Kuinka yleisiä kotieläimiä olivat kanat Suomessa noin vuosina 800–1100 (viikinkiajalla)? – Lukijan kysymys Kesykana (Gallus domesticus) polveutuu kaakkoisaasialaisesta viidakkokanasta (Gallus gallus). Vaikka kesykana levisi Etelä-Eurooppaan jo 4500 vuotta sitten (Ukkonen & Mannermaa 2017: 175), kesti linnun kulkeutuminen Pohjois-Eurooppaan paljon kauemmin. Skandinaviassa ja Virossa ensimmäiset kanalöydöt ajoittuvat rautakauden alkuun, ajanlaskun alun tienoille (Bläuer 2015: 145; Ehrlich…

Lue lisää

Raaseporissa matkaillessa alueen nimi tuntui aluksi kummalliselta. Nimi johti kuitenkin tutkimaan sen alkulähdettä eli Raaseporin linnaa. Historioitsija Jouko Vahtolan tulkinnan mukaan Snappertunassa (hauska sana!) sijaitseva Raaseporin linna on mahdollisesti saksalaisten 1370-luvulla perustama. Nimi saattaa juontaa juurensa Lyypekin lähellä sijaitsevaan Ratzeburgin hiippakuntaan. Toisen tulkinnan mukaan linnan olisi perustanut vuonna 1374 ruotsalainen suurmies Bo Joninpoika Grip kaupan…

Lue lisää

Onko kalenterisi tyhjennyt heinäkuun saapuessa? Etsitkö kuumiin kesäpäiviin keskiaikaista fiilistä? Heinä- ja elokuu ovat vilkasta aikaa erilaisille keskialaisille tapahtumille, kuten turnajaisille ja markkinoille. Glossan toimitus keräsi listan erilaisista tapahtumista ympäri Suomea. Heinäkuu Pirkkalan muinaismarkkinat 9.-10.7. Pirkkalan muinaismarkkinoissa pääsee sukeltamaan rautakauden tunnelmaan. Ohjelmasta löytyy muinaismusiikkia, kädentaitoja, opastuksia ja asiantuntijaluentoja. Koko markkinoiden ajan ohjelman ohella on käynnissä…

Lue lisää

Petra Uusimaa Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä (2022, Gaudeamus) on Sari Katajala-Peltomaan, Jenni Kuulialan ja Marika Räsäsen uutuusteos, joka pohjautuu kirjoittajien löytämiin kummastuttaviin ihmeisiin, joita he löysivät tutkiessaan keskiaikaisia kanonisaatioprosesseja. Kirjoittajat esittelivät kirjaansa myöskin Glossan kevään esitelmäillassa, joka tapahtui Zoomin välityksellä 12.4.2022. Esitelmässään he avasivat eletyn uskon käsitettä ja tutkimuksensa metodologiaa, mutta myös…

Lue lisää

Anita Geritz Esitelmöin Turussa maaliskuussa 2022 järjestetyssä Dies medievales -konferenssissa keskiaikaisten enteiden käytöstä uuden ajan alun protestanttisissa ennusmerkkikokoelmissa. Konferenssin teemana oli muistaminen, joten lähdin esitelmääni varten selvittämään, millaisia keskiaikaisia enteitä reformaation jälkeiset ennusmerkkikokoelmien tekijät saattoivat hyödyntää ja millä tavalla he rakensivat niillä kuvaa menneistä vuosisadoista. Keskityin erityisesti yhteen esimerkkiteokseen, joka toimi myös graduni yhtenä lähteenä.…

Lue lisää

Pienoismalli 1600-luvun Turusta. Kuva: Veli Pekka Toropainen.Kaikki Turussa 1600-luvulla aviottoman lapsen synnyttäneet naiset eivät olleet ensikertalaisia. Monilla heistä voitiin todeta olleen useampia rakastajia, ja vielä useampia epäiltiin tällaisesta. Naiset maanneet miehet käyttivät tätä tilaisuutta hyväkseen, sillä sen perusteella voitiin kiistää isyys ja välttää avioliitto maineensa menettäneen naisen kanssa. Hänen kanssaan voitiin kyllä olla suhteessa, mutta…

Lue lisää

Glossa ry on myöntänyt Valoisa keskiaika -kunnianmaininnan professori Markus Hiekkaselle. Kunniamaininta annettiin perinteisesti Dies Medievalis -konferenssin yhteydessä, joka järjestettiin Turussa 10.-12.3.2022. Valoisa keskiaika -kunnianmaininnalla on tarkoitus kiittää henkilöitä, jotka ovat edistäneet keskiaikatutkimusta ja luoneet myönteisempää ja ”valoisampaa” kuvaa keskiajasta. Glossa ry:n hallitus päättää palkinnon saajasta ja se jaetaan joka toinen vuosi. Kuva: Wikipedia Vuoden 2022…

Lue lisää

Minna Sandelin & Kirsi Salonen Inledning Finlands medeltidshistoria, särskilt från och med den senare hälften av 1300-talet, är i huvudsak skriven på svenska. Den främsta anledningen härtill är den lag för städer som togs i bruk i det svenska riket efter år 1350, dvs. Magnus Erikssons stadslag (MESL). Stadslagen fastställde att alla juridiska dokument i…

Lue lisää

Vuosi vaihtuu ja tämä tarkoittaa uutta hallitusta. Glossa ry:n syyskokouksessa 9.12.2021 valittiin uusi hallitus ja järjestäytymiskokous pidettiin 10.1.2022. Edellisvuoden puheenjohtaja Sanna Supponen valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Uusia hallituksen jäseniä ovat Jyrki Nissi, Aino Liira, Taneli Puputti, Petra Uusimaa sekä Ella Sahivirta. Yhdistyksen toiminnantarkastajina vuonna 2022 toimivat Kirsi Kanerva ja Olli Lampinen-Enqvist. Tältä uusi hallitus näyttää tammikuun…

Lue lisää

Numeron esipuhe

Lue lisää

Kirja-arvio

Lue lisää

Book review on the volume Trans and Genderqueer Subjects in Medieval Hagiography, edited by Alicia Spencer-Hall and Blake Gutt.

