Entisen tulliaidan perustuksia Ryssänmäellä. Museovirasto.Ruotsin valtakunnassa määrättiin vuonna 1622 perittäväksi veroa eli pikkutullia kaupunkeihin tuoduista tavaroista. Turkua ympäröi kyseisestä vuodesta tulliaita, jossa oli tulliportit tullitupineen Karjakadulla, josta tie johti Uudellemaalle ja Kajalaan, Hämeenkadulla, josta kuljettiin Hämeeseen, ja Aninkaistenkadulla, josta päästiin Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Lisäksi tavaroiden tuontia ja vientiä valvottiin Aurajoen Multavierulla ja Linnanpuomilla. Tulliaidan rakentaminen…

Lue lisää

Turun vuonna 1815 valmistunut akatemiatalo. J. J. Reinbergin sävylitografia noin vuodelta 1853. Kuva: Museovirasto.Joulukuussa 1821 sattui Turun akatemiassa maanlaajuista huomiota herättänyt murhayritys, jonka kohteeksi joutui akatemian lääketieteen professori Israel Hwasser. Jo teko sinänsä oli aivan ennenkuulumaton, mutta suuren yleisön mielenkiintoa lisäsi vielä se, että tekoon syyllistynyt ylioppilas Johan Emanuel Gadolin oli kuuluisan isän poika. Israel Hwasser.…

Lue lisää

Moldavian Dragoş I (1351–1353).Aluksi minua pyydettiin kirjoittamaan esimerkiksi aiheesta, mitä Genos tai Suomen Sukututkimusseura on minulle merkinnyt. Olen kuitenkin kirjoittamassa Genokseen artikkelia isälinjani alkuvaiheista, joten mielestäni se aihe on poissuljettu vaihtoehto tässä vaiheessa. Siinä näiden merkitys on luonnollisesti ollut hyvinkin suuri. Päätin siis kirjoittaa hieman eksoottisemmasta aiheesta, johon en ole suoraan saanut apua Seuralta, mutta…

Lue lisää

Juhana III. Kuva: Wikipedia CommonsPaimion kirkkoherra Heikki Martinpoika (Henricus Martini, k. 1617) koki kesällä 1596 kovia, kun seurakuntalaiset kävivät häneen käsiksi ja heittivät kirkkoaidan ylitse. Tämä kansanomainen tapa merkitsi vertauskuvallisesti kirkkoherran virasta erottamista. Välikohtauksen johtohenkilö oli Paimion Hevonpään säterin omistaja Krister Nilsinpoika Gyllenhierta ja sen syynä oli jumalanpalvelusmenoja koskeva erimielisyys. Heikki Martinpoika oli syntyperäinen paimiolainen.…

Lue lisää

Suku- ja paikallishistorian tutkijoilla on käytettävissään aiemmin laadittuja erityyppisiä isäntä- ja tilanhaltijanluetteloita. Niiden käyttö houkuttaa helppoudellaan, mutta luetteloiden tiedot voivat viedä tutkijan täysin väärille jäljille. Käsiini päätyi viime keväänä muutamia 1950-luvulla laadittuja sukutilakunniakirjoja, joihin kuhunkin oli tekstattu yhden maatilan isännät aina 1500-luvulle saakka. Näistä kahden isäntäluettelossa havaitsin pahoja virheitä. Toisen kunniakirjan väärät tiedot olivat päätyneet sellaisenaan…

Lue lisää

Turun kaupunginvälskäri Gustaf Treudderin antama lääkärintodistus. Puuseppien ammattikunta. Turun kaupunginarkisto. Veli Pekka Toropainen 2019.Turussa asui ja työskenteli 1600-luvulla eritasoisia lääkäreitä, apteekkareita, välskäreitä, lääketieteen professoreita ja ylioppilaita, partureita ja saunottajia, jotka kaikki harjoittivat laillista parannustointa, josta he nauttivat palkkaa. Lisäksi monet kaupunkilaisnaiset osasivat parannuskeinoja ja heihin myös turvauduttiin, kun ammattimiesten hoidot olivat liian kalliita. Vaikka heitä…

Lue lisää

G.W. Finnbergin maalaus Paraisten kirkosta ja sitä ympäröivästä Malmista noin vuodelta 1820. Karin Thomaksentytär (Colland-sukua) toimi Paraisten nimismiehenä 1600-luvulla vuosikymmenten ajan. Hän oli nimismiehen tytär, tytärpuoli ja leski, joten virkaan kuuluvat tehtävät olivat tulleet hänelle tutuksi jo lapsena. Jäätyään leskeksi tomera Karin ei avioitunut uudelleen, vaan ryhtyi itse nimismieheksi. Nainen nimismiehenä oli 1600-luvulla epäilemättä harvinaisuus, mutta…

