Julkaisuseuranta
Vantaan kaupunginmuseo sijaitsee Tikkurilan entisessä asemarakennuksessa, Suomen vanhimman rataosuuden, vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna-radan varrella, ja se on myös Suomen vanhin säilynyt tiiliasema.Museossa on esillä vielä ensi viikon arkeologi Andreas Koiviston käsikirjoittama ja taiteilija Tom Björklundin kuvittama näyttely Ikikallio tarinoi. Näyttelyssä on arkeologisia löytöjä alkuperäisinä ja ennallistuksina, jälkimmäisistä suurimpana tämä 3D-tulostettu kopio Vuosaaren luota merenpohjasta vuonna 2006…
Parolasta ehdittiin vielä Hämeenlinnaan, ja Hämeen linnaan.Siellä oli nimittäin ensimmäistä kertaa esillä yleisölle toukokuussa 2023 Kuusamosta löydetty, ja vuosiin 2800-1700 eKr. ajoitettu kivinen hirvenpää.Näyttelyssä oli myös samoin ajoitettu Säkkijärven hirvenpää...ja muutakin esihistoriallista esineistöä.Mukana on myös nykytaidetta ja luontovalokuvia, kuvassa ensin mainittua, seinällä Suomen maakuntien ja kuntien eläinaiheisia vaakunoita. Ja olihan siellä oikeakin hirvi, ei tosin elävä.Tämän näyttelyn…
Työryhmän kanssa kirjoittamani Suomen esi- ja varhaishistoriaa käsittelevä lukion historian oppikirja Areena 5 oli käsikirjoituksen osalta jo valmis, kun kustantaja perui sen julkaisemisen. Kirja olisi tarjonnut oppikirjoista ajantasaisimman katsauksen Suomen vanhimpaan historiaan ja sen monitieteiseen tutkimukseen. Koska olisi kurjaa jättää hyvä aineisto pöytälaatikkoon, julkaisen kirjoittamani esihistoriaa ja keskiaikaa käsittelevät osuudet Mullan alta -blogissa vapaasti luettaviksi.…
Helsingin Sanomat todella lisää kansalaisten innokkuutta lukea sanomalehtiä. Pitkän aikaa artikkelit ovat olleen niin pintapuolisia, hirvittävän huonosti tehtyjä ja surkeasti kirjoitettuja, että ryhdyin tilaamaan Turun Sanomia. Etenkin Tiede-palsta on osoittautunut surkeaksi kyhäelmäksi pintapuolisia muka-analyyseja. Monesti innoittajana toimii Yhdysvalloissa kirjoitettu teos, joka sopii kirjoittajan maailmankuvaan.Tänään 13.9.2021 julkaistiin tiedetoimittaja Tuukka Tervosen essee Näin ihminen opetetaan tappamaan – ensin…
30.4.2020
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Artikkelisarjan toisessa osassa pohditaan rautakauden asutusta ja linnavuorien merkitystä. Aurajokilaaksossa asetutaan aloilleenRautakauden kuluessa asutus alkoi vakiintua jokilaaksoissa ja maisema muotoutua sellaiseksi, jona sen periaatteessa tänäkin päivänä näemme. Yksinäistalot tai muutaman talon muodostamat yhteisöt ja niiden yhteyteen perustetut kalmistot sijaitsivat peltojen…
Menneisyyteen on aina monta tietä. Liedon museon artikkelisarja tarjoaa pieniä polkuja Liedon pitkään historiaan. Aloitetaan perinteisesti muinaishistoriasta – ajasta ennen kuin Lieto oli varsinaisesti Lieto. Työkaluistaan kulttuuri tunnistetaanVanhimmat tunnetut asuinpaikat Liedossa ajoittuvat mesoliittiselle eli keskiselle kivikaudelle. Jääkauden jälkeen maa nykyisen Liedon alueella kohosi hitaasti merestä, ensin kareina ja luotoina muuttuen pikkuhiljaa rannikoksi ja lopulta…
22.10.2018
Artikkelissa tarkastellaan viittä erilaista näkökulmaa suomalaiseen kivikauteen: neljää suurelle yleisölle suunnattua teosta 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä sekä uutta Kansallismuseon esihistorian näyttelyä. Kivikauden representaatioita verrataan myös yleiseurooppalaiseen kivikauden visualisoinnin perinteeseen. Ikonisen kivikauden kuvaston ja symboliikan taustalla vaikuttaa pitkän ajan ja monien kulttuurien kautta kumuloitunut kaukaisimpaan menneisyyteen ja sen vierauteen liittyvä kuvakieli.