Anna Dahlbeck. Museovirasto CC BY 4.0Museoiden digitoima taide on jäänyt historiantutkimuksessa valokuvia vähäisemmälle huomiolle. Mikropaikallishistoriallisen projektini puitteissa sanahaut kuitenkin toivat esiin Anna Dahlbeckin akvarelleja Töölöstä. Tekijähaku tarjosi lisätietona vain sen, että Dahlbeck oli tehnyt vielä enemmän kuvia Naantalista.Mutta kuka Dahlbeck oli? Kuvataidematrikkeli ei häntä tunne ja ainoa Museoviraston ulkopuolinen osuma on Hagelstamin kauppaama keramiikka-astia, joka…

Lue lisää

Avasin eilen listataamistani Helsingin turistioppaista ranskannoksen Notices sur Helsingfors, a l'usage des voyageurs, principalement de ceux, qui viennent y profiter des établissemens des saux et des bains (1846) ja pidin liitteenä ollutta kaupunkikarttaa outona. Siis en epäluotettavan oloisena vaan ennennäkemättömänä, mikä ihmetytti ja harmitti, sillä Töölön Taipaleen mikrohistoriaproggistani varten olen yrittänyt haravoida kaikki mahdolliset kartat.Tykistöpihan eteläpuoliseen  Taipaleeseen…

Lue lisää

Moneen kertaan toistamani opetus "Missään tietokannassa ei ole kaikkea" kaipaa jatko-osaa: "Mistään tietokannasta et löydä kaikkea mahdollista, ainakaan kuvatietokannasta". Ihan oikeasti kuvittelin haravoineeni Töölön Taipale -projektiini Helsingin kaupunginmuseon digitoimista kuvista "kaiken" mahdollisen. Tietenkin tiedostin mahdollisuuden, että kuvia digitoidaan lisää, mutta että haustani paljastuisi merkittävä aukko...Kuten niin monet muutkin tarinat, tämä alkaa Twitteristä, jonne botti jakoi noin…

Lue lisää

Kun mikropaikallishistoriaprojektini alussa selvittelin Maria Causén aviomiehen saippuatehdasta luin jostain, että Humlebergin huvila oli ollut Humallahden rannalla eli lähes Meilahden huvilavyöhykkeellä. Siellä olikin Humlebergin huviloita 1800-luvun lopussa, mutta ensimmäinen ja päärakennus oli Turun tien varrella yhdellä (jo Töölön Kammion vaiheista tutuilla) vuonna 1822 erotetuista tonteista, jotka numeroitiin pohjoisesta etelään 5-9. Keskimmäisen eli numeron 7 näistä…

Lue lisää

Eilen luvatun mukaisesti vuorossa Tångin kauppa, jota pyöritti Richard Constantin Tång lehtitietojen perusteella viimeistään vuoden 1882 lopusta Etu-Töölön Fjälldalin huvila-alueella. Nykykäsityksellä kauppa sijaitsi nykyisen Kansallismuseon lähellä suunnilleen Museo- ja Aurorankadun kulmassa.Signe Branderin kuva Tångin kaupasta 1908Helsingin kaupunginmuseo. CC BYKaupanpidosta on joitakin jälkiä lehdissä, mutta päälähde on Asmo Alhon & Uljas Rauanheimon kirja Helsinki ennen meitä.…

Lue lisää

Läheskään kaikista kauppaliikkeistä ei ole säilynyt tietoa, mutta Helsinkiin vievältä Turuntieltä muistetaan muutama 1880-luvulta. Ensiksi mainitun rakennus on dokumentoitu juuri ennen purkamista ylläolevaan piirrokseen, joka julkaistiin Ilta-Sanomissa 23.3.1936. Jostain syystä paikkaan viitataan vanhentuneella osoitteella Turuntie 26, joka parhaan järkeni, karttojen vertailun ja rakennustietojen perusteella on nykyään Mannerheimintie 52, Kivelänkadun kulmassa, hotellialueen (eli entisen Tykistöpihan) pohjoispuolella. Ilta-Sanomien toimittaja…

Lue lisää