Lue lisää

Pettuleipä. Suomen Metsämuseo Lusto.Me kaikki tiedämme raskaan nälkäkevään 1697 ajaneen ihmisiä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen hengissä. Maaseudun kihlakunnanoikeuksissa keväinen ravinnon loppuminen näkyy ruokatavaroiden ja elävän karjan varkauksina. Turussa suuri osa kaupunkilaisista oli varautunut hyvin katoon ruokavarastoilla, jotka olivat riittäviä ja monipuolisia. Huonompiosaiset kaupunkilaiset syyllistyivät varkauksiin, jotka kohdistuivat näihin varastoihin. Turun oikeuspöytäkirjat kertovat karua kieltään kerjäläislapsista, joilla…

Lue lisää

Antonietta Toini Lady Pamelana Fra Diavolo-oopperassa Milanossa.Oopperan ystävänä oli kiehtovaa löytää suvusta oopperalaulaja. Nimi Antonietta Toini ei tosin sanonut minulle mitään, mutta tarkemmin asiaa tutkiessani selvisi, että kyseessä oli suuren luokan laulajatar, mezzosopraano, joka ensimmäisenä suomalaisena lauloi maailman kuuluisimman oopperatalon Milanon La Scalan lavalla.Toini Inkeri Putkonen syntyi Raumalla 5. marraskuuta 1901. Hänen isänsä, FM Pekka…

Lue lisää

Leikkihevoset 1800-luvulta. Kansallismuseo.Asiakirjoihin on jäänyt erityisen vähän mainintoja lasten leikeistä 1600-luvulla. Leikkiminen mainitaan vain silloin, kun sen seurauksena jouduttiin oikeuden eteen. Ja nämäkin kerrat ovat äärimmäisen harvinaisia. Jopa lasten opiskelusta on enemmän tietoja. Tässä esittämäni tapaukset ovat lähes ainoita, jotka olen löytänyt runsaan 70 vuoden ajalta vuosilta 1623-1696 Turun kämnerinoikeuden pöytäkirjoista. Esimerkiksi Åbo Akademin tontin…

Lue lisää

Vega-laiva. Kuva: Kapteeni Palander, Nordiska museet.Ruotsalaistunut suomalainen Adolf Erik Nordenskiöld (1832–1901) purjehti Vega-laivalla ensimmäisenä läpi Koillisväylän vuosina 1878–79. Meritien löytäminen Euroopan ja Aasian pohjoispuolitse Tyynellemerelle oli uroteko, joka herätti suurta huomiota ympäri maailman. Vega-retkeen osallistui myös toinen suomalainen, Oscar Nordqvist.  Oscar Fritjof Nordqvist syntyi 19. toukokuuta 1858 Viipurissa. Hänen vanhempansa olivat Helsingin yliopiston venäjän kielen ja…

Lue lisää

Jumalan valtaistuin. Taiteilija Vasili Koren. Venäläinen Raamattu vuodelta 1696. Kuva: Wikipedia Commons.Turussa oleskeli jatkuvasti venäläisiä kauppamiehiä jo 1600-luvun alkupuolella. Heidän määränsä kasvoi erityisesti vuoden 1713 jälkeen, jolloin venäläinen sotaväki valloitti kaupungin. Kun Uudenkaupungin rauha solmittiin vuonna 1721, marssivat vieraan vallan sotajoukot maasta pois, mutta venäläiset kauppiaat eivät. He jäivät Turkuun aina 1730-luvulle saakka. Vuosikymmenen puolivälin…

Lue lisää

Kulhon päärakennus 1957. Kuva: Museovirasto.Turkuun kuuluva pieni, noin kahden neliökilometrin suuruinen Kulhon saari sai kuuluisuutta Leena Landerin Kulhon koulukotiin sijoittuvasta romaanista Tummien perhosten koti (1991), sekä siihen perustuvasta, Kulhossa filmatusta samannimisestä elokuvasta (Dome Karukoski, 2008). Koulukoti sijaitsi saarella vuosina 1925–1968. Nykyisin osa Kulhosta on luonnonsuojelualueena muun osan ollessa pääosin kesämökkikäytössä.  Turun kaupunki vuokrasi Kulhon maatilan Suomen…

