Turun Tuomiokirkkomuseo sijaitsee kirkon etelälehterillä, kappeleiden yläpuolella.Rakentamisen aikajana. Ajoituksen tulkinnat ovat vaihdelleet, ja onkin esitetty uutta rakennushistoriallista turkimusta seuraavan restauroinnin yhteydessä.Museo vetää kirkollisissa aarteissaan vertoja Euroopan muille katedraaleille. Kuuluisimpia ovat Turussa keskiajalla valmistetut Ejbyn kalkki ja pateeni, aikoinaan tanskalaisten ryöstämät ja sittemmin palauttamat.Kookospähkinä oli keskiajan Pohjois-Euroopassa melko eksoottinen hedelmä. Siitä tehtiin mm. ciboriumeja eli ehtoollisleivän…

Lue lisää

Jenni Lares Tampereen yliopisto Olen, olen, olen, olen ongella ollut ja saunan penkillä maannut Kyllä ne kalat nyppiny on mutta yhden vast’ olen saanut Suomalainen kansanlaulu (https://open.spotify.com/track/7Jn2RAvHjnB27WMxgM0WVL?si=LeA_vkZMTAmTYGqZAlL1Sw) Sauna oli uuden ajan alun suomalaisille tärkeä paikka: siellä peseydyttiin, suoritettiin maagisia rituaaleja, ja kuivattiin sekä savustettiin ruoka- ja juomatarpeita. Sauna saattoi sijaita joko asuinrakennusten yhteydessä, karjapihalla tai…

Lue lisää

Nina Manninen Turun linnaan jouluna 1562 saapunut Katariina Jagellonica sai todennäköisesti asuttavakseen uuden, Juhana-herttuan vuonna 1557 rakennuttaman kerroksen länsipäädyn, jossa sijaitsevat nykyään Kuningattarensalin ja -kamarin nimillä tunnetut tilat. Kerroksen itäpäädyssä sijaitsivat herttuan huoneet, ja käynti molempiin oli keskellä olevan pienen eteisen kautta. Molemmilla puolilla astuttiin ensin saliin, jonka jälkeen herttuattaren tiloissa kamariin ja sieltä pieneen…

Lue lisää

Jyrki Nissi ja Ville Vuolanto julkaisivat vastikään kiinnostavan bloggauksen saunakulttuurista keskiajan Ruotsissa pohjautuen keskiaikaisiin pyhimysten ihmekokoelmiin. Yksi blogissa esitelty tapaus koski kolmivuotiasta Olavia, joka oli juhannuksena 1472 Vermlannissa saunaan polttopuita hakiessaan jäänyt kahden suuren pöllin alle, mutta vironnut Pyhän Birgitan tyttären, Pyhän Katariinan esirukousten ansiosta. Lähde on kiehtova viite siitä, että saunominen on kuulunut visusti…

Lue lisää

Kirsi Kanerva Keskiajan Islannissa katsottiin, että unilla oli painoarvoa. 1200–1300-luvuilla kirjoitetut saagat kertovat monista saagahahmojen näkemistä unista, jonka aitoutta unennäkijä ja unen tulkitsija eivät yleensä epäile, vaan uskovat sen sisältävän tärkeää tietoa. Yleensä tämä tieto kuitenkin peittyy symboleiden ja allegorioiden taakse, ja unen merkitys on siksi hämärä. Unennäkijä kertoo unestaan yleensä luotettavalle miehelle, joka pyydettäessä…

Lue lisää

Jyrki Nissi & Ville Vuolanto Tampereen yliopisto Lokakuussa 1475 eräs 60-vuotias Ingrid saapui kotoaan Visnumista, Vermlannista, Vadstenaan todistamaan pojalleen sattuneesta tapauksesta. Vadstenassa oli käynnissä kanonisaatioprosessikuulustelu, jossa selvitettiin Katariinan, pyhän Birgitan tyttären, pyhyyttä. Elokuun lopulla alkaneessa kuulustelussa oli kuultu ennen Ingridiä jo yli sataa henkilöä, jotka todistivat Katariinan elämästä tai hänen kauttaan tapahtuneista ihmeistä. Usein samaa…

