Julkaisuseuranta
Mikä on median rooli ihmisten elämässä? Miten digitalisoituminen, alustatalous ja datakapitalismi muuttavat arkeamme? Mitä on huomiotalous, ja miten influensserit käyttävät taloudellista ja poliittista valtaa? Mikä on synteettinen media? Vuonna 2012 ilmestynyt ”Mediayhteiskunta”-teoksen ensimmäinen laitos piirsi ajankohtaisen kuvan yhteiskunnasta, joka on monin tavoin riippuvainen mediasta. Sen jälkeen mediamaisema on kuitenkin radikaalisti muuttunut. Täysin uudistettu versio kirjasta…
Sommaren 2024 var avsatt för andliga övningar. Mitt mål var att se verkligheten tydligare genom att stänga ute distraherande känslor. Men det gick åt helvete. Har du någonsin känt att dina känslor stör ditt omdöme och förvränger din verklighetsuppfattning? Denna fråga är särskilt relevant för yrken där gott omdöme är avgörande, inte minst för litteraturkritiker.…
Tiedepiiri on siirtynyt osaksi Turun yliopiston blogeja. Jatkossa postaukset ja päivitykset löytyvät täältä: https://blogit.utu.fi/tiedepiiri/
Tieteen ja tiedon historiaa käsittelevä seminaari kokoontuu noin kerran kuussa kevätkaudella. Seminaarissa luetaan yhdessä ajankohtaista kirjallisuutta ja seminaarilaisten omia tekstejä. Lisäksi seminaarissa keskustellaan vierailevien luennoitsijoiden alustusten pohjalta erilaisista tietoon ja tietämiseen liittyvistä kysymyksistä. Seminaari on avoin niin perustutkinto-opiskelijoille kuin nuorille … Lue loppuun →
Kuvakaappaus pääministerin kyselytilaisuudesta 19.8.2022 Pääministerin ”kyselytunti” viime perjantaina saattaa jäädä suomalaisen journalismin historiaan. Mutta millaisena merkkipaaluna? Twitterin keskusteluissa osa toimittajista kiitteli kyselyn rohkeaa sävyä ja puolusti toimittajien oikeutta myös ”tyhmiin kysymyksiin”. Osa toimittajista puolestaan sanoi häpeävänsä sitä, kuinka alas kollegat voivat vajota. Kysymyksiä voi pitää rohkeina siinä mielessä, että ne olivat sellaisia, joita ei tavallisesti…
Yli kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia ei ole pelkästään terveyskriisi, vaan myös yhteiskunnallinen kriisi, joka koettelee instituutioiden toimintakykyä monin tavoin. Siinä kyse ei ole vain luottamuksesta terveydenhuoltoon, vaan myös poliittiseen järjestelmään, tieteeseen ja asiantuntijainstituutioihin sekä uutismediaan. Kuluneen sanonnan mukaan hyvää kriisiä ei pidä antaa mennä hukkaan. Koronakriisi ei ole vielä ohi, mutta ainakin toistaiseksi esimerkiksi tiede,…
Miten tieteiden historiaa tutkitaan? Miksi sitä tutkitaan? Millainen on ollut tieteiden merkitys moderneissa yhteiskunnissa? Turun yliopistossa syksyllä 2021 järjestettävä Tieteen historian johdantokurssi ohjaa tieteen historiallisen merkityksen ymmärtämiseen ja tieteiden historian tutkimukseen. Kurssilla käsitellään modernin tieteen vaiheita ja vaikutuksia sekä esitellään … Lue loppuun →
”Tiedeväki pillastui jälleen kerran, kun irvileuat kyselivät tutkimushankkeiden hyötyjen perään”, kirjoitti vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen pääkirjoituksessaan. Viimeistään tämä sai tieteentekijät puolustuskannalle, jolla osa heistä oli ollut jo viimeistään Helsingin Sanomien huhtikuun pääkirjoituksesta lähtien. Lisää kierroksia keskusteluun ovat tuoneet joidenkin toimittajien twitterissä esittämät kommentit, joissa vaaditaan lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tieteen rahoituspäätöksiin. Tieteentekijöiden tuohtumus on ymmärrettävää.…
