Julkaisuseuranta
Pähkinäsaaren rauhan vuosipäivä jäi täällä noteeraamatta ja minun kuplani ulkopuolella meni varmaan monelta kokonaan ohi. Itselleni tuli vastaan kaikenlaista mediaa, jota oli varastossa myös vuoden alun Tieteen päiviltä. Niiden kokoamiseen yhteen innoitti Veli-Pekka Leivon tuore opetusvideo Pähkinäsaaren rauha pähkinänkuoressa (HI5). Kuuntelin sitä hyväksyvästi kunnes Leivo loihi sanomaan "raja on toki kulttuurisesti merkittävä, koska se kuitenkin…
Lauantaina olin piiitkästä aikaa arkeologisella retkellä. SKAS:in järjestämä kierros osoittautui mysteeriseksi. Ei siksi, että meillä olisi ollut taitamaton opas, vaan nimenomaan siksi, että arkeologi Tarja Knuutinen kertoi avoimesti tutkimustilanteesta ja vastausta vailla olevista kysymyksistä. Muunlaista opastusta en nykyään jaksaisikaan kuunnella.Eka kohde oli Junkarsborg eli kai yksi viimeisistä keskiajan linnanpaikoista, jossa en ole koskaan ollut. Toisin…
Osa 16. Näkökulma: Milloin Suomen keskiajan kivikirkot on rakennettu? Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa on pidetty tutkikimuksessa aikoinaan 1200-luvulla rakennettuna, mutta uusimman tutkimuksen mukaan kirkko on 1400-luvun jälkipuolelta. Kuva: Selim Lindqvist 1887/Museovirasto, CC BY 4.0. Suomessa on säilynyt yli seitsemänkymmentä keskiaikaista kivikirkkoa, kuten Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko, Lohjan Pyhän Laurin kirkko tai Keminmaan kirkko. Ne ovat…
Oppikirja 15. Elämää keskiajan Itämaassa Yhteiskunta jakautui neljään säätyyn Keskiajan yhteiskunta jakautui säätyihin, joista papisto ja sotapalvelusta suorittanut rälssi oli vapautettu veroista. Suurin osa kansasta oli maata viljelleitä talonpoikia, ja kaupungeissa asui kaupankäyntiin ja käsityöammatteihin keskittyneitä porvareita. Kuva: Elina Helkala, kirjasta Vuosi keskiajan Suomessa.Syntyperä ja sukupuoli määrittivät ihmisen elämänkaarta keskiajan Suomessa muun Euroopan tapaan. Keskiajan…
Paavolan tammen lisäksi toinen Lohjan päänähtävyys oli Pyhän Laurin kirkko. Vuosien 1470-1490 välillä rakennettu kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kirkko Turun tuomiokirkon ja Naantalin luostarikirkon jälkeen. Kirkon terävä harjakatto kohoaa komeasti 34 metrin korkeuteen ja pinta-ala on noin 675m2. Lohjan kirkkoa pidetään Hattulan Pyhän ristin kirkon ohella Suomen merkittävimpinä kuvakirkkoina runsaiden seinä- ja kattomaalausten…
Minulta kysyttiin hiljattain keskiaikaisesta mehiläistenhoidosta Suomessa. Keskiajalla mehiläisvahaa tarvittiin huomattavat määrät katolisen kirkon kynttilöihin, ja mehiläisvahasta on paljon mainintoja kirkkojen lahjoitusasiakirjoista. Hunajaa käytettiin keskiajalla myös yleisesti usein ainoana saatavilla olevana makeutusaineena, lääkkeenä ja kalliin juhlajuoman, siman, raaka-aineena. Hunajaa ja mehiläisvahaa tarvittiin siis paljon, mutta mistä se oli peräisin?Punottuja mehiläispesiä kuvattuna 1300-luvun italialaisessa Tacuinum sanitatis -käsikirjoituksessa.…
Osa 14. Näkökulma: Ravattulan Ristimäki, Suomen vanhin kirkonpaikkaRistimäki on pieni peltosaareke Turun lähellä Kaarinassa. Arkeologit löysivät sielä Suomen vanhimman kirkonpaikan vuonna 2013. Kuva: Ilari Aalto Vuonna 2010 Turun yliopiston arkeologit aloittivat tutkimuskaivaukset Ristimäki-nimisellä peltosaarekkeella Kaarinan Ravattulassa, aivan Turun lähellä. Tutkijoita houkuttelivat paikalle mäeltä löytyneet painanteet, jotka muistuttivat epäilyttävästi hautapainanteita. Arkeologisissa kaivaustutkimuksissa löytyikin rautakauden ja keskiajan…
Osa 13. Näkökulma: Mitä piispa Henrikistä voidaan tietää?Sääksmäen kirkon alttarikaapin Pyhä Henrik istuu piispanistuimella kaikkien piispan tunnusten kanssa. Keskiajan kirkollinen perinne piti Henrikiä Uppsalan piispana, mutta mikään aikalaislähde ei kerro Henrikin olleen piispa sen enempää Suomessa kuin Uppsalassa. Kuva: Suomen kansallismuseo CC BY 4.0. Perimätiedon mukaan piispa Henrik oli englantilaissyntyinen Uppsalan piispa, joka saapui Ruotsin…
Osa 12: Ruotsin Itämaa muotoutuu Kristinusko leviää Itämeren alueella Keskiajan alussa 1100- ja 1200-luvuilla Itämeren ympäristössä tapahtui paljon. Tanskalaiset tekivät valloituksia Virossa ja Pohjois-Saksassa, ja suuntasivat ilmeisesti retkiä Suomeenkin. Kalparitarit ja sittemmin Saksalainen ritarikunta valloittivat muut osat Baltiasta, ja askel askelelta yhtenäiseksi kuningaskunnaksi muotoutunut Ruotsi tiivisti otettaan Länsi-Suomesta. Kuva: MasterOfHisOwnDomain/Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.Suomessa keskiajan…
