This paper provides a review of my archaeological research in Utsjoki, the northernmost municipality of Finland, starting in 1984. The fieldwork consisted of excavations at the Stone Age and Early Metal Period Ala-Jalve site over the field seasons of 1984–1987, sporadic archaeological surveys during the excavation periods and larger scale surveys in the summers of…

Lue lisää

Teaching excavations are an inextricable part of university teaching in archaeology. Students studying at the University of Helsinki were involved in university-led fieldwork from the very beginning of the establishment of archaeology institution. Students participated in excavations led by the first archaeology professor, Aarne Michaёl Tallgren, and thereafter students continued to be part of the…

Lue lisää

This article provides an overview of archaeological science applications in artefact studies at the University of Helsinki. Since the first metal artefact analysis published in the 1860s, University of Helsinki researchers have carried out numerous nationally pioneering scientific artefact studies, developed new analytical procedures, and embraced the international trends of integrating chemical, microscopic, and isotopic…

Lue lisää

Carl Fredrik Meinander (6 October 1916–23 August 2004) was professor in Finnish and Scandinavian Archaeology at the University of Helsinki in 1970–1982. In 1934 he enrolled to study archaeology under Professor A.M. Tallgren, who introduced him to the Bronze Age and the Montelian typological classification. Professor Aarne Äyräpää guided him to the Neolithic Stone Age.…

Lue lisää

In the 1960s Björn Kurtén, Professor of Palaeontology at the University of Helsinki, took the first steps to analyse bone materials from archaeological sites. His main interests were ancient faunal populations and their distribution history. In the 1970s and afterwards, other scholars from the natural sciences– for example, Ann Forstén, Mikael Fortelius, Jukka Jernvall, Leif…

Lue lisää

Ella Margareta Kivikoski (25 May 1901 in Tammela–27 July 1990 in Helsinki) was the first woman in Finland to defend her Doctoral thesis in Archaeology in 1939. Many duties in the State Archaeological Commission of Finland provided a good basis for her research career. In 1941 she received a docentship (an associate professorship) at the…

Lue lisää

The first chair of archaeology in Finland was an extraordinary one for J.R. Aspelin at the Imperial Alexander University in Helsinki from 1878–1885. It was then considered that archaeology’s task was to evoke Finnish national consciousness; thus, the chair was opposed by Finland’s Swedish-minded circles. It was also debated whether archaeology should be taught at…

Lue lisää

Between 1998 and 2013, a team from the University of Helsinki conducted large-scale excavations and survey at Jabal Haroun (‘Mountain of Aaron’) in the outskirts of the ancient city of Petra, Jordan. The Finnish Jabal Haroun Project (FJHP), which remains probably the largest ever Finnish archaeological undertaking outside Finland’s borders, unearthed the remains of an…

Lue lisää

On the one hand, maritime archaeology in Finland has a long history that, depending on disciplinary definitions, extends back to the beginnings of the professionalisation of the field in the 1800s. On the other hand, the development that takes place in Finnish heritage management in the latter half of the 20th century gives birth to…

Lue lisää

The Lapland Pioneers Project focuses on the study of the earliest pioneer settlement of Lapland and its connections with other areas of northern Europe particularly as reflected by lithic technology. The project began in 2002 with a survey in Utsjoki, followed by excavations in 2004–2006, additional surveys in Utsjoki and in the Varangerfjord area in…

Lue lisää

I was so young when I first saw you. I close my eyes and the flashback begins. The decades disappear. I am standing by the Sederholm house and my parents are taking me to Stockmann to buy school clothes. Little did I know that for someone who was not Finnish how important Finland would be…

