Silloin palasi näet kesäksi Suomessa käymään Maunu-piispan aviottomana syntynyt poika, Olavi, joka kyllä kulki piispan veljenpojan nimellä, mutta, jonka koko Kuusisto hänen omakseen tiesi ja jota hän ulkomaiden yliopistoissa kustansi. Tämä nuori Olavi-maisteri, pitkästä ajasta taas kerran kotiinsa palattuaan, rakasti nuoruutensa huvituksia, kalastusta ja metsästystä, ja soutumiehekseen saaristoon hän otti usein mukaansa Heinon, kun tämä…

Lue lisää

Vuonna 1931 syntynyt Matti Huurre on pitkän uran tehnyt arkeologi ja esihistorian aktiivinen popularisoija. Kalmistopiiri haastatteli Huurretta Kivelän sairaalassa 10.9.2019. Kuinka päädyit arkeologiksi ja minkälainen urasi on ollut? Päädyin arkeologiksi vahingossa, kuten monet sen aikaisista arkeologeista. Äitini oli historianopettaja ja meillä oli kotona kaikenlaisia historiaopuksia, muun muassa Grimbergin Kansojen historia, joka oli hauskaa luettavaa. Kun…

Lue lisää

Nyt se sitten alkoi: 1.1. kuluvaa vuotta aloitin virallisesti Turun yliopiston arkeologian oppiaineessa tohtorikoulutettavana, vaikka vuosi sitten kutsuinkin jatko-opintoja Turun ylioppilaslehdessä "vähän todellisuuden pakoiluksi". Minulle on kuitenkin ollut jo useamman vuoden selvää, että haluan jatkaa tohtoriopintoihin saadakseni paremmat eväät tutkimuksen tekemiseen, ja kuten samassa Tylkkärin haastattelussa sanoin arkeologisesta tutkimuksesta: se on parhaita asioita, mihin voi…

Lue lisää

Maunu Olavinpoika Tavast on viikon piispoista ensimmäinen, josta riittäisi juttua koko viikoksi. Tästä 17. piispasta Paavali Juustenkin kirjoitti yhtä paljon kuin 16 edeltäjästä yhteensä. Pakko tiivistää reippaasti.Maunu oli maallisen rälsimiehen poika ja kasvanut Mynämäellä. Arvatenkin hän sai oppia kotimaassa ennen kuin lähti opiskelemaan Prahaan, jossa suoritti alemman tutkinnon 10.4.1396 ja lisensiaattitutkinnon helmikuussa 1398.Praha sata vuotta…

Lue lisää

Monessa Euroopan kaupungissa, kuten Englannin Chesterissä, Ranskan Carcassonnessa, Saksan Rothenburgissa tai vaikkapa Tallinnassa pääsee helposti keskiaikaiseen tunnelmaan. Näissä kaupungeissa on säilynyt runsaasti keskiaikaisia taloja, jotka reunustavat kapeita ja mutkittelevia kujia. Suomessa keskiajantutkijan täytyy käyttää hieman enemmän mielikuvitusta, koska ainoita keskiajalta säilyneitä rakennuksia ovat julkista valtaa edustaneet kirkot ja linnat. Keskiajan (1200–1520) talonpoikien hirsitorpat on purettu…

Lue lisää

Sofia Paasikivi Joulurauhan julistuksesta tutussa Brinkkalan talossa on 23.2.2020 asti nähtävillä Turku 790 vuotta? -näyttely, jossa on esillä Turun historiaa 1200-luvulta 1800-luvulle. Näyttelyn nimessä esiintyvä kysymysmerkki selittyy heti sinne saapuessa. Kaupunki laskee ikänsä vuoden 1229 paavin kirjeestä, jossa Suomen piispalle myönnetään lupa siirtää istuimensa Koroisista alueelle, johon Turun kaupunki kehittyi. Varsinaisesta kaupungin perustamisvuodesta ei siis…

Lue lisää

Bero II Balk, joka oli tuomiokapitulin kiiruusti kokoon haalimalla rahasummalla saanut käydä pyhää isää Avignonissa suostuttelemassa sekaantumasta piispanvaaliin, lausui hiljaisella äänellä: -- Minun oli suotu onnettomana aikana kantaa Suomen hiippaa. Merirosvot ja venäläiset haaskasivat kilvan seurakuntaani, hävittivät Turun ja ryöstivät sekä tärvelivät tuomiokirkkoa. Voitavani olen tehnyt, mutta kaikkea en ole ehtinyt ennalleen saada. Näin summeerasi Kyösti…

