Julkaisuseuranta
Anni CollanKisakenttä 1/1926Anni Collan (1876-1962) valmistui keväällä 1896 yliopiston voimistelulaitoksen kahden vuoden kurssilta voimistelunopettajaksi (Päivälehti 24.5.1896). Paljon myöhemmin hän kirjoitti nimimerkillä Tuikku kesän kokemuksistaan partiolaislehti Suomen tyttöön 5/1934:Eräs naisvoimistelija Kiila oli vasta oppinut pyörällä ajamaan ja rupesi suunnittelemaan retkeä Itä-Suomeen, ehkä Kajaaniin asti, "sieltä lasken sitten Oulujoen kosket ja Oulusta on alamäkeä Helsinkiin asti. Tule…
I Jba:30, 1841:186Johanna syntyi vuonna 1811. Helmikuussa 1837 Helsingissä kirjoitetun muuttotodistuksen perusteella työläisen tyttäreksi "Eknäsissä", myöhempien Helsingin rippikirjojen mukaan Lohjalla. Tarkkaa syntymäpäiväänsä ei Helsingissä tunnettu.Varhaisin löytämäni asiakirja on juuri tuo muuttokirja, jonka Johanna Qvarnström otti 20.2.1837 lähtiessään Preussiin. Tai tarkemmin sanottuna Bonniin, jonne hän seurasi professori F. W. A. Argelanderin perhettä (Hbl 8.6.1892)Jostain syystä Johannasta tai oikeastaan…
Tätä kirjoittaessani Ingeborg (Ingrid, Inkeri) Samulintytär Tervosen Geni-profiilissa on vain yksi avioliitto. Paltamon Vuottolahdella 27.3.1749 alkanut elämänsä ei kuitenkaan ollut aivan niin yksinkertainen (RK Paltamo 1761-66, 46)Kahdeksantoista vuotta täyttäneenä Ingeborg meni 12.4.1767 naimisiin Paltaniemen kylän talollisen pojan Lars Larsinpoika Tervosen kanssa. Tämä oli jo ehtinyt menettää ensimmäisen vaimonsa, joka oli kuollut 17-vuotiaana 24.1.1765. Avioliitto Ingeborgin…
Edellisessä osassa solmittu Johanna Elisabet Beckmanin avioliitto ei kariutunut väitettyyn rakkaussuhteeseen Porvoossa asuessa. Kun aviomiehensä Jonas Kiellgren sai kirkkoherran viran, jonka mahdollisesti appensa hänelle "osti", niin Johanna Elisabet muutti kanssaan Myrskylään. Sovun merkkinä pariskunta kävi yhdessä ehtoollisellakin tapaninpäivänä 1740. Kuitenkin jo kaksi viikkoa myöhemmin Jonas Kiellgren kävi selostamassa vaimonsa aviorikoksia Porvoon tuomiokapitulissa ja raastuvanoikeudessa mukanaan…
Johanna Elisabetin isää kutsutaan hautausmerkinnässään amiraliteetin kapteeniksi Petter Beckman. Todennäköisesti sama mies oli jäänyt venäläisten vangiksi Hangonniemellä 14.7.1714 ja päässyt palaamaan Ruotsiin ennen rauhaa eli jo vuonna 1719.[0]Yhden tyttärensä perukirja [1] paljastaa, että Petter oli ollut ainakin kahdesti naimisissa. Ensimmäisessä avioliitossa syntyi vuodenvaihteessa 1709/1710 Dorothea sekä myös aikuisiksi eläneet Margareta Catharina ja Maria. Ainakin Dorothea oli vielä…
Burtzin talo Senaatintorin eteläreunallaOte Eugen Hoffersin panoramakuvastaHKM, CC BY 4.0Olin eilen illalla kaupunginmuseolla kuuntelemassa Johan Sederholmin 300-vuotispäivän kunniaksi pidettyjä esitelmiä, jotka palauttivat mieleen omia ongelmia, joita aloin kotiin tullessa ratkomaan.Varsinaisesta ongelmasta kirjoitan Tieteelliseen Artikkeliin, mutta tänne sopii vanhanaikainen sukuselvittely. Kyseisen perheen pää oli Nils Larsson Burtz, joka esiintyi Juha-Matti Granqvistin esitelmässä Johan Sederholmin liikekumppanina ja…
