Pikkuveli oli syntynyt. Ja samalla kertaa pikkuveli oli kuollut.   Kirjailija Anna Elina Isoaro ja kuvittaja Mira Mallius tekivät lastenkirjan, jota kenenkään ei pitäisi joutua tekemään tai lukemaan. Kumpikin on kokenut oman lapsensa varhaisen kuoleman. Oulaisista lähtöisin oleva Isoaro käsitteli aihetta jo aiemmassa runokirjassaan Tämänilmaiset (Aviador 2019). Sinä yönä tuli talvi on kuitenkin lastenkirja. Se…

Lue lisää

 Dolores Redondo, Sydämen pohjoispuoli (La cara norte del corazón, 2019). Baskimaan murhat 4. Suom. Sari Selander, Gummerus, 2020. 735 s. Joel Kuortti kirjoittaa: Vuonna 2016 esittelin Café Voltairessa goottilaista baskihenkeä Dolores Redondon Baskimaan murhat -trilogian osalta. Sarjan neljäs osa, Sydämen pohjoispuoli, on itse asiassa sen esiosa, eli tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen kuin päähenkilö, Pamplonan poliisin…

Lue lisää

Maaseudun Sivistysliitto on valin­nut vuoden ITE-taiteilijaksi rau­malaissyntyisen, Hangossa asuvan Jori Tapio Kalliolan. Taiteili­jan Sepän talolla Raumalla kesä­kuun ajan esillä oleva Tuonelan kurkistus – taivaalle pyrkimisiä -näyttely esittää kolmekymmentä­päisen joukon auktoriteetteja vas­taan kapinoivia, värikkäitä ja ir­visteleviä puupäitä. Teoksiin liitetyt tekstikatkel­mat alleviivaavat sanomaa, jos­sa makaaberin ivan kohteeksi jou­tuvat niin kilpailuyhteiskunta, us­konasiat kuin sosiaalinen media­kin. Ite-taiteilijalle mikään ei…

Lue lisää

Mitä kriitikon pitää tietää inkluusiosta? Miten se voi vaikuttaa omaan työskentelyyn? Voi pysähtyä oman kirjoittamisensa äärelle, voi unohtaa koko kliseen taiteen vapaudesta, voi asettua ajattelemaan yhdessä toisten kanssa. Tallenne Suomen arvostelijain liiton järjestämästä inkluusiokoulutuksesta on julkaistu. Alustajina olivat Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén, tanssija, kriitikko Maija Karhunen ja runoilija Sanni Purhonen sekä tanssi- ja yhteisötaiteilija Riina Hannuksela. Koulutuksen juonsi ja…

Lue lisää

Barker-teatterin Echoes hakee kaikupohjaa erilaisuuden kunnioittamisesta. Åbo Akademin Forcing the Impossible -hankkeessa tutkitaan tieteen ja taiteen keinoin kommunikaation mahdollisuuksia. Tanssitaiteilija Marjan Raarin teos Echoes avaa hankkeen monitieteisen ja -taiteisen festivaalin. Kokonaisuuden muu osuus on siirretty koronatilanteesta johtuen ensi syksyyn. Echoes on toteutettu taiteilijoiden ja vähemmistötutkijoiden yhteistyönä. Tutkijatohtori ja rasisminvastaisen media-aktivistien allianssin (ARMA Alliance) perustajajäsen Leonardo…

Lue lisää

Mikä on kuuluisin könninkello, joka näkyy televisiossa lähes viikoittain? No, sehän on tietysti valtioneuvoston linnan tornikello. Ilmajoen Könnin kellosepistä kuuluisin ja taitavin Jaakko Ala-Könni ja hänen poikansa Juho asensivat kellon vuonna 1822 vasta valmistuneeseen Senaatintaloon. Könnien tekemäkello mittaa edelleen tarkkaa aikaa. Martti Koskenkorva on toimittanut suvun oltermannikunnan kanssa jykevän suku- ja tietokirjan Könneistä, könniläisistä ja…

Lue lisää

  Kritiikki näkyy! -hankkeen podcast-sarja selvittää, mikä on kritiikin ja kulttuurijournalismin rooli maakuntalehdissä. Yhdessä ruotsinkielisen Kritikbyrån-hankkeen kanssa tehty jakso keskittyy ruotsinkielisen kritiikin tilanteeseen. Mathilda Larssonin vetämässä jaksossa keskustelivat kriitikko Ann-Christine Snickars, sosiologi ja kirjailija Thomas Rosenberg ja toimittaja Pär Jonasson. Jakson jälkikäsitteli Jonni Pantzar. Mathilda Larsson från Kritikbyrån tog reda på kritikens situationen I Östernyland,…