Lue lisää

Scholarship and media discussions of Medievalism in contemporary Norway has focused on the right-wing and fascist movements use of Vikings and medieval history and forgotten the medievalism that permeates mainstream Norwegian culture. This paper explores three examples of this mainstream medievalism in Norway, arguing that this use of the medieval and Viking past is linked…

Lue lisää

The article examines two recently published Finnish books, Juha Hurme’s Niemi (2017) and Risto Isomäki’s Viiden meren kansa (2017), in light of discussions on medievalism and cultural memory. It scrutinizes what kinds of connections are made between the medieval period, Finnic Kalevala-metric oral poetry (or ‘kalevalaic’ features such as oral poetry-related themes and images), and…

Lue lisää

Professori Jarl Gallén (1908–1990) on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalainen keskiajan tutkijoita. Erityisesti Gallénin tutkimusperintöä dominikaanihistorian parissa arvostetaan suuresti. Dominikaanien ohella Gallénin toinen, erityisesti suomalaisessa keskustelussa merkittävä tutkimusintressi koski kristikunnan itärajan ulottamista nykyisen Suomen alueelle 1100-luvulla ja tuon rajan määrittämistä Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Huolimatta siitä, että Gallén on tutkinut kansallisesti merkittäviä, historiantutkimuksessa vuosikymmenestä toiseen käsiteltyjä teemoja,…

Lue lisää

Anita Geritz Glossan syksyn 2021 viimeisessä esitelmäillassa 25.11. perehdyttiin FT Miikka Tammisen johdolla keskiaikaisten hirviöiden kiehtovaan maailmaan. Hirviöt herättivät keskiajalla laajaa kiinnostusta ja hirviöiden luonnetta, alkuperää ja suhdetta ihmiskuntaan käsiteltiin monenlaisissa kirjoituksissa. Keskiajan hirviöt (Gaudeamus 2021) -kirjaansa perustuvassa esitelmässä Tamminen kävi läpi kirjavan joukon hirviöistä kertovia keskiaikaisia lähteitä. Hirviöt ja Raamattu: mitä hirviöt olivat ja…

Lue lisää

Kun hain muutama viikko takaperin ullakolta pölyttyneen matkalaukkuni, huomasin, että siinä oli edelleen kiinni viimeisimmän lentomatkani tägi. Syksyllä kaksi vuotta sitten, kotiin Roomasta. Ja nyt olin lähdössä takaisin! Niin tavallista, mutta silti kaikki oli toisin. En muistanut enää lentorutiineita, online check-inejä; oli vaikea hahmottaa, mitä kuluneeseen käsimatkatavaramuovipussiini pitäisi nesteinä pakata. Muuttunut oli myös tutkimusmatkalle lähtijän…

Lue lisää

Tia Niemelä Glossan syksyn toinen esitelmäilta pidettiin keskiviikkona 27.10.2021 Zoomin välityksellä. Esitelmän piti FT Sara Norja otsikolla “Alkemiaa kansalle: The Mirror of Alchemy keskiaikaisen tieteen edustajana”. Norja käsitteli tuoreessa väitöstutkimuksessaan kaikkia seitsemää teoksesta The Mirror of Alchemy (MoA) säilynyttä käsikirjoituskopiota. MoA perustuu latinankieliseen teokseen Speculum alchemiae, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Esitelmässä käsiteltiin erityisesti yhtä versiota…

Lue lisää

Tänään Maria Kallio-Hirvonen puolustaa väitöskirjaansa Käsikirjoitustutkimus, kopiokirjat ja kopiokirjojen tehtävä Turun keskiaikaisessa tuomiokapitulissa . Oheinen kuva ei liity kyseiseen kopiointiin.Jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan käytän tilaisuuden aasinsiltana linkkivaraston tyhjentämiseen keskiajan ja 1500-luvun opinnäytteistä. Ensimmäisenä näiden joukossa on Tuuli Heinosen kesällä hyväksytty väitöskirja The Social and Material World of Medieval and Early Modern (c.1200-1650) Villages in Southern Finland. Se sai…

Lue lisää

Kun tutkimuskysymys herättää kansallisia tunteita, voi olla ihan hyvä, että sitä käsittelee identiteetiltään ulkopuolinen. Toisaalta tyhjästä aloittaneelta tutkijalta menee helpommin ohi aiemmin ajateltua, varsinkin jos hän ei hallitse kaikkia tutkimusalueen kieliä.Tällaisin kaksijakoisin tuntein lähestyin Caroline Wilhelmssonin artikkelia ‘King of Sweden, the Götar and the Wends’... What about the Finns?: Investigating Finland’s absence from Swedish royal…

Lue lisää