Korpilahdella vihittiin 7.10.1846 avioliittoon sahan inspehtori Gustaf Koskelin ja neito Sofia Johanna Ottilia Fredrika v. Knorring. He asettuivat asumaan Sofian lapsuudenkotiin Kurkelaan, joka oli Ruotsin vallan aikaan ollut vänrikin puustelli. Esikoistytär syntyi 17.1.1849 ja sai suhteellisen erikoisen nimen Hjelmina Eugenia Sofia. Melko erikoiselta vaikuttaa myös lapsuutensa, sillä Jouni Yrjänän väitöskirjan Metsäpirulainen : Liikemies Erik Johan…
Samassa Helsingin Kaiussa 31/1913 kuin taannoin esittelemäni satavuotiaan leskirouvan kuva oli toinenkin iäkäs nainen. Hänestä en löytänyt toisaalta lisätietoa, mutta sehän ei ole naisen itsensä vika."92 vuotias korteista ennustaja Matrona Makkonen Soanlahdelta, joka ennen oli paljon käytetty povari. Korkeasta ijästään huolimatta tuntee hän vielä varsin hyvin kortinsilmät. Hän kulkee kylästä kylään tulevia asioita ennustelemassa. Varsinkin…
Anna Dahlbeck. Museovirasto CC BY 4.0Museoiden digitoima taide on jäänyt historiantutkimuksessa valokuvia vähäisemmälle huomiolle. Mikropaikallishistoriallisen projektini puitteissa sanahaut kuitenkin toivat esiin Anna Dahlbeckin akvarelleja Töölöstä. Tekijähaku tarjosi lisätietona vain sen, että Dahlbeck oli tehnyt vielä enemmän kuvia Naantalista.Mutta kuka Dahlbeck oli? Kuvataidematrikkeli ei häntä tunne ja ainoa Museoviraston ulkopuolinen osuma on Hagelstamin kauppaama keramiikka-astia, joka…
Joku Finna-hakuni toi esiin Aalto-yliopiston arkiston valokuvan Olga Nordströmin opintokirjasta (CC BY 4.0). Kuvailutietojen perusteella olennaista ovat nimekkäät opettajat, eikä Nordström tai hänen opintonsa. Opettajat on jopa huolellisesti kirjattu asiasanoihin, mutta sieltä puuttuu (tätä kirjoittaessani) Olga Nordström. Hän ei kuitenkaan ole täysin tuntematon hahmo, vaan on mukana kuvataidematrikkelissa ja Suomalaisen taiteen bibliografiassa. Syntyminen Oulussa 1902 herätti uteliaisuuteni. Minkälaisella…
Dagmar Hagelborg-Raekallion (s. 1871) muistelmissa Kaiu Suomen laulu (1934) lapsuus Viitasaarella saa kuvausta runsaalla tusinalla sivulla. Hänen isänsä oli kanttori Konstantin Ferdinand Sarlin ja äitinsä tämän toinen vaimo Charlotta Margareta Granberg. Sarlin ei ollut ajalle tyypillinen kanttori vaan kouluja käynyt ja yritteliäs, mistä voi lukea Viitasaaren seuran sivuilta. Granberg oli jämsäläisen sahakirjuri-kirkonvähtärin tytär, (jonka sisaresta olen…
Ylioppilas Olof Anders Järnefelt kirjoitti Gustaf Adolf -veljelleen Turusta 1818 tai 1819 (A. R. Cederbergin suomentamana, olettaisin)"Entispäivänä, joka oli sunnuntai, olin "klubilla", en huvittelun takia, vaan nähdäkseni tuon eurooppalaisen kaunottaren, ent. mamseli Franzénin, nykyään rouva Haartmanin, ja hänen sisarensa. Kukaan ei tosiaankaan voi olla häntä kauniimpi. Ah, mikä täydellisyyksien ihannekuva! Onpa se monelle naimattomalle nuorelle…
Eilen esittelemäni Cecilia von Schantzin (o. s. Pippingsköld) tytär Hedvig von Schantz syntyi Raisiossa 1865 ja menetti isänsä 7-vuotiaana. Tiedot nuoruudestaan keskittyvät siluettien leikkaukseen:... pikku Hedvig jo hyvin aikaisin niin pian kuin sormet pystyivät saksia pitelemään yritti paperille leikata lapsellisia näkemyksiään. Sakset olivat hänen rakkain seuransa ja milloin vain sattui sopivaa paperia saatavilla olemaan tyttönen väsymättä…
