Ulla Moilanen Vanhin kirjallinen maininta mämmistä on Daniel Jusleniuksen vuonna 1700 valmistuneessa teoksessa Aboa vetus et nova, jossa mämmi kuvataan lounaissuomalaisena pääsiäisruokana. Sen kerrotaan olevan makeaa mustaa puuroa, jonka valmistaminen olisi opittu lännestä 1200–1300-luvulla. Vanhin mämmin valmistusohje on kirjoitettu 1700-luvun puolivälissä ilmestyneeseen Turun akatemian kemian professori Pehr Gaddin teokseen Försök til en oeconomisk beskrifning öfver…

Lue lisää

Tia Niemelä Glossan kevään toinen esitelmätilaisuus pidettiin 23.3. klo 17 Zoomin välityksellä. Puhujana tilaisuudessa oli FT Marko Halonen otsikolla “Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Yleiskuva ja uusia näkökulmia”. Esitelmä toi esiin uusia näkökulmia keskiaikaisten kalentereiden tutkimukseen. Tutkimuskohteena olivat Pohjolan keskiaikaiset kalenterit. Aiempi tutkimus on korostanut kalentereiden sisältämää tietoa pyhimyksistä, mutta esitelmässä tuotiin esiin se, miten yllättävän paljon…

Lue lisää

Eeva-Maria Viitanen Talvella 2007 Suomi julistettiin luuluistimien ja siis luistelun synnyinpaikaksi. Taustalla oli kahden italialaisen fysiologin, Federico Formentin ja Alberto Minettin, tutkimukset (2008), joista kirjoitettiin luonnollisesti myös suomalaisessa mediassa – vaikkakaan ei aivan täysin positiivisesti (esim. Turun Sanomat 28.12.2007). Suomalaiset arkeologit eivät reagoineet uutiseen lukuun ottamatta edellä linkitettyä Museoviraston neutraalia kommenttia sekä Janne Ikäheimon kriittistä…

Lue lisää

Anneli Kanto 2021. Rottien pyhimys. Gummerus. Anneli Kanto 2021. Rottien pyhimys. Kirjan kansikuva tallennettu sähkökirjasta (BookBeat) Kuuntelin Erja Manton pehmeästi ja eläytyen lukeman Anneli Kannon romaanin Rottien pyhimys. Se vei minut aikamatkalle paitsi 1500-luvulle myös muutaman vuoden takaiselle kesäretkelle hämäläisiin maisemiin ja Hattulan kirkolle. Kannon edelliset historialliset romaanit ovat sijoittuneet lähihistoriaan, sisällissodan vuosiin, mutta tässä…

Lue lisää

Anna-Kaisa Salmi, Tiina Äikäs ja Matti Heino Pyhyys on ilmentynyt saamelaisia ympäröineessä maisemassa monin tavoin. Pyhiksi on koettu esimerkiksi tietyt tunturit ja järvet. Kenties tunnetuimpia saamelaisten pyhiä paikkoja ovat seidoiksi (sieiddi) kutsutut uhrikivet. Nämä ovat useimmiten ihmisen muokkaamattomia kiviä, joille tuotiin uhreja erityisesti elinkeinon harjoittamisen yhteydessä. Seidalle luvattiin osa kalansaalista tai pyyntiretken lihoista, mikäli se…

Lue lisää

A foreword to the thematic issue "Disability in the Medieval World".

Lue lisää

This article considers the status of physically disabled people in medieval Nordic society by examining in detail the lives of two intentionally disfigured individuals, Skæringr Hróaldsson and Sturla Bárðarson, as recounted in the 13th century Icelandic saga compilation known as Sturlunga saga. Intentional maiming, foot- and hand-hewing, figures prominently in the text especially as a…

Lue lisää

This article analyses provisions dealing with bodily injuries in Swedish medieval law. It argues that the lawmakers defined impairment as a permanent injury, something that could only be assessed after a year had passed. The article further argues that the legislators conceptualized disability as the permanent consequences of an injury that would affect a person’s…

Lue lisää

This article investigates the representation of mental illnesses in the context of Norway’s medieval royal court using the kings’ saga Morkinskinna. The text naturally applies its own contemporaneous terminology that demands close scrutiny, but greater focus is placed upon the responses mental illnesses elicit in this context, which include curiosity, incomprehension, fear, hopelessness, sorrow, sensitivity,…

Lue lisää

This article explores conceptions of people with intellectual impairments in medieval Iceland. Focusing initially on the etymology and connotations of the Old Norse words used to describe intellectual impairments and people with intellectual impairments, the article moves on to examine depictions of intellectually impaired people in the Íslendingasögur. The article cross-references examples of characters considered…

Lue lisää

This article focuses on the implications of ‘disabled masculinity’ within the broader religious context of medieval Iceland as it is portrayed in Brennu-Njáls saga. Njáll Þorgeirsson, the titular character of the saga, is first introduced as being unable to grow a beard; this inability to engage in this traditional performance of masculinity marks him as…

Lue lisää

This article addresses the varying representations of the blind god Hǫðr in the Poetic Edda, Snorri’s Edda, and Saxo’s Gesta Danorum. By revisiting the importance of Hǫðr and his blindness in the death of Baldr myth, scholarship can further elucidate the shift between traditional secular power and developing ecclesiastical presence in thirteenth-century Iceland. As a minor god…

