Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 5) Nyt päästään sitten viimeiseen osaan blogisarjassa, joka käsittelee ns. Nikopoliksen ristiretkeä 1396 historiallisesti ja sen pohjalta tehtyä strategiapeliä. Edelliset osat löytyvät osa 1 , osa 2, osa 3 ja osa 4. Täydennyksenä voi todeta, että osassa 3 mainittu de Coucyn voitto turkkilaisista, josta Froissart kertoi, saa vahvistusta…

Lue lisää

Tämä teksti pohjautuu lectio praecursoriaan, jonka esitin väitöstilaisuudessani Esinefragmentteja hartaudellisesta menneisyydestä. Puiset polykromiveistokset 1300-luvulla Turun hiippakunnassa. Väitöstutkimus paikkaa erityisesti Manner-Suomen alueen kirkkojen vanhimpia sakraaliveistoksia koskevaa tietämyksellistä aukkoa. Tutkimus kysyy, millaisia veistoksia tutkittavalta aikakaudelta on säilynyt ja miten tekniset ja luonnontieteelliset menetelmät hyödyttävät veistosten alkuperään, valmistamiseen ja hartaudelliseen käyttöön liittyvää tutkimusta. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi, miten ja…

Lue lisää

Lectio praecursoria väitöstilaisuudesta 25.8.2023.

Lue lisää

Shortly after the First Crusade, Bohemond of Antioch framed his Illyrian campaign against Alexios I Komnenos to Latin audiences as another crusade. In part, Bohemond’s anti-Komnenian rhetoric echoed the language of the “Prince’s Crusade” in 1096, in which numerous participants understood their martial pilgrimage in terms of “Christo-mimesis,” a form of “taking the Cross to…

Lue lisää

Tämä artikkeli käsittelee magian diskurssin muotoutumista ruotsalaisissa lakiteksteissä 1200- ja 1300-luvuilla. Keskiajan yhteisöissä magia ilmeni erilaisina monimutkaisina ajatuksina, asenteina, tekoina ja kokemuksina. Myös vahingoittaminen ja väkivalta ovat aina olleet olennainen osa magian ilmenemismuotoja. Tässä artikkelissa magian diskurssin rakentumista tutkitaan tarkastelemalla esimerkkejä väkivallasta. Artikkelin tavoitteena on tarkastella, miten magian diskurssi on yhteydessä naisten tekemään ja feminiinisenä…

Lue lisää

Turun piispan virka oli korkein kirkollinen virka keskiaikaisen Suomen alueella, joten oli tärkeää, että virkaan tulisi nimitetyksi sopiva henkilö. Kanonisen oikeuden mukaan uuden piispan valinta edellisen kuoltua oli tuomiokapitulin vastuulla, mutta paavit vahvistivat valinnan päätöksellään. Turun keskiaikaisten piispojen valintaprosessit tunnetaan varsin hyvin säilyneiden ja Finland medeltidsurkunder -sarjassa julkaistujen asiakirjojen perusteella. Tässä artikkelissa selostetaan ensin lyhyesti…

Lue lisää

The article examines the will made by the Lübeck merchant Hinrik Hoveman in 1545. The objective of the article is two-fold: firstly, to provide a full edition of the will included in FMU entry 2960, which has not been edited in its entirety. Secondly, to make an analysis of the will against its contemporary context.…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 - pelinä ja historiana (osa 4) Tässä blogissa pääsemme sitten itse Nikopoliksen historialliseen taisteluun ja pelissä käytyyn Silistran suurtaisteluun. Edelliset osat: Osa 1, osa 2  ja osa 3. Nikopoliksen taistelu David Nicollen ja Christa Hookin rekonstruoimana. (Nicolle, David: Nicopolis 1396: The Last Crusade. Battle scene plates by Christa Hook. Campaign 64. Osprey…

