Julkaisuseuranta
Antti Koli on vuosaarelainen tietokirjailija ja valokuvaaja. Hänen uusin kirjansa on vaativan kuuloiselta nimeltään Kaupunkiluonto. Kaikkiko luonto kaupungeissa on mahdutettu yhteen kirjaan? Kirjassa kuvataan luontoa aluetyypeittäin: minkälaista luontoa on kaupungin puistoissa, lähimetsissä, niityillä ja pientareilla, erilaisilla rannoilla ja kivikaupungissa keskustoissa ja lähiöissä. Keskiössä ovat eläinlajit, joiden koko skaala hyönteisistä ja matelijoista kaloihin, lintuihin ja nisäkkäisiin…
31.5.2023
Vaikka ajat olisivat kovat, silti voi tanssia. Tämä tuntui olevan illan opetus, kun kyproslainen Monsieur Doumani soitti keikkaansa helatorstaina Hietsun Paviljongissa. Nykypäivän sotaakäyvää Eurooppaa ja arkitalouden huolia ajatellen tuntui filosofiselta tuulahdukselta, kun nokkamies Antoni Antoniou muisteli Kyproksen talouskriisiä kymmenen vuoden takaa. Monet menettivät kaiken, mutta toisaalta: ”Me kolme olimme edelleen iloisia – meillä ei ollut…
Aika: Torstaina 8.6.2023 klo 17.30-18.30 Paikka: Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki Linkki striimiin: https://www.youtube.com/@Sivullinen_Lava/featured Lukeminen on suomalaisille rakas ja tärkeä harrastus. Taivaalla näkyy kuitenkin synkkiä pilviä: älylaitteet nakertavat aikaa ja keskittymiskykyä ja nuorten lukutaito ja -harrastus ovat vahvasti jakautuneet. Minkälaisessa lukukulttuurissa elämme tällä hetkellä? Miten nyt luetaan, ymmärretään ja tulkitaan luettua? Kritiikki näkyy! -hanke ja Suomen…
Tulenkantajat perustettiin 1990-luvun loppupuolella. Ideana oli räpätä Rovaniemen murteella ja sekoitella jazzia, soulia, hiphoppia ja ennen kaikkea kuumaa funkkia. Hommasta sikisi persoonallista ja massasta erottuvaa rytmimusiikkia, jota monet aikalaiset pivät alkuksi lähinnä vitsinä. Virnuilu loppui viimeistään siinä vaiheessa kun seitsemänhenkinen kokoonpano alkoi keikkalla ja näyttää ”mistä kukko kusee”. Laajempaa, kansallisen tason näkyvyyttä ja tunnustusta bändi…
22.5.2023
Noituuden narratiivi on ollut moninainen kautta aikojen. Noituus on merkinnyt hallitsemattomia, yliluonnollisia voimia, jotka ovat olleet uhka yhteisölle ja ne on pitänyt eliminoida. Noituudesta on Suomessakin 1600-luvulla tuomittu kuolemaan, vaikka yleisempi tapa rangaista on ollut sulkea noituudesta epäilty yhteisön ulkopuolelle. Moni tuomittu noita on myös ollut mies. Euroopan noitavainot eivät kuitenkaan vastoin yleistä käsitystä sijoittuneet keskiajalle,…
Jukka Tarkiainen arvioi uutta lappilaista musiikkia. Anyverse: Flowers Sleeping (SODEH Records) Kaikessa hiljaisuudessa sodankyläläinen Anyverse-yhtye kerää kansainvälistä huomiota. Ensin kiinnostuivat kanadalaiset musiikinjakelijat – nyt kehuvia kommentteja ja radiosoittoa tulee Italiasta. Yhtyeen moottorina on Fat Widow -yhtyeestä tunnettu Aleksi Halminen. Aleksin lisäksi yhteyeessä soittavat basisti Sami Alatalo ja rumpali Rami Tammela. Kansainvälinen rockyleisö kaipaa jotain…
17.5.2023
Joensuulaisen Joonatan Tolan Hullut ihanat linnut (Otava, 2023) jatkaa siitä, mihin edellinen romaani Punainen planeetta jäi. Romaanin päähenkilö on kertojan äiti, tai mitä hänestä on jäänyt jäljelle, Mikkoisän itsemurhan jälkeen. Romaanin alussa äiti haukottelee tavalla, joka ”tuntui imaisevan sisälleen koko kerrostaloasunnon ja sylkevän sen sitten tomuna ulos”. Ongelmia aiheuttavat melkein kaikki perhettä ympäröivät ihmiset. Sosiaalityöntekijät…
Tamperelaisen sarjakuvataiteilija Emmi Niemisen zine eli pieni sarjakuvavihkonen houkuttelee lukijat pariinsa internetin kuvavirrasta tutuilla eläimillä. Opossumi! Pingviini! Manuli! Nokkasiili! Eikä, katso nyt, miten yrmyjä ja söpöjä nuokin ovat! Kannessakin on komea capybara! Niemisen sarjakuvan eläimet ovat samoja, jotka saavat meidät pysähtymään algoritmien virrassa ja synnyttävät nykyajan internetin polttoaineen, tunnereaktion. Hauskojen eläinten meemiytyminen on jatkumoa television…
Taideraatilaisuus on rakkauden työtä, mutta raatien ei tulisi koskaan sotkeutua yleisöäänestyksiin. Viime lauantain ja sunnuntain välisenä yönä löysin itseni mätkimästä taiteen asiantuntijaraateja yhdessä miljoonien muiden kanssa. Jääkiekossakin tuomari on aina nuija, mutta viime kädessä katsojat ovat yhtä mieltä siitä, että nuija on välttämätön. Eurovision laulukilpailut taas ovat yleisön juhlaa, joissa asiantuntijoilla pitäisi olla tahdikkuutta luopua…
