Arkeologinen ja biologinen aineisto yhdessä toimivat erinomaisena lähtökohtana menneisyyden tutkimukselle, sillä makrofossiilien avulla voidaan tutkia esimerkiksi viljelyn historiaa, hyötykasvien käyttöä, kaupankäyntiä, ruokavaliota tai menneisyyden luonnonympäristöä. Lisäksi makrofossiileja voi käyttää aineistona esimerkiksi 14C-radiohiiliajoituksissa, geneettisessä tutkimuksessa sekä isotooppianalyyseissä.

Lue lisää

Nostamme toisinaan blogissa uudelleen esiin vanhempia kirjoituksia, jotka ovat jälleen ajankohtaisia. Keskustelu tieteen ja yliopistojen tilasta ja roolista samoin kuin siirtolaisuudesta on jälleen keskiössä vaalikevään ja hallitusneuvotteluiden myötä. Tähän liittyen suosittelemme Maija Ojala-Fulwoodin parin vuoden takaista tekstiä työstä oman tutkimusaiheen ulkopuolelta.

Lue lisää

Kastelholmassa käytiin 2010, ja itsestäänselvästi se tämänkin reissun ohjelmaan kuului. Tuttuja muureja...mutta tänne alas, alkuperäiselle linnanpihalle, en muistanut aikaisemmin kurkistaneeni.Aikajana.Pieni linnanpiha...josta johti ovi kappeliin, jossa nyt oli näytteöy kansanuskosta keskiajalla.Sitten mentiin taas ylös ja alas eteläsiiven muureja.  Kuuritornissa oli niin pimeää ettei Eerik XIV:n vankityrmästä juuri kuvaa saanut.Pieni näyttely oli omistettu Ahvcnanmaan noitaoikeudenkäynneille, joista tehtiin taannoin…

Lue lisää

Kenttätöitä tekevän arkeologin elämä on syklistä. Kaivaukset tehdään kesäaikaan, ja syksy ja talvi pyhitetään kaivausten jälkitöille ja raportoinnille. Niin tänäkin vuonna Aboa Vetus & Ars Nova -museon vuoden 2018 kaivausten raportti ehti valmistua parahiksi ennen tämän kesän kaivausten alkamista. Viime vuoden raportin voi lukea täältä. Kerroin kaivauksista viimeksi kesän puolivälin kaivauspäivityksessä. Sen jälkeen on tapahtunut…

Lue lisää

Glossa myönsi Jyväskylässä 29.3.2019 Dies Mediaevales -konferenssin yhteydessä Valoisa keskiaika -kunniamaininnan dosentti Georg Haggrénille hänen loistavasta työstään suomalaisen keskiajan arkeologian parissa. Haggrén tunnetaan erityisesti asuinpaikkojen tutkimuksesta, esimerkiksi Suomen keskiajan talonpoikaisväestön elämää valottaneesta Espoon Mankbyn kaivauksista, sekä osastaan Uudenmaan asutus- ja viljelyhistoriaa mullistaneessa siitepölytutkimuksessa. Haggrénin monipuolisen ja poikkitieteellisen työn taustalla on hänen vankka historiallinen ja arkeologinen…

Lue lisää

Tukholmassa silkalla tuurilla löysin kaupunginmuseolta lähdettyäni hyvinvarustetun lehtikaupan ja ostin perinteisen tuliaissetin, jonka sain luettua matkalla viime viikonlopun Ahvenanmaan retkelle (osa 1, 2 ja 3).Släkthistorian ostamisen voisin kyllä vähitellen lopettaakin. On näissä joskus ollut jotain uutta tietoa, mutta vielä useammin vajaita ohjeita ja välillä virheitäkin. Numerossa 5/2019 virheet olivat kansiaiheena, joka houkutteli minut lehden ostoon.…

