Yläneen kirkonkokouksessa tammikuun viimeisenä päivänä 1874 oli vain yksi kohta. Kirkonmenojen jälkeen Pappilassa kokoontunut väki käsitteli paria vuotta aiemmin kuolleen Ulrika Granrothin sukulaisten antamaa tietoa perinnöstä. Granrothin oikeudenomistajat suostuivat nimittäin antamaan kuusisataa (600) markkaa kynttiläkruunun ostoa varten Yläneen kirkkoon. Kirkonkokous ”päätti tyytyä” tähän

Lue lisää

Lue lisää

Suomen maatilat III osa, v. 1932 - Tourulan rakennuksia Pöytyän Juvan Haapalan torpassa syntyi toukokuun viimeisenä poikalapsi renki Kustaa Aataminpojan ja Maija Mikontyttären perheeseen. Nimekseen tämä pienokainen sai Juho. Isän johdolla perhe muutti useasti mökistä toiseen lähinnä Juvalla. Aikuisiällä Juho Kustaanpoika lähti itse rengin töihin. Kierreltyään Auranmaata pitkin ja poikin saapui

Lue lisää

Museoviraston kuvakokoelmat Kiteellä syntyi lokakuussa 1859 räätäli Karl Henrik Engströmin ja Anna Härkäsen perheeseen poika, jolle vanhemmat antoivat nimen Ernst Edvard. Räätälin poika ei aikonut seurata isänsä jalanjälkiä ammatillisesti, vaikka käsityöammatti hyvin usein periytyi. Sen sijaan Ernst lähti opiskelemaan päästen ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta ja saaden

Lue lisää

Alie Lindberg Turussa asunut rykmenttinsä oboensoittaja Rudolph Christoffer Jahn oli kaksi kertaa naimisissa. Ensimmäisen vaimonsa Sophia Aurinin kanssa hänellä oli mm. tytär Maria Fredrica, josta tuli yksi maamme ensimmäisistä kätilötutkinnon suorittaneista naisista. Rudolph Jahnin toinen vaimo oli Fredrika Charlotta Claesson. Tästä avioliitosta syntyi Turussa viisi lasta vuosien 1797-1807

Lue lisää

Vuoden 1895 paikkeilla Yläneen Heinijoelle muutti Hämeenlinnan kaupungista ”konditoriasälli” Karl Albert Kristian Juslenius. Tämä tuolloin noin 27-vuotias nuorukainen oli syntynyt Jyväskylän maaseurakunnan Tikkamannilan kylän Räsälässä, jonka lampuoti eli tilanvuokraajana hänen isänsä tuolloin oli. Hämeenlinnan vuosina nuorukaisemme oli ollut kauppias ja leipuri Johan Sjöblomin opissa. Tämän

Lue lisää

Ole hyvä, tässä vielä piikapaketti! Puurot on syöty ja lahjat avattu. Hyvä! Tarjoamme vielä yllätyksenä pienen piikapaketin joulunpyhiksi: Lyhyt johdatus siihen, miten vikkelien piikojen ja renkien perässä voi yrittää pysyä. Kuten hyvin tiedetään, palkolliset olivat ahkeria ainakin liikkumaan. Palveluspaikka vaihtui monella vuoden välein. Tärkeää on keskittyä lukemaan lyhenteitä rippikirjasta.Jokaisella papilla oli omat tapansa merkitä ihmisten…

Lue lisää

 Piiasta ministeriksi Ja sitten toinen tarina, joka on tavallaan eilisen tarinan täydellinen vastakohta. Mutta tähtiin kulki tämäkin piika-tyttö. Olipa kerran pieni torppa Jokioisten pitäjässä. Torppaan syntyi 2. kesäkuuta 1866 tyttölapsi. Kevät oli yksi pahimpia Suomen tunnetussa historiassa. Kesä oli sateinen ja halla tuli pelloille jo elokuussa. Ankara talvi ja kulkutaudit niittivät väkeä, ja nälkä ajoi…

