Julkaisuseuranta
Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…
Dagmar Hagelborg-Raekallion (s. 1871) muistelmissa Kaiu Suomen laulu (1934) lapsuus Viitasaarella saa kuvausta runsaalla tusinalla sivulla. Hänen isänsä oli kanttori Konstantin Ferdinand Sarlin ja äitinsä tämän toinen vaimo Charlotta Margareta Granberg. Sarlin ei ollut ajalle tyypillinen kanttori vaan kouluja käynyt ja yritteliäs, mistä voi lukea Viitasaaren seuran sivuilta. Granberg oli jämsäläisen sahakirjuri-kirkonvähtärin tytär, (jonka sisaresta olen…
Ylioppilas Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1818 tai 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Entispäivänä, joka oli sunnuntai, olin "klubilla", en huvittelun takia, vaan nähdäkseni tuon eurooppalaisen kaunottaren, ent. mamseli Franzénin, nykyään rouva Haartmanin, ja hänen sisarensa. Kukaan ei tosiaankaan voi olla häntä kauniimpi. Ah, mikä täydellisyyksien ihannekuva! Onpa se monelle naimattomalle nuorelle…
Eilen esittelemäni Cecilia von Schantzin (o. s. Pippingsköld) tytär Hedvig von Schantz syntyi Raisiossa 1865 ja menetti isänsä 7-vuotiaana. Tiedot nuoruudestaan keskittyvät siluettien leikkaukseen:... pikku Hedvig jo hyvin aikaisin niin pian kuin sormet pystyivät saksia pitelemään yritti paperille leikata lapsellisia näkemyksiään. Sakset olivat hänen rakkain seuransa ja milloin vain sattui sopivaa paperia saatavilla olemaan tyttönen väsymättä…
Maria Eleonora Cecilia Pippingsköld syntyi 15.12.1830 Johan Josef Pippingsköldin ja Agnes Charlotta Wallenstiernan perheeseen, jonka koti oli Pernon kartano Raisiossa. Vuotta myöhemmin syntyivät kaksoset Carl August sekä Agnes ja vuotta myöhemmin kuopukseksi jäänyt Emilia Josephina, jota isänsä ei koskaan nähnyt. Kolme vuotta myöhemmin kuoli Cecilian isoäiti ja kartanon vanhaemäntä Johanna Eleonora Wallenstierna (o.s. Armfelt).Cecilian äiti ei mennyt…
Ihan tarkoituksen vuoksi etsin käsiini Heikki Kokon muutaman vuoden takaisen tekstin Digitaalisten aineistojen sanomalehtihakemiston historiasta. Etsin hakemistotyön ajoitusta, mutta silmäni osuivat virkkeeseen "Hankkeen käytännön työ oli oman aikansa tavalla voimakkaasti sukupuolittunut, sillä itse projektin suurimman työn tehneet palkatut avustajat olivat kaikki naisia." Ilahduttavasti tätä seurasi nimilista, mutta Kokko oli kuitannut heidän taustansa toteamuksella "Useat heistä olivat…
Olen kerran kertonut höyrylaivassa lahjoituksiin innoittaneesta tarinoinnista, joten suhtaudun Sanomia Turussa -kirjoitukseen 2.8.1861 skeptisesti. Totta on ainakin, että tällainen elämäkerta kerrottiin, ja parhaissa valheissa on jonkin verran totuutta. Joku kertoo (sanomissa Åbo Underr. [18.7.1861]) kohdelleensa viimeis kuun 15 p. höyrylaivalla, kun tultiin Helsingistä Tammisaarelle, sotamiehenlesken nimeltä Helena Riif, joka jutteli syntyneensä Pietarsaaressa v. 1810, jääneensä seitsemän…
Greta Caisa, joka myöhemmin oli kirkonkirjoissa myös Magrareta Catharina, syntyi Naantalin Taimossa 2.1.1747. Isänsä oli kapteeni Anders Hessling ja äitinsä Maria Hiilos. He olivat menneet naimisiin Naantalissa jo 5.12.1723, joten Caisa Greta oli iltatähtensä. Caisa Greta ehti kuitenkin kasvaa melkein teini-ikäiseksi, ennen kuin Maria kuoli 58-vuotiaana 27.2.1761.Tämän jälkeen Greta Caisa muutti Anders-veljensä ja leski-isänsä kanssa Sysmään (RK…