Maria Eleonora Cecilia Pippingsköld syntyi 15.12.1830 Johan Josef Pippingsköldin ja Agnes Charlotta Wallenstiernan perheeseen, jonka koti oli Pernon kartano Raisiossa. Vuotta myöhemmin syntyivät kaksoset Carl August sekä Agnes ja vuotta myöhemmin kuopukseksi jäänyt Emilia Josephina, jota isänsä ei koskaan nähnyt. Kolme vuotta myöhemmin kuoli Cecilian isoäiti ja kartanon vanhaemäntä Johanna Eleonora Wallenstierna (o.s. Armfelt).Cecilian äiti ei mennyt…
Ihan tarkoituksen vuoksi etsin käsiini Heikki Kokon muutaman vuoden takaisen tekstin Digitaalisten aineistojen sanomalehtihakemiston historiasta. Etsin hakemistotyön ajoitusta, mutta silmäni osuivat virkkeeseen "Hankkeen käytännön työ oli oman aikansa tavalla voimakkaasti sukupuolittunut, sillä itse projektin suurimman työn tehneet palkatut avustajat olivat kaikki naisia." Ilahduttavasti tätä seurasi nimilista, mutta Kokko oli kuitannut heidän taustansa toteamuksella "Useat heistä olivat…
Olen kerran kertonut höyrylaivassa lahjoituksiin innoittaneesta tarinoinnista, joten suhtaudun Sanomia Turussa -kirjoitukseen 2.8.1861 skeptisesti. Totta on ainakin, että tällainen elämäkerta kerrottiin, ja parhaissa valheissa on jonkin verran totuutta. Joku kertoo (sanomissa Åbo Underr. [18.7.1861]) kohdelleensa viimeis kuun 15 p. höyrylaivalla, kun tultiin Helsingistä Tammisaarelle, sotamiehenlesken nimeltä Helena Riif, joka jutteli syntyneensä Pietarsaaressa v. 1810, jääneensä seitsemän…
Greta Caisa, joka myöhemmin oli kirkonkirjoissa myös Magrareta Catharina, syntyi Naantalin Taimossa 2.1.1747. Isänsä oli kapteeni Anders Hessling ja äitinsä Maria Hiilos. He olivat menneet naimisiin Naantalissa jo 5.12.1723, joten Caisa Greta oli iltatähtensä. Caisa Greta ehti kuitenkin kasvaa melkein teini-ikäiseksi, ennen kuin Maria kuoli 58-vuotiaana 27.2.1761.Tämän jälkeen Greta Caisa muutti Anders-veljensä ja leski-isänsä kanssa Sysmään (RK…
Catharina Margareta Tollet syntyi Karkussa 20.5.1745. Isänsä Carl Gustaf Tollet oli eronnut Pohjanmaan jalkaväkirykmentistä lippumiehenä neljä vuotta aiemmin (Wirilanderin virkataloluetteloiden mukaan). Wirilander ei jostain syystä tunne Tolletin siirtymistä Porin jalkaväkirykmenttiin. Kastettujen listan tittelien ja Posttidningarin 26.3.1764 perusteella hän eteni kersantista henrirakuunarykmentin korpraaliksi, tarjoten perheen asuinpaikaksi ensin Karkun Haron ja sitten Kiikan Ritarlan. Jälkimmäisen kohdalla rippikirjassa…
FB-ryhmässä Släktforskning i Finland kysyttiin keväällä 2020 Hornborg-tutkijoita. Vinkkasin Sukukirjan ja otin talteen linkin, sillä kysyjä esitteli mielenkiintoisen ihmiskohtalon.Lähtökohtana oli ja on Karkussa 8.2.1760 syntyneen Abraham Hornborgin perhe. Tämä Turun akatemiaakin käynyt mies suoritti maanmittaritutkinnon ja avioitui Johanna Margeta Limonin kanssa vuonna 1784, samoihin aikoihin kun sai varamaanmittarin paikan kotiseudultaan. Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa on epävarmana tietona,…
Blasius Ludvig TeppatiDigitaler Portraitindex(luvaton kuvakaappaus)Sara Charlotan isänisä oli Torinosta kotoisin oleva Blasius Ludvig Teppati, joka 1670-luvun alussa tuli Ruotsiin opettamaan italiaa ja ranskaa ensin Uppsalassa ja myöhemmin Tukholmassa.[1, 2] Hänen poikansa Carl kastettiin Tukholman saksalaisessa seurakunnassa keväällä 1675. Kun poikansa Ludvig vietiin kasteelle joulukuussa 1676, Blasius oli jo kuollut. [3] Kummassakaan kastekirjauksessa ei mainita lasten…