Lue lisää

Piiasta maailmannaiseksiPiikakalenteri alkaa tulla päätökseen... mutta sitä ennen esittelemme pari piikaa, jotka raivasivat tiensä tähtiin - tavalla tai toisella.  Olipa kerran Pirkkalan Kohmalassa vasta 16-vuotias piikatyttö Olga Eufrosiinantytär Aalto, joka synnytti aviottoman lapsensa Maria Vilhelmiinan 23.8.1891. Seitsemän vuoden kuluttua Olga avioitui Vilho Oskari Lindellin kanssa, josta tuli Marian isäpuoli. Äiti kuoli, kun Maria Vilhelmiina oli…

Lue lisää

Salavuoteuden synti Pysytäänpä vielä Porvoossa. Kuten Fion kohtalokin osoitti, niin aika moni piikamorsian oli vihillä raskaana tai sitten jo peräti synnyttänyt aviottoman lapsen. Läheskään jokaisen piian kohdalla suhde ei päättynyt hääkelloihin ja perhe-elämään. Porvoon Kiialan kartanon palvelusväen puolella elettiin talvella 1899 kaikkea muuta kuin idyllistä kartanoelämää. Orimattilasta Kiialan piiaksi tullut Olga Sirén vangittiin helmikuussa lapsenmurhasta.…

Lue lisää

Tekstissä mainittujen herrojen allekirjoituksiavuoden 1778 piispantarkastuksen pöytäkirjassa Vuosina 1738-1781 Marttilassa kirkkoherrana olleen Johan Horteliuksen synkin virkapäivä sattui kesällä 1772. Tuolloin Marttilan Pappila syttyi tuleen tuhoutuen melko perusteellisesti. Tästä tapahtumasta kuuluisa kasvitieteilijä Pehr Kalm kirjoitti ystävälleen Carl Fredrik Mennanderille heinäkuussa

Lue lisää

Piiasta huippumalliksi Poiketaanpa Porvoossa. Taitelijat kuvasivat mieluusti tauluissaan kansanihmisiä. Jos maalattiin muotokuvia säätyläisistä, ne nimettiin, mutta kansanihmiset olivat tyttöjä, poikia, naisia, miehiä, eukkoja tai ukkoja. Onneksi sentään Albert Edelfeltin suosikkimalli pystytään identifioimaan. Sofia Lovisa Salenius syntyi 28.8.1870 Haikon kartanolle kuuluneessa Lindbackan torpassa Johan Saleniuksen ja Sofia Lovisa Störin perheeseen. Avioparilla oli myös pojat Johannes ja…

Lue lisää

Päästökirja Näin koulujen syyslukukauden päättyessä voimme luoda silmäyksen palkollispiian päästökirjaan. Tultaessa 1800-luvulle rengeille ja piioille annettiin kirjallisia työtodistuksia. Eri paikkakunnilla pohdittiin ohjeita ja yhteneväisiä muotoja päästökirjoille. Julkaisemme yhden vuoden 1884 mallin, johon isännän tai emännän tuli antaa piialle arvosanoja 1-6. Todistuksen kääntöpuolelle voitiin merkitä palkkamäärät oikeisiin kohtiin.Leikkimielellä voi itse kukin pohtia omaa sopivuuttaan piiaksi tai…

Lue lisää

Piian omaisuus Mitä kaikkea palveluspiika omisti? Palveluksessa olleiden piikojen perukirjoja löytyy todella vähän. Piikanahan oltiin nuorena ja terveenä. Suurin osa avioitui muutaman vuoden kuluessa. Mikäli piikaa alkoi vaivata jokin vakava sairaus, hän eli viimeiset ajat itselliseksi merkittynä. Sairastavaa piikaa ei otettu palvelukseen ja jos piika sairastui, hän meni kotiinsa sairastamaan tai sitten loppuaika kului palveluspaikassa…