Lue lisää

Muistan isäni joskus kertoneen, että kirkkoon kuulumattomat ja rikolliset haudattiin sivummalle, pois näkyvistä. Oliko tämä yleinen tapa? – Lukijan kysymys Rikollisten, itsemurhan tehneiden ja kastamattomien lasten hautaaminen on aiheuttanut kristillisen kirkon piirissä […]

Lue lisää

Geologi ja arkeologian tohtorikoulutettava Jussi Kinnunen luennoi eilen Turun pääkirjastossa THY:n sarjassa aiheesta Kulkiko koggi Koroisiin? - Aurajoen keskiaikainen topografia luonnontieteellisen tutkimuksen valossa. Olin totta puhuen kuullut jutun pointin luennoitsijalta edellisviikonloppuisella SMTT:n ja SKAS:n Ahvenanmaan retkellä, mutta oli kiinnostavaa nyt nähdä kuvina hänen laatimasa mallinnos siitä mitä Koroisten rannassa keskiajalla tapahtui.Vauhtia otettiin Aurajoen laakson maantieteestä…

Lue lisää

Milla Kalliola, Salla Salmela ja Terhi Niitti Jyväskylässä järjestettiin 14. kertaa ympäri Suomea ja maailmaa yhteen kokoava keskiajantutkimuksen konferenssi Dies Mediaevales. Konferenssiavustajien Dies Mediaevales starttasi torstaiaamuna, kun ensimmäiset vierailijat – puhujavieraat sekä innokkaat kuulijat – alkoivat saapua Jyväskylän Yliopiston päärakennuksen ovista sisään. Tapahtuma alkoi puolen päivän aikoihin Professori Outi Merisalon tervetulotoivotuksella sekä aloituspuheella. Alvar Aallon…

Lue lisää

Viimeinen päivä Ahvenanmaalla alkoi aurinkoisena ja inan lämpimämpänä kuin edelliset. Suuntasimme ensimmäiseksi Lemböten satamakappelille, joka näytti aluksi ihanan simppeliltä.Mutta Ilari Aallon selostuksen mukaan kappeli on ehtinyt raunioitua ja ikkunarakenteita on modattu. Eikä ajoituksesta ole saatu mitään tolkkua.Kakkoskohteen ajoitus taas oli harvinaisen selvä. Espoosta ja Helsingistä tutun linnoitusketjun tykkipatteri Kungsössä. Tai se mitä siitä oli jäljellä…

Lue lisää

Perjantaina alkanut retki jatkui lauantaina, jolloin ensimmäisenä ohjelmassa oli Borgbodan linnavuori, jonne oli kiva kivetä levännein jaloin ja auringon paistaessa. (Vuorelle asetetut puuveistokset jakoivat mielipiteitä.)Vuorta ympäröi vesi kolmella puolella rautakaudella, joka on todennäköinen rakennusaika, mutta muuten tieto linnoituksesta ei ole tuntunut suuremmin kehittyneen jo 1600-luvulla paikallisen papin muistiinpanemasta.Saltvikin kirkkoon emme päässeet sisälle, joten oli aikaa…

Lue lisää

SKAS:in ja SMTT:n kevätretkeläiset rantautuivat eilen iltapäivällä Ahvenanmaalle, jossa ei satanut uhattua lunta vaan paistoi saarten brändiin kuuluva aurinko. Hotellilla poikkeamisen jälkeen suuntasimme luoteeseen, ohitimme pysähtymättä Hammarlandin kirkon, tienhaaran VPK-museoon ja Ahvenanmaan Elviksen Gracelandin. Pysähdyimme vasta Käringsundin vierassatamassa, joka oli varsin kuvauksellinen.Parhaimman kuvakulman sain mielestäni metsästys- ja kalastusmuseon (valitettavasti kiinni) pihalta, jossa oli ilmeisesti kalastukseen…

Lue lisää

Turkisten vaatekäyttö on aikoinaan mahdollistanut nykyisen Suomen alueen ja koko pohjoisen Euraasian asuttamisen. Oma tutkimukseni keskittyy kuitenkin huomattavasti myöhäisempään aikaan eli rautakauteen ja keskiaikaan, jolloin kudotut villavaatteet olivat jo pitkälti korvanneet turkikset ainakin eteläisen Suomen alueella. Turkiksilla oli kuitenkin edelleen suuri merkitys nimenomaan talvivaatteina sekä suojaamaan tuulelta ja vedeltä.

