Julkaisuseuranta
Antti Lizelius syntyi 12. lokakuuta 1708 Tyrväällä ja siirtyi ajasta ikuisuuteen 15. lokakuuta 1795 Mynämäellä. Hän oli suomalainen pappi ja kirjailija, joka vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen. Lizelius toimi Mynämäen kirkkoherrana vuodesta 1769 eteenpäin. Hän oli myös ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, Suomenkielisten Tieto-Sanomien, julkaisija, kun lehti ilmestyi vuosina
Henkikirjahaku on Suomen Sukututkimusseuran verkkopalvelu, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Henkikirjahausta on julkaistu uusi versio, joka toi mukanaan parannuksia tietokannan käyttöön. Palvelussa on tällä hetkellä haettavana noin 145 000 tietuetta usealta eri paikkakunnalta. Henkikirjat haettaviksiSukututkimuksessa henkikirjat ovat erinomainen lähde esimerkiksi asuinpaikkojen selvittämiseen. Niiden käyttö lähteenä voi kuitenkin olla haastavaa,…
Miten ja kuinka paljon voi tietoa kerätä hautamuistomerkin pohjalta? Riippuu luonnollisesti täysin tapauksesta, mutta tässä yksi esimerkki. Lähtökohtana on Perniön keskiaikaisen kivikirkon viereiseltä hautausmaalta löytyvä persoonallinen ”hautakivi” eli tarkemmin ilmaistuna hautamuistomerkki. Merkin muoto saa heti ajattelemaan, että vainajan ammatti on ainakin joiltain osin kuulunut merenkulkuun.
Sukututkijan kannattaa tutkia karttoja useista syistä, sillä ne voivat tarjota arvokasta tietoa ja kontekstia sukututkimustyölle. Tässä muutamia syitä, miksi karttojen käyttö on hyödyllistä sukututkimuksessa:Maantieteellinen ympäristö: Kartat auttavat hahmottamaan, missä sukututkijan tutkimuskohde sijaitsee. Ne voivat antaa tietoa kaupungeista, kylistä, maakunnista ja maantieteellisistä
Joskus tie uusiin sukututkimuslöytöihin alkaa yllättävästä sattumasta. Niin kävi itselleni viime syksynä, kun päätin tarkistaa Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen nettisivulta erään paikallismurrenäytteen esittäjän nimen.Tiedonetsintä johdatti minut nauhoitearkiston hakuun. Koska harrastan sukuni kotiseudun Suodenniemen historiaa, päätin ohimennen tarkistaa, olisiko sieltä murrenäytteen lisäksi muitakin äänitteitä olemassa. Yllätys oli suuri, kun niitä löytyi useita kymmeniä. Nauhoille oli tallentunut…
Perimätiedon kerääminen on ensiarvoisen tärkeää sukututkimuksessa. Arkistot kyllä odottavat tutkijaa, ne eivät häviä mihinkään. Sen sijaan perimätietoa katoaa maailmasta jokainen päivä runsaasti. Jos et itse millään keksi kysyttävää vaikka isovanhemmillesi tai muille sukulaisille sekä kyläläisille, niin tässä muutamia ehdotuksia:Missä ja milloin olet syntynyt? Millainen oli lapsuutesi
Haluatko parantaa sukututkimustaitojasi? Kokeile vaikka tätä!Tehtävän kuvaus:Tavoitteena on selvittää sukusi historiallisia juuria karttojen avulla. Valitse jokin sukuhaara tai -henkilö, jonka historiaa haluat tutkia.Valitse sukusi paikkakunta: Valitse sukusi alkuperäinen paikkakunta, ja tutki sen historiaa. Voit käyttää vanhoja karttoja, paikallisia arkistoja ja verkkoresursseja.Kartoita
Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja kellotapuli, V. Schilling. Kuva: Museovirasto.Eräs herra Tampereelta tutki pohjalaisia sukuja, Jalasjärven postitalonpojan Koskuun Ukoon Kersoja, joita on neljänsadan vuoden ajalta suuri joukko. Kankaanpään Korvaluoman Prinkkilä kuuluu mukaan tähän joukkoon. Siellä Matti oli syntynyt 1787, ison perheen kolmantena lapsena. Tarina oli jäänyt siltä osin kuitenkin kesken, kun Matti oli tutkijalta kadonnut. Olin…
Kuuntele podcast, jossa Kansallisarkiston Tomi Ahoranta kertoo omista tutkimuksistaan sekä pohtii tekoälyn merkitystä tulevaisuuden sukututkijoille.
