Puupiirros ensimmäisestä Suomea varten julkaistusta kirjasta Missale Aboense secundum ordinem fratrum praedicatorum vuodelta 1488. Piispojen keskellä on Pyhä Henrik Lalli jalkojensa juurella sekä piispa Konrad Bitzin vaakuna. Piispa itse oikealla tuomiokirkon vaakuna kädessä. Vasemmalla tuomiorovasti Maunu Särkilahti omine sukuvaakunoineen. Ylhäällä vasemmalla kirjanpainaja Bartholomeus Ghotan vaakuna ja nimikirjaimet. Kuva: Museovirasto.Suomen keskiajan historia aloitetaan usein kertomalla Ruotsin kuningas Eerik Jedvardinpojan…

Lue lisää

Tia Niemelä Kesä ja kesäloma ovat monille aikaa tutustua erilaisiin matkakohteisiin niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Koronan aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi on kotimaan sisäiseen matkailuun ehkä entistäkin enemmän aikaa. Vinkkejä linnoihin ja kirkkoihin tutustumisesta voit lukea viime elokuussa julkaistusta blogijutusta täältä: Suomen keskiaikaiset linnat ja kivikirkot matkakohteina. Tässä tekstissä keskitytään tänä kesänä järjestettäviin keskiaikateemaisiin tapahtumiin…

Lue lisää

Teksti: Marika Räsänen Dominicus Guzman (s. 1170) kuoli dramaattisissa olosuhteissa 6. elokuuta 1221 Bolognassa. Tänään siitä on kulunut päivälleen 800 vuotta. Miksi myös meidän Suomessa olisi syytä olla kiinnostuneita tapauksesta edes sen verran, että silmäisimme yhden uutisen asiasta, tai vaikka tämän blogitekstin loppuun? Kuolema Viittaamani dramatiikka liittyy aikalaiskertomuksiin, joiden mukaan Dominicus oli ennen kuolemaansa sairastellut…

Lue lisää

Teemu Väisänen & Ulla Moilanen Vain harva kunnan nimi on yhdistetty yhtä vahvasti yksittäiseen esihistorialliseen löytöön kuin Huittinen. Ei ihme, sillä Huittisten hirvenpään tarkat yksityiskohdat ovat herättäneet arkeologian ystävissä mielenkiintoa ja ihastusta jo toista sataa vuotta. Hirvenpään löytöpaikka sekä monet muut mielenkiintoiset muinaisjäännökset tarjoavatkin mitä parhaat edellytykset suunnata päiväretkelle Huittisten kaupunkiin. Koska kaikki esitellyt kohteet…

Lue lisää

Janika Aho Keväällä ilmestyi Anneli Kannon fiktiivinen romaani Rottien pyhimys (Gummerrus), joka kertoo 1400-luvun lopulla rakennetun Hattulan keskiaikaisen kirkon seinämaalausten tekijöistä. Romaani sijoittuu 1500-luvun alkuun, jolloin kuvitteellinen maalariryhmä saapuu Hattulaan kesäksi toteuttamaan tämän suuren maalaushankkeen. Heidän mukaansa liittyy pian paikallinen savenvalaja, nuori nainen nimeltä Pelliina. Romaanissa heräävät mielikuvituksekkaasti elämään niin maalariryhmän jäsenten ja toteutusta valvovien…

Lue lisää

Henna Paasonen Olen heinolalainen uskontotieteilijä, kuvataiteilija, runoilija ja ortodoksisen uskonnon opettaja.  Asun Heinolassa ortodoksisessa Juliana-yhteisössä, jonka yhtenä esikuvana ovat olleet läntisen Euroopan myöhäiskeskiajan beginaatit.  Miellän olevani moderni begiini, joka työstää taiteellaan ortodoksista hengellisyyttään. Maalaukseni syntyvät keskellä yhteisön elämää, rukoillen ja työtä tehden. Maalaaminen on minulle tapa rukoilla, rukous lävistää maalaukseni. Beginaatit keskiajalla Beginaatit syntyivät keskiajalla…

Lue lisää

Kirjoittanut Niko Järvinen, kevään 2021 ”Historian kirjoittaminen” -kurssilla Justinianuksen rutto oli vuosina n. 541–750 jaa. Euroopassa riehunut pandemia. Tauti levisi erityisesti Välimerellä, mutta ulotti otteensa ajan myötä myös pohjoisempaan Eurooppaan ja idässä aina Persiaan asti uusiutuen kymmeniä kertoja ”aaltoina” parin sadan vuoden ajanjakson aikana. Justinianuksen rutto oli ensimmäinen kolmesta maailmanhistorian ruttopandemiasta, jotka kaikki aiheutuivat Yersinia pestis -bakteerista.…

Lue lisää

Kirsi Kanerva Länsi-Själlannissa sijaitsevasta Blæsingestä löydettiin vuonna 1983 lyijyamuletti, joka sisälsi tähän mennessä pisimmän säilyneen tanskalaisen riimukirjoituksen. Amulettiin oli kaiverrettu yli 500 riimua. Vastaavia lyijyamuletteja on löydetty myös muualta nykyisen Tanskan, Norjan ja Ruotsin alueelta, sekä muutamia yksittäisiä kappaleita myös Saksasta ja Englannista. Amuleteissa käytetty kieli on usein latinaa, ja teksti on voitu kirjoittaa latinalaisin…

