Pirkko Kotirinta 2021. Hilma af Klintin arvoitus. Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa. Tammi. Helsingin Sanomien toimittaja Pirkko Kotirinta on kirjoittanut paljon taiteen ja esoterian teemoista – myös Uuden etsijät -hankkeesta, jossa itse olen ollut mukana. Tässä, keväällä 2021 julkaistussa teoksessaan – jota voi kai kuvata tarinalliseksi tietokirjaksi – hän kuvaa matkaansa ruotsalaisen taiteilija Hilma…

Lue lisää

Hanna Brotherus 2021. Ainoa kotini. WSOY Hanna Brotherus Ainoa kotini -romaanin kansi Naistenviikon nimipäiväsankari, tanssitaiteilija ja koreografi Hanna Brotherus kirjoitti esikoisromaaninsa vasta 50 vuotta täytettyään. Teos on autofiktiivinen eli se perustuu kirjoittajan omaan elämään mutta sisältää myös kuvittelua, fiktiivisyyttä. Melko tyypillistä esikoiskirjailijalta. Mutta tyypillistä ei ole, vaan kertoo nimenomaan kirjoittajansa kypsyydestä, että teos on hyvin…

Lue lisää

Tove Ditlevsen 2021 (1967). Lapsuus. Alkuteos Barndom. Suomentanut Katriina Huttunen. Kustantamo S & S. Tanskalainen kirjailija Tove Ditlevsen (1917–1976) julkaisi 1960–1970-lukujen taitteessa Kööpenhamina-trilogian nimellä tunnetun, omiin, rankkoihin elämänkokemuksiinsa perustuvan romaanisarjan, joka on kohotettu tanskalaisen kirjallisuuden kaanoniin. Suomessa tai muualla maailmassa sitä ei ole juurikaan tunnettu, ennen kuin tänä vuonna. Ditlevsenin koko elämä oli rankkaa. Lapsuusperheen…

Lue lisää

Deborah Levy 2021 (2013) Mitä en halua tietää. Vastauksena George Orwellin vuonna 1946 julkaistuun esseeseen ”Miksi kirjoitan?” Suomentanut Pauliina Vanhatalo. Kustantamo S&S. Osallistun taas Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogin jokavuotiseen naistenviikon lukuhaasteeseen. Tarkoituksena on julkaista naistenviikon (18.7.–24.7.) aikana päivittäin blogitekstejä naisten kirjoittamasta kirjallisuudesta. Haastetta voi muokata oman mielen mukaan, esimerkiksi kirjoittamalla päivän nimipäiväsankarin kirjoittamasta teoksesta tai teoksesta,…

Lue lisää

Tyttö ja Poika istuvat hämärässä huoneessa. He kuuntelevat maanisesti kolkuttavaa musiikkia hiljaa ja keskittyneesti. Kun levy loppuu ja neula jää rahisten pyörimään sen keskelle, Poika alkaa penkoa päättäväisesti levyhyllyään. ”Sun pitää kuunnella tämä myös”, hän toteaa ja nostaa hyllystä uuden levyn. ”Jos tykkäät Joy Divisionista, sun on pakko tykätä myös Doorsista”, hän jatkaa. ”Doors on…

Lue lisää

Toukokuussa 1999 istuin Hyvinkään kaupunginkirjaston lukusalissa ja kävin läpi suomalaisia pienoiselämäkertoja 1500-luvun aatelista. Minun oli määrä kirjoittaa suunnitelmanpätkä Suomen Akatemian hakemukseen, jossa käsiteltiin Suomea johtaneita perheitä 1500-luvulta 2000-luvulle. Omana aiheenani oli Flemingin suku, joten luonnollisesti huomioni kiinnittyi Klaus Flemingiin ja Ebba Stenbockiin. Ja vähitellen yhä enemmän Ebba Stenbockiin, joka ei itse jättänyt jälkeensä paljon lähteitä…

Lue lisää

Joulun parasta tekemistä on lukeminen. Jaettu käsitys, eikö vain? Tämän syyskauden lukuharrastuksissani päähuomion on saanut kaikkea muuta kuin kekseliäästi historia. Juuri ennen joulua olin jo ahminut Arto Kivimäen ja Pekka Tuomiston armoitetun vauhdikkaan teoksen Rooman keisarit (3. laajennettu painos, Karisto 2015), mikä oli aiheuttanut ihanan keisariähkyn. Olin jo päässyt pitkälle Maijastina Kahloksen  erinomaisesti kirjoitetussa ja…

Lue lisää

Rajalan elämäkerta on nimetty ”kertomukseksi Eetu Salinin elämästä” ehkä juuri siksi, että se ei ole varsinainen tutkimus, vaan lähinnä aiempaan kirjallisuuteen perustuva pienoiselämäkerta. Lukijan ei näin ollen ole syytä odottaa aiempia Salin-käsityksiä mullistavaa kuvausta. Rajalan sujuva ja Salinin elämän päälinjat punnitusti esittävä teksti nojaakin vahvasti erityisesti Hannu Soikkasen tutkimuksiin, Kalevi Kalemaan vuonna 1975 julkaistuun Eetu…

Lue lisää