Yläneen Uusikartano Museovirasto - Musketti Toukokuussa 1896 teki silloinen Keisarillinen Suomen senaatti päätöksen, jonka mukaan Uudentalon 1/6 manttaalin kokoisesta maatilasta, joka kuului Yläneen kartanon kanssa samaan kylään, tehtäisiin kruununpuisto. Kruunun- eli valtionpuisto tarkoitti aluksi sellaista metsätalouden käyttöön erotettua aluetta, jolle ei saanut perustaa uudistilaa.

Lue lisää

Heinäkuussa 1888 raportoitiin Pöytyän kirkon saaneen uudet urut. Tämän Bror Axel Thulenin rakentaman soittimen vihkijäisjuhlaa vietettiin Juhannuspäivänä. Uruissa oli lehtitietojen mukaan kaikki ”uudemman ajan mukavuudet”. Sointi oli mitä miellyttävin ja rakentajan kädenjälki ”sangen tarkkaa työtä”. Urkujen tarkastamisen hoiti turkulainen johtaja Pahlman, joka totesi niiden käsittävän 13

Lue lisää

Lue lisää

Tällä 20 minuutin lyhytkurssilla perehdytään aviottoman lapsen isän etsintään liittyviin lähteisiin ja käytäntöihin. Saat tietoa mistä lähteä etsimään mahdollista isää ja mitkä lait sekä säädökset olivat kulloinkin voimassa. Lyhytkurssi antaa eväitä omatoimiseen etsintään tässä sukututkijalle niin tyypillisessä tilanteessa. Kun tilaat kurssin, saat sähköpostissa linkin kurssivideoon. Voit katsoa

Lue lisää

Yksi jännittävimmistä hetkistä sukututkimusta tehdessäni on ollut Viljakkalan seurakunnan kuolleiden ja haudattujen luettelosta löytynyt maininta kuolinsyystä (suomeksi käännettynä) ”mestattu ja poltettu roviolla”. Tähän oli päättynyt kaukaisen sukulaiseni Kaisa Juhontyttären elämä 31-vuotiaana 4.2.1818, mutta miksi? Ikaalisten Kallionkielen Lumian talosta syntyisin ollut Juho Yrjönpoika oli avioitunut vuonna 1779 viljakkalalaisen Seppälän talon tyttären, sotilas Matti Cartoun lesken Kaisa Henrikintyttären…

Lue lisää

Suomen Sukututkimusseura järjesti elokuun puolivälissä jäsenmatkan Hiidenmaalle. Matkanjohtaja, hallituksen jäsen Kari Salo oli jälleen kerran suunnitellut erinomaisen kulttuurimatkan, joka perehdytti Seuran jäseniä hyvin valituissa kohteissa pääasiassa vironruotsalaisten historiaan. Ensimmäinen vierailukohde oli Haapsalussa vuonna 1992 avattu Rannarootsi Muuseum, joka esittelee vironruotsalaisten tuhatvuotista kulttuuriperintöä. Hiidenmaa on ruotsiksi Dagö ja sen pääkaupunki Kärdla Kärrdal. Hiidenmaalle tutustuttiin ensimmäiseksi Suuremõisan (Großenhof) kartanoon.…

Lue lisää

Carlos II de España.Juan Carreño de Mirandvia Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioita. Yksi silmiini osunut tarina kertoo Espanjaa 1600-luvulla hallinnesta Kaarle Toisesta (Carlos II de España). Hän kuului 1300-luvulta alkaen Itävaltaa, Espanjaa ja Pyhää Rooman valtakuntaa hallinneisiin Habsburg-sukuisiin kuninkaallisiin. Viimeiset Habsburgit

Lue lisää

Joskus 1800-luvulla levisi nykytermein sanottuna pseudotieteellinen teoria, jonka mukaan henkilön muinaiset juuret voi selvittää yksinkertaisesti tutkimalla tämän jalkoja ja varpaita. Englanniksi termi oli "foot and toe ancestry", jota on hieman hankala kääntää suomeksi. Joka tapauksessa teorian kannattajat ajattelivat, että on olemassa viisi erilaista jalan perusmuotoa; kelttiläinem,

Lue lisää

Lue lisää

Salon Kaakelitehdas Vanhan torpan hankkimisen hauskimpia puolia kaiken muun lisäksi on paikkojen perusteellinen nuohoaminen. Tässä yhteydessä voi löytyä vaikka mitä. Tällä kertaa yläpohjan pehkuista osui käteen palasia vanhasta kaakelista, mutta ensimmäisen fragmentin perusteella tarkempi ajoittaminen oli mahdotonta - ainakin amatöörille. Sen sijaan tänään löytynyt toinen palanen sisälsi

Lue lisää

Suomalaiset etunimet muodostuivat kristillisenä aikana lähinnä raamatullisin perustein. Todella vanhoja, pakana-aikaisia nimiä on ollut käytössä sangen niukasti. Toisaalta koko etunimistö oli hyvin vaatimaton. Mielenkiintoista onkin aina hieman erikoisemman nimen putkahtaessa esiin miettiä sen alkuperää. Koska pappien oli pakko käyttää virkakielenään ruotsia, voivat kirjoitetut muodot olla