Lue lisää

Juhan Suku järjestää luentotilaisuuden Valkeakoskella, Päivölä opistolla 5-7.8.2022 yhteistyössä Lahden seudun sukututkijoiden kanssa. Lue tästä ohjelma, klikkaa kuvaa ja tule mukaan!​Tilaisuuden ohjelma on seuraava:​pe 5.8.2022saapuminen Päivölään klo 15.00 alkaenklo 16.30: FT Tiina Miettinen – Sukujen ruusut ja ruusujen suvut.- Suomalaisten ruusujen sukuja ja sukujemme ruusujen historiaa

Lue lisää

Suomen Sukututkimusseuran juhlavuoden 2017 teemana oli” Jokaisella on tarina”. Juhlavuonna järjestettiin myös kirjoituskilpailu, Sukutarinakilpailu, jonka tarkoituksena oli rohkaista sukututkijoita jalostamaan sukutietoa lyhytproosan avulla lukijaystävällisempään muotoon. Vuoden 2017 Sukutarinakilpailuun osallistui kiitettävä joukko sukututkimukseen perustuvia kertomuksia ja ne julkaistiin Sukutarinat 2017 -nimisenä antologiana. Kilpailu herätti siinä määrin kiinnostusta, että Seura päätti järjestää sen uudelleen vuonna 2018, 2019, 2020,…

Lue lisää

Asiakirjoja Viron kansallisarkistossa Tartossa. Kuva: Laura AhoKun kerron harrastaneeni sukututkimusta yli 30 vuotta, minulta kysytään usein kaksi kysymystä. Sukututkimuskurssilaiset haluavat tietää, kuinka kauas olen tutkimuksissani päässyt. Tähän vastaan yleensä ajallisesti enkä maantieteellisesti: osassa sukuhaaroista olen päässyt 1600-luvulla syntyneisiin esivanhempiin.Toinen kysymys on huomattavasti hankalampi: mikä on hienointa, mitä olet löytänyt? Tätä utelevat yleensä ne, jotka eivät…

Lue lisää

Asetus lasten murhasta vuodelta 1681. Kuva: Veli Pekka Toropainen, Kansalliskirjasto.Turussa tapahtui 1600-luvulla lapsenmurhia lähes joka vuosi. Lapsensa surmanneet äidit ilmoittivat syyksi tekoonsa mielenhäiriön, raskasmielisyyden, raskaan syntitaakkansa ja Jumalaa vastaan rikkomisen, kauhunsa ikuisen autuuden menettämisestä, raskaan ja kestämättömän häpeänsä, päähänpiston ja ymmärtämättömyytensä. Tekonsa he tekivät kenenkään neuvomatta. Jotkin äideistä käyttäytyivät oikeudessa täysin kylmästi ja katselivat eteensä…

Lue lisää

 Kosken Tl Patakosken Sarjan talon Kankareen torpassa syntyi heinäkuun lopulla 1815 tyttölapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Helena Karolina.  Isä Kustaa Kristerinpojalla ja äiti Kaisa Liisa Appelgrenilla oli useita lapsia, mutta jostain syystä Helena Karolinan kohtaloksi tuli joutua kasvattilapseksi Kosken kartanoon. Kovin huonosti asiat eivät voineet mennä, sillä kasvatti-isä oli

Lue lisää

G. W. Finnberg, Turun jäännöksiä, vesiväreillä väritetty litografia, 1827.Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo, Turun palo 4.–5. syyskuuta 1827, alkoi Aninkaistenmäeltä kauppias Hellmanin talosta. Kauppias itse oli työmatkalla, mutta rouva Kristina Hellman (1786–1867) oli kotona. Juuri hän tunsi ensimmäisenä nenässään savun hajua hieman ennen kello yhdeksää illalla ja riensi pihalle. Tallista tuprusi savua, mutta kun paikalle hälytetty talon…

Lue lisää

Tutustuin HisKi-projektiin ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälin jälkeen, sukuhistoriasta kiinnostuneena alakoululaisena. Tuolloin tallennus aineistolainauksineen jäi haaveen tasolle (ehkä kaikkien onneksi), mutta vuosien mittaan sukututkimus vakiintui harrastuksekseni ja seuraavan kerran törmäsin HisKi-tallennukseen vajaa pari vuotta sitten, jolloin tallennus jo oli ilokseni muuttunut suoraan verkossa tapahtuvaksi. Päiväkoti-ikäisten lasten vanhempana en tällä hetkellä ehdi tehdä pitkäjänteistä tai tavoitteellista sukututkimusta, mutta…

Lue lisää