Lue lisää

Ville Vuolanto Tampereen yliopisto Kulkutaudit aiheuttavat kauhistusta. Paitsi että ne tappavat, epidemiat myös muistuttavat kuolevaisuudesta ja elämän ennakoimattomuudesta. Kulkutaudit iskevät ihmisten arkeen ja tietoisuuteen sen epämiellyttävän totuuden, että kuolema ei ole vain toisia varten, eivätkä rikkaudet, hyvä ravinto tai paras mahdollinen hoito takaa haavoittumattomuutta. Vaikka esimerkiksi nyky-Suomessa arkielämä on täynnä riskejä, joita ihminen ei voi…

Lue lisää

Frida Ehrnsten Nykypäivän ihmiselle raha on itsestään selvyys: raha on vaihdonväline, arvon säilyttäjä ja arvon mitta. Nykyään suuri osa valuutasta liikkuu kuitenkin ainoastaan elektronisessa muodossa, kun vielä joitakin vuosikymmeniä sitten konkreettisilla rahoilla oli huomattavasti isompi merkitys. Tämä muutos on ollut iso ja nopea, mutta yhteiskunnallisella tasolla rahojen käyttöönotto keskiajalla oli varmasti huomattavasti isompi mullistus. Raha…

Lue lisää

Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan kolmannessa osassa tarkastellaan Liedon pitäjän syntyä. Lieto Aurajokilaakson muinaispitäjän keskuksenaKeskiajan alussa Lieto ja Kaarina muodostivat muinaispitäjän, jonka uskonnolliset, hallinnolliset ja kaupankäynnin keskukset olivat nykyisen Liedon eteläosassa. Sauvalan kylä oli jo esihistoriallisella ajalla tunnettu kauppapaikka. Kauppiaita ja matkamiehiä suojeli sään ja tuulten…

Lue lisää

Anita Geritz, Karolina Kouvola, Sanna Supponen Keskiajasta kiinnostuneelle internet tarjoaa loppumattoman määrän luettavaa – silti aina sen löytäminen ei tunnu helpolta. Tässä juttusarjassa Glossan tiedotustiimi esittelee keskiaikaa käsitteleviä blogeja, sosiaalisen median tilejä ja muita sivustoja. Alle olemme keränneet tutkijoiden blogeja ja poimineet kustakin blogista esimerkkejä kirjoituksista, joista blogiin tutustumisen voi aloittaa. Reima Välimäen blogi FT…

Lue lisää

Lauri Uusitalo Tampereen yliopisto Nykyisen Kolumbian alueella elänyt espanjalainen kronikoitsija ja fransiskaaniveli Pedro de Aguado kuvasi 1570- ja 1580-luvuilla kirjoittamassaan teoksessa Historia de Santa Marta y Nuevo Reino de Granada guambiano-kansan päällikköä Calambaria viisaaksi mieheksi, jolla on voimakas auktoriteetti. Aguado jatkaa, että Calambarilla, joka tunnettiin myös espanjalaisella nimellä don Diego, oli utelias ja älykäs mieli,…

Lue lisää

Kauan odotin Anna-Brita Lövgrenin kirjaa Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860 (2018) Kansalliskirjastoon ja melkein yhtä kauan meni siihen. että sain aikaiseksi sen lukemisen. Vaikka passien historia on kiinnostanut pitkään ja kirja oli sekä lyhyt että selkeästi kirjoitettu. Suorituksen muistoksi referoin sisältöä parin postauksen verran.Lövgrenin viimeistellessä kirjaansa pakolaiset…

Lue lisää

Saku Pihko Tampereen yliopisto Kristinuskon pitkän historian aikana käydyt oppikiistat ovat usein kulminoituneet kysymyksiin, jotka liittyvät uskonnollisten tekstien eriäviin tulkintoihin. Monet näistä debateista on käyty korkeasti oppineiden teologien kesken, mutta toisinaan lähteet kertovat omalaatuisten tulkintojen herättämistä epäilyistä ja kitkasta myös paikallisyhteisöjen kontekstissa. Katolisen kirkon alkaessa keskittää aiempaa enemmän voimavaroja alemman papiston ja tavallisten seurakuntalaisten uskonharjoituksen…