Lue lisää

Pohjankurun asemaa 2019 Lähinnä omaksi iloksi lista maamme leveäraiteisista rautateistä käyttöönottovuosineen; LähtöasemaPääteasemaVuosiPituus HelsinkiHämeenlinna1862108 km RiihimäkiLahti186959 km ViipuriPietari1870129 km LahtiViipuri1870183 km HyvinkääHanko1873150 km KeravaPorvoo187434 km HämeenlinnaTampere187679 km ToijalaTurku1876128 km TampereVaasa1883306 km SimolaLappeenranta188519 km

Lue lisää

Euran kappelin eli Tarvasjoen Euran kylän Vanhatalon Kuoppamäen torpassa asui Suomen Sodan 1808-1809 jälkeen muuan Jaakko Wacker.  Jo hieman ennen sotaa tämä Kuninkaallisen Henkirakuunarykmentin Maskun komppanian sotilas oli mennyt naimisiin Kankareen Isotalossa tuolloin piikana olleen Ulrika Juhontyttären kanssa. Perheeseen oli syntynyt kuolleen yksi lapsi 1808. Paria vuotta myöhemmin syntyi

Lue lisää

Lue lisää

Auran Pitkäniityn kylän Ylitalon renkimiehenä oli 1840-ja 1850-luvuilla Fredrik Zervitsky, joka oli naimisissa Johanna Mikontyttären kanssa. Sukunimi Zervitsky kuulostaa sukututkijan korviin hieman itään päin vivahtavalta, mutta oliko tosiaan näin? Kun Johanna ja Fredrik vihittiin huhtikuussa 1850, oli sulhanen ollut jo jonkin aikaa Pitkäniityllä. Pikainen silmäys vuosien 1847-1853 Prunkkalan eli

Lue lisää

Loimaan Hattulan kylän Ketolan torpasta kotoisin ollut Robert Henrikinpoika nai 1881 Marttilan Pappilan karvarintyttären, Olga Maria Lundenin. Heidän yhteinen lapsensa Arno Toivo Gabriel ehti syntyä tasan vuotta ennen avioliiton solmimista, kesäkuun alussa 1880. Niinpä Marttilan kastettujen luettelon on kirjattu tieto isästä; ”Karvarinkisälli Robert Aaltonen Turusta tunnusti itsellisen Oskar

Lue lisää

Kevään työprojektina on ollut Patrik Berghällin kirjan Vaaran vuosien vakooja suomentaminen. Jo aiemmin sukututkimus on osoittanut, että sitkeästi etsimällä yhteyksiä voi löytää niin kirjailijoihin kuin kollegoihin. Ensimmäistä kertaa kuitenkin löysin kaukaisen sukulaisen kääntämäni kirjan sivuilta.Vaaran vuosien vakooja on henkeäsalpaava historiallinen jännäri Suomesta suurvaltojen puristuksessa. Se kertoo vuosista, jotka ratkaisivat maan tulevaisuuden, ja ihmisistä, jotka vaaransivat…

Lue lisää

26.4.1928Valkeakosken jaSääksmäen Sanomat Tammelan Mustialan maanviljelyslaitoksen ”tutkimuksen läpikäynyt aliluokan” oppilas Aleksander Ollonberg muutti Yläneen Vanhakartanoon vuonna 1874. Hänestä tuli hetkeksi aikaa jonkinlainen tarkastaja tuohon ikivanhaan kartanoon, jonka isännäksi oli edellisenä vuonna saapunut Helsingistä hovioikeudenneuvos Reinhold Ernst Peter Jägerhorn. Noin vuoden

Lue lisää

Sukupuuni yksi oksa pysyi viime syksyyn saakka tyhjillään ilman minkäänlaisia tietoja. Syynä ei suinkaan ole ollut sukututkijoiden yleisin ongelma - avioton lapsi - vaan Haapaveden kirkon mukana palaneet kirkonkirjat, jotka jättivät tutkimuksiini esiäidin kokoisen aukon.Monen sukututkijan voimin tehtyjen tuloksettomien etsintöjen jälkeen esiäitini Annan salaisuus paljastui, kun aiempien tasakymmenien ja viisivuotislukujen lisäksi nettiin ilmestyivät Oulun läänin…

Lue lisää

Pöytyän pitäjästäkin löytyi vielä 1900-luvun alussa muutamia löysiä. Tämä eri puolilla Suomea käytössä ollut termi tarkoitti henkilöä, joka ei omistanut kiinteää omaisuutta. Hän asusti muiden nurkissa eikä hän välttämättä ollut ns. vähempiosainen. Jopa kotona asuvia talollisen veljiä on saatettu nimittää löysäläisiksi, sillä he eivät omistaneet maata. Löysiä eli löysäläisiä on nimitetty myös

Lue lisää