Lue lisää

Lue lisää

Juustossa löytyy: eksistentiaalilause ja inessiivisubjekti Suomen kielen lausetyypit sekä niille ominaisten ydinargumenttien eli subjektien ja objektien merkintä kuuluvat fennistiikan perinteisiin ydinaiheisiin, ja partitiivisubjekti on niiden joukossa erittäin keskeisellä sijalla. Vaikka lausetyyppien määrittelystä ja keskinäisistä suhteista on olemassa monia mielipiteitä, yhtä mieltä ollaan siitä, että subjekteja ja objekteja merkitään nominatiivilla, partitiivilla, genetiivillä sekä persoonapronominien ja kuka-pronominin…

Lue lisää

Tarkastelen artikkelissa itämerensuomalaisten ja saamelaisten roolia Tacituksen Germania-teoksessa (98 jaa.). Taustalla on jo kauan vaikuttanut oletus, että Finland-nimitys juontaa juurensa Germaniassa mainituista fenneistä nimenomaisesti sillä perusteella, että fennit olisivat olleet suomalaisia. Mutta koska fennien ”viheliäinen” alkukantaisuus ei sopinut leimallisesti suomalaisen elämänmuodon kuvaan Tacituksen aikaan, siirrettiin fenni-mielikuva jo varhain saamelaisille. Uusimman tutkimuksen valossa käsitykset fennien liittymisestä…

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää

Artikkeli tarkastelee Outi Pakkasen Maanantaihin on paljon matkaa (1975) ja Matti Yrjänä Joensuun Väkivallan virkamies (1976) -rikosromaaneissa esiintyvää paikannimistöä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paikannimet osallistuvat teosten maailmojen rakentamiseen. Tarkastelun kohteena on Helsingin Punavuoren kaupunginosa, johon molempien romaanien tapahtumat sijoittuvat. Tutkimusaineisto koostuu teoksista ja niissä esiintyvistä 171 eri paikannimestä. Aineistoa tarkastellaan yhdistämällä nimistön- ja kirjallisuudentutkimuksen metodeja. Lähestymistapana…

Lue lisää

Suomen kirjakielen historiassa 1800-luku on merkittävää kielen kehityksen aikaa, jolloin suomen kielen käyttöala laajenee ja suomen kielestä kehitetään sivistyskieli, jota voidaan käyttää kaikilla yhteiskunnan aloilla. Uusia sanoja ja termejä luodaan aloille, joilla ei ole aiemmin käytetty suomea. Myös suomen kielioppia aletaan kirjoittaa suomeksi. Lönnrot on ensimmäinen, joka kehittelee kielioppiterminologiaa suomeksi. Hän julkaisee termiehdotuksia Mehiläisessä 1830-luvulla…

Lue lisää

Perhe, yhteisö ja ainutlaatuiset elämäntavat olivat välttämätön ehto omaperäisen inkerinsuomalaisen kulttuurin periytymiselle sukupolvelta toiselle. Tämän etnisen ryhmän säilymisen kannalta tärkeät käyttäytymismallit siirtyivät yhteisön nuorille jäsenille sekä arkielämässä että juhlissa. Inkerinsuomalainen kulttuuri ja elämäntavat ylläpitivät yhteisöllisyyden henkeä, jonka avulla etninen yhteisö pysyi elinvoimaisena ja pystyi selviytymään venäläistämispolitiikan, massakulttuurin ja taloudellisten paineiden vaikutuksesta yhtenäisenä ja vahvana. Tämä…

Lue lisää

Suomen sotienjälkeisen modernistisen kirjallisuuden määrittelyissä tuodaan usein esiin kielen keskeisyys teoksissa ja tekijöille. Samalla esitetään yleensä muutamien määritteiden kautta yleisluontoinen kuva ajan kielestä ja kieli-ihanteista. Tästä yleisestä määrittelyn tasosta on suomalaisessa tutkimuksessa kuitenkin vain harvoin edetty laajemmin ja tarkemmin esittelemään, mitä kielestä sotienjälkeisellä kirjallisuuskeskustelussa kirjoitettiin. Artikkeliss syvennytään siihen, mitä kielestä kirjoitettiin 1950-luvun suomenkielisellä kirjallisuuden kentällä.…

Lue lisää