Lue lisää

Tuija Kirkisen (Helsingin yliopisto) tuore väitöskirja Between skins – Animal skins in the Iron Age and historical burials in Eastern Fennoscandia käsittelee turkisjäänteitä sekä turkisten käyttöä ja merkitystä Suomessa, Karjalassa ja Lapissa […]

Lue lisää

Kirsi Kanerva ja Anita Geritz Naishistoriaa voi lähestyä monenlaisella lähdeaineistolla ja kysymyksenasettelulla. Naisten aseman historian ja naisiin kohdistuneiden asenteiden lisäksi tutkijat ovat esimerkiksi kiinnittäneet huomiota sellaisiin naistoimijoihin ja -kirjoittajiin, jotka ovat jääneet historiankirjoituksessa vähemmälle huomiolle, sekä siihen, miten menneet naiset itse kuvasivat omaa toimintaansa. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin paria myöhäiskeskiajan naishistoriaa käsitellyttä väitöstutkimusta, joiden antia on…

Lue lisää

Tiina Väre Kuten usein matkoillani, talvilomaillessamme Napolinlahden pohjoisosissa sijaitsevalla Ischian saarella, vierailimme myös hautausmaalla. Yksi Ischian käytössä olevista, moderneista hautausmaista sijaitsi vieläpä kohtuullisen kävelymatkan päässä pääasiallisesta majapaikastamme. Hautausmaa näkyy kuvassa Castello Aragonesen etupuolella. Sen alueella on muutamia korkeampia puita. Cimitero Comunale di Ischia. Hautausmaa oli päivittäin auki vain 6 tuntia. Hautausmaat kertovat paljon meistä elävistä.…

Lue lisää

(Editor’s note: this is a translation, click here for the original essay in English!) Philip Line, kääntänyt englannista Anita Geritz Kuten varmaan monet keskiajan tutkijat, mietin joskus, kenet keskiajan kuuluisista (tai surullisenkuuluisista) henkilöistä haluaisin tavata jos ajassa olisi mahdollista matkustaa taaksepäin. Minä valitsisin Albertus Magnuksen (Albert Suuri, n. 1195-1280). Tähän mennessä kuitenkin läheisin kohtaamiseni Albertin…

Lue lisää

(Toim. huom.: suomenkielisen käännöksen tästä esseestä löydät klikkaamalla tästä!) Philip Line As I suspect many researchers in medieval history and culture have done, I sometimes ponder, if it were possible to go back in time, which famous (or infamous) medieval person I would like to meet. In my case it would be Albertus Magnus (Albert…

Lue lisää

 Rymättylän kirkko.Alueellinen museotyö Varsinais-Suomessa on erittäin mielenkiintoista, mm. sen takia, että tästä maakunnasta löytyy runsaasti arvokasta kulttuuriperintöä melko yllättävistäkin paikoista, aina vanhojen maatilojen luhdeista ja vinteiltä kirkkojen sakasteihin. Keskiaikaisia kivikirkkojahan näiltä seuduilta löytyy runsaasti ja moniin niistä kätkeytyy monenmoisia taideaarteita. Erityisen huomattavia ovat keskiaikaiset puuveistokset, jotka yleensä esittävät joko Kristusta, neitsyt Maariaa, arkkienkeleitä tai pyhimyksiä.…

Lue lisää

KESKIAIKAA KEVEÄSTI: PYHÄ KRISTOFORUS KRISTIAN II:n AJALTA: Elias Brennerin piirros Porvoon kirkossa olleesta taideteoksesta. Tanskan ja Norjan kuningas Kristian II kruunattiin myös Ruotsin ...

Lue lisää