Lue lisää

Sanna Supponen & Tuija Ainonen Glossan kevään 2021 ensimmäisessä esitelmätilaisuudessa 23.2. puhujana oli FM Tuija Ainonen otsikolla ”Mitä, Missä, Milloin – Oxfordin keskiaikaisten käsikirjoitusten digitointi ja digitalisaatio tutkimuksen ja opetuksen tukena”. Esitelmässä kerrottiin sekä Oxfordin kirjastojen että British Libraryn digitoiduista kokoelmista. Molemmille kokonaisuuksille yhtenäistä on, että ne ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa ja erilaisissa tilanteissa.…

Lue lisää

Joanna Veinio Johdanto Joukko nuoria miehiä vieraili kesällä 1871 Sauvon kirkossa. He etsivät elementtejä kansallisen muistin osasiksi sekä dokumentoivat häviämässä ja unohtumassa olevia aineistoja. Käyntien tuloksena tiedämme, miltä kirkon kuori-ikkunan lasimaalaukset näyttivät. Sauvon kirkko, kuori-ikkuna. Kuva: Museovirasto, Historian kuvakokoelma. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen retkillä etsittiin ja dokumentoitiin kotimaan kohteita. Retkien painopisteessä olivat kirkot, jotka dokumentoitiin kuvin ja…

Lue lisää

Kerroin jo aiemmin Keskiajan puurakennusperintö Suomessa -tutkimushankkeesta, jossa dokumentoimme ja tutkimme Suomen kivikirkoissa säilyneitä keskiaikaisia kattorakenteita. Tällaisia yli 500-vuotiaita hirsirakenteisia vesikattoja on Suomessa parikymmentä, ja viime vuonna ehdimme tehdä erimittaisia tutkimusretkiä yhdeksään kirkkoon, jossa alkuperäisiä kattorakenteita on säilynyt.Kirjoitin viime keväänä heti tuoreeltaan kahden viikon tutkimuksistamme Pohjan ja Karjaan kirkkojen vinteillä. Korona sotki tietysti tutkimussuunnitelmamme, mutta saimme…

Lue lisää

 Turun museokeskus käynnisti vuoden 2020 helmikuussa ARKSA- eliArkeologia saavutettavaksi -hankkeen, jonka tavoitteena on keskiaikaisen kaupunkiarkeologisen esineistön tunnettuuden ja avoimuuden lisääminen yhteistyössä vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Toimintamuodoksi on valittu museon kokoelmien valokuvaus. Vapaaehtoisilla on mahdollisuus päästä tutkimaan museon kokoelmia ja tallentaa valokuvaamalla jo luetteloituja löytöjä. Kuvaaminen on aloitettu Varhainen Turku -hankkeen Tuomiokirkkotorin kaivauksien (2005-2006) löytöaineistosta. Esineistä otetut tunnistekuvat…

Lue lisää

Kirsi Salonen, Tapio Salminen ja Lauri Leinonen Suomalaiset keskiajantutkijat voivat sanoa olevansa verrattain onnekkaassa asemassa. Toisin kuin monessa muussa maassa lähes kaikki nykyisen Suomen aluetta ja suomalaisia koskevat keskiaikaiset asiakirjat on kattavasti editoitu ja avattu tutkijoiden vapaaseen käyttöön. Asiakirjoja voi nykyään tutkia digitaalisessa muodossa Kansallisarkiston ylläpitämän Diplomatarium Fennicum -tietokannan (http://df.narc.fi/) kautta. Tästä hienosta tilanteesta meidän…

Lue lisää

Glossa ry on jälleen saanut uuden hallituksen! Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 25.1.2021 valittiin hallituksesta toimihenkilöt vuodelle 2021. Hallituksen kokoonpano on siis seuraava: Sanna Supponen, FM (HY), puheenjohtajaOlli Lampinen-Enqvist, TM (HY), varapuheenjohtajaKatja Fält, FT (JY)Anita Geritz, HuK (HY), tiedotusvastaavaLauri Ockenström, FT (JY)Saku Pihko, FM (TaY)Kirsi Salonen, FT, OTT (TY)Tapio Salminen, FT (TaY)Henna Paasonen, FM, sihteeri, Glossae-blogin päätoimittajaVarajäsenet:Leena Enqvist,…

Lue lisää

Anita Geritz Glossan syksyn toinen esitelmäilta 24.11. avattiin Zoomissa kello 17:00. Puhumassa oli Oskari Juurikkala, joka väitteli vuonna 2019 teologian alalta Rooman Santa Crocen yliopistosta. Hänen väitöskirjansa “The Patristic and Medieval Metaphor of the Book of Nature: Implications for Fundamental Theology” käsitteli laajasti ”luonnon kirjan” metaforaa kristinuskon varhaisista vuosista 1200-luvulle. Hänen tutkimuksensa aiheen parissa jatkuu…

Lue lisää

Vuosi lähenee loppuaan, on yksi akateemisen työläisen ”kiiresesongeista”. Sähköposti ruuhkautuu ja moodle laulaa tehtävien palautuksia, mutta ihmiskontaktit pysyvät etätyössä maltillisina, jopa olemattomina. Ruuhkassa rasittunein lienee takalisto. Se tervehtii ilolla edessä häämöttävää taukoa raa’asta täyspuutuolista ja ruokapöydällä lepäävästä läppäristä, joka plimpahtelee ja plompahtelee muistuksineen. Herkistyminen etätyöajan työperäiselle jomotukselle saa katseeni kohdistumaan empatialla pöydällä lepääviin tutkimusaineistoihini. Tokikai…

Lue lisää