Kuva: ote tutkimuksen aineistosta. Kriisit kutsuvat esiin sankareita, auttajia, vastuunkantajia ja uhreja – ja myös antisankareita, jotka virheellisellä tai vastuuttomalla toiminnallaan asettavat vaaraan muut. Koronapandemia on tässä suhteessa monella tapaa tyypillinen kriisi: julkisuudessa syyllisten penkille on asetettu vuoroin hallitus, STM, THL, turistit, huolettomat juhlijat tai maskien ja rokotusten vastustajat. Yksi ryhmä on kuitenkin on kuitenkin…
Mitä yhteistä on turvetuottajien mielenosoituksella vappuaattona ja tutkijoiden sananvapaudella? Itse asiassa paljonkin. Turvetuottajien moottorimarssissa vaadittiin turpeen luokittelemista uusiutuvaksi energiaksi. Tähän määrittelyyn taas kiteytyi yksi Suomen tunnetuimmista tutkijoiden sananvapauden loukkauksista vuonna 2010. Tänä päivänä on helppo naureskella mielenosoittajien vaatimukselle, joka on toivottomasti ajastaan jäljessä. Mutta eivät turvetuottajat ole tätä itse keksineet. Vielä kymmenen vuotta sitten näin…
Tiuedepiiriläiset järjestävät ympäristöstä. Aihetta käsitellään tieteenhistoriallisesta näkökulmasta tarkastelemalla, miten eri aikoina ympäristön terveellisyys on ymmärretty, miten ympäristön ja terveyden suhteesta on tuotettu tietoa ja miten länsimaisen tieteen historia on vaikuttanut käsityksiin ympäristön terveellisyydestä ja puhtaudesta. Kurssilla tarkastellaan ympäristön ja terveyden … Lue loppuun →
Twitter ilmoitti sulkevansa pysyvästi Trumpin henkilökohtaisen käyttäjätilin ja jatkoi presidentin virallisella tilillä julkaistujen tviittien sensurointia. Hieman aiemmin Facebook ilmoitti estävänsä Trumpin julkaisut alustoillaan ainakin Bidenin virkaanastujaisiin asti. Lisäksi Google ja Apple ilmoittivat rajoittavansa äärioikeiston kanavaksi nousseen Parlerin lataamista sovelluskaupoistaan. On silti ennenaikaista sanoa, että Google (Alphabet), Facebook ja Twitter myöntäisivät nyt olevansa myös mediayrityksiä, joille…
Kun tieteellinen tutkimus yleensä muistuttaa maratonia, koronapandemian epidemian yhteydessä siitä on tullut pikajuoksua, sanoo lääketieteen etiikkaan perehtynyt Katrina Bramstedt. Julkaisustandardien löystymistä käsittelevässä artikkelissaan hän huomauttaa, että heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 19 covid-19 artikkelia ja 14 ennakkojulkaisua (preprint) oli vedetty pois niihin liittyvien epäilyjen vuoksi. Syynä oli epäily huonolaatuisesta datasta, datan vääristelystä ja metodologisista tai tulosten tulkinnan ongelmista.…
Koronakevät on tempaissut tutkijat ulos ”kammioistaan” ja sähköistänyt tunnelman aivan uudella tavalla. Epätietoisuus ja epävarmuus taudin etenemisestä luovat kysyntää uudelle tutkimukselle ja tulkinnoille. Mediaa ja toimittajia kiinnostaa kaikenlainen tutkimustieto, tai sellaiselta edes etäisesti näyttävä. Tutkijoita kaivetaan haastateltavaksi kommentoimaan epidemian etenemistä ja hallintaa. Tämä on toki hienoa, sillä tutkijoilla on varmasti aiheesta perusteltua sanottavaa. Mutta ylilyöntejäkin…
Viikko sitten twitterissä alkoivat kiertää amerikkalaisen ajatushautomon New England Complex Systems instituutin eri maiden koronatilannetta vertailevat kuviot. Ne kertoivat, että Suomi kuului Ruotsin, Venäjän, Iranin ja USA:n ohella niiden ongelmamaiden kerhoon, joissa epidemia oli heikosti hallinnassa. Suomea paremmassa kastissa olivat puolestaan Italia ja Espanja, jotka olivat jo ”lähes onnistuneet” samaan epidemian kuriin. Nämä hieman arkijärjen…