Lue lisää

Nina Manninen Kultainen sormus on ollut avioliiton merkkinä antiikin ajoista alkaen. Roomalaisesta kulttuuripiiristä sormus siirtyi kristilliseen ja juutalaiseen vihkiseremoniaan ja on nykyään käytössä lähes koko maailmassa. Katolisella keskiajalla avioliittoseremoniaan kuului kaksi erillistä osaa, kihlaus ja vihkiminen. Kihlaus oli sitova lupaus avioliittosopimuksen täyttämisestä, ja sen merkiksi tulevalle morsiamelle annettiin ikiaikainen sopimuksen sinetti, sormus. Usein kihlasormuksen lisäksi…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 3) Mistä tässä blogisarjassa on kyse ja pysyäksenne kärryillä, kannattaa lukea edelliset osat 1 ja 2. VidinSekä pelissä että historiallisesti Sigismundin ristiretkiarmeijan ensimmäinen kohde oli Vidinin kaupunki. Sitä hallitsi Ivan Stracimir, joka kuului Bulgariaa hallinneeseen dynastiaan. Valtakunta oli hajonnut 1300-luvulla ja Vidin alueineen oli ainoa jäljellä. Myös Ivan…

Lue lisää

Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 2) Viimeblogissani kerroin vetämästäni sähköpostipelistä, jossa elettiin uudelleen vuoden 1396 osmanien vastaista ristiretkeä. Historiallisesti tuo retki päättyi kristittyjen tappioon Nikopoliksen taistelussa. Aiemman blogin voi lukea täältä. Tänään enemmän itse peliin ja vastaaviin historiallisiin tapahtumiin.Peli alkoi keväästä 1396, jolloin kaikki olivat vielä kotona. Ranskalais-burgundilaiset ristiretkeläiset saattoivat lähteä matkaan Dijonista…

Lue lisää

Suomen keskiaikaisissa kirkoissa pääsee mielestäni edelleen osaksi sitä tunnelmaa, kun uskonto on ollut arkielämässä enemmän läsnä ja opettajan roolissa. Kuinka lukutaidoton kansa on kuvia katselemalla muistanut Raamatun lauseita ja opetuksia. Työteliäässä ja raskaassa arjessa ei ole ollut juuri muita kuvia. Kirkkoon on tultu kuulemaan sanaa ja katsomaan kuvia.Usein osalta tuntuu edelleen unohtuvan, että Suomi -…

Lue lisää

Peliä varten piirtämäni kartta Balkanista 1396. Olemattomat kartanpiirtäjätaitoni voitiin pelissä oikeuttaa sillä, että keskiajalla ei muutenkaan osattu tehdä kunnon karttoja. Vihreä väri alueiden nimessä merkitsee Osmani-valtakuntaan kuuluvaa aluetta ja vaaleampi vihreä osmanien vasallia. Punainen merkitsee Unkarin kuninkaan aluetta, violetti tämän vasallia ja oranssi muita kristittyjen alueita. Sigismundin ristiretki 1396 – pelinä ja historiana (osa 1)…

Lue lisää

Lauantaina 9.12. FM Anni Hella väitteli kulttuurihistorian alaan kuuluvalla tutkimuksellaan ”How can we trust these books”. The Use and Authority of Manuscripts in the Council of Ferrara-Florence (1438–39). Opponenttina toimi Associate Professor Edward Schoolman Nevadan yliopistosta. Arcanumin Aava-luentosalissa väitöstä oli kuuntelemassa 53 asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Lectio praecursoriassa Hella johdatti kuulijat Ferrarasta alkaneen ja Firenzeen siirtyneen konsiilin taustoihin,…

Lue lisää

Turussa 1410-luvulla painettu abo-raha eli Eerik Pommerilaisen kuusinainen. Kuva: Museovirasto.Merirosvot terrorisoivat Itämerta 1400-luvulla väijyen etenkin sen satamakaupunkeihin pyrkiviä Hansan kauppalaivoja. Merirosvous oli niin yleistä, että Itämerellä liikkuneista laivoista 25–30 prosentin arvellaan joutuneen ryöstön kohteeksi. Suurin ja pahamaineisin rosvojoukko olivat Vitaaliveljet, joiden lymypaikka oli pitkään Gotlannin Visby.Merirosvot, piraatit, olivat taustaltaan kirjava joukko. Kaikki eivät olleet yhteiskunnan…