Carl Wilhelm Malm. Kuva: Wikimedia CommonsSukututkijan eteen tulee tämän tästä henkilöitä, joiden syntymäajasta ja -paikasta esiintyy lähteissä ristiriitaisia ja jopa virheellisiä tietoja. Näissäkin tapauksissa on tärkeää, että lähdetiedot tutkimukseen merkitään oikeaoppisesti.Jouduin äskettäin puurtamaan yhden tällaisen tapauksen parissa, jolloin huomioni kiinnittyi joidenkin tutkijoiden suorastaan huolimattomaan lähteiden käyttöön. Tapaus koski Vänrikki Stoolin tarinoista tunnetun everstiluutnantti Carl Wilhelm…
Turkulaisen oikeusraatimies Adolf Reinhold Sjöstedtin ja vaimonsa Gustava Bonsdorffin poika Frans Gustaf Reinhold syntyi maamme entisessä pääkaupungissa huhtikuun puolivälissä 1819[1]. Pienokaisen äidinisä oli aikanaan yksi maamme johtavista pappismiehistä, sillä äiti Gustavan isä oli Jakob Bonsdorff. Hänen ansiolistansa on koko lailla huikea; Viipurilaisen osakunnan kuraattori 1788–96,
Kotiarkiston järjestäminen on tärkeää, jotta aineisto on helposti löydettävissä ja säilyy hyvässä kunnossa. Järjestelyyn on olemassa monia erilaisia tapoja, mutta tärkeintä on valita tapa, joka toimii sinulle parhaiten.Hahmottele ensin ns. arkistokaava. Se voi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan esimerkiksi seuraava:A KirjeetB VirkatodistuksetC MuistiinpanotD LehtileikkeetE KortitF PerukirjatG
SukuHaku on Suomen Sukututkimusseuran jäsenpalvelu, joka toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin, digitoituun kirjallisuuteen sekä arkistoaineistoihin ja julkaisuihin tehtyihin hakemistoihin. Yksi SukuHaussa käytettävissä olevista aineistoista on Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelot. Näiden lisäksi palvelusta löytyy runsaasti myös muita siirtolaisuuteen liittyviä aineistoja. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö perustettiin vuonna 1883 hoitamaan höyrylaivaliikennettä Suomen ja Englannin välillä. Yhtiön alukset kuljettivat maataloustuotteiden…
Vuonna 2022 professori Hannu Salmi oli Tieto-Finlandia ehdokkaana teoksellaan Tunteiden Palo, joka kertoo Turun palosta vuonna 1827. Tässä podcastissa Hannu Salmi avaa em. teoksensa taustatyötä, suomalaisten elokuvatuottajien sukuyhteyksiä sekä kertoo ensimmäisestä säilyneestä suomalaisesta elokuvasta!Professori Hannu Salmi on kirjoittanut laajasti wagnerismin historiasta, populaari- ja
Suomen Sukututkimusseura julkisti viime kevätkaudella SukuTopoteekin, johon tallennetaan yksityisiä suku- ja henkilöhistoriallisia valokuvia. Palvelu on avoin kaikille ja se on yksi mahdollisuus varmistaa kuvien säilyminen myös tulevaisuudessa. Samalla se tarjoaa paikan myös kuvien tunnistamiselle ja löytämiselle. Paikka vanhoille kuvilleSukuTopoteekki on verkkopalvelu, johon tallennetaan ja jossa esitetään vanhoja yksityisiä valokuvia. Palvelu on avoin kaikille ja mukaan voivat…
Sukututkijan matkassa -podcast on käynnistynyt kahdella jaksolla ja lisää tulee pari kertaa viikossa muutaman viikon ajan! Kuuntele, miten eri alojen ammattilaiset käsittelevät aihetta suku ja sukulaisuus!
Anders Lagerbom, klarinetinsoittaja, syntyi vuonna 1758 Kokemäellä. Hänen isänsä oli Kokemäen kirkkoherran apulainen. Anders kuoli Huittisissa vuonna 1789. Hän oli nuorena opiskellut Porin triviaalikoulussa vuosina 1772–1774. Aikuisena hänet merkittiin rippikirjoihin klarinetinsoittajaksi, mikä oli yksi sotilassoittajien nimikkeistä. Hän todennäköisesti palveli Porin läänin
Kuusiston kirkon kellotapuli. Matti Poutvaara 1941. Museovirasto. Piikkiön pitäjän Kuusiston saaren Isonkylän Jöran Jakobsson Juoppaan vaimo Valborg Henriksdotter kertoi miehensä menneen syksyllä 1706 naapurinsa lautamies Jakob Mattsson Ravaksen pojan Johan Jakobssonin ja tämän morsiamen Maria Nilsdotterin tanssihäihin ja kadonneen sieltä ilman, että kukaan tiesi, mitä hänelle tapahtui. Kuusiston kappalainen Zacharias Hornaeus kertoi, että vieraat kokoontuivat lauantaina 20.…
DNA:n triangulaatio viittaa geneettiseen menetelmään, joka perustuu useiden henkilöiden DNA:n vertailuun tavoitteena selvittää yhteisiä esi-isiä tai sukulaisuussuhteita. Tämä tekniikka perustuu samankaltaisten DNA-alueiden vertailuun ja yhdistämiseen eri yksilöiden välillä.Kun useampi henkilö testaa DNA:nsa, esimerkiksi sukututkimuksen tai sukulaisuussuhteiden selvittämisen tarkoituksessa, heidän
Kuva: Museovirasto.Oheisessa valokuvassa poseeraavat miehet ovat lähdössä Helsingin yliopiston Länsisuomalaisen osakunnan järjestämälle tutkimusretkelle, jonka tarkoituksena on kansanperinteen keruu ja säilyttäminen. Retki toteutettiin keväällä, todennäköisesti maaliskuussa 1876 ja se suuntautui Satakuntaan ja siellä erityisesti Säkylään.Kuvassa keskellä istuu retkikunnan johtaja, pastori, filosofian tohtori Henrik August Reinholm (1819–1883), joka oli maamme ensimmäinen varsinainen kansantietouden ja -runouden suurkerääjä. Seisomassa…