Jotkut blogin lukijat ehkä tietävätkin, että arkeologin työni ohella kirjoitan tietokirjoja arkeologiasta ja keskiajasta. Olen tehnyt useimmat kirjani yhteistyössä kuvataiteilijavaimoni Elinan kanssa, ja kesän kynnyksellä ilmestyi jo neljäs yhteinen tietokirjamme. Kirja on nimeltään Vuosi keskiajan Suomessa (Atena), ja se kertoo kuukausi kuukaudelta, minkälaista suomalaisten talonpoikien arki ja juhla olivat Herran vuonna 1480.Ajattelin, että vuodenkiertoa on…
25.7.2023
Aino Liira Glossan kevätkokouksen jälkeen 14.3.2023 pidettiin Zoomin välityksellä kevään toinen esitelmäilta, jossa Ida Meerto, Sara Norja, Kristel Nyberg & Mari-Liisa Varila (Turun yliopisto) esittelivät juuri alkanutta tutkimushankettaan Tieteen ja taikuuden rajamailla: Noidat, alkemistit ja astrologit keskiajan ja uuden ajan alun englannin kielessä. Koneen Säätiön rahoittaman hankkeen (2023–25) vastuullisena johtajana toimii Varila (FT). Hankkeen osana…
Turun Sanomat julkaisi 13.7. uutisen tärkeästä tutkimuksesta: Åbo Akademin monitieteinen tutkimusryhmä oli ottanut Turun tuomiokirkon sakariston keskiaikaisesta muurauksesta laastinäytteitä ja ajoittanut muuraamisen 1290-luvulle laastiin sen kuivuessa jääneen hiilen radioaktiivisen C14-isotoopin avulla. Tulos perustuu 21 mittaukseen, jotka on tehty 5 kalkkinäytteestä ja yhdestä puutikusta. Tulos vaikuttaa luotettavalta, mutta miksi sitten Turun Sanomien kainalojutussa kivikirkkojen ajoituksen huipputuntija Markus…
Nyky-Venäjän tuntijana tunnettu Mark Galeotti on kirjoittanut kirjoja myös Itä-Euroopan vanhemmasta historiasta. Sellainen on tänä vuonna Ospreyn Combat -sarjassa ilmestynyt Teutonic Knight vs Lithuanian Warrior: The Lithuanian Crusade 1283–1435.Kukistettuaan Preussin baltialaisen alkuperäisväestön 1200-luvulla, saksalainen ritarikunta taisteli seuraavan vuosisadan naapurinaan idässä olevaa Liettuan pakanallista suuriruhtinaskuntaa vastaan. Tämän lähinnä ryöstöretkistä muodostuneen ristiretken erikoispiirre olivat vierastaistelijat, kerrassaan vierasritarit,…
Mitä tapahtuu henkilön omaisuudelle hänen kuolemansa jälkeen? Kenellä on oikeus perintöön ja millä ehdoin? Entä onko henkilöllä mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka hänen omaisuutensa perii? Nämä kysymykset ovat relevantteja niin nykyään kuin keskiajallakin. Nykyisin perintöoikeuden määrittelee Suomen laki, mutta keskiajalla tilanne oli monimutkaisempi, sillä silloin piti Ruotsin lain lisäksi huomioida kirkon lain eli kanonisen oikeuden määräykset…
21.6.2023
Book review
The large fragment collections of the National Archives of Sweden and National Library of Finland share the same early modern history of recycling. Because of this, leaves from one medieval manuscript are often divided between these two collections. This article establishes a series of new inter-archival connections between fragments stemming from the same book. It…
21.6.2023
Book review
21.6.2023
This text consists of the 'lectio praecursoria' given at the defense of my doctoral dissertation "The Good Noblemen Who Conquered the Kingdom: Islam, Historiography, and Aristocratic Legitimation in Late-Medieval Portugal". This dissertation deals with aristocratic historiography and political legitimation in late-medieval Portugal (late thirteenth and fourteenth centuries). It offers a perspective into the historical imaginary…
Minua ovat aina kiehtoneet esihistoriallisten kalliomaalausten ohella keskiaikaisten kirkkojen maalaukset. Molempia olen lukuisia vuosien aikana käynyt katsomassa ja ihmettelemässä. Kun Anneli Kannon Rottien pyhimys pari vuotta sitten ilmestyi tilasin kirjan heti itse kirjailijalta, signeerattuna tietenkin, ja ahmin lähes yhdeltä istumalta kannesta kanteen. Nyt kun kirjasta sovitetun musikaalin ensi-ilta lähestyy, päätin tarttua kirjaan uudemman kerran. Pidin…
Henna Paasonen Akatistosrukous Akatistos on hymni, joka on omistettu jollekin Pyhän Kolminaisuuden persoonalle tai jollekin pyhälle henkilölle, asialle tai tapahtumalle. Merkityksensä mukaisesti (kreik. akathistos = ei istuen, seisaaltaan veisattava hymni) ylistysveisu veisataan seisaaltaan. Akatistoksessa on 24 kontakkia ja iikossia, jotka ovat jakaantuneet 13 erilliseen osaan. Lukumäärä 24 on kreikkalaisten aakkosten kirjainten määrä. Pyhän Kolminaisuuden veisua…