Lue lisää

Piispa Henrik Hartmanninpojan ruumiin Turkuun vuonna 1367 tuonut Johannes Petri oli ehtinyt olemaan kolmessa eri tuomiokapitulissa kaniikkina. Mahdollisesti samaankin aikaan ja oli pystynyt ilmeisesti tuloillaan rahoittamaan opintonsa Pariisissa, jossa hän suoritti vuonna 1357 lisensiaattitutkinnon. Vietettyään muutaman vuoden virassaan Turun tuomiokapitulissa hän palasi Pariisin, jossa oli opettajana syksyllä 1363 ja vuonna 1366 yliopiston rehtorina.Rooma, kun paavi…

Lue lisää

Mikä on Mikkelin Tuukkalan kalmiston tutkimuksen tilanne tällä hetkellä? Kalmiston ikäajoitus? Vainajien DNA-tutkimus? – Lukijan kysymys Esa Mikkolan vuonna 2009 ja 2019 ilmestyneet artikkelit sisältävät perusteelliset yhteenvedot Mikkelin Tuukkalan kalmiston kaivaustutkimuksista. Kalmisto […]

Lue lisää

Ella Viitaniemi Tampereen yliopisto / Turun yliopisto Yksi tämän vuoden seuratuimmista vaikuttajista maailmassa on nuori, ruotsalainen Greta Thunberg. Hän piti vuoden kuuluisimman puheen YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa, ja hänen esiintymistänsä seurattiin tarkoin myös viime viikolla Madridissa järjestetyssä ilmastokokouksessa. Greta Thunberg on osoittanut tiukkasävyiset sanansa maailman politiikan ja talouden johtajille, syyttäen heitä vastuun välttelystä ja haluttomuudesta…

Lue lisää

Keskiajalla kirkko kontrolloi ihmisten elämää, noitia poltettiin liukuhihnalta ja maapallo oli litteä. Kaikki oli kaikin puolin synkkää ja sivistymätöntä. Vai oliko sittenkään? FT Jaakko Tahkokallion uutuuskirja Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta (Gaudeamus 2019) oikoo taitavasti näitä ja muita keskiaikaan liitettyjä virheellisiä käsityksiä. Tahkokallio taustoittaa myytinmurtamisprojektiaan seuraavasti: ”Tiede etsii yleistyksiä ja abstraktioita, mutta inhimillinen maailma on…

Lue lisää

Turun museokeskuksen valokuvakokoelman digitoinnin yhteydessä nousi esiin mm. tämä Gustaf Welinin 1930 ottama kuva silloisesta Turun linnan kirkosta.Kuten tunnettua, päälinna kirkkoineen tuhoutui pommituksessa heinäkuussa 1941. Hävityksen kohteeksi joutuivat myös kuvan kiviristi ja kasteallas, molemmat Liedon kirkosta peräisin. Kastemaljan todettiin tuhoutuneen kokonaan, mutta kivirististä kirjattiin historian kellastuneille sivuille sen säilyneen "melkein vahingoittumattomana".Mutta millaisessa kunnossa? Maalöytökonservaattorimme onnistui…

Lue lisää

Karoliina Rauhio-Pokka Suomen kansallismuseon perusnäyttelyä uudistetaan parhaillaan. Näyttelyssä esitellään Suomeen historiaa aina kivikaudesta nykypäivään saakka. Allekirjoittanut pääsi suunnittelemaan keskiaikanäyttelyä yhdessä muiden opiskelijoiden ja museon henkilökunnan kanssa, kun osallistuin syksyllä 2019 professori Tuomas Heikkilän vetämälle kirkkohistorian kurssille. Vanhassa näyttelyssä pyhimyspatsaat seisoivat riveissä hämärässä salissa. Kuvassa Pyhän Henrikin patsas. (Kuva: Anita Geritz) Keskiaikanäyttelyn nuorennusleikkaus tulee todella tarpeeseen.…

Lue lisää

Tia Niemelä Suomen keskiajan arkeologian seuran eli SKAS ry:n perinteinen syysseminaari järjestettiin tänä vuonna 15.11.2019 Hämeen linnassa. SKAS on vuonna 1990 perustettu seura, jonka tarkoituksena on edistää keskiajan ja uuden ajan arkeologian tutkimusta. Kaikille kiinnostuneille avoimen seminaarin teemana oli tänä vuonna Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen. Seminaari pidettiin Hämeen linnassa. Seminaari…