Lue lisää

Kritiikki näkyy! -hanke järjestää  kriitikkotapaamisia. Etsimme osallistujia, jotka haluavat puhua vaikutelmistaan, kokemuksistaan ja näkemyksistään kriitikon kanssa. Kriitikko on kokonaan käytössäsi tunnin ajan, ja yhden kaverin voi tuoda mukaan! Lähetä viesti osoitteeseen 13.6. mennessä. Voit ehdottaa teosta, josta haluaisit keskustella, tai toivoa jotain alla olevista vaihtoehdoista. Jos mielessäsi on tietty kriitikko, jonka kanssa haluaisit jutella,…

Lue lisää

Varaa aika kriitikolle, kerro taidetta, arvostelemista tai kulttuuria koskevat vaivasi! Kriitikko kuuntelee ja keskustelee kanssasi. Kritiikkiklinikka pidetään torstaina 27.5. klo 13-15. Osoitteesta   voi varata 20-30 minuuttia pitkän vastaanottoajan. Varaa aika 25.5. mennessä. Kritiikkiklinikka on maksuton. Aikoja voi varata kuka vaan kritiikistä kiinnostunut. Klinikalla kommentoidaan yksittäisiä tekstejä ja tehdään apurahasuunnitelmia. Miten tehdä kritiikkitekstistä kiinnostava? Entä oma…

Lue lisää

Koronakriisi ja budjettileikkaukset ovat haastaneet myös kulttuurijournalismia. Onko kriitikoiden asiantuntemuksella myös paikkansa kulttuuripolitiikan murtumakohdassa? Arvioitu lukuaika 5 minuuttia. Pietari Kylmälä kirjoittaa kulttuurijournalismin ja kulttuuripolitiikan suhdetta käsittelevässä tekstissään, että kriittinen katse on kulttuurijournalismissa jäänyt taidekriitikoiden välineeksi. Rakenteiden ja politiikan kriittistä tarkastelua ei tosiaan juurikaan ilmesty suomalaisissa tiedotusvälineissä. Kulttuurilehtien kolumnit ja näkökulmat eivät tavoita kovinkaan suurta yleisöä,…

Lue lisää

Suomalainen kulttuuripolitiikka on äärimmäisen tylsää. Onko se sähköistymässä koronapandemian myötä? Kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä kirjoittaa, miksi kulttuuripolitiikkaa käsitellään mediassa vain vähän.   Vaikka 60- ja 70-luvulla rakentunut kulttuurin julkinen palvelurakenne on ollut myös muutoksessa, sitä leimaa ennen kaikkea pysyvyys ja ennakoitavuus. Muutokset ovat olleet ennen kaikkea hallinnollisia. Ja se mikä on tylsää, on tylsää. Kulttuurimyönteinen vasemmistohallitus…

Lue lisää

Sota-ajan ja 50-luvun alun Ritolankylä herää henkiin Sinikka Aaltolan pakinakokoelmassa Välähdyksiä elämästä. Kirjoittajan lapsuus jakautuu Ilmajoella vietettyjen vuosien ja pohjoispohjalaisen Relletin kylän kesken. Relletti kuuluu nykyisin Siikajoen kuntaan.  Sinikka Aaltola (omaa sukua Itälehto) on asunut vuodesta 1974 lähtien Kintauksen kylässä Petäjävedellä Jyväskylän suunnassa. Hän valmistui aikoinaan kansakoulun opettajaksi ja opiskeli myöhemmin filosofian maisteriksi pääaineinaan antiikin…

Lue lisää

Turkulainen tanssiteatteri Aurinkobaletti avasi juhlavuotensa ohjelmiston 40 Auringon vuotta -gaalalla. Kansainvälisenä tanssinpäivänä esitetyn virtuaaligaalan teokset nähdään myös teatterin syyskauden liveohjelmistossa. Juhlagaalan kutsukoreografit ovat suomalaisen tanssitaiteen uranuurtajia. Kokonaisuus koostuu kolmesta liikepainotteista tanssiteatteriperinnettä kunnioittavasta pienoisteoksesta. Aurinkobaletin kaikkiaan monipuolista tuotantoa ilmentää gaalassa nähty upea kuvakatsaus tanssiteatterin historiaan. Neoklassisesta baletista alkanut repertuaari on laajentunut nykytanssin ja teatterin lisäksi poikkitaiteellisiin produktioihin.…