Lue lisää

Eräänä maanantain ja tiistain välisenä yönä toukokuussa 1233 kokoontui dominikaanien San Nicolòn kirkossa Bolognassa joukko miehiä. He olivat toteuttamassa paavi Gregorius IX:n heille määräämää tehtävää: siirtää yön pimeydessä, suuria ihmisjoukkoja välttäen, dominikaanijärjestön perustajan, Dominicus Guzmanin ruumis vaatimattomasta maakuopasta pääalttarin vierestä uuteen hautaan kirkon oikeaan laivaan. Tehtävää valvoi Ravennan arkkipiispa Theodericus ja sitä suojasi Umberto Visconti,…

Lue lisää

Kirsi Salonen & Anders Winroth Glossan kevään kolmas esitelmätilaisuus pidettiin 27.4. klo 17 alkaen Zoomin välityksellä. Puhujana tilaisuudessa oli Professori Anders Winroth Oslon yliopistosta. Englanninkielisen esitelmän otsikko oli “The Murder of Bishop Gotskalk Falkdal, or When the Devil Inspires”. Esitelmä käsitteli Linköpingin keskiaikaisen piispan Gotskalk Falkdalin murhaa ja sen seurauksia murhaajalle eli maallikko Mats Gustavssonille.…

Lue lisää

Petra Uusimaa “Catherine of Siena is not particularly pleasant”, kirjoitti historioitsija Louis Canet 1900-luvun lopulla. Jo tutkimusprosessin alussa törmäsin useisiin mainintoihin siitä, kuinka hankala sekä tutkittavana että persoonana 1300-luvun Sienassa elänyt Katariina Sienalainen (1347–1380) on. 1900-luvun lopun psykoanalyyttisessa tutkimuksessa hän näyttäytyy Rudolph M. Bellin sanojen mukaan “pyhänä anorektikkona”, kun taas naistutkimus on maalannut hänestä kuvaa…

Lue lisää

Tia Niemelä Glossan kevään toinen esitelmätilaisuus pidettiin 23.3. klo 17 Zoomin välityksellä. Puhujana tilaisuudessa oli FT Marko Halonen otsikolla “Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia näkökulmia”. Esitelmä toi esiin uusia näkökulmia keskiaikaisten kalentereiden tutkimukseen. Tutkimuskohteena olivat Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Aiempi tutkimus on korostanut kalentereiden sisältämää tietoa pyhimyksistä, mutta esitelmässä tuotiin esiin se, miten yllättävän paljon…

Lue lisää

A foreword to the thematic issue "Disability in the Medieval World".

Lue lisää

This article considers the status of physically disabled people in medieval Nordic society by examining in detail the lives of two intentionally disfigured individuals, Skæringr Hróaldsson and Sturla Bárðarson, as recounted in the 13th century Icelandic saga compilation known as Sturlunga saga. Intentional maiming, foot- and hand-hewing, figures prominently in the text especially as a…

Lue lisää

This article analyses provisions dealing with bodily injuries in Swedish medieval law. It argues that the lawmakers defined impairment as a permanent injury, something that could only be assessed after a year had passed. The article further argues that the legislators conceptualized disability as the permanent consequences of an injury that would affect a person’s…

Lue lisää

This article investigates the representation of mental illnesses in the context of Norway’s medieval royal court using the kings’ saga Morkinskinna. The text naturally applies its own contemporaneous terminology that demands close scrutiny, but greater focus is placed upon the responses mental illnesses elicit in this context, which include curiosity, incomprehension, fear, hopelessness, sorrow, sensitivity,…

Lue lisää

This article explores conceptions of people with intellectual impairments in medieval Iceland. Focusing initially on the etymology and connotations of the Old Norse words used to describe intellectual impairments and people with intellectual impairments, the article moves on to examine depictions of intellectually impaired people in the Íslendingasögur. The article cross-references examples of characters considered…

Lue lisää

This article focuses on the implications of ‘disabled masculinity’ within the broader religious context of medieval Iceland as it is portrayed in Brennu-Njáls saga. Njáll Þorgeirsson, the titular character of the saga, is first introduced as being unable to grow a beard; this inability to engage in this traditional performance of masculinity marks him as…

Lue lisää

This article addresses the varying representations of the blind god Hǫðr in the Poetic Edda, Snorri’s Edda, and Saxo’s Gesta Danorum. By revisiting the importance of Hǫðr and his blindness in the death of Baldr myth, scholarship can further elucidate the shift between traditional secular power and developing ecclesiastical presence in thirteenth-century Iceland. As a minor god…

Lue lisää

Sanna Supponen & Tuija Ainonen Glossan kevään 2021 ensimmäisessä esitelmätilaisuudessa 23.2. puhujana oli FM Tuija Ainonen otsikolla ”Mitä, Missä, Milloin – Oxfordin keskiaikaisten käsikirjoitusten digitointi ja digitalisaatio tutkimuksen ja opetuksen tukena”. Esitelmässä kerrottiin sekä Oxfordin kirjastojen että British Libraryn digitoiduista kokoelmista. Molemmille kokonaisuuksille yhtenäistä on, että ne ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa ja erilaisissa tilanteissa.…

Lue lisää