Julkaisuseuranta
18.7.2024
A book review.
18.7.2024
Lectio pracursoria of Saku Pihko's doctoral defence.
Välimeren tutkimusta Skotlannissa Kuva 1. Historiallisista romaaneistaan tunnetulle Walter Scottille (1771–1832) on Edinburghissa pystytetty varsin pramea muistomerkki. Etualalla lähetyssaarnaaja ja tutkimusmatkailija David Livingstonen (1813–1873) patsas. Edellisestä blogista on päässyt vierähtämään aikaa, kun on ollut muuta tekemistä kuten osallistuminen keskiajan Välimeren historian tutkimuksen seuran (Society for the Medieval Mediterranean eli SMM) konferenssiin Edinburghissa. Näitä konferensseja järjestetään kahden vuoden…
Ulla Moilanen Eläimille menneisyydessä annetut nimet ovat kiinnostavia, sillä ne voivat kertoa ihmisten asenteista eläimiä kohtaan ja monista kulttuurisista käytänteistä. Nimeäminen on keino yksilöidä eläin, ja sen voi toisaalta myös ymmärtää antropomorfismina, mikä tarkoittaa inhimillisten ominaisuuksien liittämistä eläimeen. Etenkin eläinten hellittelynimet ja eläimillä käytetyt ihmisnimet voivat heijastella eläimiin muodostuneita tunnesiteitä. Läheiseen suhteeseen viittaa esimerkiki 1200-luvun…
Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 5) Nyt päästään sitten viimeiseen osaan blogisarjassa, joka käsittelee ns. Nikopoliksen ristiretkeä 1396 historiallisesti ja sen pohjalta tehtyä strategiapeliä. Edelliset osat löytyvät osa 1 , osa 2, osa 3 ja osa 4. Täydennyksenä voi todeta, että osassa 3 mainittu de Coucyn voitto turkkilaisista, josta Froissart kertoi, saa vahvistusta…
Sigismundin ristiretki 1396 - pelinä ja historiana (osa 4) Tässä blogissa pääsemme sitten itse Nikopoliksen historialliseen taisteluun ja pelissä käytyyn Silistran suurtaisteluun. Edelliset osat: Osa 1, osa 2 ja osa 3. Nikopoliksen taistelu David Nicollen ja Christa Hookin rekonstruoimana. (Nicolle, David: Nicopolis 1396: The Last Crusade. Battle scene plates by Christa Hook. Campaign 64. Osprey…
Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 3) Mistä tässä blogisarjassa on kyse ja pysyäksenne kärryillä, kannattaa lukea edelliset osat 1 ja 2. VidinSekä pelissä että historiallisesti Sigismundin ristiretkiarmeijan ensimmäinen kohde oli Vidinin kaupunki. Sitä hallitsi Ivan Stracimir, joka kuului Bulgariaa hallinneeseen dynastiaan. Valtakunta oli hajonnut 1300-luvulla ja Vidin alueineen oli ainoa jäljellä. Myös Ivan…
Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 2) Viimeblogissani kerroin vetämästäni sähköpostipelistä, jossa elettiin uudelleen vuoden 1396 osmanien vastaista ristiretkeä. Historiallisesti tuo retki päättyi kristittyjen tappioon Nikopoliksen taistelussa. Aiemman blogin voi lukea täältä. Tänään enemmän itse peliin ja vastaaviin historiallisiin tapahtumiin.Peli alkoi keväästä 1396, jolloin kaikki olivat vielä kotona. Ranskalais-burgundilaiset ristiretkeläiset saattoivat lähteä matkaan Dijonista…
Peliä varten piirtämäni kartta Balkanista 1396. Olemattomat kartanpiirtäjätaitoni voitiin pelissä oikeuttaa sillä, että keskiajalla ei muutenkaan osattu tehdä kunnon karttoja. Vihreä väri alueiden nimessä merkitsee Osmani-valtakuntaan kuuluvaa aluetta ja vaaleampi vihreä osmanien vasallia. Punainen merkitsee Unkarin kuninkaan aluetta, violetti tämän vasallia ja oranssi muita kristittyjen alueita. Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 1)…
Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…
Turussa 1410-luvulla painettu abo-raha eli Eerik Pommerilaisen kuusinainen. Kuva: Museovirasto.Merirosvot terrorisoivat Itämerta 1400-luvulla väijyen etenkin sen satamakaupunkeihin pyrkiviä Hansan kauppalaivoja. Merirosvous oli niin yleistä, että Itämerellä liikkuneista laivoista 25–30 prosentin arvellaan joutuneen ryöstön kohteeksi. Suurin ja pahamaineisin rosvojoukko olivat Vitaaliveljet, joiden lymypaikka oli pitkään Gotlannin Visby.Merirosvot, piraatit, olivat taustaltaan kirjava joukko. Kaikki eivät olleet yhteiskunnan…
Anatolian Seldžukeja Äskettäinen Turkin matkamme suuntautui seudulle, jotka olivat olleet Rūmin Seldžukien ydinaluetta. Siinä, missä Bysantin ja Osmani-dynastian keskus oli Bosporilla, niin Seldžukki-dynastian pääkaupunki Anatoliassa oli Konya (kreik. Ikonion), jossa piipahdimme lyhyesti. Myös Antalya (kreik. Attaleia) toimi sulttaanin residenssinä. Vuonna 1229 rakennettu Sultanhanı on suurin ja tunnetuin Seldžukki-dynastian aikaisista karavaaniseraljeista. Seldžukki-dynastia polveutui Keski-Aasian turkkilaisista. Vuonna…