Lue lisää

Moni muistaa Mooseksen ensimmäisessä kirjassa olevan tarinan Jaakobin laajennetusta perheestä, erityisesti kohdan missä Jaakob rakastuu Raakeliin, mutta joutuu ensin naimaan hänen siskonsa Lean. Lea on hedelmällinen nainen, joka saa paljon lapsia. Raakel sen sijaan kärsii hedelmättömyydestä. Hän ehdottaa ongelmaan ratkaisuksi sijaissynnyttäjää, orjatartaan Bilhaa, aivan kuten saamme seuraavasta Genesiksen katkelmasta lukea (1. Moos. 30: 1–3): Kun…

Lue lisää

Katariina Mustakallio Tampereen yliopisto Yleensähän tavataan sanoa Roma-Amor, mutta nyt täytyy tehdä tunnustus heti alussa. Ostiasta on viimeisten neljän vuoden aikana tullut suurin rakkauteni. Suomen Akatemian 2015-2019 rahoittama ja prof. Arja Karivieren johtama Tampereen yliopiston Ostia-tutkimusprojekti, Segregated or Integrated? Living and dying in the harbour city of Ostia 300 BCE-700CE, on vaikuttanut tähän olennaisesti. Mutta…

Lue lisää

Lasiesineiden käytön arveltiin olleen harvinaista keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa ja yleisemminkin Pohjoismaissa. Arkistotietoja ei juuri ole, ja kaivauksiltakin ennen 1990-lukua lasia on talletettu vähänlaisesti. Varhaisin säilynyt kirjallinen maininta lasiastioista Suomessa on Lemun Nyynäisten kartanon Anna Tottinperukirjasta vuodelta 1549, jossa inventaarion toimitti itse Mikael Agricola. Vähän tämän jälkeen 1556 on Turusta tullitileihin kirjattu tuoduksi…

Lue lisää

Sari Katajala-Peltomaa Tampereen yliopisto Covid-19-pandemia on shokkialun jälkeen saavuttanut vaiheen, jossa osa maista avaa jo tiukimpia sulkutoimia ja rajoituksia. Samaan aikaan pohdimme tulevaisuutta: miten tämä muuttaa maailmaa, Suomea, länsimaista kulttuuria. Pandemia on sekä erottanut että yhdistänyt ihmisiä; on selvää, että se ei kohtele kaikkia maita, kulttuuripiirejä tai yhteiskuntaluokkia samalla tavalla. Vaikutuksetkaan eivät oletettavasti ole yhtä…

Lue lisää

Turun museokeskus käynnisti tämän vuoden 2020 helmikuussa ARKSA- eli Arkeologia saavutettavaksi-hankkeen, jonka tavoitteena on keskiaikaisen kaupunkiarkeologisen esineistön tunnettuuden ja avoimuuden lisääminen yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vapaaehtoisilla on mahdollisuus päästä tutkimaan museon kokoelmia ja osallistumaan näiden tallennukseen valokuvaamalla jo luetteloituja löytöjä. Kuvaaminen aloitetaan Varhainen Turku-hankkeen Tuomiokirkkotorin kaivauksien (2005-2006) löytöaineistosta. Kuvat liitetään Museon informaatioportaaliin…

Lue lisää

Raisa Toivo Tampereen yliopisto Vuonna 1678 joukko taivassalolaisia lapsia oli leikeissään kastanut kissan. Leikkiä oli johtanut aiemman kappalaisen 14-vuotias tytär ja kaksi muuta 12–14-vuotiasta tyttöä, jotka esittivät pastorin roolia ja ylipuhuivat pari nuorempaa poikaa kummeiksi. He pukivat kissan kappalaisen leskeltä pihistettyyn kastevaatteeseen, ristivät sen Sofiaksi, ja kasteseremonian jälkeen kuljettivat sitä kulkueessa talosta taloon kuten kylällä…

Lue lisää

Petra Uusimaa ”Fasting was flight not from but into physicality”, kirjoittaa Caroline Walker Bynum teoksessaan Holy Feast and Holy Fast (1987). Keskiaika oli kehollisuuden aikaa, mutta ei välttämättä samalla tavoin kuin yleensä kuvitellaan. Yhtenä keskeisenä keskiaikaisen uskonnon pilarina oli paastoaminen. Sitä on yleensä pidetty kehon rankaisuna, mutta Walker Bynum korostaa teoksessaan, että se oli itseasiassa…

Lue lisää