtuu alueen nimikin. Jo 1700-luvulla kaupungin keskustan jokirantoja paalutettiin, mutta kokonaan eivät paalut kyenneet sortumia estämään. Tuhoisin ja tunnetuin maanvyörymistä tapahtui 10. toukokuuta 1830, jolloin osa Richterin talosta sortui Aurajokeen. Onnettomuus vaati yhden ihmishengen. Multavieru tunnettiin nahkurien kaupunginosana. Turun nimekkäin nahkurisuku oli Richter,…

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailuja1800-luvun alun seksityöläisten historiaaTyöväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain Vuoden työväentutkimus -palkinnolla ansiokkaan työväestön historiaa käsittelevän teoksen. Maaliskuussa julkistetun vuoden 2019 palkinnon voitti professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (SKS 2018). Tutkimuksen laajan lähdeaineiston keskiössä ovat poliisin valvontakirjat ja sinne päätyneiden naisten elämäkerrat. Köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden ympärille kietoutuvat elämät…

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaSuomalaisen sukututkimuksen kultainen ansiomitaliSuomen Sukututkimusseuran hallitus on päättänyt myöntää Suomalaisen sukututkimuksen kultaisen ansiomitalin vuonna 2020 päätoimittaja Matti Lehtiölle Isostakyröstä. Matti Lehtiö on toiminut Eteläpohjalaiset Juuret ry:n puheenjohtajana sen perustamisesta vuodesta 1999 lähtien sekä Eteläpohjalaiset Juuret -julkaisun päätoimittajana vuodesta 1999 lähtien. Matti Lehtiö tunnetaan eteläpohjalaisen sukututkimuksen eturivin asiantuntijana, joka on kirjoittanut lukuisan joukon julkaistuja sukuartikkeleita.Rautalammin Rossin…

Lue lisää

Lue lisää

Toiminnanjohtajan tuumailujaKoronaepidemian ja sen ehkäisytoimien vuoksi Seura on joutunut sulkemaan kirjastonsa ja peruuttamaan kaikki tilaisuudet maaliskuun puolivälistä alkaen näillä näkymin ainakin heinäkuun loppuun asti. Kesäkuun alkuun suunniteltu jäsenmatka Ruotsiin on peruutettu, mutta elokuun puolivälin Viron jäsenmatka on toistaiseksi tapahtumakalenterissa. Siitä päätetään viimeistään juhannuksen alla.Valitettavasti myös Suomen Sukututkimusseuran suuren neuvottelukunnan kokous jouduttiin peruuttamaan. Toukokuussa Lahdessa pidettäväksi…

Lue lisää

Silloisen Karunan seurakunnan Päisterpään kartanon Fagernäsissä asui 1840-luvun lopulta lähtien torppari Anders Nordlund perheineen. Anders oli isä Samuel N. oli ollut hänkin torpparina Päisterpäässä, Källnäsin torpassa. Andersin puoliso Gustava Vilhelmina oli miestään viitisen vuotta nuorempi. Hän oli syntynyt vuoden 1827 lopulla Sauvon Vähäpalikkeen kylässä lampuodin tyttärenä.  Naimisiin

Lue lisää

Lue lisää

Piikkiössä perustettiin maaliskuun 19. päivänä vuonna 1909 Kansallismielisten Nuorten Liitto Kansallismielisen Nuorisoliiton keskushallinnon vahvistamien sääntöjen alaisena. Itseasiassa tämä liitto oli syntynyt jo paria vuotta aiemmin eli toukokuussa 1907. Tuolloin asiasta kiinnostuneet nuorukaiset olivat valinneet sen ensimmäiset toimihenkilöt. Alkuaikoina järjestö toimi Piikkiön Suomalaisen

Lue lisää

Piippolan pitäjästä kotoisin ollut Kuusiston lukkari Isak Eskola muutti pois seurakunnasta vuoden 1885 alussa. Näin ollen tarvittiin Piikkiöön uusi lukkari, joka samalla toimisi ”siirtokoulun” opettajana. Käytännössä tällä tarkoitettiin kansankoulunopettajaa. Näiden kahden toimen yhdistämisestä oli syntynyt muutamia vuosia aikaisemmin riita, jonka sovitteleminen oli edennyt aina senaattiin

Lue lisää

Paimion Auvolassa ollut vaivaistalo kävi 1880-luvun loppupuoliskolla ahtaaksi. Näin seurakunta joutui miettimään uuden kiinteistön hankintaa. Lukuisten selvittelyjen jälkeen kohteeksi tuli Askalan Nummentalo, jonka silloinen isäntä Juho Juhonpoika suostui myymään kunnalle 22,000 markan hinnasta. Tilastokeskuksen rahanarvonkertoimella tuo summa vastasi noin 125,000 euroa. Juho Juhonpoika muutti

Lue lisää

Sauvon Marikkeen kylä Seppälän talon isäntäpari Emanuel Gabrielsson ja Lena Johansdotter saivat lokakuussa 1812 poikalapsen, jolle antoivat nimen Adolf. Äiti Lena oli ollut naimisissa talon edellisen isännän, Kristian Ångblomin kanssa, mutta jäänyt leskeksi. Tästä avioliitosta oli syntynyt kaksi tytärtä, mutta Adolf oli Seppälän ensimmäinen miespuolinen perillinen omassa sukupolvessaan. Hän jäi

Lue lisää