Lue lisää

Piika ja kehruuhuone Aina ei piika pysynyt kaidalla tiellä, vaan osa sortui raskaisiinkin rikoksiin. Niin kävi piika Leena Jaakontyttärelle, joka syntyi Eurajoen Tarvolassa vuonna 1791. Vanhemmat olivat ruotusotilas Jaakko Ström ja vaimonsa Maria Mikontytär. Heille syntyi yhteensä kuusi lasta. Isä avioitui äidin kuoltua uudelleen Liisa Juhontyttären kanssa ja "uusperheeseen" syntyi neljä lasta lisää. Leena lähti…

Lue lisää

Rouvat ja palvelijattaret Herrasväen nuorten vastakihlautuneiden neitien avuksi julkaistiin 1800-luvulla lukuisia ohjekirjoja, joissa neuvottiin taloudenpidon ohella kuinka toimia palvelijattarien kanssa. Asenne oli se, että herrasväki on kaikin tavoin moraalisesti ja älyllisesti piikatyttöjä ylempänä. Palkolliset olivat lähes eri rotua kuin sivistyneistö. Vuonna 1885 julkaistiin suomeksi Mathilda Langletin (1832-1904) kirjoittama teos Perheenemännille, jossa annettiin seuraavia ohjeita piikojen…

Lue lisää

Piiat pyykillä  Katsotaanpa toistakin piika-maalausta pintaa syvemmältä. Eero Järnefelt maalasi yhden kuuluisimmista töistään Keuruulla vuonna 1889. Maalauksen nimi on ”Pyykkirannassa” ja se esittää kahta kansannaista pyykillä kauniissa kesämaisemassa. Tunnelma on mukava, vaikka työ oli raskasta. Aurinko paistaa ja vesi viilentää. Tietojen mukaan vasemmalla olisi Kolhon talon piika Anna Liisa ja oikealla Järnefeltien oma palvelijatar Aurora.…

Lue lisää

Suomen hienoin palveluspaikkaCarl Gustaf Emil Mannerheim muutti Kaivopuistoon vuonna 1924. Berta Haglind aloitti hänen sisäkkönään vuonna 1928. Ruotsista Suomeen muuttanut Berta oli taloudenhoitajattarena Gustaf Mannerheimin palveluksessa 23 vuotta. Marsalkan kuoleman jälkeen hän huolehti Kaivopuiston-talosta museona. Elsa Sundman tuli Mannerheimin palvelukseen vuonna 1936. Yhä edelleen 1930-luvulla hienoimmissa perheissä palveluskunta oli välttämätöntä. Enää ei puhuttu piioista, vaan…

Lue lisää

Runoilija, piika ja kissa Yhtenä Suomen merkittävimmistä runoilijoista pidetään Edith Södergrania (1892-1923). Hän oli ensimmäisiä suomalaisia moderneja runoilijoita, jonka runoja on käännetty peräti 40 kielelle. Edith Södergran eli lyhyen elämänsä tuberkuloosia sairastaen ja äitinsä hoivissa - sekä taloudenhoitajattaren.Kirsti Kaikkonen (s.1883) toimi Södergranien taloudenhoitajattarena Kannaksen Raivolan huvilassa vuodesta 1911 vuoteen 1915. Hänelle nuori tuleva runoilija uskoi…

Lue lisää

Tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahanalainen – vai onko? Valoisaa Lucian päivää kaikille säädyille. Lucia-neidoksi valitsimme piika Johanna Kokkosen! Eero Järnefeltin maalaus ”raatajat rahan alaiset” on yksi suomalaisen taiteen kultakauden kuuluisimpia maalauksia. Huomion kiinnittää suurisilmäinen tyttö, joka katsoo suoraan katsojan sydämeen. Häntä ympäröi ikäänkuin valokehä. Kirjailija Arvid Järnefelt näki maalauksessa kritiikkiä maattomien kurjia oloja kohtaan. Taiteilija…

Lue lisää