Lue lisää

Perjantaisen seminaarimatkan lounastauon aikana ehti myös pikipäin tutustua Hämeen linnan uudistettuihin näyttelyihin. Lipunmyynti ja museokauppa olivat siirtyneet uusiin tiloihin...joista ensimmäisessä esiteltiin itse linnan historiaa (kuvat kännykällä joten laatu sen mukainen)...ja toisessa koko maakunnan (Rikkauksien Häme). Esillä olivat mm. Janakkalan miekat.Päälinnassakin oli kaikenlaista uutta. Kansallismuseon asehuoneen sulkeminen oli antanut mahdollisuuden sijoittaa sen esineistöä Ritarisaliin.Hämeenlinnalaispoikien Vanajavedestä löytämä…

Lue lisää

Syystä tai toisesta en ollut käynyt SKAS:n syysseminaarissa yhdeksään vuoteen, mutta tänä syksynä tuli lähdettyä tapahtumaan jonka teemana oli Penninkejä, punasavea ja purjehdusta – Näkökulmia elinkeinoihin ja talouteen.Myöhästyimme hieman, ja Frida Ehrnsten oli juuri kertomassa tileistä ilmikäynyttä tietoa miten paljon Hämeen linnassa oli ollut rahaa tiettynä 1500-luvun vuonna - kymmeniä tuhansia kolikoita. Mutta paljonko on…

Lue lisää

Jasmina Ollikainen Tuskin mikään muu aikakausi kiinnostaa kaunokirjallisuuden kirjoittajia ja lukijoita yhtä paljon kuin keskiaika. Keskiaika on nähty synkkänä ja mystisenä ajanjaksona, ja niinpä se on ollut innostava lähtökohta niin kansallisromantiikalle kuin uudemmallekin fantasialle. Kaikkien tuntema Game of Thrones on hakenut innoituksensa juuri sotaisista viikingeistä ja linnanneidoista ynnä muusta keskiaikaan liittyvästä. Itse en ole tätä…

Lue lisää

Petra Uusimaa Syksyn pimeys ja synkkyys ovat jo pitkään merkinneet elämän ja kuoleman välisen rajan hämärtymistä. Siksi Kirsi Kanervan luento elävistä kuolleista islantilaisissa saagoissa 22.10. Oulun pääkirjastolla sattui otolliseen aikaan, vietetäänhän 2.11. pyhäinpäivää. Vaikka nykyisiltään pyhäinpäivä on kristillinen juhla, on sen takana pitkä kuoleman ja kuolleiden muistelun perinne, joka on läsnä vielä nykyisessä perinteessäkin. Kuten…

Lue lisää

Rose-Marie Peake, Kokemuksen historian huippuyksikkö, Tampereen yliopisto Ida Kärkkäinen, historian opiskelija, Tampereen yliopisto Sateenkaarihistoriakuukausi rantautui vuosi sitten Suomeen. Tänä vuonna seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden historian juhlinta on vakiintunut marraskuuhun. Kirjoituksessamme valaisemme historiakuukauden taustoja ja esittelemme kiinnostavimmat tapahtumat Etelä-Suomessa ja Pirkanmaalla. Sateenkaarihistoriakuukausi kytkeytyy kansainväliseen lhbtiq- ja ihmisoikeusliikehdintään ja sai alkunsa angloamerikkalaisessa koulumaailmassa. Idea seksuaalisuuden ja sukupuolen…

Lue lisää

Kendra Willson 26.-27. syyskuuta 2019 pidettiin Turun yliopistossa konferenssi otsikolla ”Medievalism between east and west”. Pääjärjestäjänä oli Reima Välimäen johtama työryhmä, jonka hanke ”Muinaiset kuningaskunnat ja Venäjän perustajat: pseudohistoria ja historiapolitiikka 2000-luvun Suomessa” on saanut rahoitusta Emil Aaltosen säätiöltä vuosille 2019-2021. Erilaisten medievalismien jäljillä Keskustelun keskiössä oli keskiajan käsitysten hyväksikäyttäminen ja politisointi. Esimerkkejä oli poimittu…

Lue lisää