Lue lisää

Anatolian Seldžukeja Äskettäinen Turkin matkamme suuntautui seudulle, jotka olivat olleet Rūmin Seldžukien ydinaluetta. Siinä, missä Bysantin ja Osmani-dynastian keskus oli Bosporilla, niin Seldžukki-dynastian pääkaupunki Anatoliassa oli Konya (kreik. Ikonion), jossa piipahdimme lyhyesti. Myös Antalya (kreik. Attaleia) toimi sulttaanin residenssinä. Vuonna 1229 rakennettu Sultanhanı on suurin ja tunnetuin Seldžukki-dynastian aikaisista karavaaniseraljeista. Seldžukki-dynastia polveutui Keski-Aasian turkkilaisista. Vuonna…

Lue lisää

Tutkijaryhmä on voinut rekonstruoida yhdestä hautalöydöstä Ravattulan muinaispuvun arkeologi Jaana Riikosen johdolla. Kuvassa mallina arkeologi Siiri Tuomenoja. Kuva: Anne-Mari Liira.Suomen vanhimman tunnetun kirkon arkeologiset jäänteet löytyivät Ravattulan Ristimäestä Kaarinasta läheltä Turkua kymmenen vuotta sitten 2013, kuten tuoreeltaan blogissa kirjoitin. Tasavuotinpäivän kunniaksi Turun Aboa Vetus Ars Nova -museossa avautui viime viikolla Ravattulan Ristimäki -näyttely, joka esittelee…

Lue lisää

Osa 16. Näkökulma: Milloin Suomen keskiajan kivikirkot on rakennettu? Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa on pidetty tutkikimuksessa aikoinaan 1200-luvulla rakennettuna, mutta uusimman tutkimuksen mukaan kirkko on 1400-luvun jälkipuolelta. Kuva: Selim Lindqvist 1887/Museovirasto, CC BY 4.0. Suomessa on säilynyt yli seitsemänkymmentä keskiaikaista kivikirkkoa, kuten Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko, Lohjan Pyhän Laurin kirkko tai Keminmaan kirkko. Ne ovat…

Lue lisää

Oppikirja 15. Elämää keskiajan Itämaassa  Yhteiskunta jakautui neljään säätyyn Keskiajan yhteiskunta jakautui säätyihin, joista papisto ja sotapalvelusta suorittanut rälssi oli vapautettu veroista. Suurin osa kansasta oli maata viljelleitä talonpoikia, ja kaupungeissa asui kaupankäyntiin ja käsityöammatteihin keskittyneitä porvareita. Kuva: Elina Helkala, kirjasta Vuosi keskiajan Suomessa.Syntyperä ja sukupuoli määrittivät ihmisen elämänkaarta keskiajan Suomessa muun Euroopan tapaan. Keskiajan…

Lue lisää

Minulta kysyttiin hiljattain keskiaikaisesta mehiläistenhoidosta Suomessa. Keskiajalla mehiläisvahaa tarvittiin huomattavat määrät katolisen kirkon kynttilöihin, ja mehiläisvahasta on paljon mainintoja kirkkojen lahjoitusasiakirjoista. Hunajaa käytettiin keskiajalla myös yleisesti usein ainoana saatavilla olevana makeutusaineena, lääkkeenä ja kalliin juhlajuoman, siman, raaka-aineena. Hunajaa ja mehiläisvahaa tarvittiin siis paljon, mutta mistä se oli peräisin?Punottuja mehiläispesiä kuvattuna 1300-luvun italialaisessa Tacuinum sanitatis -käsikirjoituksessa.…

Lue lisää