Catharina Margareta Tollet syntyi Karkussa 20.5.1745. Isänsä Carl Gustaf Tollet oli eronnut Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä lippumiehenä neljä vuotta aiemmin (Wirilanderin virkataloluetteloiden mukaan). Wirilander ei jostain syystä tunne Tolletin siirtymistä Porin jalkaväkirykmenttiin. Kastettujen listan tittelien ja Posttidningarin 26.3.1764 perusteella hän eteni kersantista henrirakuunarykmentin korpraaliksi, tarjoten perheen asuinpaikaksi ensin Karkun Haron ja sitten Kiikan Ritarlan. Jälkimmäisen kohdalla rippikirjassa…
FB-ryhmässä Släktforskning i Finland kysyttiin keväällä 2020 Hornborg-tutkijoita. Vinkkasin Sukukirjan ja otin talteen linkin, sillä kysyjä esitteli mielenkiintoisen ihmiskohtalon.Lähtökohtana oli ja on Karkussa 8.2.1760 syntyneen Abraham Hornborgin perhe. Tämä Turun akatemiaakin käynyt mies suoritti maanmittaritutkinnon ja avioitui Johanna Margeta Limonin kanssa vuonna 1784, samoihin aikoihin kun sai varamaanmittarin paikan kotiseudultaan. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa on epävarmana tietona,…
Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…
Ebba Emerentia syntyi Isossakyrössä 10.8.1814 kirkkoherran tyttäreksi. Isäänsä Nils Aejmelaeusta hän ei ehtinyt tutntemaan, sillä tämä kuoli keväällä 1817. Isossakyrössä hän ainakin kirkonkirjojen mukaan kuitenkin kasvoi, kunnes äitinsä kuoleman jälkeen keväällä 1832 muutti isosiskonsa luo Turkuun (Turku I Aa2:12, 1:10:2; I Aa2:15, 1:10:2, 1:2:1). Kun isosiskon mies sai vuonna 1833 viran Aleksanterin yliopiston teologisen siveysopin professorina perheensä…
Tekla Hultinin kirja Taistelun mies. Piirteitä Jonas Castrénin elämästä ja toiminnasta (1927) ei sisällä alaviitteitä ja käytetyt (muisti?)tietolähteet jäävät monessa kohtaa hämäriksi. Se, että Castrénin vanhemmat menivät naimisiin vuonna 1844, on vahvistettavissa Kotivuoren ylioppilasmatrikkelista. Siellä ei näy vuotta 1847, jolloin Hultinin mukaan Zakris Castrén määrättiin "Pyhäjärven seurakunnan kappalaisen Jonas Laguksen apulaiseksi" (s. 11), mutta eiköhän…
Hugo SimbergKansallisgalleriaUudessa Suomettaressa "Tositapauksia"-otsikon alla 23.1.1887:On niitä tositapauksia kaikellaisia. Ne, jotka eivät todeksi usko tätä juttua Kuturouvasta, kysykööt sellaisilta, jotka tämän vuosisadan alussa olivat Helsingin asukkaita, ne ne kyllä sen muistavat.Kuturouvan tunsi siihen aikaan jokainen helsinkiläinen. Hänen oikeata nimeään tuskin kukaan tiesi, Kuturouvaksi tahi Kutufruksi häntä vaan nimitettiin. Hän oli vanha, köykkyselkänen eukko, jonka kurja…
Vasta kesän luku-urakoinnissa huomasin Historiallisessa aikakauskirjassa vuonna 1907 julkaistun artikkelin "Then Swänska Argus" varhaisemman vapaudenajan kuvaajana. Then Swänska Argus ei ollut sanomalehti vaan n.s. moraalinen viikkolehti eikä täten väitöskirjatutkimukselleni suoraan merkityksellinen, mutta 1700-luvun lehdistä kiinnostuneet historiantutkijat ovat niin vähissä, että kirjoittajasta oli syytä ottaa selvää.Ilta Ilona Starck syntyi Luvialla 4.11.1882. Kymmenvuotiaana hän muutti Kokemäelle, jonne isänsä…