Lue lisää

 Franz Kafka: Amerikka. Suomentanut Elvi Sinervo. Helsinki: Tammi 1981 Liisa Steinby kirjoittaa:  Kafkan romaani ilmestyi alun perin postuumina vuonna 1927 nimellä Amerika. Vuonna 1983 se julkaistiin Kafkan sille alun perin aikomalla nimellä Der Verschollene, joka tarkoittaa tietymättömiin kadonnutta tai hukkaan joutunutta. Sanaa on käytetty esimerkiksi merimiehestä, josta ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään ja jota…

Lue lisää

  Sujata Massey, Satapurin jalokivi (Gummerus 2020, pokkarina 2021; The Satapur Moonstone, 2019). Suom. Maija Heikinheimo. Joel Kuortti 20.1.2021, Café Voltaire Joel Kuortti kirjoittaa:  Sujata Masseyn intialainen juristisankari, Parveen Mistry, seikkailee 1920-luvun Intiassa. Kotikaupungissaan Bombayssä tapahtuneen ensimmäisen tapauksen jälkeen Parveen kutsutaan brittihallinnon avuksi selvittämään Bombayn hallintoalueeseen kuuluvaa Kolhapurin edustustoa, jonka ”valvonnassa on kaksikymmentäviisi ruhtinaskuntaa ja…

Lue lisää

 Marcel Proust, Kadonnutta aikaa etsimässä: Guermantesin tie 2. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Helsinki: Otava, 1986. 384 s.H.K. Riikonen kirjoittaa: Marcel Proustinromaanisarjan Kadonnutta aikaa etsimässä suomennoksen kuudes nide, Guermantesin tie 2, alkaa jaksolla, joka kuvaa kertojan isoäidin sairautta ja kuolemaa. Kyseessä on yksi kirjallisuuden suurista kuolinkohtauksista. Kuvauksen keskiössä on kuoleva isoäiti, mutta yhtä huomionarvoisia ovat hänen ympärillään…

Lue lisää

 Wisława Szymborskan Hetki[valitut runot]. Suom. Martti Puukko. Helsinki: LIKE, 2004. Bo Pettersson kirjoittaa: Ensin härkää sarvista: Voiko vuonna 2012 kuolleen kirjailijan tuotantoa jo tässä vaiheessa kutsua klassiseksi ja näin antaa ymmärtää, että se tulee jäämään kirjallisuudenhistoriaan? Väittäisin, että tässä tapauksessa voi. Ensiksi, puolalainen runoilija Wisława Szymborskakirjoitti laadukkaita runoja jo yli viisikymmentä vuotta sitten, ja toiseksi,…

Lue lisää

 Aino Kallas, Barbara von Tisenhusen. Liivinmaalainen tarina. Somistanut Topi Vikstedt. Helsinki: Otava, 1923. 96 sivua.H. K. Riikonen kirjoittaa: Tallinnassa 1500-luvun lopulla pappina toiminut Balthasar Russow kertoo keskialasaksaksi kirjoittamassaan Liivinmaan kronikassa ruotsalaisten hyökkäyksestä: ”Ruotsalaiset kulkivat pikamarssia tiheiden ja ryteikköisten metsien läpi ja yllättivät yöllä Ubakalun kylässä Rannun linnan isännän Jürgen Tiesenhausenin ja hänen lippueensa, jossa olivat…

Lue lisää

 Herodotos: Historiateos. Suomentanut Edvard Rein. Helsinki: WSOY 1992 Liisa Steinby kirjoittaa:  Halikarnassolaista Herodotosta (n. 484 – n. 425 eaa.) pidetään historiankirjoituksen isänä. Hänen Historiateoksensa nimi on kreikaksi ”Historioita”, mikä viittaa hänen käyttämäänsä menetelmään koota yhteen suuri joukko perimätietoa menneisyyden tapahtumista ja henkilöistä.  Kreikan vanhinta, myyttistä ”historiankirjoitusta” olivat olleet Homeroksen Troijan sotaa koskevat eepokset, jotka kertoivat…

Lue lisää

 Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä: Guermantesin tie 1. Suomentanut Inkeri Tuomikoski. Helsinki: Otava, 1985. 412 sivua.H. K. Riikonen kirjoittaa: Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarjan suomennoksen viidennessä niteessä Guermantesin tie 1 kertojan perhe on muuttanut uuteen asuntoon. Muuton myötä kertoja tutustuu samassa rakennuskompleksissa asuviin Guermantesin herttuaan ja herttuattareen. Kertojan kuvaus yrityksistään tehdä itseään tykö ihastuksensa…

Lue lisää