12.5.2023
Elämäni kansalaisena on keveästi kirjoitettu kirja raskaista aiheista: köyhtymisestä, yhteiskuntaluokista ja perhesuhteista. Kirjailija tippuu keskiluokasta ja asunnonomistajuudesta vuokrataloon, sellaisten ihmisten keskuuteen, joita hän ei aina ihan ymmärrä. Hämmennystään talon asukaskokouksessa ja tupakkaringissä kuvaava Auli Viitala on tullut tutuksi Ylen kolumnistina, ja hänen tekstissään on paikoin kolumneista tuttu tyyli: kulutuskulttuurille ja sen tekopyhyydelle nauretaan estottomasti. Kirjan…
Kritiikki on makuasioiden kriisiyttämistä… Ei, vaan se on tiedon muodostamista taideteoksesta subjektiivisen havainnon avulla. Tai sittenkin esteettisten huomioiden perustelemista ja argumentaatiota! Kritiikin ja filosofian yhteinen tie on ollut pitkä – miten nykykritiikki suhtautuu estetiikkaan, miten filosofi mieltää taidekritiikin? Kulttuurin after work -sarjassa keskusteltiin torstaina 11.5.2023 filosofiasta ja kritiikistä. Mukana olivat kriitikko ja estetiikan tutkija Harri…
Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru. Suomentanut Joel Lehtonen. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1912. Alkuteos Gösta Berlings saga, 1897.H. K. Riikonen kirjoittaa: Lövenin pitkä järvi, Broby, Ekeby, Berga ja Gurlita-kukkula ovat kaikki paikkakuntia Värmlannin maakunnassa Ruotsissa, mutta ne ovat myös paikkoja Selma Lagerlöfin myyttisessä maakunnassa, jota hän kuvaa teoksessaan Gösta Berlingin taru. Tämän myyttisen Värmlantinsa Lagerlöf…
20.3.2023
Heinrich von Kleist: Maanjäristys Chilessä (1807). Novelli on julkaistu suomeksi teoksessa Mikael Kohlhaas ja muita kertomuksia. Suom. Elvi Sinervo. Tammi 1962. Liisa Steinby kirjoittaa: Goethe oli 1780-luvulla sanoutunut jyrkästi irti romanttisesta subjektivismista, jota hän näki Wertherin – kaikesta teokseen sisältyvästä etäännytyksestä ja ironiasta huolimatta – edustavan. 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun romanttista kirjallisuussuuntausta vastaan hän asetti…
Ryōkan: Suuri hupsu [valitut runot]. Suom. Kai Nieminen. Helsinki: Basam Books, 2000. 4. painos 2008. Bo Pettersson kirjoittaa: Kiina ja Japani vihoittelevat tämän tästä, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että niillä on pitkä yhteinen kulttuurihistoria, muun muassa logogrammit (japaniksi kanjit) ja kirjallisuus. Eräs merkittävä sekä kiinaksi että japaniksi kirjoittava japanilainen runoilija oli kerjäläismunkki ja…
Giuseppe Tomasi di Lampedusa, Tiikerikissa. Romaani. Suomentanut Tyyni Tuulio. Teoksen esittelyn kirjoittanut Roberto Wis. Vignetit piirtänyt Alfons Eder. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1959. 272 sivua. (Alkuteos Il Gattopardo, 1958).H.K. Riikonen kirjoittaa: Otsikko ”Tiikerikissa” tuonee mieleen ensiksi Luchino Viscontin elokuvan, jossa esiintyivät Burt Lancaster ja Claudia Cardinale. Elokuvan pohjana on Giuseppe Tomasi di Lampedusan…
Daphne du Maurier: Rebekka. Suom. Helvi Vasara. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1938. 8. painos 1980. Bo Pettersson kirjoittaa: Daphne du Maurier (1907–1989) oli brittiläinen prosaisti ja näytelmäkirjailija. Alfred Hitchcockoivalsi suoraa päätä, että hänen arvoitukselliset juonensa sopivat elokuvalliseen kerrontaan ja teki kolme du Maurierin kertomuksiin perustuvaa filmiä, Jamaica Innin rannikkorosvot ja Rebekka sekä myöhemmin Linnut. Du…
Daniel Defoe: Moll Flanders (1722). Suomentanut Kristiina Kivivuori. Helsinki: Tammi 1957. Naisen selviytymistarina Liisa Steinby kirjoittaa: Defoen Moll Flanders ilmestyi vain kolme vuotta maailmanmenestykseen johtaneen Robinson Crusoen jälkeen. Robinson Crusoesta tuli, kuten Marx totesi, länsimaisen individualismin ikoni tai myytti: Robinson Crusoe rakensi omalla neuvokkuudellaan ja työllään autiolle saarelle kaikki ne aikansa ihmisyhteisön toiminnot, jotka hän…
Aino Kallas, Vaeltava vieraskirja 1946-1956. Helsinki: Otava, 1957. 394 sivua. 1950-luvulla julkaistiin viisi nidettä Aino Kallaksen päiväkirjoja, jotka kattoivat vuodet 1897–1931. Ne saivat varsin positiivisen vastaanoton, mutta paheksuviakin reaktioita herätti vuosien 1916–1921 päiväkirja, jossa Kallas avomielisesti paljasti suhteensa Eino Leinoon. Myöhemmät päiväkirjat joutuivat hukkaan, mutta Kallas ryhtyi 1940-luvun lopulla pitämään vieraskirjaa, joka pian hänen kuolemansa…