Julkaisuseuranta
Lilly Heinosen päiväkodin lapsia. Lilly Fredrika Heinonen (o.s. Forss) kuvassa oikealla. Hän piti yksityistä päiväkotia Turussa 1910-luvulla. Kuva: Ebeneser-säätiö. Perjantai 31. toukokuuta 1918 valkeni aurinkoisena. Tuuli puhalsi luoteesta, ja päivällä lämpömittari kohosi 12 asteeseen. Takana oli ankara kevät, ja sisällissodan vaikutukset heijastuivat turkulaisten elämään vielä pitkään. Sää pysyi nähtävästi suhteellisen koleana koko alkukesän, sillä Turun…
Sisällissodan päätyttyä oli vietetty niin monia hautajaisia, että kukkien kauppa oli kriisissä – ainakin jos asiaa tarkasteli sellainen turkulainen, joka halusi hankkia kasveja kotinsa somistukseksi. Kukkakauppiaiden kannalta tilanne oli tietysti päinvastainen, sillä kukkien tarve oli kasvanut. Uusi Aura julkaisi 30. toukokuuta 1918 yleisönosastokirjoituksen, jonka oli allekirjoittanut nimimerkki ”Kukkienostaja”. Hän totesi kirjoituksensa alussa saaneensa ”luotettavalta taholta tietää”,…
Toukokuun lopussa elokuvateattereissa esitettiin eläviä kuva Helsingin voitonparaatista. Samaan aikaan kun Mannerheim nähtiin joukkojen etunenässä valkokankaalla, lehdistössä pohdittiin hänen eroaan ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Turun Sanomat kertoi keskiviikkona 29. toukokuuta 1918 tietoja myös Lahdessa sijaitsevasta Hennalan vankileiristä, jonka olosuhteet olivat kehnot. Turkulaisia leirin tapahtumat kiinnostivat, sillä tiedettiin, että vankien joukossa oli paljon myös varsinaissuomalaisia. Turun…
Åbo Underrättelser julkaisi 27. toukokuuta 1918 luettelon turkulaisista kirjastoista ja museoista sekä niiden aukioloajoista. Kuten listasta voi nähdä, päivittäin olivat avoinna useat kulttuurilaitokset. Vuonna 1907 perustettu Biologinen museo sijaitsi Neitsytpolulla ja oli auki klo 10–15. Vuonna 1904 valmistuneessa Taidemuseossa saattoi vierailla päivittäin klo 12–14. Turun kaupungin historiallinen museo Turun linnassa oli puolestaan auki klo 12–15.…
Sisällissodan jälkeen monenlaiset tunteet ja mielikuvat olivat pinnassa. Lehdistö oli kauhun, katkeruuden, syyllisyyden ja katumuksen foorumi, mutta yhtä lailla esiin nousivat ilo, toisinaan vahingonilokin. Pikku-uutisten joukossa kerrottiin hämmästyttäviä tarinoita eri puolilta Suomea. Uusi Aura kertoi 25. toukokuuta 1918 oudosta tapauksesta Muhoksella. Paikkakunnalle oli nimittäin tuotu tuntematon vainaja, joka tuntomerkkien perusteella pääteltiin rintamalla kaatuneeksi paikallisen talon…
Sota-ajan päättymisestä kertoi kansalaisten vapaampi liikkuvuus. Turun Sanomat uutisoi 24. toukokuuta 1918, että Turun kaupungin poliisimestari oli ilmoittanut passipakon helpottamisesta. Uutisen mukaan ”tästä alkaen todistettavasti Turun kaupungissa asuvilta henkilöiltä” ei vaadittaisi ”lupatodistusta Kaarinaan, Maariaan ja Raision pitäjiin eikä Ruissaloon, Hirvensaloon, Satavaan, Järviluotoon, Kakskertaan, Luonnonmaalle ja Naantaliin”. – H. S-i
15.12.2017
Tässä artikkelissa arvioimme Kangasniemen Suurolasta löytynyttä esineistöä sekä määrän että laadun näkökulmista. Selvitämme myös sitä, kenen tai minkä sosiaalisen ryhmän käytössä esineet ovat olleet ja minkälaisiin laajempiin konteksteihin löydöt voi kytkeä? Mitä ne kertovat muodista, varallisuudesta ja tilan asukkaista, ja minkälaisena 1800-luvun maaseututilan arki näyttäytyy peltolöytöjen valossa?
Ilicin ja Leinartin toimittama teos on metodologisesti avartava ja valaiseviin esimerkkeihin hyvin kytketty paketti samaan aikakauteen ja tematiikkaan liittyvistä, mutta näkökulmiltaan ja kysymyksiltään erilaisista tutkimuksista. Ajoittaisesta toistosta huolimatta teoksen monitieteinen ja ongelmakeskeinen ote miellyttää ja sitä voi suositella varauksetta niin historioitsijoille kuin muillekin muistitietoa hyödyntäville tutkijoille.
Kaksi roomalaisaikaista jumalatarfiguriinia. Vasemmalla kylpyyn valmistautuva Venus riisuu sandaaliaan ottaen samalla tukea Priapuksesta. Patsas on marmoria, korut, rintaliivit, hiukset ja häpykarvat on kullattu. (1. vuosisata, Museo Archeologico Nazionale, Napoli). Oikealla Isis-Afroditea esittävä pieni terrakottaveistos, jonka värit ovat myös vielä nähtävissä. Afroditella on kultanen tukka – tai peruukki. (2. vuosisata, The Metropolitan Museum of Art) Vanha…