Maria Julia syntyi 9.3.1793 todennäköisesti isänsä, everstiluutnantti Johan Bergstråhlen, virkatalossa Karlsdal Kirkkonummella. Ainakin kasteensa jo seuraavana päivänä merkittiin Kirkkonummen kirjoihin. Äitinsä Carolina Margareta von Christiersson kuoli kesällä 1799 ja vuosi myöhemmin 7-vuotias Maria Julia sai äitipuolen.Suomen sodan aikana Ruotsin armeijassa palveli isänsä lisäksi neljä isoveljeään. Sodan jälkeen ainakin isä ja äitipuoli olivat Ruotsin puolella. Mutta…

Lue lisää

Ulrika Katarina syntyi 13.7.1846 Rantasalmella Ahvensalmen kylässä talonpojan pojan Matts Henrik Partasen (s. 1821) ja Brita Caisa Immosen (s. 20.12.1820) tyttäreksi. Hän lähti kotitalostaan 1865, kun sai muuttokirjan Kontiolahdelle, jossa meni naimisiin.Ilmeisesti avioliitto ei kestänyt kovin kauaa, sillä Lastensuojelulehdessä 11/1929 julkaistussa muistokirjoituksessa kerrotaan Ulrika Katarinan toimineen taloudenhoitajana useissa suurissa säätyläisperheissä ennenkuin solmittuaan avioliiton tehtailijan ja kauppiaan N.…

Lue lisää

Sata vuotta sitten päättynyt Maria Tirkkosen (o.s. Enegrén) elämä vaikuttaa mielenkiintoiselta.Marian vanhemmat Henrik Enegren (s. 15.4.1810) ja Maria Cederlöf (s. 28.1.1805) oli vihitty renkinä ja piikana avioliittoon 9.10.1832 Turussa, josta muuttivat marraskuussa 1834 Tyrväälle helmikuussa syntyneen poikansa kanssa. Enegrénistä tuli Tyrvään siltavouti (RK 1834- s. 342).Perheeseen syntyi Tyrväällä 5 lasta ennenkuin Henrik kuoli 22.10.1846 ja kuudes 10.11.1846 (RK 1841- s.…

Lue lisää

Olen asunut melkein kolme vuotta Hesperiankadulla, mutta Hesperianpuiston historiaan tutustuminen on vielä alkutekijöissään. Mieleen tulee ravintola ja varhaiset venetsialaiset.Joitakin vuosia venetsialaisten jälkeen ravintolan palvelusväen asuntolana toiminut rakennus luovutettiin kaupungin rahatoimikamarin toimesta ilmaiseksi raittiusyhdistys Rauhan käyttöön, kun seuran puheenjohtaja tohtorinrouva E. Nordqvist oli tätä pyytänyt. Rauhan toiminta ei ollut kovin aktiivista, joten muutaman vuoden kuluttua samaa mökkiä…

Lue lisää

Eräs porvoolainen rouva Thella Frankenhaeuser on toiminut 1900-luvun alkupuolella tällasena pitsimesenaattina Rauman pitsille, kertoo Thorstöm. Hän sekä taloudellisesti tuki nyplääjiä että vei heidän pitsejään ihan Helsinkiin Stockmannille myyntiin ja sitä kautta edisti raumalaista pitsinnypläysperinnettä. (Yle 2010)Thella Frankenhaeuser? Hän syntyi Viipurissa 1853 kauppaneuvos Paul Wahlin ja vaimonsa Therese von Seckin tyttäreksi. Naisten ääneen 7/1923 kirjoittaneen Ellinor…

Lue lisää

Ulrika Augusta Favorin syntyi 12.12.1812, kastettiin Keuruulla ja kasvoi Längelmäellä, jossa vanhempansa Anders Johan Favorin ja Johanna Fredrika Kingelin asuivat kasvavan perheensä kanssa Ristijärven Heikkilässä (RK 1807-1812 s. 118, 1813-1819 s. 232, 1820-1826 s. 151, 1827-1840 s. 153, s. 409, 1840-1846 s. 202)Isänsä oli Sääksmäen ylisen kihlakunnan henkikirjuri ja Augustan veljet Johan Fredrik, Anders Abraham, Abel Viktor ja Johan Ludvig…

Lue lisää

Suomen kuvalehdessä julkaistiin alkuvuodesta 1875 Maksimilian Aukusti Myhrbergin elämäkerta, johon oli "käytetty kaikki tiedossa olevat hajalliset kirjoitukset Myhrbergistä ynnä myös koko joukko vainajan sukulaisilta ja ystäviltä saatuja suullisia tarinoita." Hyvin samannäköinen teksti on Julius Krohnin kirjoittama vuonna 1881 julkaistu elämäkerta.Näissä Myhrbergin äidistä Christina Soveliuksesta (s. 1764) oli näin selvinnyt, että hänoli monin puolin erittäin etevä nainen.…

Lue lisää

Kun hain linkkejä Cecilia Lundahlin sisaruksille, osuin useaan sivuun, joissa mainittiin nukkemestari Amanda Hertman. Yksityiskohtaisin, mutta lähdeviitteetön teksti on Kirsi Vesterbackan selvityksessä Turun Marttanukketeollisuuden Marttanuket 1908-1974 (pdf)Amanda Hertman jäi nuorena leskeksi ja alkoi nukkejen teollisen valmistuksen 1800-luvun puolivälin jälkeen. Hertmanin nukkejen vaatteet oli valmistettu käytetystä kankaasta. Pää ja kädet täytettiin pumpulilla ja vartalo ja jalat…

Lue lisää

Parin viikon takaisessa 1800-luvun seminaarissa kuuntelin session, jossa Ihan Oikeat Historiantutkijat miettivät naiskirjailijoita käsittelevää hanketta. Tai naiskirjoittajia, mistä heräsi keskustelua rajauksesta, joka oli täysin auki tutkimuskysymyksen ohella. Onko olennaista kirjoitusten julkaiseminen vai niiden kirjoittaminen?Keskustelu palasi mieleeni kun Aurorasta 2/1922 luin Ilmari Kiannon äidistään Cecilia Calamniuksesta (o.s. Lundahl) kirjoittamaa henkilökuvaa, joka keskittyi tämän runotuotantoon. Jota ei…

Lue lisää

Olga Maria Selin synnytti keväällä 1893 Turussa naimattomana tyttären ja menetti tämän kolmen kuukauden ikäisenä kuolemalle (Aura 10.10.1893). Onko sama Olga Maria Selin Turussa 19.3.1895 syntyneen Uuno Wilhelm Lehtisen äiti ja vuonna 1919 kihlautuneen (ÅU 28.12.1919) Sikri Lehtisen äiti? Uunon ja Sikrin isä oli polttimomestari Henrik Vilhelm Lehtinen, joka menetti aiemman vaimonsa maaliskuussa 1889 (Aura 17.3.1889).Olga…

Lue lisää

Helsinkiä vuonna 1865. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat CC BY 4.0Suomettaressa syksyllä 1866 julkaistu jatkokertomus Minun matammini kertoo (*) näytti sellaiselta romantiikalta, joka ei minua lukijana kutsu. Mutta kehyskertomus oli kirjoitettu eri tyyliin ja paljasti aukon tiedoissani. Kaupungissa asuva nuori mies saattoi oman talouden ja palvelijan tai täysihoidon sijaan palkata matamin? Faktaa vai fiktiota? Sampo Haahtela kirjassaan Uskollinen sydän.…

Lue lisää