Tutkijaryhmä on voinut rekonstruoida yhdestä hautalöydöstä Ravattulan muinaispuvun arkeologi Jaana Riikosen johdolla. Kuvassa mallina arkeologi Siiri Tuomenoja. Kuva: Anne-Mari Liira.Suomen vanhimman tunnetun kirkon arkeologiset jäänteet löytyivät Ravattulan Ristimäestä Kaarinasta läheltä Turkua kymmenen vuotta sitten 2013, kuten tuoreeltaan blogissa kirjoitin. Tasavuotinpäivän kunniaksi Turun Aboa Vetus Ars Nova -museossa avautui viime viikolla Ravattulan Ristimäki -näyttely, joka esittelee…
Osa 16. Näkökulma: Milloin Suomen keskiajan kivikirkot on rakennettu? Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa on pidetty tutkikimuksessa aikoinaan 1200-luvulla rakennettuna, mutta uusimman tutkimuksen mukaan kirkko on 1400-luvun jälkipuolelta. Kuva: Selim Lindqvist 1887/Museovirasto, CC BY 4.0. Suomessa on säilynyt yli seitsemänkymmentä keskiaikaista kivikirkkoa, kuten Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko, Lohjan Pyhän Laurin kirkko tai Keminmaan kirkko. Ne ovat…
Oppikirja 15. Elämää keskiajan Itämaassa Yhteiskunta jakautui neljään säätyyn Keskiajan yhteiskunta jakautui säätyihin, joista papisto ja sotapalvelusta suorittanut rälssi oli vapautettu veroista. Suurin osa kansasta oli maata viljelleitä talonpoikia, ja kaupungeissa asui kaupankäyntiin ja käsityöammatteihin keskittyneitä porvareita. Kuva: Elina Helkala, kirjasta Vuosi keskiajan Suomessa.Syntyperä ja sukupuoli määrittivät ihmisen elämänkaarta keskiajan Suomessa muun Euroopan tapaan. Keskiajan…
Minulta kysyttiin hiljattain keskiaikaisesta mehiläistenhoidosta Suomessa. Keskiajalla mehiläisvahaa tarvittiin huomattavat määrät katolisen kirkon kynttilöihin, ja mehiläisvahasta on paljon mainintoja kirkkojen lahjoitusasiakirjoista. Hunajaa käytettiin keskiajalla myös yleisesti usein ainoana saatavilla olevana makeutusaineena, lääkkeenä ja kalliin juhlajuoman, siman, raaka-aineena. Hunajaa ja mehiläisvahaa tarvittiin siis paljon, mutta mistä se oli peräisin?Punottuja mehiläispesiä kuvattuna 1300-luvun italialaisessa Tacuinum sanitatis -käsikirjoituksessa.…
Osa 14. Näkökulma: Ravattulan Ristimäki, Suomen vanhin kirkonpaikkaRistimäki on pieni peltosaareke Turun lähellä Kaarinassa. Arkeologit löysivät sielä Suomen vanhimman kirkonpaikan vuonna 2013. Kuva: Ilari Aalto Vuonna 2010 Turun yliopiston arkeologit aloittivat tutkimuskaivaukset Ristimäki-nimisellä peltosaarekkeella Kaarinan Ravattulassa, aivan Turun lähellä. Tutkijoita houkuttelivat paikalle mäeltä löytyneet painanteet, jotka muistuttivat epäilyttävästi hautapainanteita. Arkeologisissa kaivaustutkimuksissa löytyikin rautakauden ja keskiajan…
Osa 13. Näkökulma: Mitä piispa Henrikistä voidaan tietää?Sääksmäen kirkon alttarikaapin Pyhä Henrik istuu piispanistuimella kaikkien piispan tunnusten kanssa. Keskiajan kirkollinen perinne piti Henrikiä Uppsalan piispana, mutta mikään aikalaislähde ei kerro Henrikin olleen piispa sen enempää Suomessa kuin Uppsalassa. Kuva: Suomen kansallismuseo CC BY 4.0. Perimätiedon mukaan piispa Henrik oli englantilaissyntyinen Uppsalan piispa, joka saapui Ruotsin…
Osa 12: Ruotsin Itämaa muotoutuu Kristinusko leviää Itämeren alueella Keskiajan alussa 1100- ja 1200-luvuilla Itämeren ympäristössä tapahtui paljon. Tanskalaiset tekivät valloituksia Virossa ja Pohjois-Saksassa, ja suuntasivat ilmeisesti retkiä Suomeenkin. Kalparitarit ja sittemmin Saksalainen ritarikunta valloittivat muut osat Baltiasta, ja askel askelelta yhtenäiseksi kuningaskunnaksi muotoutunut Ruotsi tiivisti otettaan Länsi-Suomesta. Kuva: MasterOfHisOwnDomain/Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.Suomessa keskiajan…
Jotkut blogin lukijat ehkä tietävätkin, että arkeologin työni ohella kirjoitan tietokirjoja arkeologiasta ja keskiajasta. Olen tehnyt useimmat kirjani yhteistyössä kuvataiteilijavaimoni Elinan kanssa, ja kesän kynnyksellä ilmestyi jo neljäs yhteinen tietokirjamme. Kirja on nimeltään Vuosi keskiajan Suomessa (Atena), ja se kertoo kuukausi kuukaudelta, minkälaista suomalaisten talonpoikien arki ja juhla olivat Herran vuonna 1480.Ajattelin, että vuodenkiertoa on…